Olen yrittänyt perehtyä siihen, millaisia eroja pokkarikameroissa on valovoimassa, mutta vähän on hämäräksi (sic!) jäänyt tämä asia. Olen suunnitellut hankkivani Canon PowerShot SX230 HS:n mutta siinä valovoimaksi on ilmoitettu f/3.1 - 5.9, mikä ei käsittääkseni ole paras mahdollinen. Tuo kamera vastaisi muuten kuvaustarpeitani, mutta käykö niin että em. ominaisuuden takia esimerkiksi iltakuvat jäävät heikkotasoisiksi? En harrasta valokuvausta vaan haluan vain mahdollisimman autenttisesti tallentaa arkitilanteita, joihin kuuluu mm. ulkokuvia iltaterasseilla, sisäkuvia tunnelmavalaistuissa asunnoissa jne.
Valovoimasta
Rakeet on jo nähty
45
293
Vastaukset
- Juurikin näin
Tässä käytännön toimivat rajat:
Jos polttoväli 400 - 600mm valovoima f/4 tai pienempi.
Jos polttoväli 200 - 400mm valovoima f/2.8 tai pienempi.
Jos polttoväli 100 - 200mm valovoima f/2 tai pienempi.
Alle satasen polttovälillä ollaan sitten f/1.2 - f/1.8 välilä.
Tämän yli menevät ovat sitten jo toivottoman hidasta lasia.Siis mitä ihmettä nämäkin ovat. Esimerkiksi SX230 HS:n objektiivi on 5-70 mm. Tuollaisilla vastauksilla vain sekoitat asiaa.
- Älä saivartele
okaro kirjoitti:
Siis mitä ihmettä nämäkin ovat. Esimerkiksi SX230 HS:n objektiivi on 5-70 mm. Tuollaisilla vastauksilla vain sekoitat asiaa.
Mitä sä taas saivartelet?
Nuo ovat tietenkin niitä kaikkien pokkareidenkin teknisistä tiedoista löytyviä kinovastaavia polttovälejä. Kinovastaavasta polttovälistä näyttää muodostuneen jonkinlainen standardi, erikokoisilla kuvasensoreilla varustettujen kameroiden objektiivien vertailuun.
Kuvakulma olisi tietenkin selkein tapa ilmaista sama asia, mutta valitettavasti harva valmistaja ilmoittaa pokkareidensa objektiivien kuvakulmat.
Canon muuten itsekin mainostaa SX230 HS kameran objektiivia luvuilla 28 mm, 14x zoom... Älä saivartele kirjoitti:
Mitä sä taas saivartelet?
Nuo ovat tietenkin niitä kaikkien pokkareidenkin teknisistä tiedoista löytyviä kinovastaavia polttovälejä. Kinovastaavasta polttovälistä näyttää muodostuneen jonkinlainen standardi, erikokoisilla kuvasensoreilla varustettujen kameroiden objektiivien vertailuun.
Kuvakulma olisi tietenkin selkein tapa ilmaista sama asia, mutta valitettavasti harva valmistaja ilmoittaa pokkareidensa objektiivien kuvakulmat.
Canon muuten itsekin mainostaa SX230 HS kameran objektiivia luvuilla 28 mm, 14x zoom...Noilla mainituilla luvuilla ei ole mitään tekemistä minkään pokkarimaailman realiteetin kanssa. Tuntuu, että kirjoittaja (sinä?) kopioi jotain järkkäreistä oppimiaan tietoja.
- 020
”… käykö niin että em. ominaisuuden takia esimerkiksi iltakuvat jäävät heikkotasoisiksi?”
Eihän tuo valovoima kuvaa heikoksi tee.
Hämärässä vaan tarkentaminen on helpompaa suurella valovoimalla.
Pienen aukon käyttö ”iltakuvissa” vaatii valotusajan pidentämistä sekä kameran tukemista tai/ja ISO -arvon nostamista . ostin kuopukselle sx220hs:n ja vertasin sitä omaani sx200 is:ään niin 220hs:llä sa kyllä huomattavasti parempia kuvia hämärässä. kohinaa oli yllättävän vähän.
iso arvoa nostamalla saa suljinnopeuden tietty nopeammaksi mikä on parempi käsivaralla kuvattaessa.
jalusta on kyllä iltakuvissa melkein pakollinen, silloin voi ottaa pienimmällä iso arvolla ja muutenkin suljinajat tahtoo venyä hämärässä.Kyllä osaava kuvaaja voi liikkumattomasta kohteesta ottaa kuvan vaikka kuinka hämärässä. Kamerassa on erikseen ohjelma yönäkymälle käsivaralta. Tässä on esimerkki:
https://picasaweb.google.com/lh/photo/Q-8UDhuM8EsLWz3Wq3ogxpfir3Rf2-i4I1QI3N7sC1w?feat=directlink- Mikä et ymmärtänyt?
okaro kirjoitti:
Kyllä osaava kuvaaja voi liikkumattomasta kohteesta ottaa kuvan vaikka kuinka hämärässä. Kamerassa on erikseen ohjelma yönäkymälle käsivaralta. Tässä on esimerkki:
https://picasaweb.google.com/lh/photo/Q-8UDhuM8EsLWz3Wq3ogxpfir3Rf2-i4I1QI3N7sC1w?feat=directlinkToinen puhuu kuvaamisesta hämärässä ja sinä heität esimerkiksi kuvan, jostakin kirkkaalla kohdevalolla valaistusta täytetystä eläimestä.
Hämärässä kuvaaminen on toki aika hämäävä käsite. Näppärämpi kaveri olisi kuitenkin oivaltanut, että sillä yleensä tarkoitetaan hämärässä olevien KOHTEIDEN kuvaamista.
- 020
”jalusta on kyllä iltakuvissa melkein pakollinen”
No jaa mikä tahansa liikkumaton tuki riittää. Harva viitsii pokkarin kaverina kantaa ns. taskujalustaa isompaa.
Tueksi kelpaavat pylväät, ovenpielet, huonekalut yms.
Tänään ulkoillessa huomasin, että demetiahiihtosauvat on kätevä ”monopodi”.
Yleensä kannattaa himmentää vaikka valovoimaa olisikin. Yleensä suurin aukko ei piirrä hyvin.joo mutta onko sulla tuki valmiina juuri siinä kohtaa mistä kulmasta haluat kuvata?
aloittaja puhui autenttisista kuvista arkitilanteissa mistä lauseesta käsitin asian niin ettei kysymyksessä ole kapakkapimeässäkänniräps kuvat.
no makuasioita, mulla ainakin on aina jalusta mukana auton peräkontissa. kameraa ei ole välttämättä aina mukana :)- 020
harrastelijakirurgi kirjoitti:
joo mutta onko sulla tuki valmiina juuri siinä kohtaa mistä kulmasta haluat kuvata?
aloittaja puhui autenttisista kuvista arkitilanteissa mistä lauseesta käsitin asian niin ettei kysymyksessä ole kapakkapimeässäkänniräps kuvat.
no makuasioita, mulla ainakin on aina jalusta mukana auton peräkontissa. kameraa ei ole välttämättä aina mukana :)joo mutta onko sulla tuki valmiina juuri siinä kohtaa mistä kulmasta haluat kuvata?
—yleensä on, viimeksi tuin jäälakeudella kameraa potkukelkkaan
aloittaja puhui autenttisista kuvista arkitilanteissa mistä lauseesta käsitin asian niin ettei kysymyksessä ole kapakkapimeässäkänniräps kuvat. no makuasioita, mulla ainakin on aina jalusta mukana auton peräkontissa. kameraa ei ole välttämättä aina mukana :)
—aloittaja ”puhui” autenttisesti arkitilanteita iltaterasseilla
”itse” käyn vain sellaisilla terasseilla joissa ei ole auton takakontteja vaan kalusteita, kaiteita, pylväitä yms. joihin voi tarvittaessa tukea kameraa.
Minulla ei ole auton takakontti aina mukana iltaterassilla vaikka pokkari olisi taskussa.
Ensimmäinen juttu on, että iltakuvat otetaan laajakulmapäällä. Siis tuossa valovoima on 3,1. Se ei ole paras mahdollinen. Normaali valovoima pokkareissa on 2,8 ja hyvissä on 2,0. Esimerkiksi Ixus 310 HS:ssä on 2,0. Ero 2,8:aan on mitätön, vain 1/3 aukkoa. Siis tämä tarkoittaa, että valotusaika on tuon verran pidempi tai herkkyys tuon verran suurempi. Ero 2,0:aan sen sijaan on jo merkittävämpi: 1,3 aukkoa. Se jo näkyy kuvassa. Jos siis hämäräkuvaus on tärkeämpää kuin pitkä zoom, katso esim. Ixus 300 HS:ää, 310 HS:ää tai PowerShot S100:aa. Viimeisin tosin on selvästi kalliimpi.
Se, mikä on riittävän hyvä laatu on vain sinun arvioitavissa. Muut eivät voi sitä sinulle määritellä. Kameroita Canoninkin valikoimista on vaikka mihin, kunhan kukkaro venyy.
Minulla on SX220 HS eikä salamaa juuri ole tarvinnut käyttää.- 020
”Ero 2,0:aan sen sijaan on jo merkittävämpi: 1,3 aukkoa. Se jo näkyy kuvassa.”
Mistä laskusta tuon ”1,3 aukkoa” tempaisit?
Voisitko kertoa miten tuollainen objektiivien valovoima-ero näkyy kuvassa?
Tapahtuuko sama jos kuvaan samalla kameralla kaksi eis kuvaa joista toisen aukolla f/2 ja toisen aukolla f/3,1.
Kumpi kuvista on parempi, miksi?
Tapahtuuko sama riippumatta siitä pidennänkö valotusaikaa vai lisäänkö herkkyyttä n. 1EV?
Esim:
a) f/2; 1/60sek,;ISO 100
b1) f/3,1; 1/30 sek; ISO 100
b2) f/3,1; 1/60 sek; ISO 200Jotta aukkoeroja voi laskea, pitää aukot ensin muuttaa lineaariksi kaavalla ln(A)/ln(2)*2, 2:sta tulee 2 ja 3,1:stä tulee 3,3, eli ero on 1,3 aukkoa. Itseasiassa se on 1,26 eli pikemminkin 1 1/4. (Edellä puhuin 1/3 aukosta, jossa oli hieman pyöristysvirhettä) Ero näkyy joko valotusajassa tai herkkyydessä (tai molemmissa). Jos olettaa, että valotusaika on sama, niin toisessa joutuu käyttämään suurempaa herkkyyttä, eli esim. n. ISO 800 ISO 400:n sijaan.Tämä lisää kohinaa kuvaan. Vallitusajan pidentäminen taas lisää tärähdysvaaraa ja vaikeuttaa liikkuvan kohteen pysäyttämistä.
Valovoimassa on zoomeissa sellainen nyrkkisääntö, että zoomausvaran pidentäminen toiseen suuntaan heikentää valovoimaa toisessa päässä. Pitkä zoom on laajakulmapuolella huonovalovoimainen ja toisaalta laajakulmainen zoom on huono telepäässä.- The Viking
okaro kirjoitti:
Jotta aukkoeroja voi laskea, pitää aukot ensin muuttaa lineaariksi kaavalla ln(A)/ln(2)*2, 2:sta tulee 2 ja 3,1:stä tulee 3,3, eli ero on 1,3 aukkoa. Itseasiassa se on 1,26 eli pikemminkin 1 1/4. (Edellä puhuin 1/3 aukosta, jossa oli hieman pyöristysvirhettä) Ero näkyy joko valotusajassa tai herkkyydessä (tai molemmissa). Jos olettaa, että valotusaika on sama, niin toisessa joutuu käyttämään suurempaa herkkyyttä, eli esim. n. ISO 800 ISO 400:n sijaan.Tämä lisää kohinaa kuvaan. Vallitusajan pidentäminen taas lisää tärähdysvaaraa ja vaikeuttaa liikkuvan kohteen pysäyttämistä.
Valovoimassa on zoomeissa sellainen nyrkkisääntö, että zoomausvaran pidentäminen toiseen suuntaan heikentää valovoimaa toisessa päässä. Pitkä zoom on laajakulmapuolella huonovalovoimainen ja toisaalta laajakulmainen zoom on huono telepäässä.Mitäs mieltä tuosta Sonyn pokkarista:
http://www.sony.fi/product/dsc-w-series/dsc-wx10#/TechnicalSpecs
Valovoima 2,4 (laajakuva) - 5,9(tele)
Itse pitäisi tässä uutta pokkaria ruveta hankkimaan, mutta n.300€ hintaluokassa kun tuota valinnan varaa on suht paljon niin olisiko jollain kokemuksia esim. tuosta Sonysta? Canonin Ixus HS 1000/1100 samassa hintaluokassa, onkohan mitään isoja eroja tuohon Sonyyn?
Kannattaa aloittaa uudelle asialle uusi ketju. ai sinä speksejä osaat lukea. Tuossa zoom on telepäässä vain puolet siitä, mitä Ixus 1100 HS:ssä.Laajakulmapäässä toki on hieman laajempi.
- ååå.... mitä?
Hmm, lienee vika lukijassa mutta en nyt ihan ymmärtänyt mitä kysymykseeni vastattiin. Kysymys siis kuului, saako tuolla mainitsemallani kameralla arkikäyttöön kelvollisia iltakuvia. Arkikäytön määrittelen niin, että kuvan kehtaa liimata albumiin eikä alle välttämättä tarvitse erikseen kirjoittaa, mitä se esittää.
Voisiko joku tavis, jolla on Canon PowerShot SX230 HS aktiivikäytössä ja joka ei kanna matkassaan jalustoja tai pyydä läheisiään jäykistymään paikalleen kuvauksen ajaksi, kommentoida?
Terveisin alkuperäinen kysyjäSe, mikä on kelvollinen on täysin kuvaajan päätettävissä. Ei millään näillä oteta hämärässä ammattikäyttöön kelpaavia kuvia. Minä olen itse ottanut SX220 HS:lla hämärässä kuvia. Jos kuitenkin nimenomaan hämäräkuvaus on tärkeää, osta Ixus 310 HS.
- 020
”en nyt ihan ymmärtänyt mitä kysymykseeni vastattiin”
Eihän tuo valovoima kuvaa heikoksi tee.
Hämärässä vaan tarkentaminen on helpompaa suurella valovoimalla.
Pienen aukon käyttö ”iltakuvissa” vaatii valotusajan pidentämistä sekä kameran tukemista tai/ja ISO -arvon nostamista.
Et kertonut mikä tuossa eo:ssa jäi ymmärtämättä, mutta yritänpä selventää.
Alkuperäinen kysymys?
” f/3.1 - 5.9 … em. ominaisuuden takia esimerkiksi iltakuvat jäävät heikkotasoisiksi?”
Canon PowerShot SX230 HS ei ole minulla aktiivikäytössä, mutta kameramerkillä ja mallilla ei tässä ole merkitystä.
1. Objektiivin valovoima ei ole ominaisuus joka jättää iltakuvat heikkotasoiseksi. Pääsääntöisesti objektiivin valovoimalla ei ole mitää merkitystä kuvan tason suhteen.
Ns. valovoima kertoo vain mikä on suurin mahdollinen aukkoarvo jota voidaan käyttää (yleensä sitä ei käytetä kuvan valottamiseen).
Esimerkki:
Jos sinulla on kaksi kameraa joiden objektiivien valovoimat on f/2 ja f/4. Kun otat kummallakin kuvan esim aukkoarvolla f/5,6 niin kuvissa mahdollisesti näkyvät erot eivät mitenkään johdu objektiivien valovoimasta!
2. Hämärässä kameran automaattitarkennus toimii vain jos valoa tulee kennolle riittävästi. Siksi automaattitarkennus onnistuu pääsääntöisesti vähäisemmässä valossa jos objektiivin valovoima on suurempi.
Uusi kysymys:
”Kysymys siis kuului, saako tuolla mainitsemallani kameralla arkikäyttöön kelvollisia iltakuvia. ”
”… ei kanna matkassaan jalustoja tai pyydä läheisiään jäykistymään paikalleen kuvauksen ajaksi, kommentoida?”
Ja vastaus kuuluu:
Kyllä saa jos osaat, mutta on turha kysyä muilta osaatko sinä.
3. Pokkarin tukemiseen ei tarvita jalustoja, mikä tahansa liikkumaton tuki on yhtä hyvä, joskus parempikin.
Läheisten ( muiden kohteeiden kuvaajan) jäykistymisen tarve ei tule valovoimasta, vaan kolmesta muusta arvosta, mitä: a) valotusaikaa b) polttoväliä ja c) kuvausetäisyyttä käytetään.
Kuvassa näkyvien henkilöiden ei liene vaikea ”jäykistyä” esim 1/30 sek ajaksi. Paitis jos lähimmäisesi on esim. urheilija iltakisoissa (pikajuoksija tms,) niin hän tuskin suostuu jäykistymään kesken matkaa.Taas joku tulee sekoittamaan asioita teoreettisilla pohdinnoillaan. Kun kyse on iltakuvauksesta, se tehdään aukko täysin auki ja tällöin nimenomaan valovoima vaikuttaa kuvanlaatuun, koska huono valovoima pitää korvata esimerkiksi herkkyyden nostamisella. Hyvässä valossa valovoimalla ei ole merkitystä, esimerkiksi mainittu Ixus 310 HS pyrkii pitämään aukon 2,8:na paremmassa valossa. Kameroissa on apuvalo tarkennusta varten.
- aukko täysin auki
okaro kirjoitti:
Taas joku tulee sekoittamaan asioita teoreettisilla pohdinnoillaan. Kun kyse on iltakuvauksesta, se tehdään aukko täysin auki ja tällöin nimenomaan valovoima vaikuttaa kuvanlaatuun, koska huono valovoima pitää korvata esimerkiksi herkkyyden nostamisella. Hyvässä valossa valovoimalla ei ole merkitystä, esimerkiksi mainittu Ixus 310 HS pyrkii pitämään aukon 2,8:na paremmassa valossa. Kameroissa on apuvalo tarkennusta varten.
"Kun kyse on iltakuvauksesta, se tehdään aukko täysin auki"
Miten niin tehdään?
Tuohan on hölmöläisten hommaa, paitsi pokkariilasi jossa aukkoarvot ovat viitteellisiä softan tekemiä.
"Ixus 310 HS pyrkii pitämään aukon 2,8:na paremmassa valossa"
Että sellainen asiantuntija!
Mitähän se ixus pyrkii pitämään huonommassa valossa. aukko täysin auki kirjoitti:
"Kun kyse on iltakuvauksesta, se tehdään aukko täysin auki"
Miten niin tehdään?
Tuohan on hölmöläisten hommaa, paitsi pokkariilasi jossa aukkoarvot ovat viitteellisiä softan tekemiä.
"Ixus 310 HS pyrkii pitämään aukon 2,8:na paremmassa valossa"
Että sellainen asiantuntija!
Mitähän se ixus pyrkii pitämään huonommassa valossa.Aukko on kokonaan auki, koska valoa on vähän. Tuo havainto, että se pyrkii pitämään aukon 2,8:na on vain omaan kokemukseeni perustuva. Yleensä pokkarit pyrkivät pitämään aukon täysin auki aina kuin mahdollista. Sinulla ilmeisesti ei ole mitään asiaa vaan soitat vain suutasi.
- Voimavalo
Näissä keskusteluissa yleensä unohtuu, että hyvälaatuinen valovoimainen objektiivi on kallis valmistaa.
Halvassa kamerassa optiikan piirtokyky ei liene kaksinen, jos valovoima on suuri.Jos maksimaalista laatua haluaa etsiä, niin kannattaa valita muu kuin pokkari. Minä kyllä uskon, että Canonin kaltainen laatuvalmistaja ei mokaa objektiivia niin, että täysi aukko hämärässä toisi huonompaa laatua kuin vastaava herkkyyden nostaminen. Kuten sanoin edellä Ixus 310 HS pyrkii himmentämään yhden aukon silloin, kun se on mahdollista. Muissa Ixuksissa ei yleensä edes ole himmennintä.
- iisiä on.,..
Kohta tulee 100-200 miljoonan pixelin kennot laik Nokia, ja tämä valoisuusongelma poistuu. Voidaan valita paras pixeli kymmenestä mahdollisesta, jotka kaikki eri tavalla valottuneita, ja senkin jälkeen kuvan tarkkuus 10-20 megaa.
- Mistäs tiedät
mikä niistä kymmenestä pixelistä on se oikea? Kaikissa niissä on eri määrä kohinaa ja näiden 10 pikselin tehollinen pinta-ala jää pienemmäksi kuin jos sama alue olisi peitetty yhdellä ainoalla pikselillä. Äläkä sano sanaa keskiarvo, sillä se on juuri sitä mitä se yksi iso pikseli tekisi.
Ei tuollaiset korvaa perusasioita. Nokian puhelimessa on iso kenno ja suuri valovoima. Objektiivin polttoväli on 8 mm ja valovoima f/2,4 eli aukon halkaisija 3,3 mm. Esimerkiksi Ixus 115 HS:ssä on polttoväli 5 mm ja valovoima f/2,8 eli aukon halkaisija 1,8 mm. Kuvakulma on sama. Tämä ero tietää n. 3,5 kertaista määrää valoa kennolle eli 1,8 aukon eroa.
- 020
okaro kirjoitti:
Ei tuollaiset korvaa perusasioita. Nokian puhelimessa on iso kenno ja suuri valovoima. Objektiivin polttoväli on 8 mm ja valovoima f/2,4 eli aukon halkaisija 3,3 mm. Esimerkiksi Ixus 115 HS:ssä on polttoväli 5 mm ja valovoima f/2,8 eli aukon halkaisija 1,8 mm. Kuvakulma on sama. Tämä ero tietää n. 3,5 kertaista määrää valoa kennolle eli 1,8 aukon eroa.
Näitä asiasta mitään ymmärtämättömiä aukon halkaisijan laskijoita edelleen vaan riittää (;
Minkä kameran objektiivissa on vain yksi linssi jolloin tällaisella aukon (halkaisijan) pinta-alan laskemisella olisi mieltä?
Onko näiden viisaiden mahdoton ymmärtää, että monilinssisessä objektiivissa tuollaisella halkaisijan laskemisella voi osoittaa vain täydellistä tietämättömyyttä.
Objektiivin valovoima ei tule aukon halkaisijasta vaan siitä paljonko se pystyy läpäisemään valoa! 020 kirjoitti:
Näitä asiasta mitään ymmärtämättömiä aukon halkaisijan laskijoita edelleen vaan riittää (;
Minkä kameran objektiivissa on vain yksi linssi jolloin tällaisella aukon (halkaisijan) pinta-alan laskemisella olisi mieltä?
Onko näiden viisaiden mahdoton ymmärtää, että monilinssisessä objektiivissa tuollaisella halkaisijan laskemisella voi osoittaa vain täydellistä tietämättömyyttä.
Objektiivin valovoima ei tule aukon halkaisijasta vaan siitä paljonko se pystyy läpäisemään valoa!Mistä tällaisia pilkunviilaajia tulee?
- tulee?
okaro kirjoitti:
Mistä tällaisia pilkunviilaajia tulee?
”f/2,4 eli aukon halkaisija 3,3 mm. Esimerkiksi Ixus 115 HS:ssä on polttoväli 5 mm ja valovoima f/2,8 eli aukon halkaisija 1,8 mm. Kuvakulma on sama. Tämä ero tietää n. 3,5 kertaista määrää valoa kennolle eli 1,8”
”Mistä tällaisia pilkunviilaajia tulee?”
Olethan tuossa runsaasti noit pilkkuja ”viilannut”, mutta ihan kaikki meni väärin joten katsoppa peiliin niin näet ymmärtämättömän halkaisijan pilkunviilaajan. - korvaa perusasioita
okaro kirjoitti:
Mistä tällaisia pilkunviilaajia tulee?
”Ei tuollaiset korvaa perusasioita.
Mistä tällaisia pilkunviilaajia tulee?”
Sinäpä sen sanoit
Korvaat perusasioita laskemalla väärin aukon halkaisijoita.
Ja kun sinä et ymmärrä mitään optiikan perusasiosta niin kaikki ne jotka asiasta jotain tietävät on pilkunviilaajia. korvaa perusasioita kirjoitti:
”Ei tuollaiset korvaa perusasioita.
Mistä tällaisia pilkunviilaajia tulee?”
Sinäpä sen sanoit
Korvaat perusasioita laskemalla väärin aukon halkaisijoita.
Ja kun sinä et ymmärrä mitään optiikan perusasiosta niin kaikki ne jotka asiasta jotain tietävät on pilkunviilaajia.Hankkikaa elämä. Minä en antanut ohjeita jollekin objektiivin suunnittelijalle. Se onko kyseinen aukon halkaisija todellinen vai virtuaalinen ei ole asian kannalta ollenkaan oleellinen.
- vai virtuaalinen
okaro kirjoitti:
Hankkikaa elämä. Minä en antanut ohjeita jollekin objektiivin suunnittelijalle. Se onko kyseinen aukon halkaisija todellinen vai virtuaalinen ei ole asian kannalta ollenkaan oleellinen.
”Se onko kyseinen aukon halkaisija todellinen vai virtuaalinen ei ole asian kannalta ollenkaan oleellinen.”
Joopa joo
Mm. joissain ixuksen malleiissa noita virtuaalisia aukkoarvoja ”halkaisijoita esiintyy”
Jos se ei sinun mielestäsi ole ”asian kannalta ollenkaan oleellinen”
niin voi voi sinua ressukkaa – sääliksi käy, mutta auttaa en voi vai virtuaalinen kirjoitti:
”Se onko kyseinen aukon halkaisija todellinen vai virtuaalinen ei ole asian kannalta ollenkaan oleellinen.”
Joopa joo
Mm. joissain ixuksen malleiissa noita virtuaalisia aukkoarvoja ”halkaisijoita esiintyy”
Jos se ei sinun mielestäsi ole ”asian kannalta ollenkaan oleellinen”
niin voi voi sinua ressukkaa – sääliksi käy, mutta auttaa en voiSe onko himmennys toteutettu suotimella vai aukkoa pienentämällä on oleellinen, jos puhutaan syväterävyydestä. Se ei ole oleellinen puhuttaessa kennolle tulevasta valosta. Muutenkin Ixus himmentää vain, kun on pakko eli auringonpaisteessa. (nyt jokainen pilkunviivaaja laskemaan LV-arvoja ja testailemaan ixuksiaan ja osoittamaan kuinka väärässä on, kun kamera himmentääkin pilvipoudalla) kun kameraa osoittaa kohti taivasta.)
Jos sinulla ei ole mitään tuotavaa keskusteluun niin ole hiljaa.
- näin se menee..
Kaikkihan ne valoa läpäisee samalla tavalla, läpinäkyvää lasiahan ne linssit on kaikissa. Mutta kun valoa otetaan isolta alalta ja se sitten supistetaan kennon kokoiseksi, niin sehän rupee jo palamaan puhki vaikka olisi lähes säkkipimeä. Jos uloin linssi on halkaisijaltaan 12cm ja kenno 1cm, niin tuosta voi laskea että valovoima on 12, ja jos kenno 2cm niin valovoima 6, kun valoa ei riitä isommalle alalle niin paljoa kun pienelle.
- 020
”Kaikkihan ne valoa läpäisee samalla tavalla, läpinäkyvää lasiahan ne linssit on kaikissa.”
Ei se mene noinkaan
Objektiivin (lasien) valon läpäisykyky riippuu monista eri tekijöistä esim:
– lasipintojen lukumäärä (jokainen pinta heijastaa osan valosta takaisin)
– linssien pinnoitus vaikuttaa valon heijastumiseen linssin pinnalta
– lasin laatu, taitekerroin, lyijypitoisuus yms (lasilaatu vaikuttaa myös eri aalltopituuksien läpäisyyn)
”uloin linssi on halkaisijaltaan 12cm ja kenno 1cm, niin tuosta voi laskea että valovoima on 12, ja jos kenno 2cm niin valovoima 6,”
On tuossa hieman enemmän ymmärrystä kuin edellisellä aukon halkaisijan arvaajalla. Mutta kennon koko ei vaikuta objektiivin valovoimaan. Myöskään kennon edessä olevat suotimet tms. (bauer, anti-aliasing, UV, IR, mikrolinssit …)
Objektiivin tms.valovoima on pelkästään linssiyhdistelmän ominaisuus joka ei mitenkään riipu laitteesta tms. (kamera, loitto, suodin, mittari, silmä …) joka linssiyhdistelmään kytketään.
Valovoimalla tarkoitetaan objektiivin kykyä läpäistä valoa – ei mitään muuta.
Uusimmat lasilaadut herättävät kysymyksen mitkä aaltopituudet (UV, IR) ”lasketaan” objektiivin läpäisemäksi valoksi?
- näinsemenee.,.,.
Valovoimasta vielä. Jos ottaa suurennuslasin jonka muodostama piste on mahdollisimman pieni, niin sillä saadaan suuri valovoima pieneen alaan, esim polttolasina käytettäessä. Elikkä paras valovoima saadaan mahdollisimman suurilla linsseillä, ja pienellä kennolla johon tuo piste mahtuu. Ei se pieni kenno sitä valovoimaa lisää anna, vaan se pieni kuvan-ala jonka linssit muodostaa, ja siihen tarvitaan pieni kenno.
- 020
Mistähän tuo pienen kennon harha tulee?
Valoa voisi verrata sateeseen. Jos sateen määrä on esim 2mm niin on aivan sama mitataanko sademäärä esimerkiksi croppi- tai kinokokoisen kennon kokoiselta alueelta.
”mahdollisimman suurilla linsseillä, ja pienellä kennolla”
Samoista linsseistä ei voi valmistaa toista objektiivia jossa on pienempi kuvaympyrä.
Tuo ”piste” ehkä johtaa harhaan. Kennolle tuleva kuva ei ole piste, eikä polttolasin muodostaman pisteen koolla ole mitään tekemistä valovoiman kanssa. Sitäpaitsi polttolasin muodostama polttava piste on väärällä (IR) etäisyydellä valokuvaan verrattuna.
Miksi esim. T/S objektiivien valovoima ei ole heikko vaikka niiden ”kuva-ala” on hyvin suuri? - NäinMeillä
"Elikkä paras valovoima saadaan mahdollisimman suurilla linsseillä, ja pienellä kennolla johon tuo piste mahtuu."
Saataisiin jos pienessä kennossa olisi myös paljon vähemmän pikseleitä kuin suuressa. Mutta jos meillä on kaksi kennoa, pieni ja iso, joissa molemmissa on 10 megapikseliä, sama valomäärä pikseliä kohti tulee molempiin kennon koosta riippumatta. Yksittäinen kennon pikseli ei siis saa pienessä sen enempää valoa jos niitä on yhtä paljon kuin isossa kennossa. Kennon koko ja pikselimäärä kun eivät kulje mitenkään suoraan yhdessä. Ei suurennuslasi muodosta pistettä vaan se muodostaa auringon kuvan paperille tms. kohteeseen. Tällä kuvalla on selvät mitat. Kenno ei anna valovoimaa lisää, mutta suunniteltaessa kameraa kenno ja objektiivi kulkevat käsi kädessä. Kun valitaan suurempi kenno, suunnitellaan kameraan suurempi objektiivi, jonka polttoväli ja joka kerää enemmän valoa. Valovoima tosin määritellään polttovälin ja aukon halkaisijan suhteena, joten se sinänsä ei mihinkään muutu.
Asiaa voi tarkastella monella tapaa, jos esimerkiksi 20 mm f/5,9 voi se olla pikkuisessa pokkarissa äärimmilleen zoomattu tele tai järkkärissä laajakulma. Pokkarin pienelle kennolle tulee valoa vain kapealta alalta eli vähän. Järkkärin suuremmalle kennolle tulee valoa laajemmalta alalta. Toisaalta voi kiinnittää kuvakulman ja aukon koon. Nyt kennolle tulee sama määrä valoa riippumatta siitä, mikä kennon koko ja polttoväli on, mutta objektiivin valovoima mitattuna aukkolukuna muuttuu. Polttovälillä 5 mm se voi olla 2,8 ja polttovälillä 18 mm se onkin 10 - näin huonoa laajakulmaa ei taida olla.
Siis kuvakulma ja aukon koko määrittävät sisään tulevan valon määrän. Se, miten suurelle kennolle tämä valo kohdistetaan ei ole oleellista, jos kenno sen pystyy käsittelemään. Toki iso aukko voidaan tehdä paremmin pidemmälle polttovälille (ja siis suuremmalle kennolle, koska kuvakulma on fiksattu.)
Ehkä olisi syytä käyttää myös valovoimasta kinovastaavuuksia. Pokkarit hehkuttavat suurilla polttoväleillä, puhuen kinovastaavuudesta, mutta kalpenisivat, jos sama tehtäisiin valovoimallekin. 28-392 mm f/3,1-5,9 tuntuu kovalta, mutta jos se olisikin f/17,4-33 niin ei olisi niin kovan tuntuinen.
- näinsemeneez2
No oli miten oli, mun ennuste on että tulee kameroita joissa halkaisijaltaan 10cm linssi ja kenno 2x1cm ja pixeleitä 100-200 miljoonaa kappaletta. mitään zoomeja ei ole eikä tarvita. Myöskään objektiiveja ei tarvitse vaihdella. Siis, on zoomi mut ei optinen. Linssi toimii kalansilmänä ja 200x zoomina. Aikaa voi mennä kuitenkin 3-5 vuotta ennenkuin tulee.
- Tai sitten ei...
Tuo kennokoko olisi pinta-alaltaan aika lähellä m4/3 kennoa ja noin 3 x nokian 808:n kennon koko. Sille pinta-alalle kun ahdetaan 200 megapikseliä, niin tarvitaan melko tarkkapiirtoinen objektiivi, jotta jokainen pikseli voidaan täysin hyödyntää...
Eikä tollakaan vielä kovin suuriin zoomikertoimiin päästä kuvaa rajaamalla. Jos laajakulma hyödyntää koko kennon pinta-alan, niin:
- 2 x zoomilla saadaan 50 Mpixelin kuva
- 4 x zoomilla 12.5 Mpixeliä
- 8 x zoomilla 3.1 Mpixeliä
.
.
.
- 200 x zoomilla 0.005 Mpixeliä
Digikameran kalleimmat komponentit taitavat olla kenno ja objektiivi. molempien hinta nousee rajusti kun niiden fyysistä kokoa kasvatetaan. Todennäköisesti näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa.
Esittämäsi ratkaisun huono puoli on, että nykyisiin pokkareihin verrattuna kennon ja objektiin hinta tulisi nousemaan tähtitieteellisiin lukemiin. Katso vaikka mitä tuollaiset halkaisijaltaan 10 cm:n etulinssillä olevat järjestelmäkameroiden objektiivit nykyään maksavat. Ja noiden nykyisten objektiivien optinen laatukaan ei riitä kuin muutaman kymmenen Mpixelin kennoille, eli sinun ratkaisussasi linssien laatua pitäisi parantaa hurjasti -> hinta nousee, ja paljon.
Tuo nokian ratkaisu sopii kamerakännykkään, jossa kamera pitää pakata äärimmäisen pieneen tilaan, eikä hinta ole kovin kriittinen tekijä. Oikeissa kameroissa ei tarvitse tavoitella äärimmäisen pientä kokoa, joten optinen zoomi tulee säilyttämään paikkansa vielä pitkään. Sen avulla voidaan toteuttaa parempi kuvanlaatu halvempaan hintaan. Miten ajattelisit käsitellä ne kalansilmäobjektiivin vääristymät? Kalansilmähän on erilainen, kun muut objektiivit. Perinteisen objektiivin pitäisi olla 0 mm polttoväliä, jos se olisi 180 astetta. Ei optista zoomia voi korvata digitaalisella kuin hyvin rajatusti. Vaikka unohdetaan ihan pikselit, objektiivin piirtokyvylle asetetaan kamalat vaatimukset.
Kyse on puhelimelle tehdystä erityisratkaisusta. Voi hyvinkin olla, että sitä tullaan soveltamaan myös kameroihin, mutta ei sillä voi pitkiä optisia zoomeja korvata.
- näinsemenee2.
Joo, tuossa systeemissä käytetään kokonaan uusia tekniikoita, ei kannata ajatella nykyisiä kameroita ja objektiivejä ollenkaan, tässä käytetään ennen kennoa "jousto" objektiivia, joka muuntuu sähköisesti haluttuun muotoon. No, katellaan miten käy.
- tilasin
Lytro Light Field Camera.
– 16Gb model
– 35-280mm equivalent,
– constant F2
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)755634Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu242496- 261977
- 591725
- 121601
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51398- 91307
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa101281"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71239- 141193