Hallituksessa: Kiviniemi kannusti kuntia liitoksiin. Keskusta aloitti kuntauudistuksen. Oppositiossa: Mari Kiviniemi repii kuntaliitoskartan.
Keskusta torppaa kuntauudistuksen.
20/100/120
Totuuden nimessä: tämänkertainen kuntauudistus lähti liikkeelle Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aikaan. Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) käynnisti toukokuussa 2005 Paras-hankkeen, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Työtä jatkoivat Kiviniemi ja hänen jälkeensä kuntaministeri Tapani Tölli (kesk).
Heidän kuuden vuoden kaudellaan syntyi 59 kuntaliitosta, joissa oli mukana 100 kuntaa. Edellinen suuri kuntamullistus tehtiin 1964–1982. Siinä pantiin toimeen 69 kuntaliitosta.
– Kuntia tulee kannustaa etenemään valitulla tiellä kuntaliitosten toteuttamiseksi, Kiviniemi jyrisi.
Manninen hätkähdytti uudistuksen ensivaiheissa räväyttämällä julkisuuteen ehdotuksen 20 aluekunnasta. Tämä malli kulki mukana Paras-hankkeessa yhtenä kolmesta vaihtoehdosta.
Oppositiossa silloin ollut kokoomus näki aluekuntamallin perusongelmaksi sen, että siinä yhtään kuntaa ei olisi lakkautettu.
– Varoittaisin rakentamasta lisää sellaisia isännättömiä virkakoneistoja, joissa päätösvalta ja rahoitusvalta eivät kulje käsi kädessä. Pannaan pää pensaaseen, kun ei uskalleta todellisiin uudistuksiin, Katainen lateli elokuussa 2005.
Kokoomus hahmotteli tuolloin 80–120 kuntaa.
Pakko käytössä
Oppositiossa ex-kuntaministerit ovat nyt yhdessä parkuneet, että hallitus on valinnut uudistuksen ainoaksi keinoksi pakon.
Paljon ei paina Virkkusen vakuuttelu, että näin ei ole.
Kuntaministeri Kiviniemi arvioi 2010, että Paras-lakia täydennetään lailla, jolla valtio voi tarvittaessa määrätä niin sanotut kapinakunnat yhteistoiminta-alueisiin.
Käytännössäkin keskustaministerit turvautuivat pakkoon. Mannisen aikana osa Sipoota siirrettiin Helsinkiin. Pallastunturit pantiin Kittilän kunnasta Muonion kuntaan.
Kuntaministeri Kiviniemi tyrmäsi kesäkuussa 2010 demareiden esityksen uudistuksen laajapohjaisesta valmistelusta lapsellisena puheena.
Nyt oppositiossa puolueella on toinen ääni kellossa. Tölli on vaatinut komiteaa pystyyn kuntaremonttia valmistelemaan.
Kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) houkutteli äsken keskustaa mukaan yhteiseen valmisteluun, Kiviniemi tyrmäsi. Hän pani ehdoksi, että kaikki aloitetaan alusta. Nykyisen kuntaministerin pohjatyö pitää hänen mukaansa upottaa ensin Atlantin syvänteeseen.
Esitys on erikoinen. Keskustalla oli viime kesään asti kahdeksan vuotta putkeen kuntaministerin paikka. On pakko kysyä, miksi keskusta nyt kieltää itsensä ja vuosien kehittämistyön.
Mitään syytä lähtöruutuun palaamisella ei kuitenkaan ole.
Jouni Backman (sd) muistutti äsken, että hän ei Savonlinnan kuntapäättäjänä pysty mitenkään valvomaan vaikkapa toisen asteen koulutusta ja sosiaali- ja terveyspuolen järjestelyjä, koska ne ovat häipyneet Parashankkeen mahdollistamien hallintohimmeleiden sokkeloihin.
Keskusta torppaa kuntauudistuksen.
20/100/120
Totuuden nimessä: tämänkertainen kuntauudistus lähti liikkeelle Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aikaan. Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) käynnisti toukokuussa 2005 Paras-hankkeen, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Työtä jatkoivat Kiviniemi ja hänen jälkeensä kuntaministeri Tapani Tölli (kesk).
Heidän kuuden vuoden kaudellaan syntyi 59 kuntaliitosta, joissa oli mukana 100 kuntaa. Edellinen suuri kuntamullistus tehtiin 1964–1982. Siinä pantiin toimeen 69 kuntaliitosta.
– Kuntia tulee kannustaa etenemään valitulla tiellä kuntaliitosten toteuttamiseksi, Kiviniemi jyrisi.
Manninen hätkähdytti uudistuksen ensivaiheissa räväyttämällä julkisuuteen ehdotuksen 20 aluekunnasta. Tämä malli kulki mukana Paras-hankkeessa yhtenä kolmesta vaihtoehdosta.
Oppositiossa silloin ollut kokoomus näki aluekuntamallin perusongelmaksi sen, että siinä yhtään kuntaa ei olisi lakkautettu.
– Varoittaisin rakentamasta lisää sellaisia isännättömiä virkakoneistoja, joissa päätösvalta ja rahoitusvalta eivät kulje käsi kädessä. Pannaan pää pensaaseen, kun ei uskalleta todellisiin uudistuksiin, Katainen lateli elokuussa 2005.
Kokoomus hahmotteli tuolloin 80–120 kuntaa.
Pakko käytössä
Oppositiossa ex-kuntaministerit ovat nyt yhdessä parkuneet, että hallitus on valinnut uudistuksen ainoaksi keinoksi pakon.
Paljon ei paina Virkkusen vakuuttelu, että näin ei ole.
Kuntaministeri Kiviniemi arvioi 2010, että Paras-lakia täydennetään lailla, jolla valtio voi tarvittaessa määrätä niin sanotut kapinakunnat yhteistoiminta-alueisiin.
Käytännössäkin keskustaministerit turvautuivat pakkoon. Mannisen aikana osa Sipoota siirrettiin Helsinkiin. Pallastunturit pantiin Kittilän kunnasta Muonion kuntaan.
Kuntaministeri Kiviniemi tyrmäsi kesäkuussa 2010 demareiden esityksen uudistuksen laajapohjaisesta valmistelusta lapsellisena puheena.
Nyt oppositiossa puolueella on toinen ääni kellossa. Tölli on vaatinut komiteaa pystyyn kuntaremonttia valmistelemaan.
Kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) houkutteli äsken keskustaa mukaan yhteiseen valmisteluun, Kiviniemi tyrmäsi. Hän pani ehdoksi, että kaikki aloitetaan alusta. Nykyisen kuntaministerin pohjatyö pitää hänen mukaansa upottaa ensin Atlantin syvänteeseen.
Esitys on erikoinen. Keskustalla oli viime kesään asti kahdeksan vuotta putkeen kuntaministerin paikka. On pakko kysyä, miksi keskusta nyt kieltää itsensä ja vuosien kehittämistyön.
Mitään syytä lähtöruutuun palaamisella ei kuitenkaan ole.
Jouni Backman (sd) muistutti äsken, että hän ei Savonlinnan kuntapäättäjänä pysty mitenkään valvomaan vaikkapa toisen asteen koulutusta ja sosiaali- ja terveyspuolen järjestelyjä, koska ne ovat häipyneet Parashankkeen mahdollistamien hallintohimmeleiden sokkeloihin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.