Suuri Johtaja Jyrki Katainen joka on johdattava meidät paremminvointivaltioon on saanut suitsutusta oikeusoppineilta kuntauudistuksesta. Siilinjärven Suurin Poika on oivaltanut sen mitä kukaan muu ei ole tajunnut: Kun liitetään joukko samanlaisella huonolla huoltosuhteella olevat kunnat yhteen huoltosuhde paranee dramaattisesti sekä lähidemokratia kehittyy.
Kansallinen yleisradiomme onkin julaissut seuraavan Jyrki Suuri Kataista
suitsuttavan kirjoituksen tänään 27.2.2012:
Oikeusoppineet soimaavat kuntauudistusta demokratian puutteesta, suuruuden katteettomasta ihailusta ja sokeasta hallitusohjelmaan nojaamisesta. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori ja professori Olli Mäenpää vaativat kuntauudistukselle aikalisää. Kriittisiä näkemyksiä Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:in kuntapamfletissa esittävät kaikkiaan 12 Suomen eturivin oikeusoppinutta.
Oikeusoppineet ovat pysytelleet suhteellisen hiljaa kuntauudistuksesta. Nyt tärähtää. Juridiikan ja hallinnon asiantuntijat pitävät rakenteiden ja lakien uudistusta tarpeellisena, mutta sivaltavat kirjoituksissaan kuntauudistuksen käytännön toteuttamista ja valmistelua.
Hallitusohjelman helmoista demokratian irvikuvaksi
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori vaatii kuntauudistuksessa jäitä hattuun. Tuori sanoo, että perustuslaillisista näkökohdistakin riippumatta kuntauudistus on niin iso asia, ettei sitä voi runnoa hallituksen ja eduskuntaenemmistön voimin. Tuorin mukaan hallitusohjelma määrää Suomessa liikaa – muissakin asioissa kuin kuntauudistuksessa.
- Kutsun tällaista prosessia demokratian irvikuvaksi: salassa pidetyissä hallitusneuvotteluissa sovitaan ensin muutamassa päivässä hallitusohjelmasta. Tämän perusteella hallitusohjelma määrää 4 vuodeksi suomalaisen politiikan päiväjärjestyksen. Poliittinen keskustelu kiertyy sen ympärille, onko jokin asia hallitusohjelmassa vai ei.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää naurahtaa ja sanoo, että ilmeisesti vain Kaikkivaltias voisi alentaa hallitusohjelman velvoittavuutta.
- Suomen hallitusohjelmasta poikkeaminen olisi majesteettirikos, joten joustoa tuskin löytyy, sanoo professori Mäenpää. Hänen mukaansa maassa pystytään muuttamaan jopa perustuslakia ja EU:n perussopimuksia voidaan rukata.
- Hallitusohjelmaan sen sijaan ei mikään pysty. Eikä siitä voida poiketa. Se on minusta ongelma demokratiassa.
Professori Olli Mäenpää suree vaihtoehtojen puutetta.
- Nyt on etukäteen päätetty, että kuntien kokoa suurennetaan reippaasti. Vaihtoehtoja ei ole. Suuret kunnat eivät kuitenkaan ole välttämättä pieniä tehokkaampia.
Päätöksenteko etääntyy
Vaihtoehtoina olisi mietittävä mm. sitä, kuuluvatko kaikki hyvinvointipalvelut kunnille ja onko kunnilla liikaa tehtäviä.
- Terveydenhuolto, erityisesti kallis sairaanhoito, voisi hyvin olla valtion tehtävänä, pohdiskelee Mäenpää.
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on huolissaan demokratiavajeesta.
- Mikäli kuntakoko kasvaa rajusti, kasvaa myös päätöksentekijöiden ja kuntalaisten etäisyys toisistaan.
Tuorin mukaan pakkoliitokset merkitsisivät paikallisidentiteetin murentumista.
- Kuntien pakkoliitokset tai vain näennäisen vapaaehtoiset liitokset tuhoavat paikallisidentiteettiä. Se on välttämätön edellytys kunnalliselle demokratialle, sillä yhteisten asioiden hoito on koettava yhteiseksi.
Tuorin mukaan nyt uhataan myös mm. ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia, sillä esitetty kuntarakenneuudistus yhdistää kaksikielisiä kuntia suomenkielisiin.
Vielä ehtisi myös ajatella
Sekä Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää että akatemiaprofessori Kaarlo Tuori toivovat aikalisää. Tuorin mukaan valmistelu on saatava parlamentaariselle pohjalle.
- Kysymys on kuntien ”perustuslaista”.
Myös Mäenpään mukaan tarvitaan lisää aikaa.
- Kuntarakenteen uudistamisessa on lähdetty väärästä päästä puuhun: järkevä lainsäätäjä ei voi kerta kaikkiaan toimia näin, sanoo professori Olli Mäenpää.
YLE Uutiset / Merja Niilola
Kansallinen yleisradiomme onkin julaissut seuraavan Jyrki Suuri Kataista
suitsuttavan kirjoituksen tänään 27.2.2012:
Oikeusoppineet soimaavat kuntauudistusta demokratian puutteesta, suuruuden katteettomasta ihailusta ja sokeasta hallitusohjelmaan nojaamisesta. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori ja professori Olli Mäenpää vaativat kuntauudistukselle aikalisää. Kriittisiä näkemyksiä Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:in kuntapamfletissa esittävät kaikkiaan 12 Suomen eturivin oikeusoppinutta.
Oikeusoppineet ovat pysytelleet suhteellisen hiljaa kuntauudistuksesta. Nyt tärähtää. Juridiikan ja hallinnon asiantuntijat pitävät rakenteiden ja lakien uudistusta tarpeellisena, mutta sivaltavat kirjoituksissaan kuntauudistuksen käytännön toteuttamista ja valmistelua.
Hallitusohjelman helmoista demokratian irvikuvaksi
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori vaatii kuntauudistuksessa jäitä hattuun. Tuori sanoo, että perustuslaillisista näkökohdistakin riippumatta kuntauudistus on niin iso asia, ettei sitä voi runnoa hallituksen ja eduskuntaenemmistön voimin. Tuorin mukaan hallitusohjelma määrää Suomessa liikaa – muissakin asioissa kuin kuntauudistuksessa.
- Kutsun tällaista prosessia demokratian irvikuvaksi: salassa pidetyissä hallitusneuvotteluissa sovitaan ensin muutamassa päivässä hallitusohjelmasta. Tämän perusteella hallitusohjelma määrää 4 vuodeksi suomalaisen politiikan päiväjärjestyksen. Poliittinen keskustelu kiertyy sen ympärille, onko jokin asia hallitusohjelmassa vai ei.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää naurahtaa ja sanoo, että ilmeisesti vain Kaikkivaltias voisi alentaa hallitusohjelman velvoittavuutta.
- Suomen hallitusohjelmasta poikkeaminen olisi majesteettirikos, joten joustoa tuskin löytyy, sanoo professori Mäenpää. Hänen mukaansa maassa pystytään muuttamaan jopa perustuslakia ja EU:n perussopimuksia voidaan rukata.
- Hallitusohjelmaan sen sijaan ei mikään pysty. Eikä siitä voida poiketa. Se on minusta ongelma demokratiassa.
Professori Olli Mäenpää suree vaihtoehtojen puutetta.
- Nyt on etukäteen päätetty, että kuntien kokoa suurennetaan reippaasti. Vaihtoehtoja ei ole. Suuret kunnat eivät kuitenkaan ole välttämättä pieniä tehokkaampia.
Päätöksenteko etääntyy
Vaihtoehtoina olisi mietittävä mm. sitä, kuuluvatko kaikki hyvinvointipalvelut kunnille ja onko kunnilla liikaa tehtäviä.
- Terveydenhuolto, erityisesti kallis sairaanhoito, voisi hyvin olla valtion tehtävänä, pohdiskelee Mäenpää.
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on huolissaan demokratiavajeesta.
- Mikäli kuntakoko kasvaa rajusti, kasvaa myös päätöksentekijöiden ja kuntalaisten etäisyys toisistaan.
Tuorin mukaan pakkoliitokset merkitsisivät paikallisidentiteetin murentumista.
- Kuntien pakkoliitokset tai vain näennäisen vapaaehtoiset liitokset tuhoavat paikallisidentiteettiä. Se on välttämätön edellytys kunnalliselle demokratialle, sillä yhteisten asioiden hoito on koettava yhteiseksi.
Tuorin mukaan nyt uhataan myös mm. ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia, sillä esitetty kuntarakenneuudistus yhdistää kaksikielisiä kuntia suomenkielisiin.
Vielä ehtisi myös ajatella
Sekä Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää että akatemiaprofessori Kaarlo Tuori toivovat aikalisää. Tuorin mukaan valmistelu on saatava parlamentaariselle pohjalle.
- Kysymys on kuntien ”perustuslaista”.
Myös Mäenpään mukaan tarvitaan lisää aikaa.
- Kuntarakenteen uudistamisessa on lähdetty väärästä päästä puuhun: järkevä lainsäätäjä ei voi kerta kaikkiaan toimia näin, sanoo professori Olli Mäenpää.
YLE Uutiset / Merja Niilola
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ensin Kokoomus sanoi, että kuntauudistusta on valmkisteltu tiukasti poliitikkojen käden alla. Sitte Kokoomus korjasi lausuntonsa: Kuntauudistusta ei ole valmisteltu tiukassa poiliittisessa valvonnassa! Ketä nyt pitäisim uskoa?
Kokoomusta tietysti. Puheet muuttuvat mutta ne ovat aina ehdottomasti totta.