Olen ollut noin kymmenen vuoden ajan kiusattu mieheni perheen toimesta. Ilkeilyn ja juoruilun lisäksi mukaan tuli noin 5 vuotta sitten tapahtumia, joita voi kuvailla rikosnimikkeillä yksityisyyden suojan rikkominen ja kunnian loukkaus. Minusta levitellyt jourut ovat katkaisseen useita ihmissuhteita.
Mieheni on ihmistyyppinä yksioikoinen ja paksunahkainen. Hänen mukaansa minun pitäisi unohtaa menneet ja jatkaa elämääni eteenpäin. Itse en siihen pysty. jatkuvat painajaisunet ja ahdistuneisuus vaivaavat edelleen vaikka tilanne onkin paljen parempia kuin muutama vuosi sitten.
Nostin itse kissan pöydälle pari vuotta sitten koska olin niin vihainen tavasta jolla he kohtelevat minua. Kiusaajat tietysti kiistävät kaiken ja ainoa sellitys jonka olen saan kiusaamiselle on kiltteyteni.
Olen päättänyt että olen tekemisissä heidän kanssaan ainoastaan lapseemme liittyvisttä asioissa. Sukujuhlat jätän väliin oman itseni vuoksi. Olen hyväksynyt tilanteen mutta anteeksi en pysty antamaan varsintaan kun he tuskin tulevat pyytämään. mietin vaan voiko kiusatuksi tulemisesta selvitä ja jos voi, kuinka kauan siihen tuluu aikaan?
Mieheni on ihmistyyppinä yksioikoinen ja paksunahkainen. Hänen mukaansa minun pitäisi unohtaa menneet ja jatkaa elämääni eteenpäin. Itse en siihen pysty. jatkuvat painajaisunet ja ahdistuneisuus vaivaavat edelleen vaikka tilanne onkin paljen parempia kuin muutama vuosi sitten.
Nostin itse kissan pöydälle pari vuotta sitten koska olin niin vihainen tavasta jolla he kohtelevat minua. Kiusaajat tietysti kiistävät kaiken ja ainoa sellitys jonka olen saan kiusaamiselle on kiltteyteni.
Olen päättänyt että olen tekemisissä heidän kanssaan ainoastaan lapseemme liittyvisttä asioissa. Sukujuhlat jätän väliin oman itseni vuoksi. Olen hyväksynyt tilanteen mutta anteeksi en pysty antamaan varsintaan kun he tuskin tulevat pyytämään. mietin vaan voiko kiusatuksi tulemisesta selvitä ja jos voi, kuinka kauan siihen tuluu aikaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Loppuiko se kiusaaminen kun nostit kissan pöydälle? Ethän vain nostanut kissan häntää...vaan koko kissan? Varmasti tuollainen käytös jättää pahan mielen ja arvet sydämeen. Olet selvästi kovin stressaantunut asiasta kun se vie yöunetkin jne. Voisi kuvitella ettet ole valmis anteeksiantoon. Anteeksianto ottaa varmasti aikaansa jokaisella eritavalla. Toisella nopeammin, toisella pidempään. Entäpä jos nämä sukulaiset olisivat nyt 'sallivampia'? Oletko ajatellut että hekin ovat ihmisiä ongelmineen...ehkä olet jotenkin 'helppo' kohde purkaa omia paineita tms. Olemalla oma itsesi, jämäkkä sellainen voit jatkaa tuota etäisyyden linjaa. Kaikkea ei ole nieltävä eikä mielestäni pidä nähdä ihmisiä jotka tuottavat pahaa oloa. Lapsenne takia toivoisin kuitenkin, että hän saa mahdollisuuden elää elämää myös miehen perheen kanssa. Voi olla ettet vain ole hyväksytty ja tervetullut sukuun. Ehket ole sellainen ihminen kun he olisivat halunneet nähdä miehesi vaimona, mutta eikö ongelma ole silloin heidän päässään, ei sinun ongelmasi. Älä tartu kiusaukseen...toisesta sisään ja toisesta ulos. Kyllä jos ihmisiä ovat ja kykenevät tuntemaan syyllisyyttä, he sisimmässään tajuavat että ovat tehneet väärin. Anna aikaa. Ja anna anteeksi kun olet siihen valmis! Jaksamista ja tervehtymistä ikävistä kokemuksistasi!!
hei, ymmärrän sinua hyvin. Itse seurustelin 7 vuotta , narsistin kanssa, joka ei ajatellut muut kuin itseään ja omaa hyvin vointiaan. Satuin kerran sanomaan hänen ystävänsa vaimosta, että en pidä että hän, ko, vaimo selvitteleen uusio perheemme asioita pitkin kyliä. Asiassa oli todella perää, juorujen levittelyssä. Tuosta kommentista alkoi itselleni, yksinäisyys ja syrjiminen...minua ei kutsuttu mieheni kavereille kylään, ei yhteisiin illan istujaisiin, ei laivareisuille, mieheni reissani 3 vuotta aina yksin..syytti kaikesta minua . Ei puolustanut milläänlailla, haukkui minua ympäriinsä kavereilleen pienellä paikkakunnalla ja mustamaalasi tekemisiäni.
Tuo yhteis elämä jota meillä kesti 7 vuotta, se jätti itseeni todella syvät arvet. Toivottavasti sinä olet vahvempi ja jaksat taistella. Tuo suhde vaikutti siihen, että ajauduin suhteeseen ukkomiehen kanssa...suhteellahan ei ollut mitään onnistumisen mahdollisuuksi. Hän vain käytti minua hyväkseni. Aiemmassa suhteessa minut oli jo poljettu niin maan rakoon, että en enään osannut toimia kuten tavallisissa ihmissuhteissa toimitaan.En osannut , enkä osaa enään pitää puoliani, yritän ja yritin vain miellyttää ihmisiä . jotta he hyväksyisivät minut edes jollain tavalla.
Mielestäni sinun ei tarvitse antaa heille anteeksi. Aloitat vain uuden elämän ja unohdat heidän. Ilkeiden ihmisten kanssa ei tarvitse olla tekemisissä. Voimia sinulle ja aurinkoista kevättä.