15 vuotta, ehkä suotta, meni elämästäni hukkaan ns. "narskun" kanssa kamppaillessa. Salailua, pettämistä, manipulointia, haukkumista, fyysistä ja henkistä pahoinpitelyä, esimerkkinä” Olet yks vitun tapio, etkö oikeesti osaa, ei voi olla noin tyhmä, mitä sä siinä vapiset, mee nyt, ootko hullu? Mitä sä siinä vielä kyttäät, lähe nyt menee… ”Seurustelun alussa oli jo tunne, kuin 1 ihminen olisi ollut 2. Muistaakseni mainitsinkin asiasta. Eli tänään oli aivan erilainen kuin eilen...
On/off jatkui koko suhteen ajan. Meillä on 1 lapsi joka kärsii...Iskä haukkuu ja manipuloi. Auttaa kyllä esim. läksyissä, mutta voi sitä huudon määrää jos ei heti hetkeen ymmärrä…
Erottuani lopullisesti 4½ vuotta sitten, en tänä päivänäkään ole päässyt irti (eroon) kyseisestä ihmisestä. Tiedän, että en hänelle mitään merkitse, (josko olen koskaan merkinnytkään), mutta se tunnemyrsky, joka sisälläni velloo ei vain päästä irti.
Itse olen ilmeisestikin ns. läheisriippuvainen ja kaikin puolin muutenkin vinksahtanut persoonallisuus, mutta miten ihmeessä voisin vielä rakastua.
Kokemukseni jälkeen olen todella rikki ja huomaan tekeväni asioita joita en edes haluaisi... Aikaisemmin olisin halveksinut ja ehkä hieman moralisoinutkin ihmisiä jotka käyttäytyisivät näin.
En pysty luomaan "tervettä parisuhdetta" yhdenkään potentiaalisen miehen kanssa. Näen hänessä hetimiten "narsistisia piirteitä" tai sitten muuten vain kemiat eivät kohtaa.
Ikävää, mutta totta. Tällä hetkellä minulla on 2 miestä, jotka eivät tiedä toisistaan. Kumpaakaan en rakasta, ja tuntuu, että käytän vain hyväkseni.
Älkää ihmiset hyvät alkako suhteeseen joka tuntuu ihan liian hyvältä ollakseen totta:) Näin kävi minulle. Jalat ilmassa leijailin ensimmäisen vuoden... Putosin sitten maan päälle, korkealta ja kovaa. Mutta, että, 15 vuotta ja nyt kärsin sitten vielä toiset 4 ja ½ vuotta... Ehkäpä olen vapaa ja ehjä ihminen rakentamaan taas jotakin UUTTA!
Ei kait tähän mikään terapiakaan auta, eli kuinka kertoisin nykyiselle ”uhrille” että ei kannattaisi elämäänsä pilata. Kyseisellä ”narskulla” on eromme jälkeen ollut 4 tai 5 suhdetta joihin on ”uinut” lapsien kautta En haluaisi millään tavoin puuttua tekemisiinsä, etten vain leimautuisi katkeraksi ja hulluksi exäksi. Semmoinen en ole enkä semmoiseksi ala. Niin paljon kaikkea olen kokenut, että ei voi olla edes totta
On/off jatkui koko suhteen ajan. Meillä on 1 lapsi joka kärsii...Iskä haukkuu ja manipuloi. Auttaa kyllä esim. läksyissä, mutta voi sitä huudon määrää jos ei heti hetkeen ymmärrä…
Erottuani lopullisesti 4½ vuotta sitten, en tänä päivänäkään ole päässyt irti (eroon) kyseisestä ihmisestä. Tiedän, että en hänelle mitään merkitse, (josko olen koskaan merkinnytkään), mutta se tunnemyrsky, joka sisälläni velloo ei vain päästä irti.
Itse olen ilmeisestikin ns. läheisriippuvainen ja kaikin puolin muutenkin vinksahtanut persoonallisuus, mutta miten ihmeessä voisin vielä rakastua.
Kokemukseni jälkeen olen todella rikki ja huomaan tekeväni asioita joita en edes haluaisi... Aikaisemmin olisin halveksinut ja ehkä hieman moralisoinutkin ihmisiä jotka käyttäytyisivät näin.
En pysty luomaan "tervettä parisuhdetta" yhdenkään potentiaalisen miehen kanssa. Näen hänessä hetimiten "narsistisia piirteitä" tai sitten muuten vain kemiat eivät kohtaa.
Ikävää, mutta totta. Tällä hetkellä minulla on 2 miestä, jotka eivät tiedä toisistaan. Kumpaakaan en rakasta, ja tuntuu, että käytän vain hyväkseni.
Älkää ihmiset hyvät alkako suhteeseen joka tuntuu ihan liian hyvältä ollakseen totta:) Näin kävi minulle. Jalat ilmassa leijailin ensimmäisen vuoden... Putosin sitten maan päälle, korkealta ja kovaa. Mutta, että, 15 vuotta ja nyt kärsin sitten vielä toiset 4 ja ½ vuotta... Ehkäpä olen vapaa ja ehjä ihminen rakentamaan taas jotakin UUTTA!
Ei kait tähän mikään terapiakaan auta, eli kuinka kertoisin nykyiselle ”uhrille” että ei kannattaisi elämäänsä pilata. Kyseisellä ”narskulla” on eromme jälkeen ollut 4 tai 5 suhdetta joihin on ”uinut” lapsien kautta En haluaisi millään tavoin puuttua tekemisiinsä, etten vain leimautuisi katkeraksi ja hulluksi exäksi. Semmoinen en ole enkä semmoiseksi ala. Niin paljon kaikkea olen kokenut, että ei voi olla edes totta
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.