Itse kärsin ensin bulimiasta ja sitten anoreksiasta noin 2 vuotta ja kuihduin todella huonoon kuntoon. En kuitenkaan koskaan hakenut vaivaan apua lääkäriltä vaan "toivuin" pikkuhiljaa aikuistuessani. Ja luulinkin, että olin voittanut ongelman...
Mutta nyt 25-vuotiaana minulle puhkesi paniikkihäiriö. Ja olen varma, että syömishäiriöni on osasyynä tälle karmivalle ongelmalle.
Eli kehottaisinkin teitä kaikkia syömishäiriöisiä hakemaan apua ajoissa! Muuten ongelmat vaan kasaantuvat ja muuttuvat ehkä vielä pahemmiksi ongelmiksi tulevaisuudessa...
Ja pitäkäähän mielessä, että syömishäiriöstä parantuminen ei tarkoita sitä, että muuttuu rumaksi, lihavaksi tms. Syömishäiriöstä parantunut muuttuu terveen näköiseksi ja kokemuksen syvällä rintaäänellä, se jos jokin herättää myös kiinnostusta vastakkaisessa sukupuolessa:)
Mutta nyt 25-vuotiaana minulle puhkesi paniikkihäiriö. Ja olen varma, että syömishäiriöni on osasyynä tälle karmivalle ongelmalle.
Eli kehottaisinkin teitä kaikkia syömishäiriöisiä hakemaan apua ajoissa! Muuten ongelmat vaan kasaantuvat ja muuttuvat ehkä vielä pahemmiksi ongelmiksi tulevaisuudessa...
Ja pitäkäähän mielessä, että syömishäiriöstä parantuminen ei tarkoita sitä, että muuttuu rumaksi, lihavaksi tms. Syömishäiriöstä parantunut muuttuu terveen näköiseksi ja kokemuksen syvällä rintaäänellä, se jos jokin herättää myös kiinnostusta vastakkaisessa sukupuolessa:)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.