Vad vinner de på att hela tiden ljuga och överdriva ?Som nu det här inlägget :Ruotsitus maksaa 2 miljardia vuodessa Suomella .Det värsta är att det alltid finns människor som tror på de här lögnerna.
Varför ljuger fennona ?
undrande
92177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 92
Vanhimmat
Valhetta on sanoa, että Suomi on kaksikielinen maa.
Liioittelua on sanoa, että Suomessa tarvitaan ruotsia.
Valhetta on sanoa, että kriittisyys pakkoruotsia kohtaan on ruotsalaisvihaa.
Liioittelua on sanoa, että ruotsin kielestä on suomalaiselle hyötyä.
Tätä loputtomiin.
Meillä pakkoa vastustavilla on valovuosien matka todellisiin valheisiin ja todelliseen liioitteluun.
Om man sakligt kunde diskutera pakkoruotsi så vore det en helt annan sak.Här används språkfrågan som en förevändning att få svartmåla finlandssvenskarna och svenska språket.Ja,jag tycker att pakkoruotsi kunde slopas.
Mitä rys'sä täällä aukoo päätään!
Tuo summa on vain eräs arvio. Eikä kovin kaukana varmaankaan totuudesta,
koska maltillinenkin arvio on päätynyt ainakin yhteen miljardiin euroon.
Tarkkaa summaa ei tiedetä, koska svekoeliitti on "jostain syystä" estänyt kaksikielisyyden kustannusten tutkimisen.
Om man inte har fakta att lita på så borde man kanske inte slänga faram fantasisummor.
Jos summa ei ole tiedossa, se pitää selvittää. Selvittämistä vastustaa RKP. Miksihän?
Tosin vaikka kaikki suorat kulut selvitettäisiin, ovat epäsuorat kustannukset Suomelle ja Suomen elinkeinoelämälle vielä suuremmat: Ruotsalaiset ovat tuhonneet kokonaisen sukupolven mahdollisuudet opiskella joku hyödyllinen kieli.
I en annan kedja skrev någon att det bara finns hundra svenskspråkiga bevärer i Dragsvik.Det känns jäkligt att alltid bara få läsa lögner.
Tunnetusti netti fenno - ja erityisesti Tala, valehtelee aina. Valitettavasti!
"...koska maltillinenkin arvio on päätynyt ainakin yhteen miljardiin euroon."
Täsmentäisitkö hieman mikä arvio?
Då kan man kanske säga att alla arbetsskygga som lever på samhället är finskspråkiga ? Det kostar säkert minst tre miljarder.
Puhu/kirjoita SUOMEA!
Kerro minulle virallinen arvio, missä on päädytty johonkin summaan!
Sellaista ei vain taida. Kerro minulle jokin arvio, jossa olisi perustellen päädytty mikljardikustannuksiin.
Varför ska jag skriva på finska, när svenska e mitt modersmål !!
Asteid Thorskin sanoi, että maassa maan tavallaHän ei kuitenkaan ymmärtänyt lauseen merkitystä, hurri kun oli.
Voitaisiin päätyä jos virallisen tutkimuksen tekemiseen vain olisi poliittista tahtoa.
Mikseivät ruotsinkieliset itse vaadi, että kustannukset on selvitettävä, jos kerran kustannukset ovat heistä todella pienet?
Aivan, koska kustannukset ovat suuret, niin pitää salailla...
Miksi netti fennot ovat niin haluttomia esittämään perusteltuja arvioita?
Tiedä niistä netti fennoista, mutta minua kiinnostaisi jos asiantuntijat selvittäisivät asiaa, vaikka ei se tässä tärkeintä olekaan.
Tuota.... mikä asia pitäisi tuntea? Kaksikielisyyden kustannuksiin kai voidaan laskea se erotus, minkä kaksikieliosyys on kalliimpi kuin yksikielinen palvelu, vai mitä?
Tuollaista ratkaisumallia esittää näinkin monitahoiseen asiaan vain täyttä ymmärrystä vailla oleva henkilö.
No mitä se sitten voisi olla? mikä siinä on niin "monitahoista"?
"No mitä se sitten voisi olla? mikä siinä on niin "monitahoista"?"
Minkä arvoista euroilla mitattuna on esimerkiksi ruotsin kielen opiskeluun käytetty keskimääräinen kotityö, jota ei voi käyttää jonkin muun kielen opiskeluun.
En tiedä. Mihin tuhannen nicin aarnoltti haluaisi sitä verrata? Kaikkeen kaikenlaisiin asioihin käytettyyn aikaanko ja sen arvoon?
Siinä näet, nimittelyekspertti, ongelman monitahoisuuden. Minkälaiseen työhön opiskelua on verrattava, jotta pääsisimme siitä yksimielisyyteen? Johonkin kuitenkin.
Kaikista kustannuksista saa älyttömän monitahoisia kun niihin keksii mielikuvituskuluja? Miksihän koulutusten hintaa laskiessa ei koskaan oteta laskuihin mukaan tuhannen nicin aarnoltin esittämiä 'kustannuksia'? Aivan niin, siksi, ettei niiden 'laskeminen' tuota mitään mihinkään käyttökelpoista tietoa.
Tarkoitatko, nimittelijäekspertti, että ruotsin kielen opiskeluun käytetty työ on epätodellista ja kuuluu mielikuvituskuluihin?
Tarkoitan että tuhannen nicin aarnoltti on löytänyt aivan uuden kuluerän, jota ei jostain syystä koskaan ole otettu huomioon koulutussuunnittelussa. Sille ettei ole otettu huomioon on aika selkeä syy: kustannus on kuvitteellinen, kukaan ei saa rahaa eikä kukaan sitä maksa. Kysymys on siis siitä että tuhannen nicin esittämä kustannus on täysin kuvitteellinen, mutta ilmeisesti hänelle tarpeellinen jotta kustannukset saisi näyttämään isommilta.
Minkä arvoista euroilla mitattuna on esimerkiksi uskonnon opiskeluun käytetty keskimääräinen kotityö, jota ei voi käyttää jonkin muun aineen opiskeluun.
Aikamoinen kehä: et voi käyttää aineen x opiskeluun kuluvaa aikaa aineen y opiskeluun ja aineen y opiskeluun kuvaa aikaa ei voi käyttää aineen z opiskeluun. Peruskoulussa oppiaineita taitaa olla 17 ja siihen sitten vielä ne aineet, joita peruskoulussa ei opeteta. Kustannukset ovat todella valtavat!
"Sille ettei ole otettu huomioon on aika selkeä syy: kustannus on kuvitteellinen, kukaan ei saa rahaa eikä kukaan sitä maksa."
Silti se voidaan arvioida kansantaloudessa tietyn arvoiseksi työksi. Sen huomaisi silloin hyvin, jos lopettaisimme juuri nyt englannin kielen käytön. Sen seuraukset olisivat arvioitavissa valtavina menetyksinä kansantaloudessa. Kuinka valtavina? Miten lasketaan teiden kansantaloudellinen hyöty, niiden hyödyn arvo euroissa? Entä eri kielten osaamisen hyöty, sen arvo kansantaloudelle?
Siinäpä työsarkaa tuhannen nicin aarnoltille. Kaksikielisyyden kustannusten arvioimisessahan tuolla ei tosin ole mitään merkitystä.
Nimittelymestari, olen toista mieltä. Esimerkkini osoittavat hyvin, miten kaksikielisyyden nimissä uhraamme aikaamme, energiaamme ja varojamme sellaiseen, mikä ei ole hyödyttämässä tehokkaasti kansantaloutta. Sen on EK hyvin huomannut.
Kuten jo lienee käynyt ilmi, odotan mielenkiinnolla tuhannen nicin aarnoltin laskelmaa noista turhista opiskeluista. Kaikkihan ne täytyy laskea, jotta olisi mihin verrata, eikö niin? Ja sitten tietysti myös ne hyödyt, vai mitä? Ja kustannukset, joita aiheutuisi vääriksi osoittautuneista valinnoista. Sillä välin kun tuhannen nicin aarnoltti selvittelee näitä niin täällä voitaisiin varmaankin puhua kaksikielisyyden todellisista kustannuksista.
Oletko, nimittelyn ammattilainen, sitä mieltä, että kansantalouden ja tilastojen ammattilaiset eivät ole kiinnostuneita kotityön, opiskelijankin kotityön arvolle kehiteltävistä laskennallisista mittareista, vaikka kotityö ei olekaan mukana BKT:ssa?
Pääsemmekö sopuun edes mittaamisen mahdollisuudesta? Pidätkö kotityötä edes todellisena?
Olen sitä mieltä, että tuhannen nicin aarnoltin idea laskea hintaa "keskimääräiselle kotityölle, jota ei voi käyttää toiseen työhön" on sinänsä hyvinkin hupaisa. Sillä päästään varmasti valtaviin kustannuksiin. Tuhannen nicin aarnoltin on kuitenkin syytä laskea tuo kustannus ottaen huomioon ja tuoden esiin vertailukohdaksi kaikki vastaavanlaiset kustannukset, jotta hänen laskelmallaan olisi jotakin merkitystä. Kuinka suuren kansantaloudellisen tappion tuhannen nicin aarnoltti aiheuttaa kirjoitellessaan eläkepäivillään höpöjä nettiin sen sijaan, että tekisi jotain muuta kotityötä?
Sitä odotellessa voitaisiin varmaankin puhua kaksikielisyyden aiheuttamista todellisista kustannuksista.
"Sitä odotellessa voitaisiin varmaankin puhua kaksikielisyyden aiheuttamista todellisista kustannuksista."
Olisi kiva tietää edes suunnilleen, mutta kun on asia jota ei pidä penkoa.
Jonkinlaisia laskelmia on esittänyt nimimerkki Frey takavuosina. Aiheesta keskustelua mm. täällä:
http://www2.aamulehti.fi/keskustelu/thread.jspa?forumID=131&threadID=52082&messageID=764800
Olen sitä mieltä, sinä nimittelyn ammattilainen, että opiskelijan kotityöllä vaikkapa minimituntipalkalla mitattuna on jokin laskennallinen arvo euroina. Jos kotityö lankeaa pakkoruotsin opiskelun hyväksi, sen kansantaloudelle tuottama arvo on poissa jonkin muun kielen opiskelusta. Pakkoruotsin opiskeluun uhrattu aika kaikilla koulutuksen tasoilla kuuluu osana kaksikielisyyden aiheuttamia laskennallisia kustannuksia.
Ruotsille - muutettavat muuttaen - Suomen kaltaiset uhraukset pakkosuomeen olisivat entisen pääministerin mukaan ponnistus, johon maalla ei ole varaa. Siitäkin voi päätellä, etteivät kaksikielisyyden kaikin puolisesti arvioidut rasitukset ole aivan vähäiset.
odottelen tässä tuhannen nicin economistin laskukoneen käynnistymistä, sitä kuinka hän laskee minimituntipalkalla kustannukset, jotka syntyvät kun opiskellaan jotakin sen sijaan, että opiskeltaisiin jotakin muuta, tai kenties ollaan opiskelematta kokonaan kun voitaisiin opiskella - tai opiskellaan kun voitaisiin olla työssä. Ja tämä kaikki tietysti ottaen huomioon yhdelle hyödyttömäksi jääneen opiskelun toiselle opiskelijalle ja kansantaloudelle aiheuttama tuotto.
Olen muuten sitä mieltä, että ruotsin opetusta ei sinänsä kokonaan voida laskea virallisen kaksikielisyyden kustannuksiin, koskapa ruotsia varmasti opetettaisiin ja opiskeltaisiin jonkin verran vaikkei se olisi pakollistakaan.
Arvelen, että tuhannen nicin economisti haluaa jankuttaa virtuaalisista kustannuksistaan siksi, ettei keskusteltaisi todellisista kustannuksista. Ne kun jäävät niin kovin kauas netti fennojen hellimistä miljardeista - ja kymmenistä miljardeista, joiden puolesta on liputtanut Suomalaisuuden liiton ex-pj, nykyinen Itätalanmaan marqiisi, jonka erikoisalana on Rauman tuomiokirkon suomenkieliset perustamiskirjat.
Sinun erikoisalasi on nimittely.
Ruotsin mahdolliset, Suomen kaltaiset kaksikielisyyden kustannukset mahtavat olla todella suuret päätellen entisen pääministerin lausunnosta asiassa. Valtion talousarviossa näkyvien kulujen lisäksi niistä sietämättömin olisi pienen vähemmistökielen opiskelun aiheuttamat moninaiset laskennalliset piilokustannukset, muun muassa opiskelun kotityöt, joita et haluaisi arvioida millään mittarilla. Enemmistön psykologisen vastarinnan haitat ruotsin opiskelulle Suomessa ja oletetun suomen opiskelulle Ruotsissa on vielä vielä erikseen mainittava. Niillekin halunnet viitata kintaalla.
Minä taas haluaisin tietää mitä muita aineita koulusta pitäisi poistaa että jotkut esim. radio juontajat oppisivat englantia kunnolla. Joskus kuulee aika noloja ääntelyjä kappaleiden nimistä. Lieeneekö pakkoruotsin syytä?
Vaikutti yhtä viralliselta ja kattavalta kuin Rautalapion perustelut pakkoruotsille.
Englanti on kieli, jota äännetään monilla eri tavoilla. Koska se on tällä hetkellä lingua franca, sitä yleensä puhuvat keskenään joukko ihmisiä, joille se ei ole äidinkieli. Sen viehätys syntyy juuri siitä, että siihen jää sävy taustakielistä.
Jostain syystä suomenruotsalaisten kyky kuunnella suomalaisaksenttia englannissa on niin rajallinen, että he muistavat aina ilkeillä suomalaisten englanninääntämyksellä, vaikka varsinkin nuoret puhuvat tosi kaunista englantia.
Tulisiko teille mieleen ilkeillä myös meidän maahanmuuttajiemme englannille?
On muutaman kerran tullut juttua ulkomaalaisten kanssa suomalaisten englannin ääntämisestä ja ilmeisesti suomalaisen tunnistaa kohtuu hyvin ääntämyksestään. Mitenkään negatiivisesti asiaa ei tuotu esiin, vaan kerrottiin suomalaisen englantia olevan helppo ymmärtää verrattuna esim. ranskalaiseen.
Mielestäni ranskalaisten, tanskalaisten ja italialaisten englanti on usein melkoista puuroa korville.
Mitään sääntöjä nämä tietenkään eivät ole.
Varmaankin Ruotsin entisellä pääministerillä oli mielessään tuhannen nicin economistin 'piilokustannukset', joita yhteiskunnassa syntyy päivittäin varmasti todella paljon. Ihmettelenkin miksi tuhannen nicin economisti antaa odottaa niin kauan selvitystään niistä kustannuksista, jotka syntyvät kun ihmioset tekevät asioita. joiden sijaan he voisivat tehdä toisia, joiden sijaan he voisivat tehdä toisia jne.
Valitettavasti galsteenin toivoma virallisuuden aste ei täyttynyt. Oliko laskelmassa muuta huomautettavaa?
Kattavuus todellakin hukassa, kuten sinun pakkoruotsiperustelusikin.
Siitä vain täydentämään! Mitä kustannuksia puuttui? Kerro toki!
Mikä siinä pakkoruotsissa kiihottaa, kerro toki?
Huomaan, ettet oikeastaan halua keskustella kaksikielisyyden kustannuksista, vaikka olit olevinasi niistä kiinnostunut
"galsten4.3.2012 17:41
Kerro minulle virallinen arvio, missä on päädytty johonkin summaan!"
ja valmis väittämään niitä suuriksi:
"galsten4.3.2012 19:15
Aivan, koska kustannukset ovat suuret, niin pitää salailla... "
Olit olevinasi kiinnostunut arviostakin:
"galsten5.3.2012 10:55
Olisi kiva tietää edes suunnilleen, mutta kun on asia jota ei pidä penkoa. "
Ja kun esitin arvion, tyrmäsit sen perustelematta:
"galsten6.3.2012 22:28
Kattavuus todellakin hukassa"
Ja kun pyysin perustelua tuomiollesi aloitkin taivastelemaan, miten pakkoruotsi sinua kiihottaa.
Yritetään vielä kerran, mitä linkin laskelmasta mielestäsi puuttui?
Suomalaisen tunnistaa ääntämyksestään, mutta niin yleensä muidenkin kielten puhujat. Se, että meidän suomalaisten on helppo ymmärtää suomalaisella aksentilla puhuttua englantia, ei kuitenkaan tarkoita, että muiden kielten puhujat kokisivat samoin.
Naurettava kysymys. Olen kiinnostunut näkemään asiantuntijoiden tekemän selvityksen ja voin vilkaista jotain harrastelijatason yritystäkin.
Tämä vain on asia, jonka penkominen virallisesti on suomalaisessa yhteiskunnassa epäkorrektia.
http://www.perussuomalaiset.fi/artikkelit/?issue=1100
Höpö höpö, täällähän sitä pengotaan! Jostain syystä näyttää vain olevan niin, että minä olen ainoa, jolla on kiinnostusta penkomiseen. Galsteenit sun muut eivät halua aiheesta keskustella!
Sinä, netin ekonomisti erikoisalanasi nimittely, et ehkä näytä ottavan vakavasti tutkijoita, jotka laskevat kotitaloustöillekin rahallisen arvon. Niinpä et haluaisi hyväksyä periaatetta, että opiskelijan työtäkin arvotetaan euroina.
Täällä keskustellaan pakkoruotsista ja odottelenkin jotain virallista, asiantuntijoiden tekemää selvitystä kaksikielisyyden kustannuksista. Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson sanoi, että Ruotsilla ei olisi varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen, miten sitten Suomella?
Muutenkaan tämä kustannuskysymys ei ole ollut minulla koskaan päällimmäisenä, vaan pakkoruotsin vääryys.
Galsteeni haluaa kaksikielisyyden kustannuksista 'asiantuntijoiden tekemän selvityksen' voidakseen niistä keskustella. Sen sijaan ruotsin tuntien pakollisuudesta hän haluaa keskustella, vaikka asiantuntijoiden tekemän selvityksen mukaan niitä tulee olla perusopetuksessa 6 vuosiviikkotuntia.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yleissivistaevae_koulutus/perusopetus/perusopetus/tuntijakotaulukko/tuntijako20122001.pdf
http://www.oph.fi/download/111770_Kokemuksia_2004_opsuudistuksesta_2009.pdf
Jotenkin tämä galsteenin suhtautuminen asioihin vaikuttaa ristiriitaiselta. Mieleen tuleekin, että johtuuko haluttomuus puhua kaksikielisyyden kustannuksista sittenkin siitä, etteivät ne näytä kohoavan niin korkeiksi kuin jotkut haluaisivat esittää.
"et ehkä näytä ottavan vakavasti tutkijoita, jotka laskevat kotitaloustöillekin rahallisen arvon"
Tuhannen nicin aarnoltti ei näytä ottavan vakavasti samaisia tutkijoita, joiden mukaan "Jos halutaan pitää kiinni kotityön ulkoistettavuusvaatimuksesta, kouluttautuminen ja muu inhimillisen pääoman hankinta jää kotitalouspalvelujen käsitteen ulkopuolelle, sillä sitä ei voi mitenkään teettää toisella."
Olen ollut kansainvälisen konfrenssin puheenjohtaja kolmen vuoden ajan ja osanottajat tulivat kaikista maanosista ja puhuivat äidinkielinään kymmeniä eri kieliä. Seuraajani oli amerikkalainen lääkintäamiraali, joka puhui amerikanenglantia äidinkielenään etelävaltiolaisittain murtaen. Kun hän aloitti puheenjohtajana, niin kymmenet osanottajat eri maista tulivat puheilleni ja sanoivat, että mitä on tapahtunut heidän englannin taidolleen, kun eivät ymmärrä mitään, mitä tuo Bob puhuu. Sanoivat, että minun englannistani he ymmärsivät kaiken.
Vastasin, että puhun englantia vieraana kielenä hitaasti, selvästi ja käytän vain perussanastoa (koska en osaa kaikkia ämerikkalaisten hienostelukoukeroita, joilla he mittaavat keskenään omaa sivistyneisyyttään). Tämän perusteella uskallan väittää, että suomalaisten englanti on laajasti ymmärrettävää, vaikka sen aksentista suomalaiseksi tunnistaakin.
"Jos halutaan pitää kiinni kotityön ulkoistettavuusvaatimuksesta, kouluttautuminen ja muu inhimillisen pääoman hankinta jää kotitalouspalvelujen käsitteen ulkopuolelle, sillä sitä ei voi mitenkään teettää toisella."
Lause on ehdollinen. Sinun, netin ekonomistin erikoisalanasi nimittely, olisi pitänyt se huomata. Ehdollisuus ei sulje pois, etteikö kouluttautumisellekin löydetä menetelmä, jolla sitä voidaan arvottaa. Sillekin on tarvetta.
" puhun englantia vieraana kielenä hitaasti, selvästi ja käytän vain perussanastoa "
Mielenkiintoista kuulla, että marqiisin englanti on kuin onkin käsittämätöntä sönkötystä - ainakin, jos uskomme hänen omaa määritelmäänsä Astrid Thorsin suomentaidosta. Sanoisin, että Thors puhuu suomea kohtuullisen selvästi, ehkä hieman niukahkolla sanastolla ja hitaahkosti eli marqiisin sanoin 'lähes käsittämättömästi sönköttäen'.
http://www.youtube.com/watch?v=xi3laZWLgPk
Ulkoistettavuus esitetään ehtona euromääräisen arvioinnin mielekkyydelle. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tuhannen nicin nettieconomisti voisi ryhtyä kyseiseen arviointipuuhaan. Mielekkyys kun ei ole hänen toimiaan ohjaillut ennenkään. Olenkin häntä arviointityöhön jo useita kertoja kannustanut, mutta menköön vielä kerran: Siitä vain arvioimaan!
"Sillekin on tarvetta"
Epäilemättä. Kustannukset jäävät ilmeisestikin muuten liian pieniksi netti fennojen propagandatarkoituksiin.
"Vastasin, että puhun englantia vieraana kielenä hitaasti, selvästi ja käytän vain perussanastoa (koska en osaa kaikkia ämerikkalaisten hienostelukoukeroita, joilla he mittaavat keskenään omaa sivistyneisyyttään)."
Näin tekevät muuten myös vastuulliset englantia äidinkielenään puhuvat seminaarien vetäjät. Muutama vuosi sitten oman alani tohtorikoulutettavien seminaarissa Ruotsissa, jossa puhuttiin luonnollisesti englantia. Englannista tullut professori piti heti aluksi puheen, jossa hän kertoi kunnioittavansa meidän muiden kielitaitoa, koska voimme keskustella hänen kanssaan näin vaikeista asioista englanniksi, vaikkei se ole äidinkielemme. Hän kuulemma osaa keskustella sillä tasolla vain äidinkielelllään. Hän lupasi puhua selkeästi ja pyysi, että huomauttaisimme heti, mikäli hänen käyttämänsä kieli ei tunnu ymmärrettävältä.
Esimerkiksi saksalaiset ja tanskalaiset puhuvat erinomaisen selkeää englantia näin suomalaisen korvin. Englanninkieliset oppikirjatkin ovat parempia, kun ne on kirjoittanut joku, joka ei puhu äidinkielenään englantia.
Brittien ja amerikkalaisten oma englanti antaa pikkuhiljaa tietä muiden puhumalle yleisenglannille. Siis englanti on se kieli, joka muuttuu, eivät ne kielet, joiden puhujat opiskelevat englantia pärjätäkseen maailmalla.
Muiden puhumalle yleisenglannille? Selittäisitkö vähän?
Äidinkielenään brittienglantia tai amerikanenglantia puhuvat, ovat nopeatempoisesti puhuvia, käyttävät pitkiä lauserakenteita, joilla väritetään arkea ja lasketellaan tajunnanvirtaa.
Yleisenglanti ei ole äidinkieli vaan nimenomaan seminaarien ja järjestöjen yleiskieli, jolla on tarkoitus kommunikoida erilaisten kieliryhmien välillä vaikeista asioista mahdollisimman selkeästi.
Siis vähän yksinkertaista englantia? Niinkuin skandinaviska? Kysyin kun termi 'yleisenglanti' toi mieleen lähinnä käsitteen 'general english', joka taas on aika lailla eri asia.
En kyllä usko oppikirjojen yleisenglannin syrjäyttävän natiivien puhumaa englantia.
Ulkoistettavuus esitetään ehtona euromääräisen arvioinnin mielekkyydelle kotitaloustyön arvottamiseksi. " - - kouluttautuminen ja muu inhimillisen pääoman hankinta jää kotitalouspalvelujen käsitteen ulkopuolelle - -."
Sinä, netin ekonomisti erikoisalanasi nimittely, olet ilmeisesti sitä mieltä, että kouluttautumisen ja inhimillisen pääoman hankkimisen arvottamiselle ei ole keksittävissä jotain muuta keinoa kuin se, mikä sopii kotitaloustyön arvottamiselle. Suosittelen sinulle avointa mieltä keksimisen mahdollisuuksille.
Haluaisin nähdä ja keskustelisin jos olisi sen perusteella aihetta.
Pakkoruotsi tuotiin peruskouluun vastoin asiantuntijoiden näkemystä, poliittisin perustein.
Kyllä Asseri tietää:
"Alkujaan pakkoruotsin perusteena oli ruotsinkielisten tasa-arvovaatimus, mikä kuulostaakin jalolta: Vähemmistön oppilaiden rasitteena (handicap) olevan suomen oppimisen pakon tulee heijastua samanlaisen rasituksen ylläpitämisenä suomenkielisten oppilaiden oppiaineisiin kaikille pakollisena ruotsina. Ei siis mikään kielipoliittinen, vaan puhdas valtapoliittinen syy. Kaikki muut myöhemmin esitetyt syyt ovat tekosyitä.
"Peruskoulu 5 vuotta-seminaarissa" Jyväskylässä vuonna 1977 esitti kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja em. yhdenvertaisuusvaatimuksen puhujapöntöstä sitä täsmentäen: "Jos suomenkielisillä oppilailla ei ole tällaista rasitetta, he voivat opiskella jotain tärkeämpää ainetta ja saavat ansiottoman edun ruotsinkielisiin ikätovereihinsa nähden". Hän lisäsi käytäväkeskutelussa minulle suoraan: "Ymmärrät itsekin, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä kauan, kun kaikkien suurten firmojen johtajien nimet ovat suomenkielisiä"."
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että Asserin lähdemiehen näkemys ei kuitenkaan ole se syy, miksi ruotsi tuli peruskoulun opetusohjelmaan?
Sinulla siis on parempi syy pakkoruotsille?
Tarkoitan sitä, että Asserin lähde ei ehkä kuitenkaan ollut varsinaisesti päättämässä asiasta. Kertoi oman näkemyksensä toki.
"Kertoi oman näkemyksensä toki."
Ja hyvin oli synkassa päättäjien mielipiteen kanssa.
Sinulla ei siis ole parempaa selitystä pakkoruotsille, kuin tuo Asserinkin kuulema ja sitä et täällä uskalla tunnustaa, joten vaikenet.
Mutta ne syyt, jotka johtivat päättäjät mielipiteeseensä 1960-luvulla saattoivat olla hyvinkin erit kuin mitä Asserin lähdemies oli omassa mielessään tuuminut.
Tuntuu hieman samanlaiselta yksinkertaistamiselta kuin johonkin Göran Perssonin lauseeseen takertuminen.
Kyllä kaksikieliset koneistot ja kaikki katu- ja tiekyltit maksavat todella sen pari miljardia vuodessa. Kaiken lisäksi Suomi menettää suunnattomasti enemmän menetettyinä vientikauppoina kun ei löydy kielitaitoa tärkeissä kielissä.
En mitenkään ymmärrä mitä ovat nuo 'kaksinkertaiset' koneistot. Missä niitä on? Ja kuinka paljon kalliimmaksi oikein tulee kaksikielinen katukyltti yksikieliseen verrattuna? Ei taatusti tuplasti. Ja meneekö katukyltteihin ylipäänsä satoja miljoonia vuodessa?
Finns det annars tvåspråkiga skyltar i ALLA städer i Finland,ja,också mindre orter förstås ?
Att sätta till några bokstäver kostar inte mycket. Men det blir dyrt när vägmyndigheterna medvetet provocerar och lämnar bort svenskan och sedan måste börja göra helt nya skyltar. Men det är ju inte vårt fel.
Kaikkihan sen tietää.
"Om man sakligt kunde diskutera pakkoruotsi så vore det en helt annan sak."
Arvaa vain montako kertaa olen yrittänyt asiallisesti keskustella pakollisesta ruotsista niin täällä kuin vaikka HBL:n palstoilla.
Ei siellä tule yhtään asiallista kommenttia. Tulee pliktiä ja rättighetiä ja lagenia ja sitten ruvetaan nimittelemään baltiksi tai venäläiseksi.
Syy asiallisen keskustelun puutteeseen on teissä, jotka väitätte, ettei voi keskustella asiallisesti.
Om man sakligt vill diskutera språkfrågan ,så räcker det med två inägg så börjar,parasitpratet,Munsalaroddarna,Närpes tomatodlingar,Åland,stick till Sverige ,inavel,vad Göran Persson har sagt,Brunakärrs koloniträgård,kvoterna till universitet och högskolor.finlandssvenskarnas enorma fördelar,stiftelsernas pengar osv.i all oändlighet.Det är klart att man blir arg.
Jag läser ofta HBLs kommentarer,visst finns där osakliga inlägg,alldeles som här.Men inte är det enbart från svenskspråkigas sida.
Jos siis asiattomia viestejä tulee molemmilta puolilta, miksi osa ruotsinkielisistä käyttää niitä tekosyynä kieltäytyäkseen keskustelemasta pakkoruotsista tai hyväsymästä koko keskustelua?
Sehän tarkoittaa, että pakko jatkuu ja jatkuu.
On selvää, että pakon vastustajien on voitava keskustella aiheesta ja tuoda ongelmia esille siitä huolimatta, että tekstien lomassa voi olla jokin provokaatio.
Jag förstår inte vad det här ältande upp och ner hjälper.Över två år har jag följt den här spaltens inlägg i språkfrågan.Nästan ALLA som besöker debatten är för slopande av skolsvenskan.Tyvärr avgörs frågan inte på SFPspalten.
Det är för många en hobby,det är så enkelt att sitta och skriva på nätet.Om man måste göra något konkret,demonstrera eller liknande,till det har inte folk tillräckligt energi.Dessutom vill ju de flesta vara anonyma.
Allt det här tjatandet börjar smaka trä.
Keinotekoinen kaksikielisyys maksaa miljardeja vuodessa.
228w: "Det är för många en hobby,det är så enkelt att sitta och skriva på nätet.Om man måste göra något konkret,demonstrera eller liknande,till det har inte folk tillräckligt energi.Dessutom vill ju de flesta vara anonyma."
Olet oikeassa siinä, että on pakko toimia anonyymisti. Talan ja muutamien muiden saama vihaposti on sitä luokkaa, etten voi kuvitellakaan asettavani itseäni ja perhettäni alttiiksi vastaavalle. Nimenomaan pakkoruotsin kannattajia on syytä pelätä.
Toisaalta ruotsinkielisten parissa on niin hysteerinen suhtautuminen kielivapauteen, että luultavasti menettäisi ruotsinkieliset ystäväni, mikäli he tietäisivät minun ajavan aktiivisesti kielivapautta.
Viestit poliitikoille ja lehtiin sekä puolueiden taustavaikuttajille, ovat työtä nekin. Samoin ilmainen työ yhdistyksessä, joka ajaa kielivapautta.
Ruotsin pakollisuutta ajaa tällä hetkellä monet hyväpalkkaiset ihmiset hankkeissa ja yhdistyksissä, jotka toimivat vain sitä varten. Mitään vastaavaa ei voida organisoida vapaan kielivalinnan puolella, sillä ei ole säätiöitä eikä hyväveliverkostoja tukemassa.
On todella asiatonta kritiikkiä teiltä, joille kaikki on aina tehty eteen ja jotka voitte toisaalta nojata näiden palkattujen toimihenkilöiden työhön ottamatta kuitenkaan mitään vastuuta siitä, mitä he teidän nimissänne ajavat. Te olette minun mielestäni pahinta laatua olevia vastuunpakoilijoita.
Olen samaa mieltä anonyymiudesta numeronikin kanssa. Minulla ei tosin ole aavistustakaan marqiisin saamasta vihapostista, mutta sen sijaan olen näillä palstoilla nähnyt, mitä tapahtuu, jos kirjoittajan henkilöllisyys tulee tietoon. Olen nähnyt ainakin neljän henkilön nimeä tarkkojen henkilötietojen kanssa levitellyn pitkin keskustelupalstoja todella törkeiden herjausten kera. Marqiisi on kertonut ostaneensa samaiset tiedot poliisilta. En tiedä onko asioilla yhteyttä.
Jonkun kerran jotkut ovat kuvitelleet saaneensa selville henkilöllisyyteni. Välittömästi on palstalle tullut viestejä, joissa on aiottu tulla 'vierailulle'. En kyllä oikein usko, että nettihanut kovin helposti mihinkään vierailuille lähtisivät, mutta kyllä ne ovat vakuuttaneet, ettei täällä kannata henkilöllisyyttään paljastaa.
Lienee aika selvää, että nimenomaan ruotsinkielen opettaminen on kaikista kustannuseristä suurin, kun se kohdistuu periaatteessa kaikkiin kouluikäisiin ja sitä nuorempiin. Suomessa sanotaan olevan noin 2000 ruotsinkielen opettajaa - joista tosin huomattavan moni opettaa myös jotakin muuta kieltä. Yhden opettajan kustannus sosiaalikuluineen lienee noin 50.000 euroa vuodessa, joten henkilömenoksi saadaan kaikkiaan noin sata miljoonaa, ei mitään miljardeja.
Tietysti voitaisiin mukaan laskea myös mm. tilakustannukset, mutta kun ala-asteella ja osin myös yläasteella opetus annetaan ns. "kotiluokissa", on tilakustannus täsmälleen sama kuin jos kieltä ei opetettaisi lainkaan tai jos luokissa opetettaisiin vaikka yhtä lisäkieltä - pakkoruotsin pelkkä poistaminen tekisi vain muista aineista vastaavasti kallimpia, sillä tilakustannusten lisäksi ei yhden aineen opetuksen poistaminen käsittääkseni vaikuttaisi esimerkiksi rehtorien, kanslistien.vahtimestarien, koulukeittäjien ja -ruokailun, liikuntasalien yms. kustannuksiin yhtään mitään.
Varsinaiseksi nettomenoksi jää siis opettajakustannus - ja tietysti kirjat, jotka tekevät enintään 40 euroa per oppilas ja vuosi, eli enintään 9-10 miljoonaa.
Kaikki muut ruotsinkielen kustannukset ovat pienempiä, sillä vaikka hallinto onkin usein kaksikielinen, ei se juuri koskaan ole kaksinkertainen - suunnilleen sama määrä virkamiehiä asukasta kohti palvelee kansalaisia esimerkiksi kunnissa, ja valtion tasollakin kyse on aina siitä, että osalta virkamiehiä edellytetään kahdella kielellä toimimista ilman, että virkamiesten määrää sen vuoksi lisättäisiin.
Esimerkiksi liikennemerkki- ja kadunnimikyltitys on merkitykseltään täysin mitätön pilipalikustannus, sillä kyltit tehdään painotekniikalla, ja esimerkiksi kaksikielinen katukyltti on vain noin 4 cm yksikielistä korkeampi - pystytys ja huoltohan maksavat aina saman verran, vaikka kyltissä ei lukisi yhtään mitään, yhtään millään kielellä.
Puhe miljardiluokan kustannuksista - useammasta miljardista puhumattakaan - on silkkaa löpinää.
Vallan hulvatonta on, kun fennot vähän väliä väittävät, että "Opetushallitus salaa ruotsinkielen opetuksen kustannuksia". Ei sieltä saa tietoa minkään muunkaan aineen opettamisen kustannuksista, ja syykin on selvä: kustannukset syntyvät kuntatalouden puolella, eivät Opetusministeriön budjetin kautta. Opetushallituksessa ei näitä kustannuksia eriteltyinä voida edes tietää, sillä minkään aineen opettamisen kustannuksia ei sinne käsittääkseni edes raportoida.
Sen suuremmasta salailusta ei ole kyse. Vaika se fennoja potuttaakin.
En tosin tiedä miksi. Fennojen valehtelupropagandan jatkumisen kannaltahan on oikeastaan vain hyvä, ettei numeroja ole näkyvillä, sillä muutenhan saattaisi joiltakin väitteiltä pudota pohja kokonaan.
Olen itse laskenut tuota ruotsinopetuksen kustannusta perusopetuksen kokonaiskustannuksen kautta. Se oli v 2010 n 7200 euroa per oppilas. Oppilaita perusopetuksessa on n 550 000. Pakollisen ruotsin osuus on 6 vuosiviikkotuntia 222 vvt:n minimistä eli n 2,7 %.
Laskutapa on toki yksioikoinen, mutta antaa hyvä käsityksen kustannuksen suuruusluokasta. Huomiotta jää se, ettei kaikkien aineiden opetus ole samanhintaista. Työaineet (käsityö, kotitalous jne) tulevat materiaalikustannuksineen, koneineen ja työturvallisuussyistä rajattuine ryhmäkokoineen kalliimmiksi kuin ns. lukuaineet kuten esimerkiksi ruotsi. Lukuaineissakin kustannukset jakautuvat eri tavalla kun esimerkiksi matematiikkaa, englantia ja äidinkieltä opetetaan alaluokilla usein ns. jakoryhmissä, joita sitten tasapainotetaan isommilla ryhmillä muissa oppiaineissa.
Uskoisin, että pakollisen ruotsin kustannus perusopetuksessa on noin 100 miljoonan euron vaiheilla.
Lukiokoulutuksen kustannus 2010 oli n 6800 euroa opiskelijaa kohti. Ammatillisiin perustutkintoihin johtavan koulutuksen 10 296 euroa per opiskelija. Lukiossa pakollisen ruotsin osuus 5 kurssia suoritettavista 75 kurssista eli 6,6 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 1 opintoviikko kun tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa.
Jatketaanpa vielä...
Ammatillisia perustutkintoja opiskeli v 2010 yhteensä 148 395 opiskelijaa ja keskimääräinen kustannus opiskelijaa kohti oli 10 296 euroa. Pakollisen ruotsin kustannukseksi tulisi yksinkertaisella laskutoimituksella n 12-13 miljoonaa euroa. Ruotsi ns. lukuaineena on ammatillisen koulutuksen halvimpia aineita, joten laskennallinen summa on varmasti vähän yli todellisen, mutta saako olla?
Lukiolaisia oli 111 000, joten pakollisen ruotsin kustannus näyttäisi olevan lukiokoulutuksen osalta n 50 miljoonaa euroa.
Näin pakkotoisenkotimaisen (koska luvuissahan on nyt mukana myös ruotsinkielisten pakkosuomi) perus- ja toisen asteen koulutuksessa näyttäisi olevan noin 150-160 miljoonaa euroa vuodessa kun koulutuksen kokonaiskustannukset ovat
Peruskoulu n 4000 miljoonaa
lukiot n 750 miljoonaa
ammatillinen koulutus n 1500 miljoonaa
En mene vannomaan etteikö tuossa saata olla joku laskuvirhe pujahtanut johonkin kohtaan ja kaikki luvut ovat tietysti pyöreitä..