”...Kuntauudistuksen oheen kannatetaan myös maakuntauudistusta. YLE Uutisten haastattelemista maakuntajohtajista enemmistö haluaisi, että osa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toisen asteen koulutus järjestettäisiin maakuntatasolla...”
Tässä työryhmässä epäilyttää, että vetäjänä on demari. Voiko kyse olla aidosta uudistushalusta maakuntien irrottamisesta itsehallinnollisiksi alueiksi irti välittömästä valtion käskyvallasta?
- Valitaanko lisää valtaa ja vastuuta saaneiden maakuntien johtajat ja valtuusto vapaalla suoralla vaalilla vai säilyykö alisteisuus valtioon?
- Onko maakunnan johtajanvirka käskynhaltijatyyppinen ylemmältä taholta annettu poliittinen palkkiovirka – poliittisten norsujen hautausmaa?
Jos maakuntien suora alisteisuus valtioon säilyy entisellä tavalla, ei kyseessä ole aito uudistus. Kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi Suomessa ja Maltalla, maakuntien poliittinen johto ja valtuusto valitaan suoralla kansanvaalilla. Maakunnilla on myös verotusoikeus itsenäisyyden takaamiseksi.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/maakuntajohtajat_osa_kuntien_palveluista_maakuntiin_3304492.html
Kun kuntauudistus pyöräytettiin käyntiin, alettiin suunnitella myös maakuntauudistusta.
Maakunnallisella tasolla kun on nykyisin montaa eri toimijaa, kuten erikoissairaanhoidon kuntayhtymiä, koulutuskuntayhtymiä, maakuntien liittojen kuntayhtymiä - unohtamatta aluehallintovirastoja sekä ELY-keskuksia.
Hämeen liiton maakuntahallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Johannes Koskisen (sdp.) vetämä työryhmä toivoo mahdollisen maakuntauudistuksen selkeyttävän kenttää.
- Vahvempien peruskuntienkin aikana tarvitaan tällaista laaja-alaisempaa yhteistyötä kuntaportaan ja valtion tason välillä. Keskeinen tehtävä on koota yhteen väliportaan tason aluejakoja niin, että aluejaot vastaisivat paremmin toisiaan ja saisimme vähennettyä maakuntatason organisaatioiden lukumäärää, Koskinen sanoo.
YLE Uutiset tavoitti kahdeksastatoista maakuntajohtajasta viisitoista. Suurin osa haastatelluista maakuntajohtajista oli sitä mieltä, että tulevaisuudessa ainakin osa kuntien hoitamista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toisen asteen koulutus tulisi järjestää maakunnallisella tasolla
Kuntien vastuulle voisivat jäädä vaikkapa päivähoito ja ainakin osittain perusterveydenhuolto. Maakunnallisella tasolla järjestettäisiin esimerkiksi vammaispalvelut.
Tässä työryhmässä epäilyttää, että vetäjänä on demari. Voiko kyse olla aidosta uudistushalusta maakuntien irrottamisesta itsehallinnollisiksi alueiksi irti välittömästä valtion käskyvallasta?
- Valitaanko lisää valtaa ja vastuuta saaneiden maakuntien johtajat ja valtuusto vapaalla suoralla vaalilla vai säilyykö alisteisuus valtioon?
- Onko maakunnan johtajanvirka käskynhaltijatyyppinen ylemmältä taholta annettu poliittinen palkkiovirka – poliittisten norsujen hautausmaa?
Jos maakuntien suora alisteisuus valtioon säilyy entisellä tavalla, ei kyseessä ole aito uudistus. Kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi Suomessa ja Maltalla, maakuntien poliittinen johto ja valtuusto valitaan suoralla kansanvaalilla. Maakunnilla on myös verotusoikeus itsenäisyyden takaamiseksi.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/maakuntajohtajat_osa_kuntien_palveluista_maakuntiin_3304492.html
Kun kuntauudistus pyöräytettiin käyntiin, alettiin suunnitella myös maakuntauudistusta.
Maakunnallisella tasolla kun on nykyisin montaa eri toimijaa, kuten erikoissairaanhoidon kuntayhtymiä, koulutuskuntayhtymiä, maakuntien liittojen kuntayhtymiä - unohtamatta aluehallintovirastoja sekä ELY-keskuksia.
Hämeen liiton maakuntahallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Johannes Koskisen (sdp.) vetämä työryhmä toivoo mahdollisen maakuntauudistuksen selkeyttävän kenttää.
- Vahvempien peruskuntienkin aikana tarvitaan tällaista laaja-alaisempaa yhteistyötä kuntaportaan ja valtion tason välillä. Keskeinen tehtävä on koota yhteen väliportaan tason aluejakoja niin, että aluejaot vastaisivat paremmin toisiaan ja saisimme vähennettyä maakuntatason organisaatioiden lukumäärää, Koskinen sanoo.
YLE Uutiset tavoitti kahdeksastatoista maakuntajohtajasta viisitoista. Suurin osa haastatelluista maakuntajohtajista oli sitä mieltä, että tulevaisuudessa ainakin osa kuntien hoitamista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toisen asteen koulutus tulisi järjestää maakunnallisella tasolla
Kuntien vastuulle voisivat jäädä vaikkapa päivähoito ja ainakin osittain perusterveydenhuolto. Maakunnallisella tasolla järjestettäisiin esimerkiksi vammaispalvelut.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.