Kreikka ei selviä veloistaan, mihin Suomi heitti rahat, nyt

Pian kaksi vuotta
hätärahan varassa

Kreikan valtiolta on lyhytaikaisimpia pikavippejä lukuun ottamatta rahoitusmarkkinoille porttikielto. Ilman uutta markkinarahoitusta sen vaihtoehdot ovat käyneet vähiin.

Maaliskuun eräpäivästä se selviää vain, jos se saa uutta hätärahoitusta. Ilman uusia hätäluottoja edessä on vararikko, ja siksi hätärahoituksesta neuvottelevat talouspäättäjät ovat olleet kuin tulisilla hiilillä.

Sopua uusista apurahoista tai niiden ehdoista ei ole vielä syntynyt.

Kreikka on pian kaksi vuotta maksanut vanhoja velkojaan ja julkisen talouden uusia alijäämiään Suomen ja muiden eurovaltioiden sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimittaman hätärahoituksen avulla.

Lyhytaikaiset pikavipitkään eivät ole enää pitkään aikaan olleet aitoa markkinarahoitusta, vaan pääasiassa kreikkalaispankkien välittämää ja valtion itse takaamaa keskuspankkirahoitusta.

Aitoa markkinarahoitusta Kreikan valtio on viimeksi saanut vuonna 2009 juuri ennen kuin se tunnusti vuosia jatkuneen velkatilastojen vääristelyn, ajautui velkakriisiin ja kaatui hätärahoituksen varaan.

Ennen kriisiä Kreikalle liikeni velkarahoitusta sitäkin runsaammin. Maaliskuussa erääntyvän velkansa Kreikka otti vuoden 2009 helmikuussa.

Kaikki velat
tuskin mukana

Juuri ennen maan liittymistä euroon 2000-luvun alussa Kreikan valtiolla oli velkaa vajaat 130 miljardia euroa. Valtion velkaisuuden suhdeluku oli noin 110 prosenttia yhden vuoden bruttokansantuotteesta.

Nyt velka- ja takausvastuita on ainakin 380 miljardia euroa, jolla velkaisuuden suhdeluvuksi syntyy ainakin 175 prosenttia viime vuoden bruttokansantuotteesta.

Sana "ainakin" tarkoittaa tässä yhteydessä, että tähän selvitykseen löytyi virallista tilastotietoa 380 miljardin euron velka- ja takausvastuista – ja syntyi epäily, että luvussa eivät ole mukana kaikki valtion velat ja muut rahoitusvastuut.

Epäilyyn antavat aihetta Kreikan valtion ennen kriisiä ja kriisin kuluessa myöntämät toistuvat ja lisäksi poikkeuksellisen suuret virheet velkatilastoissa. EU:n tilastoviranomainen Eurostat on tehnyt Kreikkaan useita erityistarkastuksia ja vaatinut huomattavia korjauksia velkalukuihin Kreikan eurojäsenyyden alusta asti.

Tämän tarkastelun velka- ja takausvastuiden kokonaismäärästä puuttunee esimerkiksi Kreikan asevoimien salaisiksi määriteltyjä asehankintaluottoja. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi leasing-panssareiden rahoituksesta koituvat vastuut.

Velkakirjoilla
suurin osa

Suurin osa helleenivaltion rahoitusvastuista on erityyppisiä velkakirjalainoja ja muita lainoja, joita on yhteensä 360 miljardia euroa. Tästä velkakirjamuotoisia velkoja on noin 275 miljardia euroa.

Maaliskuussa erääntyvä runsaan 14 miljardin euron velkakirja on toisin sanoen vain velkapyramidin huippu. Sen jälkeen on vielä maksamatta toista sataa erillistä velkakirjalainaa ja iso liuta muuntyyppisiä lainoja.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kaiken kaikkiaan 380 miljardin euron kokonaisvastuista noin 20 miljardia euroa on takauksia, joilla valtio on taannut tarvittaessa maksamaan kreikkalaisten liikepankkien ja muiden yritysten velkoja.

Tämän selvityksen velkaluvut ovat puutteineenkin merkittävästi suurempia kuin kriisiuutisissa usein esiintyvät velkatiedot, jotka usein ovat vanhentuneita tai kuvaavat pelkästään Kreikan valtion velkakirjamuotoisia velkoja.

Kaikkiaan 380 miljardin euron velka- ja takausvastuut perustuvat Kreikan valtiovarainministeriön, Kreikan valtion rahoitusyksikön, Kreikan keskuspankin sekä EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin julkaisemiin tilastoihin, katsauksiin ja raportteihin.

Liian hyvää
ollakseen totta

Kreikan valtion velka on eurovuosina kasvanut voimakkaasti. Tähän ovat vaikuttaneet yhtä hyvin Kreikan valtion kuin sen rahoittajienkin hyväuskoisuus, ahneus ja mahdollisesti myös vilpillisyys.

EU:n talousviranomaisetkaan eivät ole velkaantumista estäneet, vaikka Kreikan liian suuri velka samoin kuin julkisen talouden alituisesti liian suuri alijäämäisyys ovat olleet EU:n tiedossa Kreikan eurojäsenyyden alusta asti.

Rahoitusmarkkinat uskoivat, että euro poisti valuuttakurssi- ja luottoriskit. EU uskoi kasvuihmeeseen. Kreikka uskoi ehkä kumpaankin – ja käytti ainutlaatuista tilaisuutta hyväkseen.

Euromaiden keskuspankki EKP määritteli korkotason kaikille euromaille keskimäärin sopivaksi, mikä tarkoitti Saksalle ja Ranskalle suunnilleen sopivaa mutta Kreikalle ja muille nykyisille kriisimaille aivan liian matalaa korkotasoa.

Pankeille EKP vahvisti vakuusmääräyksillään, että kaikkien eurovaltioiden velkakirjat ovat riskittömiä. Pankeille tilaisuus oli kuin lupa painaa rahaa.

Kreikkaan ja muihin euroalueen "reunavaltioihin" alkoi tulvia suurten EU-maiden suurpankkien välityksellä halpaa lainarahaa kuin saavista kaatamalla.

Tilaisuus oli pankeille ja Kreikalle aivan liian houkutteleva vastustettavaksi. Velkatulva synnytti kangastuksen talouskasvusta – jonka todelliselta olemukselta myös EU ja EKP sulkivat silmänsä.

Vuodesta toiseen
uutta alijäämää

Kymmenen eurovuoden kuluessa Kreikan valtion vastuulla oleva velkamäärä on kasvanut noin kolminkertaiseksi. Samalla velkaisuuden suhdeluku on heikentynyt Japania lukuun ottamatta niin sanotun kehittyneen maailman heikoimmaksi.

Suurin osa vuosikymmenen mittaan kertyneestä uudesta velasta on mennyt vanhojen velkojen maksamiseen ja julkisen talouden käyttömenoihin. Kansanomaisesti sanottuna kyse on suurimmaksi osaksi syömävelasta.

Velka on kasvanut, kun julkisen talouden menot ovat vuodesta toiseen olleet rutkasti tuloja suuremmat.

Kreikan valtion menot ovat kymmenen viime vuoden aikana olleet vuosittain 10–40 miljardia euroa suuremmat kuin valtiolle on kertynyt verotuloja ja muita tuloja. Valtion menot olivat pienimmilläänkin 20 prosenttia ja suurimmillaan melkein 80 prosenttia suuremmat kuin tulot.

Vuoden 2003 alusta viime vuoden loppuun Kreikan valtio on saanut aikaan yhteensä 180 miljardia euroa uutta alijäämää. Tätä mustaa aukkoa helleenivaltio on täyttänyt alituisesti kasvavalla velkarahoituksella.

Nyt tätä samaa mustaa aukkoa ovat täyttäneet vuorostaan Suomi ja muut Kreikan hätärahoittajat.

EU:n Van Rompuy: Kriisi ei ole vielä ohi, ei saa vajota tyytyväisyyteen
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy sanoo, että euroalueen velkakriisi ei ole vielä ohi. Hänen mukaansa nyt on tärkeintä, että valtiot tottelevat sovittua talouskuria oikeasti eivätkä vajoa liialliseen tyytyväisyyteen.
Hyvä2

FacebookFacebook
twitterTwitter
Taloussanomat–Reuters
4.3.2012 17:16
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy on kommentoinut Euroopan unionin jäsenmaiden perjantaina tekemää sopimusta yhteisestä talouskurista.
Van Rompuyn mukaan talouskurisopimus oli askel hyvään suuntaan, ja nyt pitää välttää vajoamista liialliseen tyytyväisyyteen.

– Kriisi ei ole vielä täysin ohi. Olemme päässeet tyynemmille vesille, se on totta, mutta seuraavan kahden vuoden aikana meidän on varmistettava, että tämä kriisi ei voi koskaan toistua, Van Rompuy sanoi Hollannin television Buitenhof-ohjelmassa tänään.
Van Rompuyn mukaan sopu talouskurista ja euroalueen keskuspankin EKP:n 1 000 miljardin euron likviditettiohjelmasta on rauhoittanut rahoitusmarkkinat. Nyt tärkeintä on pitää kuri yllä.

– Jos [jonkun jäsenmaan] suunnitelma ei ole vaatimusten mukainen, ryhdymme pakotteisiin. Sitä ei ole tapahtunut koskaan aiemmin unionissa. Meidän on tehtävä tästä kurista uskottava, sillä muutoin kriisi toistaa itsensä, Van Rompuy sanoi.

Van Rompuy sanoo tyytyväisyyteen tuuduttautumisen väijyvän jatkuvasti kulman takana. Jos jäsenmaa löysäilee budjettitavoitteissaan, suhtautuvat finanssimarkkinat siihen hänen mukaansa huonosti.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Se, minkä toivoo voittavansa vähemmillä budjettileikkauksilla, häviää korkeammissa velkakoroissa, hän sanoi.

Hollannissa populistipoliitikot ovat vaatineet jo maan eroa euroalueesta. Van Rompuyn mukaan maa ei voi poistua euroalueesta ilman, että koko alue hajoaa. Ja sitä myöten hajoaisi hänen mukaansa Euroopan unionikin.

– Jos jättäisimme euroalueen, emme jäisi ainoaksi maaksi, ja sitten euroalue hajoaisi. Ja sitten koko unioni hajoaisi, hän sanoi.

Kreikka on pääsemässä velkojensa leikkaamisesta sopuun yksityisten sijoittajien kanssa hyvin pian.
Näin arvioi torstaina muun muassa talouskomissaari Olli Rehn.

– Odotan sopua Kreikan ja sen yksityisten velkojien kesken tämän viikon loppuun mennessä, Rehn sanoi toimittajille Haagissa Hollannissa.

Sovun löydyttyä Kreikan toisen, 130 miljardin euron tukipaketin myöntäminen on kiinni lähinnä siitä, pystyykö maan väliaikainen hallitus vakuuttamaan ulkopuoliset rahoittajat säästötoimillaan.

Edessä on muun muassa palkkojen ja eläkkeiden leikkauksia, jotka raivostuttavat tavallisia kreikkalaisia jo aiemmin langetettujen yllätysverojen ja säästöjen lisäksi. Kreikan väliaikaishallituksen pääministeri Loukas Papadimos käy parhaillaan eri puolueiden kanssa neuvotteluja, joissa hän hakee toimille tukea.

Kreikassa ja sen ulkopuolellakin on herännyt huolta siitä, onko säästöistä lopulta enemmän haittaa vai hyötyä, jos ne syventävät entisestään maan synkeää talouslamaa.

Jopa 70 prosenttia saatavista pois?

Uutistoimisto Reutersin mukaan euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat maanantaina Brysselissä tukipaketin myöntämisestä Kreikalle. Paketti voidaan tuolloin myöntää, mutta varmaa se ei ole.
Tuesta sovittiin alustavasti EU-maiden huippukokouksessa lokakuussa, ja sen jälkeen Kreikka on käynyt neuvotteluja pankkien kanssa velkojensa leikkaamista sekä laatinut säästösuunnitelmia, jotka ovat tuen saamisen ehtona.

Yksityisten sijoittajien odotettiin hyväksyvän 50 prosentin leikkauksen saataviinsa, mutta eräiden tietojen mukaan neuvotteluissa oltaisiin sopimassa jopa 70 prosentin leikkauksista. Vielä tämänkin jälkeen velkaa on niin paljon suhteessa maan bruttokansantuotteeseen, ettei Kreikan selviytyminen veloista ole kirkossa kuulutettua.

Kreikka tarvitsee lisätukea maaliskuuhun mennessä. Se joutuu silloin maksamaan erääntyviä velkoja.

Toisella tukipaketilla varmistetaan Kreikan valtion rahoitus vuoden 2014 loppuun asti.

Kreikan 240 miljardin tuet kasvattivat Kreikan velan 325 miljardista 390 miljardiin
su, 2012-02-19 10:35 — Harri Huhtala

Kreikan velka ja vastuut olivat pari vuotta sitten 325 miljardia euroa. Paljonko siitä jää jäljelle, kun he saavat 240 miljardia selkänahastamme? 390 miljardia. Tuet ovat lisänneet Suomen ja muiden auttajamaiden velkoja. Kun valtiot hoitavat valtionvelkakriisiä, se vain pahenee. Björn Wahlroosin (HS 12.2.) mukaan Kreikan auttaminen on vain Saksan keino pimittää pankkiensa surkea kunto ja välttyä näiden pääomittamiselta.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/02/19/kriisiin-uppoaa-enemman...

Björn Wahlroosin mukaan Kreikan tukeminen on virhe, joka tehtiin keväällä 2010 siksi, ettei Saksan tarvitsisi myöntää pankkiensa heikkoa kuntoa. Pankit olisi pitänyt pääomittaa 30 - 40 miljardilla eurolla. Virhe maksoi euromaiden veronmaksajille satoja miljardeja. [7]
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/02/12/wahlroos-hslle-saksan-...
Maiden vaihtotaseen vaje on aiheutunut työmarkkinoiden toimimattomuuden aiheuttamasta palkanmuodostuksesta ja kilpailukyvyn menetyksestä. Velkaantuminen johtuu maiden sisäisestä poliittisesta lobbauksesta. [9]

Joulukuussa 2011 HS laski, että Suomen takaus- ja lainasitoumukset velkakriisissä kasvavat yhteensä 51,6 miljardiin euroon, jos eduskunta hyväksyy EVM-sopimuksen.[10]
Sdp lupaa vakuudet ja sijoittajavastuun

Sdp väittää pitäneensä vaalilupauksensa, kun se on saanut näillä 0,88 miljardin vakuuden, vieläpä ehdoin, joiden vuoksi kaikki muut euromaat kieltäytyivät samoista vakuuksista, koska Suomi joutuu maksamaan tukensa etuajassa ja voi siksi menettää muita enemmän.

http://www.vapaasana.net/blogi/2011/10/kreikkavakuudet-ovat-tahallista-k...

Sdp lupasi myös pitää huolen, että sijoittajat joutuvat vastuuseen huonoista sijoituksistaan. Sen sijaan, että Kreikan olisi annettu mennä konkurssiin, jolloin sijoittajat olisivat kärsineet virheistään, heille maksetaan isot bonukset.

50 miljardin arvoisten Kreikka-lainojen haltijoille maksettiinkin 100 miljardia euroa ja päälle vielä 93,7 miljardia euroa "hyvityseriä".[12] Lainojen nimellisarvo oli 200 miljardia euroa.[12] Osa sijoittajista oli ostanut noita saatavia halvalla ja tekee siis reippaasti voittoa. Päälle ovat tulleet hulppeat korot.
Veronmaksajille tulisi paljon halvemmaksi, jos Sdp ei olisi antanut lupauksia "puolustaa veronmaksajien rahoja". Vielä hyvin paljon halvemmaksi tulisi, jos Suomi kieltäytyisi tällaisista tukipaketeista systemaattisesti.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2011/12/18/kreikka-vakuudet-kuin-r...

Eurossa olisi paljon hyviäkin puolia, jos voisimme luottaa poliitikkojen hyvyyteen. Käytännössä emme voi, ei kannata antaa poliitikoille lisää valtaa.

EU palkitsee ikkunoiden rikkomisesta?
Nyt poliitikot puhelevat, että Kreikalle voisi antaa loput anteeksi, koska mielenosoitukset osoittavat, miten kansa on pantu tosi kireälle säästökuurille.
Viro ja Latvia tekivät ilman tukia tiukat säästökuurit, esimerkiksi Latvia leikkasi julkisen sektorin palkkoja 40 %, Kreikassa jo 20 % tuottaa vaikeuksia, ja nyt balttien talous toipuu loistavaa vauhtia, vaikka kriisi iski heihin kaikkein kovimmin. Miksi niitä rangaistaan siitä, että niiden kansalaiset eivät tungeksi kaduille rikkomaan ikkunoita ja polttamaan autoja?

Monien keynesiläisten mukaan ikkunoiden rikkominen on hieno tapa lisätä taloudellista aktiviteettia. Taloustiede on sittemmin todennut keynesiläisyyden pääpiirteittäin vääräksi verrattuna monetarismiin.

http://liberalismi.net/wiki/Euro
http://liberalismi.net/wiki/Kreikan_kriisi

Villi arvio: Kreikka saa Suomelta lähes miljardin anteeksi
Julkaistu: 13.9.2011 12:56


Kreikalle lainanneet rahoituslaitokset ovat jo kirjanneet itselleen isoja tappioita kriisimaan lainoista, sanoo Lauri Uotila. Yläkuvassa kreikkalaisen Alpha Bankin päämaja.
Kuva
Suomen osuus Kreikalle vuonna 2010 myönnetystä lainapaketeista on 1 480 miljoonaa euros. Valtiovarainministeriö kertoi heinäkuussa, että osuudesta on nyt maksettu Kreikalle 890 miljoonaa euroa.
Suomi joutunee antamaan Kreikalle myöntämistään lainoista anteeksi vähintään noin puoli miljardia euroa, arvioi Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila Uudelle Suomelle.

Uotila katsoo, että Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen ja ”hallittuun” velkasaneeraukseen on käytännössä väistämätöntä. Hänen on helppo yhtyä uutistoimisto Bloombergin eilen esittämään arvioon, jonka mukaan maksukyvyttömyyden todennäköisyys seuraavan viiden vuoden aikana on jo 98 prosenttia.

–Ei Kreikka pysty kaikkia lainojaan takaisin maksamaan. Siltä on näyttänyt jo ennen kesää ja kesällä käsitys on vain vahvistunut, sanoo Uotila Uudelle Suomelle.
Uotilan mukaan velkasaneeraus tarkoittaisi Kreikan tapauksessa sitä, että maan veloista osa annettaisiin anteeksi ja osalle annettaisiin lisää maksuaikaa.

–Anteeksiannettava osa on todennäköisesti lähes puolet koko valtionlainakannasta. Helposti 40 prosenttia ja jopa 50 prosenttia pitää pyyhkiä pois, uskoo Uotila.
Tämän laskelman mukaan Suomi armahtaisi Kreikkaa vähintään noin puolen miljardin euron verran. Kokonaisuudessaan anteeksiannettava summa voisi nousta lähelle miljardia.
”Velkasaneerauksesta huolimatta Kreikka tarvitsee toisen tukipaketin”

Suomi on maksanut ensimmäisen Kreikka-paketin osuudestaan nyt noin 890 miljoonaa euroa. Suomen osuus paketista on lähes 1,5 miljardia euroa, joten jo tästä voisi kertyä anteeksiannettavaa vajaa miljardi. Lisää lainaa voi kertyä uuden Kreikka-paketin myötä.
Uotilan mielestä anteeksianto ei olisi erityisen merkittävä Suomen valtiontalouden kannalta.

–Sen voi ajatella niin, että nyt Suomella on velkaa 75,5 miljardia euroa. Sitten olisi noin 76 miljardia, hän havainnollistaa.

Uotilan mukaan velkajärjestelyyn olisi syytä ryhtyä ”aika pian”. Siis loppuvuoden aikana, mielellään jo lähikuukausina. Pikapuoliin tarvittaisiin myös päätökset Euroopan vakausmekanismista ja Kreikan uudesta tukipaketista.
Jos poliitikot viivyttävät toimenpiteitä liian pitkään ja velkajärjestely tapahtuu ”hallitsemattomasti”, muuttuvat Suomen ja Euroopan talousnäkymät todella synkiksi, varoitti Sampo Pankki tänään suhdannekatsauksessaan.

–Tämän paineen jatkuminen jarruttaa pankkien rohkeutta luotottaa yrityksiä ja yritysten rohkeutta investoida, syventää Uotila.
Velkajärjestelyn aloittaminen ei Uotilan mukaan poistaisi Kreikan tarvetta toiselle tukipaketille, jonka syntymistä Suomi on jarruttanut vakausvaatimuksellaan.

–Velkasaneerauksesta huolimatta Kreikka tarvitsee – lyhyellä tähtäimellä – lisää lainaa jostain, hän toteaa.

Tavallisten lapsiperheiden selkänahasta revitään kaikki irti. Samalla rikkaat inisevät siitä solidaarisuusverosta että on muka kohtuuton! Haistakoot pitkän vitun mun puolestani! Et ole ap ainoa, jota alkaa vituttamaan...Me ollaan ihan tavallinen asuntovelallinen perhe, yksi lapsi ja parhaillaan olen raskaana. Molemmat ollaan miehen kanssa töissä ja tuntuu että kaikki säästöt koskettaa meitä. Ensin vietiin se, et asuntolainan korkoja ei enää saa hyväksi verotuksessa.



Ottiko Katainen tämän huomioon, montako kymmentä vuotta perheiten lapset, kun varttuvat niin pitää maksaa tätä velkaa?? suomella jää velkaa hamaan tulevaisuuteen

Kreikan velkatavoite on monen jos-sanan takana

Kreikan pitäisi yhtä aikaa säästää, tehdä työttömiä ja päästä talouskasvuun saavuttaakseen kymmenyksen tarkkuudella asetetun velkatavoitteen.

Euroalueen valtiovarainministerit sopivat varhain tiistaiaamuna uudesta Kreikka-paketista. Sen hinta on 130 miljardia euroa. Tämän on määrä turvata Kreikan velkatason lasku niin, että se on 120,5 prosenttia vuonna 2020. Nyt Kreikan velka on 160 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Maanantain ja tiistain välisen yön neuvotteluissa sovittiin Euroopan keskuspankkien lisärahoituksesta Kreikalle. Lisäksi velkojapankkien lainasaamisia leikataan 53,5 prosenttia aiemmin sovitun 50:n sijasta.

EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn kehui sopimusta ainutlaatuiseksi solidaarisuuden osoitukseksi euromailta. Euromaat takaavat Kreikan lainoja väliaikaisen kriisirahaston kautta.
Huippukokoukselta vaaditaan lisää rahaa

Eurojohtajat saavat jo ensi viikolla käsiteltäväkseen pysyvän kriisirahaston kasvattamisen. Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi yön kokouksen jälkeen, että heinäkuussa aloittavaa 500 miljardin suuruista rahastoa on kasvatettava ensi viikon huippukokouksessa.

Yön sopimus vaatii vielä kansallisten parlamenttien hyväksynnän. Suomen eduskunta käsittelee asiaa joko perjantaina tai ensi viikon maanantaina.

Suomen osuus uudesta Kreikka-paketista on noin 2,5 miljardia euroa, mutta Yle Uutisten mukaan takausvastuu nousee todellisuudessa kuuteen miljardiin. Tarkkaa osuutta ei tiedetä.
Leikkauksia ja lisää veroja

Tuen vastineeksi Kreikka joutuu käymään läpi ankaran säästökuurin. Vuoteen 2014 ulottuvan ohjelman suurin erä on sosiaaliturvan leikkaaminen lähes neljänneksellä. Toisen suuren erän muodostaa pyrkimys verotulojen nostamiseen veronkorotusten lisäksi veropohjaa laajentamalla ja veronkiertoa tukkimalla. Kreikan veroaste on yksi EU-maiden matalimpia.

Velkatakausten ja säästöjen lisäksi Kreikan pitäisi myydä omaisuuttaan 50 miljardilla eurolla, jotta velkatavoitteeseen päästään. Julkiselta sektorilta irtisanotaan 150 000 työntekijää vuoteen 2015 mennessä.

Eikä kaikki tämä riitä ilman tasaista talouskasvua, jota maassa ei nyt ole ollenkaan, päinvastoin.
”Kuin uskoisi joulupukkiin”

Viralliset EU-kommentit suitsuttivat saavutettua tulosta euroon kuulumattomia Ruotsia ja Britanniaa myöten. Markkinoita Kreikka-sovinto ei vakuuttanut. Euroopan pörssikurssit olivat tiistaina lievässä laskussa.
Varainhallintayhtiö Tresorin salkunhoitaja Jussi Vaarnavuo vertasi Kauppalehden haastattelussa sopimusta siihen, että EU säätäisi lain, joka pakottaa uskomaan joulupukkiin.

– Näin ostetaan toki aikaa, mutta jollain aikavälillä velkajärjestely on kuitenkin edessä. Kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit ovat kuivilla, voidaan pyyhe heittää kehään, salkunhoitaja ennusti.

Ylen uutinen Suomen takausvastuusta

Kauppalehden uutinen

» Eurojohtajat saavat hengähdystauon 21.2.2012 15.40
» Gallupit: Jopa puolet äänistä demareista vasemmalle Kreikassa 21.2.2012 14.46
........................................................
Työttömyys ei Kreikas maksa mitään? tai miten se siellä lasketaan.

Kreikan oikeusministeriön sivut ovat tällä hetkellä alhaalla. Sivustolla näkyy ainoastaan This site is Under Construction -teksti, mutta heti hyökkäyksen jälkeen aamuyöstä siellä näkyi Anonymous-ryhmän tunnuksia sekä Kreikan hallitukselle ja kreikkalaisille osoitettu pitkä teksti. Taustalla pauhasi raskas Illuminati-kappale.

Viestissä käytetään voimakkaita ilmauksia. Sen mukaan Kreikan tasavalta on kuollut. Viesti on luettavissa kokonaisuudessaan Zerohedgen sivuilla.

Anonymous kutsuu uusinta tempaustaan "Operaatio Kreikaksi". Viestissä osoitetaan sympatiaa Kreikan kansalaisia kohtaan ja esitetään uhkavaatimuksia Kreikan hallinnon suuntaan. IMF:ää vaaditaan vetäytymään toimistaan Kreikkaa kohtaan. Oikeusministeriön sivuja kohtaan tehty hyökkäys on viestin mukaan vain esimakua tulevasta. Suurin uhkaus on pyyhkiä pois Kreikan kansalaisten velat.

Jos Anonymous-ryhmällä tosiaan on mahdollisuus poistaa kansalaisten velat ja munaa toteuttaa uhkauksena, on kyseessä härskein verkkoaktivismi ehkä koskaan. Pelkkä uhkaus saa hakkereiden perään varmasti agentuurin, jos toisenkin. Herääkin kysymys, riittääkö metsästäjien keinot saaliinsa jäljittämiseksi? Helppoa se ei ole. Kuten tuoreimmassa viestissä muistutetaan: "Internet on kenttämme...Me olemme useita ja nopeita."

Alta löytyvä biisi loi aamuyöstä äänimaisemaa Kreikan oikeusministeriön sivuilla.
zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz

Hautajaisvirsi

Kreikka-laina pomppasi yli 800 prosenttiin
Kreikan valtion 20. maaliskuuta erääntyvälle velkakirjalle noteerattiin tänään puolilta päivin Suomen aikaa ensi kerran hivenen yli 800 prosentin kohonnut markkinakorko.
Taloussanomat
18.1.2012 13:15


Korkoennätys syntyi, kun velkakirjan markkinahinta noteerattiin 42,75 prosenttiin täydestä nimellisarvosta. Velkakirjan nimelliskorko on 4,3 prosenttia.

Ennätysnoteeraus oli kello 12.15 tarkalleen 803,27 prosenttia. Kyse on välittäjäpankkien tuottovaatimusten ja -tarjousten keskiarvosta.

Uutistoimisto Bloombergin kokoamien noteeraustietojen mukaan tuottovaatimusten keskiarvo oli 848,46 ja tuottotarjousten keskiarvo 758,09 prosenttia.

Hintanoteeraukset olivat keskimäärin 41,3 (osto) ja 44,2 (myynti) prosenttia.

Toivottavasti äänestäjät muistavat - ketkä tulevan kurjuuden pistivät veronmaksajille maksuun, sen muistutuksen voi lähettää jo kuntavaaleissa.
Enää tuskin kannattaa uskoa noita kymmenen hyvää ja seitseman kaunista lupailevia valehtelevia politikoita. Olisiko aika siirtyä puhumaan totta, ja tekemään mitä lupaa - edes yrittämään.

Parhaalla tahdollakaan en osaa enää sanoa, ketä tässä maassa voi uskoa ja kenelle antaa valtakirjan toimia nimissäsi. Jokaisen on syytä pohtia se hyvin tarkkaan, ja varsinkin niiden joilla on lapsia - heidän tulevaisuudellaan on tämä nykyhallitus pelannut. Surullista, mutta kusetettuna ei ole mukava elää ja maksella muiden aiheuttamia velkoja. Näin kuitenkin tulee käymään.