Mulla on nyt sellainen tilanne, että pitkäaikainen avioliittoni on hajoamassa ja tarvitsisin yösijaa miettiäkseni asioita hetken aikaa. Voisin toki yöpyä hotellissa, mutta tiedän ja tunnen itseni, etten saa siellä nukuttua ja siksi olisin erittäin kiitollinen, jos joku kiva naisihminen voisi tarjota olkapäätä siksi aikaa, kunnes saan itseni koottua. Olen siis 46 vuotias mies.
Nenäliinat ja muut tarvittavat tuon omasta takaa enkä varmasti ole taloudellisesti kellään taakaksi. Harrastan aktiivisesti liikuntaa ja, vaikka varmasti löytäsin aika nopeasti itselleni uuden seuralaisen, niin tästä ei nyt ole kyse. Mua suoraan sanottuna pelottaa tämä muutos ja tarvitsen nyt jotain sellaista, joka antaa uskoa ja valoa odotettavissa olevaan pimeään tunneliin. Uskoakseni ne, jotka ovat käyneet tämän lävitse, ymmärtävät mitä tarkoitan.
Nenäliinat ja muut tarvittavat tuon omasta takaa enkä varmasti ole taloudellisesti kellään taakaksi. Harrastan aktiivisesti liikuntaa ja, vaikka varmasti löytäsin aika nopeasti itselleni uuden seuralaisen, niin tästä ei nyt ole kyse. Mua suoraan sanottuna pelottaa tämä muutos ja tarvitsen nyt jotain sellaista, joka antaa uskoa ja valoa odotettavissa olevaan pimeään tunneliin. Uskoakseni ne, jotka ovat käyneet tämän lävitse, ymmärtävät mitä tarkoitan.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kootut selitykset numero 3421?
Mitkä selitykset!? Ei mun tartte selitellä, mun avioliitto on hajoamassa ja kaikki se, minkä on vuosien varrella rakentanut, pyyhkiytyy tämän myötä pois. On jotenkin niin yksinäinen olo, ettet uskokaan.
Mä olen eräs mies ja nyt mulla on mulkero ihan kovana. Mistä mä nyt löytäsin jonkun toosan jonne mä voisin työtää mun mulkeron?
no miksi ei miehen olkapää kelpaa? Kämppikselläni on suuri makuuhuone jossa on varmasti tilaa sohvalla sinulle (ei varmaan haittaa vaikka hän on homoseksuaali) ja hän on todella hyvä kuuntelemaan.
jos ei kelpaa, mene hostelliin/hotelliin/kaverillesi viettämään yösi ja lopeta se pillun vonkaaminen täällä, amatööri.
Juuri sen takia, jonka osoitat näissä kirjoituksissasi. Eikä mulla ole homoja mitään vastaan, mutta eipä nyt tullut ensimmäiseksi mieleen ja lohduttavimmaksi vaihtoehdoksi tämä tämmöinen.
Mun mielestä toi on tosi kamalaa toi kun Stigu Valliini aina valehtelee kaikille ihmisille. Pitäiskö se vietä terapijaan se äijä?
Täällä on tilaa kyllä, ollikkalan bubista minut löytää.
T. 30wee Kissa
Kiva kuulla, arvostan tätä suuresti.
Saatan jopa poiketa sinne bubiin, mutta juuri nyt en tiedä miten orvoksi itseni siellä tuntisin? Toivottavasti et vietä siellä kaikkea aikaasi, se kuulostaa aika surulliselta.
Tule meidän luokse! Meitä on kuusi lasta, isä ja äiti. Jollakin on aina aikaa olla olkapäänä.
En kyllä ymmärrä, minkä takia mainostat omaa aktiivista urheiluasi, jos kerran haet VAIN olkapäätä.
Tarkoitus oli vaan kertoa suunnilleen millainen ihminen sitä olkapäätä tarvitsee, jotta edes joku uskaltaa sellaista tarjota. Tämä viesti oli muutenkin suunnattu vain niille, joka ei tahallaan halua lukea sitä ilkeämielisesti ja kykenee empatiaan.
Vähän mua ihmetyttää, että miksi ja mistä syystä tämä ilmoitus herättää niin paljon kritiikkiä? Jos kerran avioliitto hajoaa ja on pakko muuttaa pois, niin pitäisikö kärsimys maksimoida ja kitua aikansa omassa yksinäisyydessään?
Niin siinä käy kun joutuu ulkoruokintaan.
"pitkäaikainen avioliittoni on hajoamassa" eli ei oo hajonnut vielä?
"jos joku kiva naisihminen voisi tarjota olkapäätä siksi aikaa, kunnes" kiidän pois?
Sulla on selvästi kokemusta avioliiton hajoamisesta, mutta mulla tämä on eka kerta ja kuten kirjoitin, me ollaan oltu yhdessä pitkään ja en todellakaan ole tottunut tämmöiseen. Sen kuitenkin ymmärrän, että mikäli eroaminen on kaikesta huolimatta edessä, niin turha sitä kärsimystä on maksimoida ja ajaa keula edellä päin vastaantulevaa rekkaa.
Teitä kritisoijia täällä riittää, mutta miten monta yötä olet ajellut tuolla ja miettinyt minne mennä, missä nukkua ja miten jatkaa eteenpäin, jos yhteinen tulevaisuus murenee käsiin? Tajuatko ollenkaan miten yksinäiseltä silloin tuntuu?
Siinä mielessä riittää kyllä kritisoijia, että tämänmuotoinen keskustelupalsta ei ehkä ole aivan oikea linjan valinta.
Olen itsekin eronnut pitkäaikaisesta liitosta ja paras ratkaisu ehdottomasti on yksinään muutto sekä vahvan ystävä/perheen tukiverkon olemassaolo.
Se on vain kestettävä, yksi myllynkivi ei jauhoja jauha, kannattaa miettiä mitkä syyt ovat johtaneet tai tulevat johtamaan eroon.
Mutta eipä se liian suuri spekulointikaan auta, siinä vaan suotta masentuu ja alkaa syyttämään itseään, ehkä jopa asioista, mihin ei ole itse pystynyt vaikuttamaan.
Ei muuta kuin ota itseäsi niskasta kiinni, muuta yksin omaan asuntoon, käy edelleen töissä, harrastuksissa, ulkoile ihanassa kevätilmassa, mutta älä kauheasti käy kuppiloissa, sieltä ei löydy kuin vääränlaisia henkilöitä tähän tilanteeseen.
Teille naisille se voi olla helppoakin ottaa kuntaan yhteyttä ja hakea sieltä asuntoa, mutta mitä tekee mies, jonka nimissä tulevat sähkö-, vesi, autojen ja asunnon vakuutuslaskut sekä vielä mahdolliset lainanlyhennykset, niin jätänkö ne vain maksamatta, jotta saan hoidettua uuden asunnon vastuut? Jos toinen on ei välitä ja uskoo vielä, että toinen tulee roudan myötä takaisin niin tällä mun esittämällä tavalla eron vaatima "sykäys" saadaan ainakin aikaan. Toki, jos olisin tarpeen kylmä, tai osaisin kylmettää itseni, niin kait sitä tästä olisi tullut jo lähdettyä, jää laskuja rästiin tai ei.
En tiedä, ehkä yritän vain löytää tavan kertoa vaimolleni, että olen aikuisen tosissani ja en olisi sitten tulossa takaisin. Sitä ennen toivon toki, että hän pysähtyisi ajattelemaan asioita myös minun kannaltani ja saisimme suhteeseen sytytettyä sellaisen intohimon, joka jokaiseen parisuhteeseen kuuluu. En minä halua, että vaimoni elää "tyydyttävässä" suhteessa ja alistaa samalla minutkin tyydyttävään suhteeseen, kun suhteemme voisi olla halutessamme hyvinkin intohimoinen.
Olen mielestäni tehnyt kaikkeni ollakseni haluttava, mutta ei ketjulla voi työntää eikä ihmistä pakottaa, joten en enää tiedä mitä muutakaan tehdä kuin päästää irti, jotta näen vaimoni jälleen aidosti onnellisena, elämänhaluisena ja voin itsekin jatkaa elämääni onnellisena. Ilkäeät ihmiset jatkakoot kritisoimistani ja suoranaista vittuiluaan, mutta mistään pillun vonkauksesta tässä ei ole kyse, vaan ennemminkin epätoivoisen ihmisen tarpeesta ratkaista pattitilanne jollain tavalla.
Miksi pitäisi ottaa kuntaan yhteyttä?
On minulla omatkin aivot, jotka toimivat ja sain asunnon ostettua ihan muuta kautta.
Meinaatko ettei minulla ole lainanlyhennyksiä, vakuutusmaksuja, sähkö- ja vesimaksuja, ynnä muut laskut vielä päälle, autosta puhumattakaan.
Ja elääkin pitäisi. Tosin olen töissä, eli en ole sosiaalipummi.
En kyllä yhtään ihmettele, jos liittosi kariutuu, kun ajattelet noin vanhanaikaisesti, että mies mukamas hoitaa ja maksaa kaiken.
On sitä muutkin selvinneet, sinun kohdallasi näyttää kyllä olevan aika hankalaa,
johtuen jo pelkästään ajatustavastasi.
Niin muuten, kestävä liitto perustuu kyllä ihan kaikkeen muuhun kuin palavaan intohimoon, toki kyseinen asia tuo mukavan särmän toimivaan liittoon.
Ai, ostitko uuden asunnon ennenkuin olit myynyt vanhan? Valitettavasti mulla ei ole ihan 100 000 euroa perstaskussa, jotta voisin tehdä saman. Ja laskujen maksajasta ei ollut nyt niinkään kyse, vaan että mikäli lähden niin nuo laskut, jotka lähes kaikki tulevat minun nimissäni, jäävät sen jälkeen maksamatta ja arvaas keneltä niitä sitten ulosmitataan? Vai meinasitko, että ostan itselleni asunnon ja maksan edelleen toisenkin asunnon laskuja!? Ei se nyt ihan niin mene ja, vaikka syytätkin minua vanhanaikaisuudesta, niin eikös meillä miehillä ole oikeutta pakata kamppeita ja odottaa, että asuntoon jäävä puoliso maksaa tilillemme puolet yhteisestä omaisuudestamme? Kyllä se olisi vähintään reilua sen jälkeen, kun mies on ensin rakentanut talon, että se, joka katseli vain salaista elämää, myy asunnon ja tilittää rahat. En mä sinne jää kuitenkaan sitä tekemään, se on ainakin ihan varma.
Kyllä, jos tässä ero tulee, niin paras ratkaisu on tehdä heti selväksi, että paluuta ei ole ja saada pesä selväksi mahdollisiman nopeasti. Toisaalta mun vaimo näyttää nyt vihdoin tajuavan, että myös hänen pitää tehdä töitä avioliiton eteen ja rakastaa sekä osoittaa hellyyttä toista kohtaan, vaikka olisin ollut miten kp tahansa. Suuntia ei ole kuin kaksi, intohimoinen rakkaus tai ero. Äläkä edes valehtele, ettetkö itse haluaisi samaa, koska se on ainoa järkevä syy olla avioliitossa ylipäätään. Riidellä ja tapella saa, mutta ilman intohimoa avioliitto on kuin kaverisuhde. Ei riitä mulle eikä tule riittämään. Jos en voi olla vaimoni paras rakastaja, en halua olla sitten mitään, en edes laskuja maksava kiltti puoliso.
Tavallisella työtä tekevällä ihmisellä harvoin löytyy 100 000 euroa perstaskusta, ei minultakaan, mutta jos on hiemankaan järjestelykyinen, mitä olen, niin asiat kyllä hoituvat.
Etkö juuri kehunut taloudellisella tilallasi, miten siinä vaiheessa laskuja voidaan sinulta ulosmitata?
Vai oletko elänyt yli varojesi?
Tietenkin se on reilua ja niin pitääkin olla, että joka vanhaan yhteiseen asuntoon jää, maksaa lähtevän osapuolen ulos, tässähän on jo laki turvana, ottaen huomioon sen, että asunto on molempien nimissä, ja näinkö teillä ei sitten ollut, kun täällä huutelet?
Siinä kohtaa ei voi kuin syyttää itesään, näppejä jäät nuolemaan, jos näin on.
Jos olet talon itse rakentanut, turha sitä on täällä huudella, näin jälki käteen, sekin on täysin oma vikasi, että toimit noin joskus aiemmin.
En valehtelekaan, ei kuulu tapoihin. Väärältä pohjalta lähdet liikkeelle, jos sinun toimivassa suhteessasi ei ole muuta kuin palava intohimo, niin kuin sanoin, kyseinen asia tuo mukavan mausteen, mutta kyllä kaikki muu menee ohi. Intohimo kuuluu asiaan, mutta ei tärkeysjärjestyksessä ole ensimmäisenä.
Maailmahan olisi täynnä eronneita ja karanneita jos íntohimo olisi ykkösasia, eiköhän luottamus ynnä suhteen toimivuus ole tärkeämmät, jonka myötä intohimo tulee luonnolisesti mukaan, kun suhde on toimiva.
Aika outo käsite tuo "paras rakastaja", toivotaan ettei vaimollasi ole muita rakastajia, joita hän voi asetella paremmuusjärjestykseen.
Jotta näin.
Sä olet suoraan sanottuna ärsyttävä. En ollenkaan ihmettele miksi avioliittonne kuoli. Kylmä ja katkera ihminen haluaa väkisinkin lokeroida toisen sellaiseen muottiin, jota en ole enkä tule koskaan olemaan. Sanottakoon, että mulla ei ole koskaan ollut laskuja ulosotossa enkä halua niitä sinne nytkään. En myöskään ole niin rikas, että voisin maksaa kahdesta asunnosta yhtäaikaa ja vieläpä pitkään, jos toinen ei vain välitä, ei aio laittaa tikkua ristiin ja odottaa ehkä "porsasta" kotiin.
Olen myös päättänyt, että minä en aio sitten surra enää eroprosessin käynnistyessä, siis lähdettyäni, kun vaimolla on ollut riittävästi aikaa miettiä suhdettaan minuun. Jos ei välitä, ei halua edes keskustella asiasta, niin silloin ei tosiaan välitä eikä minunkaan kannata roikkua sellaisessa, joka on kanssani vain kaveruudesta.
Mutta kuten kirjoitin aiemmin, ehkä meidän jokaisen pitää joskus avioliiton aikana pysähtyä miettimään omia juurtuneita asenteitamme ja sitä, että olemmeko yhdessä kaveruuden vai rakkauden tähden? Liian moni tyytyy kaveruuteen, mutta minulle se ei enää käy. Minä haluan, että vaimoni osoittaa hellyyttä minua kohtaan, laittautuu minua varten ja rakastelee kanssani kuin olisin hänen salainen päiväunensa.
Tämä olkoon viimeinen kirjoitukseni tälle palstalle ja joka päättyy siihen toivomukseen, että jokainen tämän lukenut miettii tykönään suhdettaan omaan puolisoonsa. Tehkää se, jos rakastatte häntä tosissanne, tai hyväksykää se mahdollisuus, ettette saa toista mahdollisutta sen tekemiseen.
Vuokraa oma asunto, siitä se lähtee. Seuraa voit hakea sitten muualta...
Mulla kans kauhia tilanne päällä. Avioliitto hajoamassa, kun vierasta tekis mieli. Kaipaan kovasti ymmärtäväistä seksikästä naista, jolle voisin kertoa sydämeni tunnoista 5min ja sitten voitaisiin hässiä. Seksin jälkeen haen kaupasta kaljat ja palaan kotiin. Josko vaimo olisi vaikka tehnyt ruokaa sillä aikaa.
Nyt kun eroot muijastas, niin kai mä voisin tulla panemaan sitä sun eukkoas, ettei sen tartte olla puutteessa. Moloa se tarttee niinkun kaikki muutkin muijat.
Meillä oli sellainen tapa, että AINA jouluisin panin muijaani, täsmällisesti
klo 20:00 - 20:05, aattona ja joulupäivänä vitttuun ja tapannpäivänä perrsereikään.
Koska olemme nyt vasta maaliskuussa, oletan vaimoni ovan edelleen tyydytetty,
joten hän ei ehkä suostu ehdotukseesi.
Minä muuten ostin eilen Pumpattavan Barbaran ja nyt olen hyvin tyydytetty.
Mullakin on vähän kränää Nyrkki Kyllikkini kanssa, saas nähä miten meidän käy? :( Tilanne vaikuttaa huolestuttavalta..
Oletko se sama jätkä joka sai juuri 2 vuoden tuomion naisten kusettamisesta, kait maksat niille kusetuksestasi sen 250 000 euron huijausmaksun takaisin.
Ole huoletta, sullehan on valtion puolesta varattu asunto jo.
Kyllä siellä olkapäitä löytyy ja kannattaa varata iso purkki Tummelirasvaa mukaan - siellä kun tuollaisia mulukkuja vedetään sinne reikään jonne ei aurinko paista.
En todellakaan ole "sama jätkä" ja ensimmäistäkään rikosta tilillä joitain paria ylinopeussakkoa lukuunottamatta. Toivottavasti vastaus tyydytti, mutta kuten jo aiemmin kirjoitin, en ole hakemassa täältä taloudellista apua ja minusta ei takuuvarmasti aiheudu lisäkuluja pennin vertaa, ennemminkin päinvastoin. En myöskään ole ilkeä ja epäile muita varkaiksi, koska pidän rehellisyyttä ihmisen oletusarvoisena ominaisuutena, kunnes toisin todistetaan.
joo tule mun luokse, asun turussa linnankatu 5, olen isomoloinen kalju 150kiloinen 191cm mies.
Ei kiitos, mutta sinuna aloittaisin kyllä dieetin ja katsoisin hieman tarkemmin mitä suuhuni laitan ja miten useasti syön. Liian nälkäisenä, kun menet astialle, niin sitä tulee ahmittua liikaa. Tuolla painolla olisin myös erittäin varovainen omaksumaan tapaasi vittuilla tuntemattomille ihmisille, koska et pärjäisi kanssani edes puoltakaan minuuttia ja voisin sen jälkeen tunkea esteettä kuivan kävyn perseeseesi. Siinähän sitten paskot sitä pois, mutta milloinka tuossa osoitteessa asuvat ovat muutenkaan mistään mitään tajunneet?
Kerroppa muuten vielä, että minkä tyydytyksen sinä sait lähtiessäsi tukkanuottasille minun kanssani, kun mielestäni kirjoitin tähän saakka aika ystävällisesti ja en todellakaan ole viemässä sinulta sitä ainoaa panoa, jonka voisit mahdollisesti saada?
GALLUBS-KYSELY
Suomen Tietotoimiston puolesta teen Gallubs-kyselyä. Voisitteko vastata seuraavaan kysymykseen: Minkä ikäinen olitte kun saitte ensimmäisen kerran kyrrpää perrseeseenne?
Asiallisista vastauksistanne kiittäen
kunnioittavasti
Tohtori Peräpää
Ai mää vai? Se oli niin että kuma olin tommonen 11 vee niin olin saunassa yhdessä Kaken ja Untamon kaa. Jätkät imi toistensa moloa ja sitten ne pani mua perrsereikään. Ensin Kake ja sitten Untamo.
Silleen se oli.
Se oli yks joulu kun mä olin tommonen 12 vee ja mä join itteni ihan känniin. Se oli niinku kossua ja votkaa ja sitte vielä kepua.
Ja mä heräsin siihen kun joulupukki pani mua perrseeseen.
Ja ikää oli Hunsalan kundilla se 12 - 14 vuotta...? Jutun taso on niin alhasta! :DD Tohtori Peräpää kuuluu samaan jengiin... huhhuh.
Jutun taso alhasta? Kenties Hunsalan kundi asuu Alhaisissa.
Haluan avustaa tiedettä vastaamalla Gallubs-kyselyynne.
Häpeä tunnustaa, mutta olin jo 18 vee kun minua ekan kerran nusssittiin perrseeseen.Mutta auttaisiko se asiaa, kun kerron että sen ekan kerran jälkeen minua 3 seuraavan vuoden aikana pantiin peräaukkoon säännöllisesti 6 päivänä viikossa. Yksi päivä viikosta oli lepopäivä.
Tohtori Peräpäälle.
Ei kertaakaan, mut omia sormia olen kyllä reiässäni käyttänyt. Sen jälkeen maalannut kakkaviikset nenän alle. Lasketaanko tämä tilastoihin?
Ollen Tohtori Peräpään tutkimusassistentti, minun täytyy valitettavasti todeta, ettei vastauksenne kelpaa minkään valtakunnan tilastoihin. Soitettuani Naurusaarille sain sieltäkin vastauksen, etteivät ota vastaan vastaustanne. Suomen Akatemiassakin sanottiin, että Te olette sekoboltsi.
Niin sanoivat ja kyllä sitä pitää uskoa!
Haluan kertoa Suomen Tietotoimistolle ja Tohtori Peräpäälle, että saadessani ensimmäisen kerran kyrrpää perrseeseen olin 15-vuotias.
Toivottavasti antamani tieto edistää Gallubs-kyselyn tietotuotantoa.
Emmää nii tarkkaa muista et minkäikäne mä olisi ollu ku yks äijä tosta naapurist pani mua perrsseesee mut jotai semmost 14 vee mää taisi olla.
Kai tää vastaus kelppa Tohtori Peräpääl?
Me täällä Hähkänässä aina nusssimme toisiamme perrseeseen. Esim. naapurin Aku sai moloa passkarööriiseen jo 8-vuotiaana, mutta semmonen on mun mielestä liika aikasta.
Mä oon ekan kerran saanu parrua perrseeseen 13-vuotiaana.
Toosi mielelläni osallistun aina kaikkiin Gallubs-kyselyihin, sillä minun mielipiteeni on aina oikea. Ja pitäähän oikea mielipide aina sanoa.
Ja se on, että olin 14 vee kun yks sälli pani mua perrseeseen ja se oli siis niinku eka kerta kun mua pantiin perrseeseen.
Näin on.