Miksi tämä unohtaminen on niin vaikeaa? Olo tuntuu niin tyhjältä ja surulliselta. :(
Mikä auttaisi?
Sydänsuruja
23351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Aika, Aika, Aika
Ehkä, ehkä ei, tai sitten se vain on.
olin samassa jamassa muutama kk sitten, tuntui et sydän ja sielu hajoaa ihan pirstaleiksi, kuljin kuin unessa, itkin, itkin. Nyt on ikävästä enää rippuset jäljellä ja Hänen kanssaan ystäviä. Olen tyytyväinen tähän elämään :)
Hienoa että asiasi on tällä hetkellä hyvin ja olet tyytyväinen.
Tämä on niin vaikea tilanne ja asia että olen suoraan sanottuna ihan hukassa kaikesta. Mutta sille ei voi mitään.
Jotkut ne vaan porskuttaa heti vaan uuden perässä,kun toiset itkee vuosia saman perään.Ihmisiä on niin erillaisia,mutta ei auta,kuin antaa ajan kulua ja tehdä tehtävänsä
Se on vaikeaa, koska rakastaa. Suhde loppuu, mutta Rakkaus ei. Julminta tässä ihmisten elämässä on ettei rakkaus aina riitä. Kumpa olisinkin ollut enkeli :)
Ei hänen kanssaan suhdetta ole ollut.
no, mitä sitten suret, jotain sun mielikuvitusolentoa??
Näköjään.
Omista haaveista on niin vaikea luopua. Heti kun yksi harhakuva haalistuu, mieli keksii uuden kuvitelman tilalle. Varsinainen ikiliikkuja, tällaiseen suhteeseen ei ehkä muita kuin minä mahtuisikaan.
Hän suree tietenkin sitä, ettei sitä suhdetta koskaan tullut. Ja kai nyt sitäkin voi surra, jos ei pääse yhteyksiin sen kanssa, josta pitää.
Pokaa uus tai uusia, se auttaa !!
hörölöö, mitä lähemmäs vieras mies mua tulee, sitä kultaisemmalta meiän aika tuntuu. Musta ainakin :(
No jos ei ole ihan pakko niin älä unoha, vaan yritä jotain tehdä et asiat korjaantuisi.
niin
Et ole ainoa joka ikävöi. Mua auttaisi vaan ainoastaan se, että pääsisin hänen viereensä, että hän koskettaisi kevyesti mua.. kaikki se. Mutta jos ei, niin tämä tuska täytyy vaan oppia kestämään.
Tule syliin, silitän sua!!
voivoivoi suretaan yhdessä
Joo surraan vaan,miten kauan sitten pitäneekin surra...
se nyt ei vaan ollut sen meidän "juttu"
Mitään en usko ja mistään en unelmoi ennenkuin toisin todistetaan ja näytetään.
Nyt ei muuta tähän ketjuun enää minulta.
Vedä känni päälle. Se auttaa.
Ei mitään lisättävää. Täällä on jo kaikki sanottu puolestani