Paras ystäväni sai keskenmenon. Hän ilmoitti siitä viestissä, koska ei jaksanut puhua. Kuinka kauan haluaa olla yksin? Kertokaa te tämän kokeneet, kuinka voin olla hänelle avuksi ja lohduksi? En tiedä mitä tehdä.
Kuinka voin auttaa?
Sadeh
3609
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sain itse keväällä keskenmenon ja ite lähetin sähköpostia parhaille kamuille,ei jaksanut/kyennyt puhua.ja ne soitti heti perään ja se tuntu hyvältä.pahinta oli kohdata ne kamut jotka tiesi mut ei sanonut mitään..tuli tunne ettei ne juuri piitannut?
soita kamullesi,ja kerro et ajattelet sitä ja elämä on paskaa jne. mut ÄLÄ sano fraaseja "kyl se joskus tärppää,nyt ei vaan ollu aika,olet vielä nuori jne!!!
koska itestä tuntu ainakin sillä hetkellä siltä ettei ikinä koskaan tuu samaan lapsia,(vaik toisaalta tiesi etä noi kaikki fraasit pitää paikkansa) se on niin kova pettymys kun on jo aatellut olevansa äiti.
musta tuntu ainakin hyvältä jutella tästä lapsesta jonkun kanssa,milloin se ois tullu,toivooko tyttöä/poikaa ym.tavallaan se teki siittä hetkellisestä odotuksesta todellisemman.(mulla siis km aikasin rv9,eri asia varmaan jos paljon pidemmällä)
toivottavasti tästä oli apua!!
...en halunnut että siitä sen enempää puhutaan, kerroin yhdelle ystävälle jonka kanssa olen eniten tekemisissä...kertomisen jälkeen ei vain tuntunut niin pahalta oma käytös kun tiesin toisen tietävän miksi olen juuri sellaisella tuulella kuin olen tai teen niin kuin teen...
....kerroin asiasta myös tekstiviestillä. Laitoin viestin kaikille ketkä tiesivät. Asiasta en halunnut puhua samana päivänä, mutta tuntui mukavalta saada viestejä ja myöhemmin soittoja asiasta. Tuli sellainen olo että ovat mukana tukemassa. Itse koin pääseväni helposti asian yli, mutta tuntuu haikealta nähdä raskaana olevia. Itselläni on 11/2 vuotias poika joka tuntuu nyt todella tärkeältä. Kaikille jaksamisia.....