En ole asettelemassa jalostusta ja luonnonvalintaa vastakkain, koska ne ovat osittain rinnakkaisia prosesseja. Eläinjalostuksessa pyritään vaikuttamaan luonnonvalinnan kulkuun. Osaan ominaisuuksista voidaan vaikuttaa, poistamalla eitoivottuja yksilöitä ja valitsemalla haluttuja yksilöitä jatkamaan sukua. Silti monet tekiät ovat ihmisestä riippumattomia, tapaturmat, sairaudet, ja kaikki ennalta arvaamattomat tapahtumat. Eläinten kanssa tekemissä olevat tietävät varmasti tarkoitan. Kaikesta huolimatta ihmisestä ja ihmisen toiminnasta riippumattomat tekiät kuitenkin vaikuttavat valintapaineeseen.
Molemmat prosessit valitsevat mistä? Miten se materiaalin, muuntelun, syntyminen eroaa jalostuseläimissä ja luonnossa? Onko ero mahdolliseseti hedelmöittymisprosessissa, onko esimerkiksi koiran ja vaikkapa kojootin munasolujen hedelmöittymisprosessissa jokin eroavaisuus? Voisiko joku kreationisti viimeinkin selittää sen miksi jalostuksen saavutuksia ei voitaisi käyttää evoluutio todisteina ja havaintoina evoluution toiminnasta?
luonnonvalinta ja jalostus
53
262
Vastaukset
- valinnan suorittaja
Eläinjalostuksessa on kyse ihmisen suorittamasta valinnasta, kun taas luonnossa eläimet saavat itse valita parin minkä kanssa lisääntyvät.
Niin, mutta miksi jalostuksen saavutuksia ei voi käyttää evoluutio todisteena? Miten hyötyeläimissä ilmenevä spontaani muuntelu, muuntelun syntyminen eroaa luonnossa tapahtuvasta evoluutiosta? Kyllä minä sen käsitän mitä eroa on luonnonvalinnalla ja jalostuksella, mutta onko kreationistien kalloon mahdoton saada mahtumaan että evoluutioteoria ja luonnonvalinta eivät ole synonyymejä vaan prosessin eri vaiheita.
- asdfasdfasdfe
ravenlored kirjoitti:
Niin, mutta miksi jalostuksen saavutuksia ei voi käyttää evoluutio todisteena? Miten hyötyeläimissä ilmenevä spontaani muuntelu, muuntelun syntyminen eroaa luonnossa tapahtuvasta evoluutiosta? Kyllä minä sen käsitän mitä eroa on luonnonvalinnalla ja jalostuksella, mutta onko kreationistien kalloon mahdoton saada mahtumaan että evoluutioteoria ja luonnonvalinta eivät ole synonyymejä vaan prosessin eri vaiheita.
Todisteena evoluutiosta toki, muttei makroevoluutiosta. :)
- informaatio
ravenlored kirjoitti:
Niin, mutta miksi jalostuksen saavutuksia ei voi käyttää evoluutio todisteena? Miten hyötyeläimissä ilmenevä spontaani muuntelu, muuntelun syntyminen eroaa luonnossa tapahtuvasta evoluutiosta? Kyllä minä sen käsitän mitä eroa on luonnonvalinnalla ja jalostuksella, mutta onko kreationistien kalloon mahdoton saada mahtumaan että evoluutioteoria ja luonnonvalinta eivät ole synonyymejä vaan prosessin eri vaiheita.
Jalostuksessa on kyse informaation menettämisestä ja evoluution mukaan sen pistäisi lisääntyä.
Jalostus on siis todiste luomisen puolesta. asdfasdfasdfe kirjoitti:
Todisteena evoluutiosta toki, muttei makroevoluutiosta. :)
Valehtelet. Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen "käytössä". Esimerkiksi sika voi lisääntyä villin kantamuotonsa kanssa saaden elinkelpoisia, lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta eri lajeja nämä kuitenkin ovat. Samaten kuin olivat neaderthal ja sapiens, eri lajeja mutta läheisen sukulaisuus suhteensa ansiosta/vuoksi kykneviä sekoittumaan, sulautumaan.
informaatio kirjoitti:
Jalostuksessa on kyse informaation menettämisestä ja evoluution mukaan sen pistäisi lisääntyä.
Jalostus on siis todiste luomisen puolesta.Onko mielestäsi ominaisuuden muuttuminen informaation menettämistä? Onko informaation sopeutuminen jollaintapaa heikkous?
- näkisin vähenemisenä
ravenlored kirjoitti:
Onko mielestäsi ominaisuuden muuttuminen informaation menettämistä? Onko informaation sopeutuminen jollaintapaa heikkous?
Ominaisuuden muuttuminen on seurausta informaation muutoksesta, suurella todennäköisyydellä sen menettämisestä. Viimeistä kysymyksestä en oikein päässyt jyvälle. Sopeutumisessa on kysymys informaation vähenemisestä, joka heikentää mahdollisiin tulevaisuuden ympäristöihin sopeutumista.
- mdma
näkisin vähenemisenä kirjoitti:
Ominaisuuden muuttuminen on seurausta informaation muutoksesta, suurella todennäköisyydellä sen menettämisestä. Viimeistä kysymyksestä en oikein päässyt jyvälle. Sopeutumisessa on kysymys informaation vähenemisestä, joka heikentää mahdollisiin tulevaisuuden ympäristöihin sopeutumista.
" Sopeutumisessa on kysymys informaation vähenemisestä, joka heikentää mahdollisiin tulevaisuuden ympäristöihin sopeutumista."
Olet väärässä, sopeutuminen on aina informaation lisääntymistä. - näkisin vähenemisenä
mdma kirjoitti:
" Sopeutumisessa on kysymys informaation vähenemisestä, joka heikentää mahdollisiin tulevaisuuden ympäristöihin sopeutumista."
Olet väärässä, sopeutuminen on aina informaation lisääntymistä.Kerro oma näkemyksesi miten? Sopeutumisessa tietyn informaation omaavat yksilöt selviytyvät paremmin ja siten niiden edustama informaatio, suvunjatkamisen myötä lisääntyy populaatiossa, muiden vähentyessä. Kysymys ei siis ole uuden informaation synnystä, vaan siitä, vaan tietynlaisten (paremminin sopeutuneiden) yksilöiden informaatio sisällön määrä, suhteessa muihin yksiöihin lisääntyy populaatiossa. Voin täsmentää, en osaa paremmin ilmaista tuota.
- asianharrastaja
näkisin vähenemisenä kirjoitti:
Kerro oma näkemyksesi miten? Sopeutumisessa tietyn informaation omaavat yksilöt selviytyvät paremmin ja siten niiden edustama informaatio, suvunjatkamisen myötä lisääntyy populaatiossa, muiden vähentyessä. Kysymys ei siis ole uuden informaation synnystä, vaan siitä, vaan tietynlaisten (paremminin sopeutuneiden) yksilöiden informaatio sisällön määrä, suhteessa muihin yksiöihin lisääntyy populaatiossa. Voin täsmentää, en osaa paremmin ilmaista tuota.
Molempiahan siinä taitaa olla. Muuntelu lisää tarjolla olevan informaation määrää ja valinta muuttaa (lisää tai vähentää) siitä käytössä olevaa määrää. Epigeneettisiä vaikutuksia unohtamatta.
- näkisin vähenemisenä
asianharrastaja kirjoitti:
Molempiahan siinä taitaa olla. Muuntelu lisää tarjolla olevan informaation määrää ja valinta muuttaa (lisää tai vähentää) siitä käytössä olevaa määrää. Epigeneettisiä vaikutuksia unohtamatta.
Muunteluhan ei lisää tarjolla olevan informaation määrää, vaan olemassaoleva informaatio ilmenee muunteluna, jos valintaa aiheuttava tekijä tulee mukaan.
ravenlored kirjoitti:
Valehtelet. Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen "käytössä". Esimerkiksi sika voi lisääntyä villin kantamuotonsa kanssa saaden elinkelpoisia, lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta eri lajeja nämä kuitenkin ovat. Samaten kuin olivat neaderthal ja sapiens, eri lajeja mutta läheisen sukulaisuus suhteensa ansiosta/vuoksi kykneviä sekoittumaan, sulautumaan.
> Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on
> muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen
> "käytössä". Esimerkiksi sika voi lisääntyä villin
> kantamuotonsa kanssa saaden elinkelpoisia,
> lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta eri lajeja
> nämä kuitenkin ovat.
Näissä puheissa on kuitenkin oltava erikoisen varovainen. Sika on sika on sika, Sus scrofa; koira on useiden mielestä suden alalaji, Canis lupus familiaris;
Sopimuksen mukaan nykyisellä kesynaudalla on sama tieteellinen nimi kuin sen esi-isällä alkuhärällä, joka kuoli sukupuuttoon 1627. Kaikki nautalajit voivat risteytyä keskenään, – –. (Nummi (suom. toim.): Maailman eläimet);
Kesyvuohesta käytetään vielä usein tieteellistä nimeä Capra hircus. Monet nykyiset eläintieteilijät pitävät kuitenkin parempana olla antamatta kotieläimille lainkaan lajinimeä. (Palmén & Nurminen (suom toim): Eläinten maailma);
Även om det finns kriterier för vad som gälla för en art, torde trots allt den enda fungerande definitionen av en art vara, att det är vad en erfaren expert på området anser vara en art! (Karlsson & Andersson (toim): Djurens underbara värld).
Kyse on sopimuksista eikä niistä olla yksimielisiä. 1800-luvulla oltiin niin innokkaita "löytämään" uusia lajeja, että jaguarundin (Felis yagouaroundi) värimuodot luokiteltiin eri lajeiksi vaikka niitä saattoi olla samassa pentueessa; pienet kissapedot yhdistetään välillä moitteettomin perustein sukuun Felis, välillä jaetaan moitteettomin perustin puoleenkymmeneen sukuun; Corbetin ja Hillin referenssiteos A world list of mammalian species (1980)) luettelee tiettävästi 4008 lajia mutta vetää mutkia niin suoriksi ettei kukaan muu - wikipedian luku lienee jossain 5400 paikkeilla, onhan vuoden 1980 jälkeen löydetty ties montako pientä karvaista eläintä ja mm. kenttämyyrä pilkottu useaksi lajiksi (mmm... pilkottua kenttämyyrää annospaloina...).
Jaakob saa aiheen huomauttaa että Jumala yksin tietää ... JC saa aiheen muistuttaa siitä mitä on opettanut ... Möttöskän klooniklaani saa aiheen ilkkua etteivät evo-oppineet ole yksimielisiä mistään ... jb saa aiheen tarinoida kauhavalaista kansanperinnettä ... SamiA saa aiheen osoittaa itsensä biologina yhtä taitavaksi kuin kosmologina, seksologina, politologina, antropologina ja paleontologina ... mutta minkäs teet. Esittäkööt paremman näkemyksen ja saakoot sille tiedemaailman tuen, jos haluavat olla jotain muuta kuin sirkuspellejä.- asianharrastaja
näkisin vähenemisenä kirjoitti:
Muunteluhan ei lisää tarjolla olevan informaation määrää, vaan olemassaoleva informaatio ilmenee muunteluna, jos valintaa aiheuttava tekijä tulee mukaan.
Mutaatioita tuossa ajattelin, toki on muutakin muuntelua. Vanhankin informaation uudenlainen yhdistelmä kai sekin on uutta informaatiota. Tai sekin, kun keskeltä katkaistaan pätkä pois, jos lopputulos toimii erilailla kuin ennen.
näkisin vähenemisenä kirjoitti:
Muunteluhan ei lisää tarjolla olevan informaation määrää, vaan olemassaoleva informaatio ilmenee muunteluna, jos valintaa aiheuttava tekijä tulee mukaan.
"Muunteluhan ei lisää tarjolla olevan informaation määrää, vaan olemassaoleva informaatio ilmenee muunteluna, jos valintaa aiheuttava tekijä tulee mukaan."
On selvää, että muuntelu lisää informaatiota, muutenhan Raamattusi informaatio olisi tässä: abcdefghijklminopqrstuvwwxyzåäö.- asdfasdfasdfe
ravenlored kirjoitti:
Valehtelet. Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen "käytössä". Esimerkiksi sika voi lisääntyä villin kantamuotonsa kanssa saaden elinkelpoisia, lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta eri lajeja nämä kuitenkin ovat. Samaten kuin olivat neaderthal ja sapiens, eri lajeja mutta läheisen sukulaisuus suhteensa ansiosta/vuoksi kykneviä sekoittumaan, sulautumaan.
"Valehtelet. Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen "käytössä""
Tämä on toki vain sinun oma määrityksesi aiheesta. Vain siksi että sinä kutsut niitä eri lajeiksi ei tee niistä eri lajeja. - asdfasdfasdfe
ravenlored kirjoitti:
Valehtelet. Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen "käytössä". Esimerkiksi sika voi lisääntyä villin kantamuotonsa kanssa saaden elinkelpoisia, lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta eri lajeja nämä kuitenkin ovat. Samaten kuin olivat neaderthal ja sapiens, eri lajeja mutta läheisen sukulaisuus suhteensa ansiosta/vuoksi kykneviä sekoittumaan, sulautumaan.
Tietysti, jalostetuista eläimistä on hyvä käyttää eri nimiä, mutta tämäkään ei myöskään vielä tee niistä vielä eri lajeja.
asdfasdfasdfe kirjoitti:
Tietysti, jalostetuista eläimistä on hyvä käyttää eri nimiä, mutta tämäkään ei myöskään vielä tee niistä vielä eri lajeja.
"Tietysti, jalostetuista eläimistä on hyvä käyttää eri nimiä, mutta tämäkään ei myöskään vielä tee niistä vielä eri lajeja."
Raamatussa Jumala muuten loi karjaeläimet erikseen ja villieläimet erikseen. Miksi ne eivät siis ole eri lajeja? Miksi ne kynenvät lisääntymään keskenään?asdfasdfasdfe kirjoitti:
Tietysti, jalostetuista eläimistä on hyvä käyttää eri nimiä, mutta tämäkään ei myöskään vielä tee niistä vielä eri lajeja.
No niin, nyt siirtyy maalitolppa ja määritelmät, jotta usko vahvistuisi. No ei siinä mitään. Eipä tuo luikertelu ja valehtelu koskaan kreationistia haittaisi. Mitäs raamatussa sanottiin villieläimistä ja tuotantoeläimistä? Nehän ovat eri lajeja..
Lajiutuminen on hidas prosessi. Lisäksi sian tapauksessa lajiutumista hidastaa osaltaan kyky sekoittua villin kantauodon kanssa, jota jotkut kasvattajat tekevät vielä tänäkin päivänä, järjellisyys taas ei avaudu. Harrastuksia pitää vissii olla.
Missä vaiheessa lajit eivät ole enää sekoittumis kykyisiä? onko tiikeri ja leijona mielestäsi samaa lajia`?- näkisin vähenemisenä
moloch_horridus kirjoitti:
"Muunteluhan ei lisää tarjolla olevan informaation määrää, vaan olemassaoleva informaatio ilmenee muunteluna, jos valintaa aiheuttava tekijä tulee mukaan."
On selvää, että muuntelu lisää informaatiota, muutenhan Raamattusi informaatio olisi tässä: abcdefghijklminopqrstuvwwxyzåäö."On selvää, että muuntelu lisää informaatiota, muutenhan Raamattusi informaatio olisi tässä: abcdefghijklminopqrstuvwwxyzåäö."
Mainittu kirjain yhdistelmä ei sisällä minulle informaatiota. Mainitulle kirjain yhdistelmälle pitää ensin sopia, yleisesti tai kahden kesken, millaista informaatiota se kantaa, vasta sitten se on informaatiota. näkisin vähenemisenä kirjoitti:
"On selvää, että muuntelu lisää informaatiota, muutenhan Raamattusi informaatio olisi tässä: abcdefghijklminopqrstuvwwxyzåäö."
Mainittu kirjain yhdistelmä ei sisällä minulle informaatiota. Mainitulle kirjain yhdistelmälle pitää ensin sopia, yleisesti tai kahden kesken, millaista informaatiota se kantaa, vasta sitten se on informaatiota."Mainittu kirjain yhdistelmä ei sisällä minulle informaatiota. Mainitulle kirjain yhdistelmälle pitää ensin sopia, yleisesti tai kahden kesken, millaista informaatiota se kantaa, vasta sitten se on informaatiota."
Silloin kumosit oman logiikkasi siitä, etteikö muuntelu tuottaisi informaatiota. Kiitos siitä.- ltte piru
naapurin.kissa kirjoitti:
> Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on
> muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen
> "käytössä". Esimerkiksi sika voi lisääntyä villin
> kantamuotonsa kanssa saaden elinkelpoisia,
> lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta eri lajeja
> nämä kuitenkin ovat.
Näissä puheissa on kuitenkin oltava erikoisen varovainen. Sika on sika on sika, Sus scrofa; koira on useiden mielestä suden alalaji, Canis lupus familiaris;
Sopimuksen mukaan nykyisellä kesynaudalla on sama tieteellinen nimi kuin sen esi-isällä alkuhärällä, joka kuoli sukupuuttoon 1627. Kaikki nautalajit voivat risteytyä keskenään, – –. (Nummi (suom. toim.): Maailman eläimet);
Kesyvuohesta käytetään vielä usein tieteellistä nimeä Capra hircus. Monet nykyiset eläintieteilijät pitävät kuitenkin parempana olla antamatta kotieläimille lainkaan lajinimeä. (Palmén & Nurminen (suom toim): Eläinten maailma);
Även om det finns kriterier för vad som gälla för en art, torde trots allt den enda fungerande definitionen av en art vara, att det är vad en erfaren expert på området anser vara en art! (Karlsson & Andersson (toim): Djurens underbara värld).
Kyse on sopimuksista eikä niistä olla yksimielisiä. 1800-luvulla oltiin niin innokkaita "löytämään" uusia lajeja, että jaguarundin (Felis yagouaroundi) värimuodot luokiteltiin eri lajeiksi vaikka niitä saattoi olla samassa pentueessa; pienet kissapedot yhdistetään välillä moitteettomin perustein sukuun Felis, välillä jaetaan moitteettomin perustin puoleenkymmeneen sukuun; Corbetin ja Hillin referenssiteos A world list of mammalian species (1980)) luettelee tiettävästi 4008 lajia mutta vetää mutkia niin suoriksi ettei kukaan muu - wikipedian luku lienee jossain 5400 paikkeilla, onhan vuoden 1980 jälkeen löydetty ties montako pientä karvaista eläintä ja mm. kenttämyyrä pilkottu useaksi lajiksi (mmm... pilkottua kenttämyyrää annospaloina...).
Jaakob saa aiheen huomauttaa että Jumala yksin tietää ... JC saa aiheen muistuttaa siitä mitä on opettanut ... Möttöskän klooniklaani saa aiheen ilkkua etteivät evo-oppineet ole yksimielisiä mistään ... jb saa aiheen tarinoida kauhavalaista kansanperinnettä ... SamiA saa aiheen osoittaa itsensä biologina yhtä taitavaksi kuin kosmologina, seksologina, politologina, antropologina ja paleontologina ... mutta minkäs teet. Esittäkööt paremman näkemyksen ja saakoot sille tiedemaailman tuen, jos haluavat olla jotain muuta kuin sirkuspellejä.Painavasti sanottua. Vastataanpa kuitenkin kretutyyliin: evokki se taas luottaa pelkkiin kirjoihin...
"Esittäkööt paremman näkemyksen ja saakoot sille tiedemaailman tuen, jos haluavat olla jotain muuta kuin sirkuspellejä."
Näinhän se menee. Mutta minkäs sille voi kun "tieteellisestä kreationismista" puhuvat eivät suostu käyttämään tiedemaailman käsittelytapoja! - ltte piru
ltte piru kirjoitti:
Painavasti sanottua. Vastataanpa kuitenkin kretutyyliin: evokki se taas luottaa pelkkiin kirjoihin...
"Esittäkööt paremman näkemyksen ja saakoot sille tiedemaailman tuen, jos haluavat olla jotain muuta kuin sirkuspellejä."
Näinhän se menee. Mutta minkäs sille voi kun "tieteellisestä kreationismista" puhuvat eivät suostu käyttämään tiedemaailman käsittelytapoja!"Vastataanpa kuitenkin kretutyyliin: evokki se taas luottaa pelkkiin kirjoihin..."
Ja vastaan itselleni pilke silmäkulmassa: tarkoitatko että jokaisen tutkijan on tehtävä kaikki tutkimukset itse uudelleen; eikö saa luottaa siihen että kaikissa kirjoissa kuvataan tarkkaan nisäkkäiden rakenne, vaan täytyykö sen sijasta tutkia itse kaikki yli 5000 lajia ennen kuin voi olla varma?... - ltte piru
asdfasdfasdfe kirjoitti:
"Valehtelet. Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen "käytössä""
Tämä on toki vain sinun oma määrityksesi aiheesta. Vain siksi että sinä kutsut niitä eri lajeiksi ei tee niistä eri lajeja.Tuo on vain sinun oma määrityksesi. Tiedemaailma on asiasta suhteellisen yksimielinen, vaikka joukossa onkin aina pari vastarannankiiskeä.
- ltte piru
asdfasdfasdfe kirjoitti:
"Valehtelet. Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen "käytössä""
Tämä on toki vain sinun oma määrityksesi aiheesta. Vain siksi että sinä kutsut niitä eri lajeiksi ei tee niistä eri lajeja.Tässä vielä katsaus siihen mitä laji, suku, heimo jne tarkoittavat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_luokittelu
kun te ette niitäkään tunne. asdfasdfasdfe kirjoitti:
"Valehtelet. Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen "käytössä""
Tämä on toki vain sinun oma määrityksesi aiheesta. Vain siksi että sinä kutsut niitä eri lajeiksi ei tee niistä eri lajeja.>Tämä on toki vain sinun oma määrityksesi aiheesta. Vain siksi että sinä kutsut niitä eri lajeiksi ei tee niistä eri lajeja.
Tuota, et kai luule että tänne kirjoittelijat ovat jotain tieteen auktoriteettejä, olkoot vaikka kuinka lukeneita ja tietäviä? Tai että suomi24:n ns. evokit ovat keksineet esim. taksonomian ihan itse?
Miten voi keskustella, jos vastapuoli on noin kadoksissa pelihousujensa kanssa...- jupukka
asdfasdfasdfe kirjoitti:
Todisteena evoluutiosta toki, muttei makroevoluutiosta. :)
Mistä olet tuollaisen sanan löytänyt sanavarastoosi kuin makroevoluutio. Wikipediastako ?
- Näkisin vähenemisenä
moloch_horridus kirjoitti:
"Mainittu kirjain yhdistelmä ei sisällä minulle informaatiota. Mainitulle kirjain yhdistelmälle pitää ensin sopia, yleisesti tai kahden kesken, millaista informaatiota se kantaa, vasta sitten se on informaatiota."
Silloin kumosit oman logiikkasi siitä, etteikö muuntelu tuottaisi informaatiota. Kiitos siitä."Silloin kumosit oman logiikkasi siitä, etteikö muuntelu tuottaisi informaatiota. Kiitos siitä."
Ongelma on siinä, että sekoitat keskenään informaation ja sen millä se ilmaistaan. Näet informaation kirjaimissa, vaikka se on siinä, mitä kirjaimista muodostettu kirjain järjestys merkitsee.
Esim. Kiitos siitä. Se tarkoittaa jotakin. Jos siihen lisätään muuntelua, sinun mukaasi lisätätään informaatiota, niin sana voi muodostua vaikka tällaiseksi: Kitosi ätiis. Tarkoittaa mitä? Näkisin vähenemisenä kirjoitti:
"Silloin kumosit oman logiikkasi siitä, etteikö muuntelu tuottaisi informaatiota. Kiitos siitä."
Ongelma on siinä, että sekoitat keskenään informaation ja sen millä se ilmaistaan. Näet informaation kirjaimissa, vaikka se on siinä, mitä kirjaimista muodostettu kirjain järjestys merkitsee.
Esim. Kiitos siitä. Se tarkoittaa jotakin. Jos siihen lisätään muuntelua, sinun mukaasi lisätätään informaatiota, niin sana voi muodostua vaikka tällaiseksi: Kitosi ätiis. Tarkoittaa mitä?"Ongelma on siinä, että sekoitat keskenään informaation ja sen millä se ilmaistaan. Näet informaation kirjaimissa, vaikka se on siinä, mitä kirjaimista muodostettu kirjain järjestys merkitsee."
Juuri niinhän minä sen näenkin ja olen aina niin kertonut, etkö ole ymmärtänyt?
"Esim. Kiitos siitä. Se tarkoittaa jotakin. Jos siihen lisätään muuntelua, sinun mukaasi lisätätään informaatiota, niin sana voi muodostua vaikka tällaiseksi: Kitosi ätiis. Tarkoittaa mitä?"
Ehei. Muuntelu on informaation lähde, mutta vasta kun muuntelu on luonnonvalinnan suosimaa niin että se leviää populaatioon, silloin siitä vasta tulee geneettistä informaatiota. Esim. Äitisi kosti on uutta informaatiota, jolla on merkitys, kuten huomaat.- näkisin vähenemisenä
moloch_horridus kirjoitti:
"Ongelma on siinä, että sekoitat keskenään informaation ja sen millä se ilmaistaan. Näet informaation kirjaimissa, vaikka se on siinä, mitä kirjaimista muodostettu kirjain järjestys merkitsee."
Juuri niinhän minä sen näenkin ja olen aina niin kertonut, etkö ole ymmärtänyt?
"Esim. Kiitos siitä. Se tarkoittaa jotakin. Jos siihen lisätään muuntelua, sinun mukaasi lisätätään informaatiota, niin sana voi muodostua vaikka tällaiseksi: Kitosi ätiis. Tarkoittaa mitä?"
Ehei. Muuntelu on informaation lähde, mutta vasta kun muuntelu on luonnonvalinnan suosimaa niin että se leviää populaatioon, silloin siitä vasta tulee geneettistä informaatiota. Esim. Äitisi kosti on uutta informaatiota, jolla on merkitys, kuten huomaat."Juuri niinhän minä sen näenkin ja olen aina niin kertonut, etkö ole ymmärtänyt?"
Ok, se sitten selitää kaiken.
"Ehei. Muuntelu on informaation lähde, mutta vasta kun muuntelu on luonnonvalinnan suosimaa niin että se leviää populaatioon, silloin siitä vasta tulee geneettistä informaatiota. Esim. Äitisi kosti on uutta informaatiota, jolla on merkitys, kuten huomaat."
Lauseellasi, Äitisi kosti, ei ole mitään merkistystä sellaiselle, joka ei osaa suomea. Lisäksi, tuon lauseen muodostamiseen tarvittiin sinua, informaation lähteeksi. Siis, sinä, itse olet informaation lähde ja ilmaisit informaation kirjoittamallasi lauseella, joka koostuu tietyssä järjestyksessä olevista kirjaimista. Tärkeää on osata erottaa mikä aiheuttaa "muuntelua" noissa kirjain järjestyksissä, joten informaation lähde ei ole muuntelu vaan muuntelun aiheittaja.
Siis sinun mukaan, muuntelu, informaation lähde kirjoitti tuon "Äitisti kosti". Minun mukaan sinä, informaation lähde kirjoitit tuon "Äitisi kosti". Kumpihan mahtaa olla oikeassa? näkisin vähenemisenä kirjoitti:
"Juuri niinhän minä sen näenkin ja olen aina niin kertonut, etkö ole ymmärtänyt?"
Ok, se sitten selitää kaiken.
"Ehei. Muuntelu on informaation lähde, mutta vasta kun muuntelu on luonnonvalinnan suosimaa niin että se leviää populaatioon, silloin siitä vasta tulee geneettistä informaatiota. Esim. Äitisi kosti on uutta informaatiota, jolla on merkitys, kuten huomaat."
Lauseellasi, Äitisi kosti, ei ole mitään merkistystä sellaiselle, joka ei osaa suomea. Lisäksi, tuon lauseen muodostamiseen tarvittiin sinua, informaation lähteeksi. Siis, sinä, itse olet informaation lähde ja ilmaisit informaation kirjoittamallasi lauseella, joka koostuu tietyssä järjestyksessä olevista kirjaimista. Tärkeää on osata erottaa mikä aiheuttaa "muuntelua" noissa kirjain järjestyksissä, joten informaation lähde ei ole muuntelu vaan muuntelun aiheittaja.
Siis sinun mukaan, muuntelu, informaation lähde kirjoitti tuon "Äitisti kosti". Minun mukaan sinä, informaation lähde kirjoitit tuon "Äitisi kosti". Kumpihan mahtaa olla oikeassa?"Lauseellasi, Äitisi kosti, ei ole mitään merkistystä sellaiselle, joka ei osaa suomea."
Haha. Eipä sinunkaan lauseellasi Kiitos siitä ole merkitystä sellaiselle ihmiselle.
"Lisäksi, tuon lauseen muodostamiseen tarvittiin sinua, informaation lähteeksi."
Niin sinunkin lauseesi kirjoitit sinä.
"Siis, sinä, itse olet informaation lähde ja ilmaisit informaation kirjoittamallasi lauseella, joka koostuu tietyssä järjestyksessä olevista kirjaimista. Tärkeää on osata erottaa mikä aiheuttaa "muuntelua" noissa kirjain järjestyksissä, joten informaation lähde ei ole muuntelu vaan muuntelun aiheittaja."
Ei. Muuntelua syntyy mitä erilaisimmilla tavoilla, erilaisia mutaatiotyyppejäkin lienee viitisenkymmentä saati sitten rekombinaatioita. Voimme aivan hyvin kertoa, että muuntelu on tuo lähde.
"Siis sinun mukaan, muuntelu, informaation lähde kirjoitti tuon "Äitisti kosti"."
Ei. Minun mukaani minä kirjoitin sen. Ja muuntelusta, oli se sitten peräisinmistä lähteestä tahansa syntyy geneettistä informaatiota vasta luonnonvalinnan avulla.
"Minun mukaan sinä, informaation lähde kirjoitit tuon "Äitisi kosti". Kumpihan mahtaa olla oikeassa?"
Minä olen oikeassa.- niin muuten
ravenlored kirjoitti:
Valehtelet. Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen "käytössä". Esimerkiksi sika voi lisääntyä villin kantamuotonsa kanssa saaden elinkelpoisia, lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta eri lajeja nämä kuitenkin ovat. Samaten kuin olivat neaderthal ja sapiens, eri lajeja mutta läheisen sukulaisuus suhteensa ansiosta/vuoksi kykneviä sekoittumaan, sulautumaan.
"Mutta eri lajeja nämä kuitenkin ovat"
Jos voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, kuuluvat samaan lajiin, voivat tosin olla eri alalajien edustajia. - niin muuten
informaatio kirjoitti:
Jalostuksessa on kyse informaation menettämisestä ja evoluution mukaan sen pistäisi lisääntyä.
Jalostus on siis todiste luomisen puolesta.Miten niin jalostuksessa katoaa informaatiota?
- näkisin vähenemisenä
niin muuten kirjoitti:
Miten niin jalostuksessa katoaa informaatiota?
Koska jalostuksessa valitaan populaatiosta tietyt yksilöt, eikä näitä enää päästetä lisääntymään populaation muiden yksilöiden kanssa. Populaatiossahan on ennemmän informaatiota kuin siitä "erotetuilla". Jos populaatiota ja siitä erotettujan katsotaan yhdessä, informaatio ei vähene.
- asianharrastaja
näkisin vähenemisenä kirjoitti:
Koska jalostuksessa valitaan populaatiosta tietyt yksilöt, eikä näitä enää päästetä lisääntymään populaation muiden yksilöiden kanssa. Populaatiossahan on ennemmän informaatiota kuin siitä "erotetuilla". Jos populaatiota ja siitä erotettujan katsotaan yhdessä, informaatio ei vähene.
Mitenkäs, kun jalostus päästää lisääntymään sellaisia populaation yksilöitä, jotka luomutilanteessa karsiutuisivat, ja näiden geenit pystyvät kombinoitumaan tavalla, jota ilman jalostusta ei esiintyisi?
- näkisin vähenemisenä
asianharrastaja kirjoitti:
Mitenkäs, kun jalostus päästää lisääntymään sellaisia populaation yksilöitä, jotka luomutilanteessa karsiutuisivat, ja näiden geenit pystyvät kombinoitumaan tavalla, jota ilman jalostusta ei esiintyisi?
Kuitenkin pointti on siinä, että jalostukseen valitut populaation yksilöt eivät sisällä kaikkea sitä informaatiota, mitä koko populaatio sisältää. Se voi olla erillaista, karsiutuvaa, mutta vain osa kokonaispopulaation geneettisen informaation sisällöstä.
näkisin vähenemisenä kirjoitti:
Kuitenkin pointti on siinä, että jalostukseen valitut populaation yksilöt eivät sisällä kaikkea sitä informaatiota, mitä koko populaatio sisältää. Se voi olla erillaista, karsiutuvaa, mutta vain osa kokonaispopulaation geneettisen informaation sisällöstä.
"Kuitenkin pointti on siinä, että jalostukseen valitut populaation yksilöt eivät sisällä kaikkea sitä informaatiota, mitä koko populaatio sisältää. Se voi olla erillaista, karsiutuvaa, mutta vain osa kokonaispopulaation geneettisen informaation sisällöstä."
Entäpä kun kantalaji jää ennalleen ja jalostettu laji muuttuu huomattavasti toisenlaiseksi, otetaanpa käytännön esimerkkinä vaikkapa susi ja koira? Suden geneettinen informaatio on ennallaan ja lisäksi siitä ovat syntyneet sadat eri koirarodut. Eikö geneettinen informaatio ole kasvanut?- mdma
näkisin vähenemisenä kirjoitti:
Kuitenkin pointti on siinä, että jalostukseen valitut populaation yksilöt eivät sisällä kaikkea sitä informaatiota, mitä koko populaatio sisältää. Se voi olla erillaista, karsiutuvaa, mutta vain osa kokonaispopulaation geneettisen informaation sisällöstä.
Vastaan lähes omia sanojasi käyttäen:
"Ongelma on siinä, että sekoitat keskenään informaation ja sen millä se ilmaistaan. Näet informaation geeneissä, vaikka se on siinä, mitä geenien muodostama järjestys tuottaa."
" Se voi olla erillaista, karsiutuvaa, mutta vain osa kokonaispopulaation geneettisen informaation sisällöstä."
Mutta jalostuksessa pääsee syntyy geeniyhdistelmiä joita ei luonnossa syntyisi ja nämä tuottavat uutta informaatiota. - näkisin vähenemisenä
moloch_horridus kirjoitti:
"Kuitenkin pointti on siinä, että jalostukseen valitut populaation yksilöt eivät sisällä kaikkea sitä informaatiota, mitä koko populaatio sisältää. Se voi olla erillaista, karsiutuvaa, mutta vain osa kokonaispopulaation geneettisen informaation sisällöstä."
Entäpä kun kantalaji jää ennalleen ja jalostettu laji muuttuu huomattavasti toisenlaiseksi, otetaanpa käytännön esimerkkinä vaikkapa susi ja koira? Suden geneettinen informaatio on ennallaan ja lisäksi siitä ovat syntyneet sadat eri koirarodut. Eikö geneettinen informaatio ole kasvanut?"Entäpä kun kantalaji jää ennalleen ja jalostettu laji muuttuu huomattavasti toisenlaiseksi, otetaanpa käytännön esimerkkinä vaikkapa susi ja koira? Suden geneettinen informaatio on ennallaan ja lisäksi siitä ovat syntyneet sadat eri koirarodut. Eikö geneettinen informaatio ole kasvanut?"
Minulla on vähän erillainen näkemys. Kaikki koirat ovat sudenkaltaisen esi-isän jälkeläisiä. Tämän kantaisän perimän moninaisuus on mahdollistanut ihmisille niinkin erikoisten koirien jalostamisen kuin chihuahua ja tanskandoggi. Myös muut piirteet, kuten väritys, temperamentti ja liikunnan tarve, ovat aivan yhtä moninaisia eri rotujen välillä. Tällainen suuri muuntelu on esimerkki siitä kuinka laaja eri luotujen eläinlajien sisäänrakennettu perinnöllinen monimuotoisuus on. Muut rodut, kuten pian näemme, ovat rappeuttavien mutaatioiden seurausta. (Lainattu Luominen lehdestä, jonka artikkeli on alkuperäisenä alla olevassa linkissä.)
All dogs are descendants of a wolf-like ancestor. This ancestor had the genetic diversity that allowed people to breed dogs as different in size as the Chihuahua and the Great Dane. Other traits such as colour, temperament, and exercise needs are just as diverse among the breeds. This great variability is an example of just how much genetic variation is built into the various created animal kinds.2 Other breeds, as will be shown, are the result of downhill mutations.
http://creation.com/mutant-parade-purebred-dogs - mdma
näkisin vähenemisenä kirjoitti:
"Entäpä kun kantalaji jää ennalleen ja jalostettu laji muuttuu huomattavasti toisenlaiseksi, otetaanpa käytännön esimerkkinä vaikkapa susi ja koira? Suden geneettinen informaatio on ennallaan ja lisäksi siitä ovat syntyneet sadat eri koirarodut. Eikö geneettinen informaatio ole kasvanut?"
Minulla on vähän erillainen näkemys. Kaikki koirat ovat sudenkaltaisen esi-isän jälkeläisiä. Tämän kantaisän perimän moninaisuus on mahdollistanut ihmisille niinkin erikoisten koirien jalostamisen kuin chihuahua ja tanskandoggi. Myös muut piirteet, kuten väritys, temperamentti ja liikunnan tarve, ovat aivan yhtä moninaisia eri rotujen välillä. Tällainen suuri muuntelu on esimerkki siitä kuinka laaja eri luotujen eläinlajien sisäänrakennettu perinnöllinen monimuotoisuus on. Muut rodut, kuten pian näemme, ovat rappeuttavien mutaatioiden seurausta. (Lainattu Luominen lehdestä, jonka artikkeli on alkuperäisenä alla olevassa linkissä.)
All dogs are descendants of a wolf-like ancestor. This ancestor had the genetic diversity that allowed people to breed dogs as different in size as the Chihuahua and the Great Dane. Other traits such as colour, temperament, and exercise needs are just as diverse among the breeds. This great variability is an example of just how much genetic variation is built into the various created animal kinds.2 Other breeds, as will be shown, are the result of downhill mutations.
http://creation.com/mutant-parade-purebred-dogs"Minulla on vähän erillainen näkemys."
Ja koko artikkelista katoaa pohja koska susien ja koiran geeniperimää vertaillessa löydetään koirilta geenejä joita susilla ei ole.
Toisinsanoen koirien ja susien välillä on eroja jotka johtuvat koirille syntyneistä uusista geeneistä eikä susien geenien rappeutumisista. näkisin vähenemisenä kirjoitti:
"Entäpä kun kantalaji jää ennalleen ja jalostettu laji muuttuu huomattavasti toisenlaiseksi, otetaanpa käytännön esimerkkinä vaikkapa susi ja koira? Suden geneettinen informaatio on ennallaan ja lisäksi siitä ovat syntyneet sadat eri koirarodut. Eikö geneettinen informaatio ole kasvanut?"
Minulla on vähän erillainen näkemys. Kaikki koirat ovat sudenkaltaisen esi-isän jälkeläisiä. Tämän kantaisän perimän moninaisuus on mahdollistanut ihmisille niinkin erikoisten koirien jalostamisen kuin chihuahua ja tanskandoggi. Myös muut piirteet, kuten väritys, temperamentti ja liikunnan tarve, ovat aivan yhtä moninaisia eri rotujen välillä. Tällainen suuri muuntelu on esimerkki siitä kuinka laaja eri luotujen eläinlajien sisäänrakennettu perinnöllinen monimuotoisuus on. Muut rodut, kuten pian näemme, ovat rappeuttavien mutaatioiden seurausta. (Lainattu Luominen lehdestä, jonka artikkeli on alkuperäisenä alla olevassa linkissä.)
All dogs are descendants of a wolf-like ancestor. This ancestor had the genetic diversity that allowed people to breed dogs as different in size as the Chihuahua and the Great Dane. Other traits such as colour, temperament, and exercise needs are just as diverse among the breeds. This great variability is an example of just how much genetic variation is built into the various created animal kinds.2 Other breeds, as will be shown, are the result of downhill mutations.
http://creation.com/mutant-parade-purebred-dogs>Tällainen suuri muuntelu on esimerkki siitä kuinka laaja eri luotujen eläinlajien sisäänrakennettu perinnöllinen monimuotoisuus on.
Paitsi että näin on vain tiettyjen lajien kohdalla. Muinoin lähi-idässä koetettiin jalostaa onageria hyötykäyttöön, mutta eihän siitä mitään tullut eikä tulisi nytkään. Sen sijaan hevonen tuotti suuria onnistumisia.näkisin vähenemisenä kirjoitti:
"Entäpä kun kantalaji jää ennalleen ja jalostettu laji muuttuu huomattavasti toisenlaiseksi, otetaanpa käytännön esimerkkinä vaikkapa susi ja koira? Suden geneettinen informaatio on ennallaan ja lisäksi siitä ovat syntyneet sadat eri koirarodut. Eikö geneettinen informaatio ole kasvanut?"
Minulla on vähän erillainen näkemys. Kaikki koirat ovat sudenkaltaisen esi-isän jälkeläisiä. Tämän kantaisän perimän moninaisuus on mahdollistanut ihmisille niinkin erikoisten koirien jalostamisen kuin chihuahua ja tanskandoggi. Myös muut piirteet, kuten väritys, temperamentti ja liikunnan tarve, ovat aivan yhtä moninaisia eri rotujen välillä. Tällainen suuri muuntelu on esimerkki siitä kuinka laaja eri luotujen eläinlajien sisäänrakennettu perinnöllinen monimuotoisuus on. Muut rodut, kuten pian näemme, ovat rappeuttavien mutaatioiden seurausta. (Lainattu Luominen lehdestä, jonka artikkeli on alkuperäisenä alla olevassa linkissä.)
All dogs are descendants of a wolf-like ancestor. This ancestor had the genetic diversity that allowed people to breed dogs as different in size as the Chihuahua and the Great Dane. Other traits such as colour, temperament, and exercise needs are just as diverse among the breeds. This great variability is an example of just how much genetic variation is built into the various created animal kinds.2 Other breeds, as will be shown, are the result of downhill mutations.
http://creation.com/mutant-parade-purebred-dogs"Minulla on vähän erillainen näkemys."
Eli sinusta geneettinen informaatio ei ole kasvanut, vaikka susilla on edelleen geenipoolinsa ja koirilla on omansa, jossa on jo uusiakin geenejä saati sitten muunnelmia susien geenistä?
"Kaikki koirat ovat sudenkaltaisen esi-isän jälkeläisiä."
Juuri näin. Tarkimmat tähän mennessä tehdyt DNA-tutkimukset osoittavat, että koirat ovat peräisin susista eikä muista koiraeläimistä. Wikipedia:
"Carles Vilà, who has conducted the most extensive study to date, has shown that DNA evidence has ruled out any ancestor canine species except the wolf."
"Tämän kantaisän perimän moninaisuus on mahdollistanut ihmisille niinkin erikoisten koirien jalostamisen kuin chihuahua ja tanskandoggi."
Ja kun muistat, että susien perimä on vielä ennallaan, niin huomaat, että sinä tulitkin vahingossa väistäneeksi kysymyksen: Aluksi oli susien geenipooli ja nyt on susien ja koirien geenipoolit. Eikö tämä ole selvää informaation lisääntymistä?
"Myös muut piirteet, kuten väritys, temperamentti ja liikunnan tarve, ovat aivan yhtä moninaisia eri rotujen välillä. Tällainen suuri muuntelu on esimerkki siitä kuinka laaja eri luotujen eläinlajien sisäänrakennettu perinnöllinen monimuotoisuus on."
Heh. Tarkoitako, että nuo kaikki ominaisuudet olisivat löydettävissä susista? Eivät ole, eivätkä edes niiden geeneistä, vaan niihin tarvitaan uutta geneettistä informaatiota.
"Muut rodut, kuten pian näemme, ovat rappeuttavien mutaatioiden seurausta. (Lainattu Luominen lehdestä, jonka artikkeli on alkuperäisenä alla olevassa linkissä.)"
LOL. Eivät nuo mutaatiot, jotka tuottavat uudenlaisia, koirille hyödyllisiä ilmiasuja eli jotka sisältävät uutta informaatiota suinkaan mitään rappeutuneita geenejä tuota.
"All dogs are descendants of a wolf-like ancestor. This ancestor had the genetic diversity that allowed people to breed dogs as different in size as the Chihuahua and the Great Dane. Other traits such as colour, temperament, and exercise needs are just as diverse among the breeds. This great variability is an example of just how much genetic variation is built into the various created animal kinds.2 Other breeds, as will be shown, are the result of downhill mutations."
Nyt huomataan sellainen seikka, että satusi mukaan koiria oli kai alussa kaksi yksilöä ja niillä oli diploidi genomi eli jokaista geeniallelia olisi ollut korkeintaan 4 kpl. Kaikki muunnelmat niiden lisäksi, joita on satoja jokaisesta geenistä, ovat siis tuon mukaan peräisin muuntelun ja valinnan avulla tapahtuneesta evoluutiosta. Ja tuo muuntelu ja valinta on tuottanut siis hirvittävän määrän uutta geneettistä informaatiota, joiden avulla jota ei voinut olla yhden parin diploidissa genomissa.
Pelkästään nykyisin elää yli 30 koiraeläinlajia, saati sitten sukupuuttoon kuolleet lajit ja näiden lisäksi on satoja koiraeläimiä. Jossakin mättää, vai mitä? Ilmiselvää on, että se mättää sadussasi ja informaation määrittelyssäsi.- asianharrastaja
RepeRuutikallo kirjoitti:
>Tällainen suuri muuntelu on esimerkki siitä kuinka laaja eri luotujen eläinlajien sisäänrakennettu perinnöllinen monimuotoisuus on.
Paitsi että näin on vain tiettyjen lajien kohdalla. Muinoin lähi-idässä koetettiin jalostaa onageria hyötykäyttöön, mutta eihän siitä mitään tullut eikä tulisi nytkään. Sen sijaan hevonen tuotti suuria onnistumisia.Jared Diamondin mukaan ("Tykit, taudit ja teräs") maailmassa on noin 150 suurta tai suurehkoa eläinlajia, joiden kesyttämisestä olisi ihmisille merkittävää hyötyä, ja vain kymmenkunta niistä on osoittautunut kesytyskelpoiseksi. Amerikan mantereella kävi vielä niin ohrasesti, että hevonen ehdittiin metsästää sukupuuttoon ennenkuin se älyttiin kesyttää.
Olisikohan kretuilla sivumennen sanoen hyvää selitystä sille miksi koirat risteytyvät kojoottien ja muidenkin lähisukulaistensa kanssa? Evokeilla tiettävsti on, mutta pidätellään vähän ja annetaan kretujen vastata ensin.
"Jalostuksessa on kyse informaation menettämisestä ja evoluution mukaan sen pistäisi lisääntyä."
Ei ole. Jalostuksessa useinkin saadaan genomiin lisää informaatiota, esim. ruokakasveista ravinteikkaampia tai kantaa tuottaisammaksi ym.
"Jalostus on siis todiste luomisen puolesta."
Eli kun ihminen luo jalostamalla lajista itselleen toivottavia kantoja, niin sekö todistaa, että lajit syntyivät yliluonnollisesti hokkus pokkus? Et varmaankaan ole tosissasi?- selvä tapaus
"Ei ole. Jalostuksessa useinkin saadaan genomiin lisää informaatiota, esim. ruokakasveista ravinteikkaampia tai kantaa tuottaisammaksi ym."
Dr Don Batten on maininnut seuraavasti:
”Sekä luonnonvalinnassa, että jalostuksessa tapahtuu informaation menetystä. Kasvien jalostajat pyrkivät käyttämään villejä kasvityyppejä jalostuksessaan, koska pitkälle jalostetut lajikkeemme ovat geneettiseltä informaatiosisällöltään köyhempiä kuin niiden villit vastikkeet. Olen itse vuosien ajan ollut mukana jalostamassa sellaisia kasveja kuten litsejä, kirimoijia ja guavoita, joten olin hyvin tietoinen tästä seikasta.”1
http://www.kreationismi.fi/koulun-biologiaa/koulun-biologiaa-osa-30-todisteita-tapahtuvasta-evoluutiosta
"Eli kun ihminen luo jalostamalla lajista itselleen toivottavia kantoja, niin sekö todistaa, että lajit syntyivät yliluonnollisesti hokkus pokkus? Et varmaankaan ole tosissasi? "
No, keinollinen valinta perustuu älykkääseen suunnitteluun. Eikö siten tätä esimerkkiä voi pitää ennemmin todisteena Älykkäälle Suunnittelijalle, Jumalalle, kuin evoluutiolle?
Eikö ole jotekin nurinkurista todistaa evoluutio (luonnolliset syyt) ihmisen aikaansaamilla muutoksilla (älykkäät syyt). selvä tapaus kirjoitti:
"Ei ole. Jalostuksessa useinkin saadaan genomiin lisää informaatiota, esim. ruokakasveista ravinteikkaampia tai kantaa tuottaisammaksi ym."
Dr Don Batten on maininnut seuraavasti:
”Sekä luonnonvalinnassa, että jalostuksessa tapahtuu informaation menetystä. Kasvien jalostajat pyrkivät käyttämään villejä kasvityyppejä jalostuksessaan, koska pitkälle jalostetut lajikkeemme ovat geneettiseltä informaatiosisällöltään köyhempiä kuin niiden villit vastikkeet. Olen itse vuosien ajan ollut mukana jalostamassa sellaisia kasveja kuten litsejä, kirimoijia ja guavoita, joten olin hyvin tietoinen tästä seikasta.”1
http://www.kreationismi.fi/koulun-biologiaa/koulun-biologiaa-osa-30-todisteita-tapahtuvasta-evoluutiosta
"Eli kun ihminen luo jalostamalla lajista itselleen toivottavia kantoja, niin sekö todistaa, että lajit syntyivät yliluonnollisesti hokkus pokkus? Et varmaankaan ole tosissasi? "
No, keinollinen valinta perustuu älykkääseen suunnitteluun. Eikö siten tätä esimerkkiä voi pitää ennemmin todisteena Älykkäälle Suunnittelijalle, Jumalalle, kuin evoluutiolle?
Eikö ole jotekin nurinkurista todistaa evoluutio (luonnolliset syyt) ihmisen aikaansaamilla muutoksilla (älykkäät syyt).>>Eikö ole jotekin nurinkurista todistaa evoluutio (luonnolliset syyt) ihmisen aikaansaamilla muutoksilla (älykkäät syyt).
On aivan sama onko tuleeko jonkin ominaisuuden valintapaine "luonnosta" vai ihmiseltä. Geneettinen prosessi on molemmisssa tapauksissa aivan sama.- näinkö?
kekek-kekek kirjoitti:
>>Eikö ole jotekin nurinkurista todistaa evoluutio (luonnolliset syyt) ihmisen aikaansaamilla muutoksilla (älykkäät syyt).
On aivan sama onko tuleeko jonkin ominaisuuden valintapaine "luonnosta" vai ihmiseltä. Geneettinen prosessi on molemmisssa tapauksissa aivan sama.Olet siis sitä mieltä, että jos genettinen prosessi on aivan sama, niin sitä ei voida käyttää todisteena evoluutioteorialle?
näinkö? kirjoitti:
Olet siis sitä mieltä, että jos genettinen prosessi on aivan sama, niin sitä ei voida käyttää todisteena evoluutioteorialle?
Oletko itse vastaavasti sitä mieltä että sitä voidaan käyttää todisteena luomisopille?
näinkö? kirjoitti:
Olet siis sitä mieltä, että jos genettinen prosessi on aivan sama, niin sitä ei voida käyttää todisteena evoluutioteorialle?
En ole.
Tiedät kyllä että luonnonvalinta on evoluutioteoriaan kuuluva termi. Simsalabim-oppiisi se ei kuulu.- asianharrastaja
naapurin.kissa kirjoitti:
Oletko itse vastaavasti sitä mieltä että sitä voidaan käyttää todisteena luomisopille?
Ei ainakaan sellaiselle, jossa lajit luodaan tyhjästä kukin erikseen.
"Dr Don Batten on maininnut seuraavasti:
”Sekä luonnonvalinnassa, että jalostuksessa tapahtuu informaation menetystä."
Luonnonvalinnassa populaatio sopeutuu ympäristöönsä paremmin, ei siinä mitään informaation menetystä tahdu, vaan päinvastoin. Jalostuksessa toki voi tapahtuakin.
"Kasvien jalostajat pyrkivät käyttämään villejä kasvityyppejä jalostuksessaan, koska pitkälle jalostetut lajikkeemme ovat geneettiseltä informaatiosisällöltään köyhempiä kuin niiden villit vastikkeet."
Jos korostetaan yksipuolisesti jotakin ominaisuutta, niin näin voi käydäkin. Ei tosin välttämättä.
"Olen itse vuosien ajan ollut mukana jalostamassa sellaisia kasveja kuten litsejä, kirimoijia ja guavoita, joten olin hyvin tietoinen tästä seikasta.”1"
Ajatellaanpa vaikkapa kaalia. Sen luonnonvaraisesta kantamuodosta on lukuisia eri muotoja, jotka Wikipedian mukaan voidaan jakaa näin moneen lajikeryhmään:
"Muunnokset
Lukuisat eri lajikkeet voidaan ryhmittää seuraaviin lajikeryhmiin:[4]
Alboglabra-ryhmä (var. alboglabra) – härmekaali (kiinanbrokkoli)
Botrytis-ryhmä (var. botrytis) – kukkakaalilla ylöspäin varsilehtien suojaama kupu muodostunut nuorista kutistuneista epämuodostuneista kukinnoista
Broccolo-ryhmä – parsakukkakaali
Capitata-ryhmä (var. capitata) – keräkaalilla on sileät lehdet sulloutuneet tiiviiksi kuvuksi; muotoja ovat valkokaali, suippokaali ja punakaali
Gemmifera-ryhmä (var. gemmifera) – ruusukaalilla (brysselinkaali) lehtien hangoissa pieniksi kuvuiksi kasvavia ruusumaisia silmuja
Gongylodes-ryhmä (var. gongylodes) – kyssäkaalin (kaalirapi) varsi turvonnut maanpinnan yläpuolella lanttumaiseksi mukulaksi, josta lehtiruodit kasvavat; vihreitä, sinipunaisia, kellanvalkeita lajikkeita
Italica-ryhmä (var. italica) – parsakaali (ital. broccoli), kukkakaalin näköinen. Kukinto pitkulaisempi ja mauttomampi
Medullosa-ryhmä (var. medullosa) – rehuydinkaali
Sabauda-ryhmä (var. sabauda) – kurttukaali (savoijinkaali) on tavallisen keräkaalin näköinen, mutta kuvut pienemmät. Lehdet epätasaisesti kuopikkaat
Sabellica-ryhmä (var. sabellica, var. acephala) – lehtikaali (koristekaali), jonka lehdet ovat suuret. Lehdet eivät ole kuvuiksi käpertyneet. Syötäväksi käyvät latvat ja nuoret lehdet käytetään
Viridis-ryhmä (var. viridis) – rehukaali."
Eivätkä noiden genomit ole mitenkään köyhtyneet, päinvastoin mutaatiot ja rekombinaatiot tuovat jatkuvasti niihin lisää vaihtelua.
"No, keinollinen valinta perustuu älykkääseen suunnitteluun. Eikö siten tätä esimerkkiä voi pitää ennemmin todisteena Älykkäälle Suunnittelijalle, Jumalalle, kuin evoluutiolle?"
Ei. Jalostuksessakaan lajit eivät putkahda maagisesti olemassaoloonsa, vaan ne kehittyvät muuntelun ja valinnan kautta.
"Eikö ole jotekin nurinkurista todistaa evoluutio (luonnolliset syyt) ihmisen aikaansaamilla muutoksilla (älykkäät syyt)."
Ei. Kyse on esimerkki valinnan tehosta. Jokainen ymmärtää helposti, että jos ihminen suosii jotain ominaisuutta ja populaatio muuttuu sen vuoksi nopeasti haluttuun suuntaan, luonnonvalinta voi samalla tavalla muuttaa populaatiota jonkin olosuhteen vuoksi.- asianharrastaja
Onhan sitten vielä geenimuuntelu ja jopa Venter-nikkarointi, jossa solulle annettiin tekogeeni. Niissä on jo vähän enemmän ÄS-sivumakua.
asianharrastaja kirjoitti:
Onhan sitten vielä geenimuuntelu ja jopa Venter-nikkarointi, jossa solulle annettiin tekogeeni. Niissä on jo vähän enemmän ÄS-sivumakua.
"Onhan sitten vielä geenimuuntelu ja jopa Venter-nikkarointi, jossa solulle annettiin tekogeeni. Niissä on jo vähän enemmän ÄS-sivumakua."
Jopa paljonkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1276828Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631624234Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen523406Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4903014Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2862001Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde361683Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja161532- 911513
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1751441Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151406