Olen ollut noin 20 vuotta naimisissa. Lapset ovat juuri muuttaneet pois. Olen täydellisessä tyhjiössä, tuntuu, että parisuhteessa ei ole mitään järkeä, muttei erossakaan. Ongelmana on puolison työ ja harrastukset. Hän on työnsä takia paljon poissa kotoa (viikonloput, pyhät, illat) ja viettää vapaa-aikansa ja lomansa enimmäkseen harrastuksissa ja kavereidensa kanssa. Seksi ei suju, ja myönnän ettei minua enää juurikaan kiinnosta. Olen nelissäkymmenissä ja ystävilläni on perheet pienempiä lapsia (eli elävät perhe-elämää) tai ovat sinkkuja, joilla on sinkkujen menot. Minulla on harrastuksia, joissa tosin käyn paljon yksin (shoppailemassa, vaeltelemassa, sienessä,talvella hiihtovaelluksilla). Vietämme siipan kanssa yhden viikon vuodessa yhdessä lomalla. Lasten lähdettyä elämä tuntuu entistä tyhjemmältä. Tuntuu että tätä elämää en halua elää. Ongelmana on, että rakastan puolisoani. Toisaalta en voi enkä halua pakottaa häntä "seuranpitäjäkseni". Olen puhunut asiasta useampaan kertaan siipalle, joka ei ole korviaan lotkauttanut. Vuosi sitten yritin masentuneena itsemurhaa, tosin kännissä. Puolisoni on ihan kunnollinen, hoitaa raha-asiat ja muut juoksevat asiat ok, eikä ole väkivaltainen tai alkoholisti. Olen nyt lomaillut yksinäni viikon ja tietty lomalla tilanne ahdistaa entistä enemmän. En ole susiruma enkä mielestäni narisija. Oletteko olleet samantyyppisessä tyhjiössä? Olisiko ero sittenkin järkevä ratkaisu, huolimatta omaisuudenjakoshowsta. Olen kuitenkin vasta 40v., ja ehkä saattaisin joskus löytää ihmisen, joku haluaisi jakaa asioita/elää/olla minunkin kanssani.
Aina yksin parisuhteessa
ada
3590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
elämää. tutustu kirjallisuuteen. jos miehesi ei anna sinulle muuta kuin puitteet ja kulisiin, onko se rakkautta. olet vain niin tottunut turvalliseen - taloudellisesti- ettet uskalla ottaa itse ohjaksia. mitä miehesi haluaa sinulta kun on koko ajan pois? ei mitään? oletko vain kulissi hänelle?
että vähän naurattaa. Lue ne kirjat (?) ym. ja opettele tekemään juttuja yksin. Mun ei ole tarvinut opetella, kun en ole koskaan jättänyt mitään haluamaani tekemättä sen takia että joku muu ei ole just silloin halunnut tehdä just samaa (paitsi jos on vaarallista tai muuten turvatonta lähteä yksin). Miehen kanssa kyllä ennen matkusteltiin ym yhdessä, ja molemmat matkusti yksin tai kavereiden kanssa. Nyt kumpikin tekee mitä haluaa jopa niin että mua joskus harmittaa kun mies rupeaa "änkeemään" matkaan.
Tee kivoja juttuja, niin se seksikin alkaa luistamaan. TAI eroa ukostas ja opettele olemaan yksin.
Kiitos neuvoistanne kuomat, olette varmasti kumpikin oikeassa. Löysinkin täältä netistä kivan äkkilähtöreissun ja myös matkaseuraa. Kerron parin viikon päästä, mitkä rasitteet karisi. Lähtikö riippuvuus, ahdistus vai ukko läpyttelemään. Ja sujuiko seksi ja kenen kanssa ;).