Mari Kiviniemeltä näyttää olevan veto pois. Kovin surkea oli keskustan välikysymys. Hallituspuolueiden asialliset vastaukset paljastivat aika tylysti, että keskusta maalailee itse keksimiään uhkakuvia palvelujen katoamisesta, demokratian vähenemisestä ja kustannusten noususta ja väittää hallituksen esityksen johtavan niuihin, vaikka juuri keskustan oma linja_ pikkukuntien säilyttäminen ja uuden väliportaan kuntayhtymämallin luominen saisi aikaan byrokratian kasvun, kustannusten nousun ja etenkin demokratian karkaamisen kuntalaisten ulottumattomiin.
Keskustan tavoite taitaakin olla vain se, että heidän hallitsemilleen kunnille edelleen sataisi ilmaista rahaa valtionapuina. Se raha kun tulee aina jonkun muun kunnan asukkailta.
Keskustan tavoite taitaakin olla vain se, että heidän hallitsemilleen kunnille edelleen sataisi ilmaista rahaa valtionapuina. Se raha kun tulee aina jonkun muun kunnan asukkailta.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Ei maakuntahallintomalli byrokratian määrää lisää, vaan päinvastoin vähentää, kun samaan hallintoyksikköön voidaan koota mm. nykyisiä kuntainliittoja ja poistaa yksittäisten kuntien lautakuntia. Demokratiakaan ei kansalaisilta karkaisi, vaan lisääntyisi, jos keskitetyn hallintoyksikön päättäjät valittaisiin kuntavaalien yhteydessä demokraattisilla vaaleilla, kuten Ruotsissa ja useimmissa muissa Euroopan maissa.
Valtionapuja esitetyiltä suurkunnilta ei voida poistaa, koska nekään eivät kykene tulemaan toimeen itsenäisesti kunnallisverolla. Suomessa on valtavat tulo- ja työllisyyserot eri puolilla maata, joten valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja tarvitaan jo oikeudenmukaisuussyistäkin.
Nykyiset kuntainliitot joutavat poistettavaksi ilman muuta eikä niiden tilalle tarvita mitään, ei ainakaan mitään sellaista, joka poistaisi kunnilta lautakunnat tai vaatisivat omat vaalinsa. Ruotsia ja Eurooppaa meidän kannattaa ruveta matkimaan vasta sitten, kun meillä on yhtä paljon asukkaita kuin noissa maissa.
Lähtökohta uudistukselle on, että kunnat verottavat - siis pystyvät verottamaan - itse ne tulot, joita kunnat tarvitsevat lakisääteisiin menoihinsa. Se, että kaikki kunnat eivät siihen koskaan pysty, jättää valtioavut voimaan, mutta vain muutamalle heikoimmalle kunnalle.
Sisäioset tulonsiirrot on minimoitava, koska ne ylläpitävät menobudjettien löysyyttä, kun menoihin ei tarvitse verottaa rahoja itse
Sisäiset tulonsiirrot ovat siirtoja rikkailta köyhille. Erityisen tärkeä tämä käytäntö on terveydenhoidon, sosiaalihuollon ja koulutuksen kaltaisissa perusasioissa, joiden tason valtio on lisäksi yhtenäistänyt koko maahan riippumatta siitä, kuinka varakkaita ihmisiä kussakin kunnassa asuu.
Joku kulttuuritoimi tai urheilu on jo eri asia. Siinä voi ja pitääkin lähteä siitä, että jokainen kunta rakentaa guggenheiminsa ja vetää latuverkostonsa täysin omilla rahoillaan tai jättää kokonaan tekemättä.
Toteutetaan sitten "sisäiset tulonsiirrot" nimenomaan kuntia yhdistämällä. Näin saadaan rikkaudet ja köyhyydet tasatuiksi uuden suuremman kunnan sisällä eikä valtion toteuttamia tulonsiirtoja enää tarvita.
Se, että meillä on kuntia, joista työikäiset ovat muuttaneet laitakunnista keskuskuntaan, on ajanut laitakunnan köyhyyteen ja kunnallisverojen kohtuuttomaan korotukseen ja valtionapujen varaan. Toisaalta on kuntia, joissa hyväpalkkainen väki on houkuteltu keskuskunnista naapurikuntien idylliseen omakotielämään ja keskuskuntaan on jäänyt vain köyhempi väki. Tällaiset kunnat on nimenomaan yhdistettävä, että kunnallisverotus saadaan oikeudenmukaisemmaksi ja tasaisemmaksi naapurikuntien välillä.
Siinä aina joku voittaa ja joku häviää, mikä lienee yksi suurimmista kuntarakenteen uudistamisen vastustuksen syistä sen lisäksi, että kuntapomot eivät halua hyvien virkojensa vähenevän. Niinpä he ehdottelevat näitä ylikunnallisia hallintohimmeleitä, joissa virkoja saataisi lisää korvaamaan ne, jotka yhdistyksissä kuntatasolla menetettäisi.
Ei rikkaiden ja köyhien rajat vaihtele naapurikuntien välillä, vaan talousalueittain eli seutukunnittain. Seutukunta on keskeisin "mittayksikkö", jolla aluetalouksia verrataan. Keskeisempi ja virallisempi kuin kunta. Seutukunta on myös EU:n aluetukijaon pienin yksikkö.
Samaan seutukuntaan kuuluvia kuntia yhdistävät yleensä samankaltaiset elinkeinorakenteeseen, talouteen ja kehitysmahdollisuuksiin liittyvät asiat, joten vaikka sen sisältä olisikin löydettävissä "keskuskunta", siitä ei ole "laitakuntien" elättäjäksi. Silti hallituksen kuntakarttaesitys rakentuu vahvasti seutukuntien varaan. Jos siitä on poikettu suurempaan suuntaan, alueesta on tullut niin suuri, etteivät sen kaupunkitason keskuksenkaan resurssit eivät riitä koko alueen elättäjäksi.
Sitäpaitsi laitakunnat eivät välttämättä ole niitä, joissa asuu köyhin väki. Enkä tarkoita tällä vain rannikkokaupunkeja. Usein pienissä laitakunnissa on paljon esimerkiksi teollisuutta ja kaupan palveluja juuri sen takia, että pitkät matkat muualle ovat pakottaneet yritteliäisyyteen kunnan sisällä.
Suomi tarvitsee edelleen valtakunnallisia tulonsiirtoja. Erityisesti asioissa, jotka se on määrännyt kuntien tehtäväksi. Tehtävien määrä on lisääntynyt koko ajan. Tämän viikon uutinenhan oli, että sisäministeri Räsänen on pikkuhiljaa siirtämässä poliisinkin rahoitusta valtiolta kunnille.
Kunnallisten virkojen määrä ei vähene kuntia yhdistämällä. Jokainen virka saa viiden vuoden takuun ja käytännössä jatkuvuuden, vaikka nämä kuntaliitokset toteutettaisiinkin. Mitä suurempi kunta, sitä suurempi byrokratia ja sitä pienempiin osiin tehtävänkuvat pirstotaan.
Miksi kinaat selvästä asiasta? Heittelet tyhjiä väitteitä ihan omasta päästäsi.
Rikkaiden ja köyhien kuntien vaihtelua on nimenomaan naapurikuntien välillä, kaupunkikeskusten ja sen ympärillä olevien kuntien välillä, kun jotkut kunnat tyhjenevät aikuisväestöstä ja hyvin ansaitsevat muuttavat pientalovaltaisiin naapurikuntiin.
Tästä aiheutuu epäoikeudenmukaista verotuksen vaihtelua kuntien välillä, joka ei ole oikein asukkaiden kannalta. Köyhät joutuvat maksamaan korkeampaa kunnalliosveroa kuin hyvin toimeen tulevat. Turhat kuntarajat pyyhkimällä tämä korjaantuu.
Valtakunnallisista tulonsiirroista kuntien välillä (kunnallisveron tasaus) on päästävä eroon, koska ei ole mitään oikeudenmukaista perustetta sille, että yhden kunnan asukkaan vero on korkeampi siksi, että rahaa siirretään kunnille, joiden verotulot eivät riitä sen asukkaiden palvelujen tuottamiseen. Samasta syystä valtioavut - valtionverotuksen käyttö kuntien rahoitukseen, pitää lopettaa.
Mikään järkevä oikeudenmukaisuus ei voi hyväksyä sellaista kuntien itsenäisyyttä, jossa kunta budjetoisi vain menonsa ja valtio sitten vastaisi isosta osasta tulopuolen rahoitusta, jos kunnat on mahdollista yhdistää sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että niiden veropohja laajennetaan kattamaan uuden, suuremman kunnan menot.
Miksi kaupunkikeskukset eivät kilpaile ympäröivien kuntien kanssa ja tarjoa tilavia ja kauniita pientalotontteja asukkailleen, vaan pakottavat heidät ahtautumaan pikkuruisille tonteille tai asumaan joko betonikolosseissa tai kaupunkien keskustoissa?
Todellisuudessa tuollaista tilannetta ei kuitenkaan taida olla muualla kuin pääkaupunkiseudulla. En ole koskaan kuullut esimerkiksi Turun tai Tampereen seudulta vastaavaa vastakkainasettelua, mikä Helsingin ja Espoo-Kauniaisen välillä on. Tonttipulasta nurisee vain Helsingin kaupungin johto. Varmaan se on totta, mutta ei sen korjaamiseen valtakunnallista kuntauudistusta tarvita.
Valtionosuusjärjestelmässä pitäisi tietenkin näkyä, jos rikkaat ovat muuttaneet sen laitakuntaan Espooseen ja Helsinkiin jääneet köyhät. Jos näin on, muutettakoon järjestelmää niin, että Espoon rikkaiden rahaa saadaan siirrettyä myös Helsinkiin.
Jos tuo kunnallisveron tasaus kaivertaa mieltä, järjestelmää voidaan oikaista muutenkin. Itse siirtäisin painopistettä progressiiviseen valtionverotukseen. Muitakin tapoja varmasti löytyy. Lähtökohtanahan kuitenkin on, että VALTIO ON MÄÄRÄNNYT koko valtakuntaan tietyt palvelut ja sen tason, joten valtion on järjestettävä myös sen rahoitus, joka kerätään oikeudenmukaisesti tulotason mukaan.
KIrjoituksesi kuvaa erinomaisesti sitä nykyisten, liian pienten kuntien epöätervettä ja kansantaloudelle vahingollista kilpailua, kun toisistaan riippuvaiset naapurikunnat pyrkivät kaikin keinoin kuppaamaan yritykset ja varakkaat lapsiperheet kuntarajan yli omalle puolelleen.
Juuri tästä johtuvat kohtuuttoman suuret erot kunnallisveroäyreissä ja vaikeudet tuottaa kohtuullisia ja riittäviä palveluja niissä kunnissä, joilta ahne naapuri on kupannut veropohjan.
Jä'rjestelmä pitää oikaista pyyhkimällä kartalta kaikki tarpeettomat kuntarajat, jolloin kuvaamasi vahingollinen kilpailukin käy tarpeettomaksi, ja uudet, suuremmat kunnat alkavat pärjätä mainiosti kukin omilla verotuloillaan, ja valtionavut voidaan käyttää vaikkapa erikoissairaanhoidon palvelujen kehittämiseen.
Voisiko ajatella, että tappiota tuottavat kepulaiset "trollaattori-kunnat" siirrettäisiin erityiseen kuntien roskapankkiin, josta ne aikanaan pakkotervehdyttämisen jälkeen liitettäisiin "tutor-kuntaan"?
En osaa sanoa tuohon mitään. Kun vahvoja, itsenäisiä kuntia synnytetään pyyhkimällä turhat kuntarajat pois ja näin varmistetaan uusien kuntien riittävä veropohja palvelutuotantoon, niin sen prosessin ulkopuolelle jää varmaan kuntia, joita ei ole fiksua liittää uusiin peruskuntiin.
En osaa tuollaisia kuntia nimetä, mutta varmaan niitäkin on. Ne kannattaisi ehkä mieluummin asettaa suoraan valtion tutoroitaviksi ja nimetä erilaisten matkailu-, luonnonsuojelu-, ekosysteemin monimuotoisuus-, naturan perusalue- yms. projektikunniksi, joiden asukkaiden hyvinvointipalveluista vastaisi valtio ja noiden kuntien kunnallisvero korvamerkittäisi minimiinsä ja vain ehkä kirjaston pitoon, kauppa-auton käyntiin ja joukkoliikenteen tukemiseen. Lopusta vastaisi valtio mukaanlukien koulut (jos kunnassa lapsia on) ja vanhusten palvelutalon, koska niitä sioellä varmaan on.
Miten ihmeessä kuntien välinen kilpailu asukkaista voi olla epätervettä ja kansantaloudelle vahingollista? Sehän on lähtökohdiltaan samanlaista kilpailua kuin kilpailu yksityiselläkin sektorilla. Tässä tapauksessa asiakas eli asukas hyötyy kilpailusta laadultaan parempana ja hinnaltaan edullisempana tonttitarjontana.
Tonttikilpailusta hyötyvät myös kunnat itse halvempana tonttimaana. Halvempana siksi, että mitä useampi kunta tonttimaata etsii, sitä enemmän sitä löytyy. Ja mitä enemmän tonttimaata löytyy, sitä alhaisempana sen hintataso pysyy.
Enemmän kuitenkin painotan omakotirakentajien valinnanvapautta. Jos tontteja tarjoaa vain yksi suuri kunta, tarjolla on vain pieniä ja rumia, keskustan läheisyydessä sijaitsevia tontteja.
Usko pois, kilpailu on pelkästään hyvä asia. Noilla sosialistisilla opeillasi ei saada aikaan kuin ankeutta ja kurjuutta.
Samaa mieltä. Kepu on kääntänyt takkinsa täydellisesti ja vastustaa nyt edellisessä hallituksessa kannattamaansa kuntauudistuslinjaa. Kyseessä (takinkäännössä) on tietenkin mahdollisuus hyötyä ihmisten peloista ja yleisestä muutosvastarinnasta kannatusmielessä. Mainiosti Vapaavuori pilkkasi kepua ja Kiviniemeä.
Yksi uutinen välikysymyskeskustelussa kuitenkin saatiin, minkä moni edustaja ja ministeri huomasikin. Kepu onkin tänään sitä mieltä, että jotain tarttis tehdä jotain kunta-asioille. Uuden byrokratiatason luominen nyt kuitenkin olisi kaikkein hulluinta, mitä ajatella saattaa.
Tuo byrokratiataso eli maakuntahallinto on uusi vain Suomessa. Muualla Euroopassa se on itsestäänselvyys, joka on paljon keveämpi kuin Suomen pirstaleinen hallintomalli. Lisäksi se on demokraattinen, koska edustajat maakuntahallintoon valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla.
PARAS-hankkeessa ei ollut tarkoitus lakkauttaa kuntia, vaan ainoastaan koota valtion kunnille määräämiä palveluvelvoitteita kuntarajat ylittäviksi kokonaisuuksiksi. Sekin on parempi idea kuin nykyiset suurkunnat, mutta ei yhtä toimiva ja demokraattinen kuin maakuntahallinto.
Ok. Eikö kuitenkin tuossakin mallissa (Maakuntahallinto) ole vaarana, että vähäväkiset kunnat jäävät pahnan pohjimmaisiksi "demokraattisessa prosessissa"?
Maakunnissa on suhteellisen hyvä keskinäinen yhteishenki, enkä pidä vaaraa kovin suurena. En ole kuullut, että esimerkiksi yhdistysten maakunnallisissa keskusorganisaatioissa, maakuntaliitoissa tai keskussairaalapiireissä pienet kunnat olisivat tunteneet joutuneensa syrjittyyn asemaan. Demokraattisessa prosessissa liittoutumiset tapahtuisivat varmaankin poliittisten puolueiden välillä.
Jos maakunnan sisällä tapahtuisi alueellista kissanhännänvetoa, riski olisi todennäköisesti suurin Uudenmaan kaltaisella alueella, jossa on paljon keskisuuria kaupunkeja ja maakuntahenki luullakseni muita maakuntia alhaisempi.
"Maakuntahenki" esim. omalla kotiseudullani Helsingissä on tietysti kova, koska Helsinki on pääkaupunki ja siten ohittamaton. Velkainen Vantaa on vähän kallellaan Stadin suuntaan, mutta varakkaat Espoo ja Kauniainen haluavat jatkossakin nyppiä "rusinat Helsinki-pullasta". Suuret ongelmat maankäytön, liikenteen ja terveydenhuollon suhteen eivät tule ratkaistuiksi maakuntahallinnon keinoin. Sen ovat jo pääkaupunkiseudun yhteistyöelimet jo toiminnallaan kertoneet.
Espoo ja Vantaa (varsinkin) ovat keskittäneet massiivista liiketoimintaa etelärajalleen. Se tarkoittaa suuria rahansiirtoja kuntarajan yli vähäisillä kilometreillä. Toiminta on kokonaisuuden kannalta järjetöntä, koska helsinkiläinen identiteetti asuu pienessä ydinkeskustassa (ja hieman kehäkolmosen sisäpuolella.).
Piäkaapunkiseuvulla näkkyy siis selevästi kuntauuvistuksen vaekeus sielläj. Aena joku hävijää ja toenen voettaa. Ooppa siinä sitten voettajan puolella kun niiitä hävijäjijä on aena yhtä paljon. Ja aena joku kerree rusinoeta pullasta vaikka niitä rusinoeta sais ostoo kaapastakin, aenaj ossuuskaapasta.
Mittää muakuntahallintoo ei pijä lisätä. Se on kuulkee sillee, jotta palavelut pittää säelyttöö, ja ihimisille ittelleen pittää antoo maholillisuus vaekuttoo jotteip ihan kaejk palavelut mää liian kaavas ihimisten assuiseuvuilta.
Helsinkiläesillä ei mittää ommoo itentiteettiä oo. Tieltähän ne on savosta kaek muuttanna. Taej onhan siellä se Soeninvuara. Se vihree pihatonttu-ukko. Sehän se vihhoo kaejkkia jotka ei aja munamakelilla kehäykkösen sisäpuolella ja ajjaessaan vihhoo kaekkia niitä, jotka ei aja munamankelilla kehäykkösen sisäpuolella.
Kesä tulee. Sirkat soittaa salolla ;)))
Helsinbki ei ole niin kilpailukykyinen että siihen haluttaisi .liittyä
Siitä "rusinoiden" noukkiminenkin perustuu.
Ei siinä ole syynä Espoon ja Kauniiaisen ylivoimianen vetovoima vaan Helsingin huonous.
KUN Helsingin vuokrataso on kolminkertinen Kausiaisiin verrattuna niin ei tarvitse ihmetellä miksi ihmiset eivät asu Helsingissä.
Onko Helsigin kapitalistit vai kaupunki syynä siihen vuokratasoon on sitten toisen keskustelun aihe. MUTTa Ainaki Hlesinki on lähtenyt mukaan siihen korkean vuokran kiskontaan.
Minullakin olisi työpaikka Pääkasupunkiseudulla mutta en pysty lähtemään sinne töihin tuon hirveän vukrahinnan vuoksi.
Ihmettelen puhetta "kuntien lakkauttamisesta". Eihän mitään sellqaista suunnitella.
Nyt aiotaan pyyhkiä kartalta paljon turhia, vanhentuneita hallinnollisia kuntarajoja, mutta mitään muuta ei lakkauteta kuin tarpeetonta hallintoa ja ne rahat voidaan siirtää kuntalaisten hyväksi tuotettavien palvelujen rahoittamiseen.
Tämmäinen ajattelu... "koota valtion kunnille määräämiä palveluvelvoitteita kuntarajat ylittäviksi kokonaisuuksiksi" ... lisää byrokratiaa (papavereita, lausuntoja, kokousten määrää, jne...) ja hidastaa kaikkien hankkeiden edistämistä sekä estää todellisen demokratian toteutumisen, kun asioiden toteuttaminen edellyttää jokaisen mukana olevan kunnan suostumuksen.
Päätösvalta on saatava näiltä yhteistyöelimiltä takaisin valtuustoille, eli kuntalaisten käsiin ja siihen on ainoa lääke nyt esitetyt, tarpeeksi vahvat peruskunnat
Kun on yksi kuntarajoista riippumaton päätösvaltainen elin, ei tarvita ylimääräisiä palavereita, lausuntoja ja kokouksia. Ja kun tuo elin valitaan suoraan demokraattisilla vaaleilla, kansanvaltakin toteutuu.
Ei nykymallisessakaan kuntainliittojärjestelmässä edellytetä siinä mukana olevien kuntien erillisiä suostumuksia. Liittohallitusten ja liittovaltuuston jäsenillä on henkilökohtainen harkinta- ja päätösvalta. Siksihän se Jouni Backmankin vinkui eduskunnassa, ettei pääse päättämään Mikkelin alueen kuntainliittojen asioista, vaikka on Mikkelin kaupunginvaltuutettu.
Ei muuta kuin yleiseurooppalainen maakuntahallinto Suomeenkin ja Jouni Backman Etelä-Savon vaaleihin ehdokkaaksi, niin loppuu vinkuminen. Tulee sitten valituksi tai jää valitsematta.
Kolmas hallintoporras vaaleineen on täysin turha ja tarpeettomia kustannuksia aiheuttava näin pienessä, asukasluvultaan ja veronmaksajiltaan vähäisessä maassa.
Missään ei palvelujen parantaminen ole koskaan onnistunut organisaatiotasoja lisäämällä, vaan kaikkialla toimitaan tasan päinvastoin: organisaatio ja hallintotasoja vähennetään, jotta palvelutuotanto saadaan laadukkaammaksi ja kustannustehokkaammaksi.
Keskustan idea ei ole tältä vuosituhannelta. Se on täysin järjetön byrokratian lisäys- ja turhien kustannusten kasvatushanke!
Asukasluvultaan ja veronmaksajien määrältään näin pienessä maassa tarvitaan valtion määräämien peruspalvelujen hoitajaksi nimenomaan kooltaan kunnollisen kokoisia yksiköitä eli noin 20 maakuntaa, eikä taloudeltaan hirmuisen eritasoista 70 kuntayksikköä.
Mistähän syystä muualla Euroopassa, asukasluvultaan noin Suomen kokoisissakin maissa, kolmatta hallintoporrasta ei pidetä kalliina eikä muutenkaan ongelmallisena? Niissä maissa ei ole minkäänlaisia suunnitelmia siirtää tehtävät alemmalle ja pienemmälle tasolle eli kunnille.
Katsotaan nyt loppuun tämä kuntarakennehanke. Eihän siitä ole saatu vielä lausuntojakaan. Maakuntavaaleilla valittavat maakuntavaltuustot kyllä tuhoaisivat aluedemokratian täysin ja rapauttaisivat ennen pitkää palvelut harvaan asutuilla alueilla. Kolme hallintoporrasta on joka tapauksessa kustannuksiltaan tehoton verrattuna kahteen, kun Euroopassakaan ei ole yhtään Suomen kokoista valtiota, jossa sellainen olisi toteutettu. Kannattaa muistaa, että kolmiportaiset hallintomallit ovat sen seurausta, että Eurooppa oli pikkuvaltioiden pirstaloimaa vielä 1800-luvulla, mistä näiden valtioiden yläpuolelle syntyi vasta se kolmas hallintotaso. mm Italiassa ja Saksassa.
Noin 70 kuntaa työssäkäyntialueiden mukaan rajat piirtäen voisi olla hyvä ratkaisu, kun periaatteena on saada näin muodostettavien kuntien v'äestöpohja tarpeeksi vahvaksi, että se tuottaa palvelujen rahoittamiseen tarvittavat verotulot ilman, että niistä katoaa liian iso osuus hallinnon ja byrokratian kuluihin.
Suomessa ei todellakaan ole mitään tarvetta rakennella kuntien ja valtion väliin mitään kolmatta hallintotasoa, vaan sellaisesta on päästävä eroon, koska raha tarvitaan hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen eikä missään nimessä hallinnon tarpeettomien rakenteiden turhiin kustannuksiin.
Tähän asti Virkkusen saamat kommentit ovat lähes pelkästään negatiivisia, joten esitys tuskin tulee menemään eduskunnassa läpi, koska siitä on päätettävä perustuslain mukaisessa säätämisjärjestyksessä.
Kolmea hallintoporrasta maakuntahallinto ei käytännössä edellytä, koska tietyt suuret asiat siirrettäisiin kokonaan maakunnille, jolloin kunnille jäisi täysin erillinen hallintovalta.
Lähinnä kunnat päättäisivät kulttuuri- ja urheiluasioista ja niiden tasosta. Mielestäni myös yksityiskohtainen kaavoitusvalta on jätettävä kunnille. Se takaisi kilpailun asukkaista ja sitä myötä hyvän asumistason. Ehkä jotain muutakin, mutta nyrkkisääntönä on, että kuntien päätösvaltaan kuuluvat asumiseen, ympäristöön ja muuhun asuinviihtymiseen liittyvät asiat.
Älä jaksa puhua noista työssäkäyntialueista, kun hallitus on itsekin luopunut termistä huomatessaan, ettei sellaisia ei ole kuin tietyillä alueilla maassamme.
muuallakaan. Euroopan maissa aluehallintoporras on pysynyt paikallaan kuin tatti eikä kukaan edes uskalla ehdottaa sen poistamista.
Mikä tekee avoimen demokratian mahdommaksi Suomessa? Ollaanko täällä vähän niin kuin puuvillapellon mustia orjia joille ei vapaus sovi?
Jooo.
Tehdfään maakuntiien kokoisia kuntioa.
Sitten
L'ähiodemiokratian toteumiseksi
TEHDÄÄN kunnanosa valtuustoja JOILLA ON VALTAA:D Eli nykyiset valtuustot säilyvät. Myöskin palvelut päättää sama valtuusto.
Eli järjestelmä ei muutu miksikään.
"Eli järjestelmä ei muutu miksikään".
Sitten kepulaisilla ei luulisi olevan asiassa nokan kopauttamista?
Eikäö tässä ole juuri tarkooitus tehdä muutoksia?
Jos mielestäsi muutoksia ei kuitenkaan tule, miksi kepu inisee? Siksikö, ettei muutoksia tule?
Katais-Urpilainen kuntahullutus on saanut kansan tuomion ja joutaa roskakoppaan ja Virkkunen kierrätykseen.
Gallupin mukaan 16% hyväksyy hallituksen linjan, missä Virkkunen esittää Suomeen 70 kuntaa Jutan säestäessä.
Gallupin mukaan kepun piti säilyä suurimpana puolueena 2011 eduskuntavaaleissa.
Ei tosiaan onnannut.
Kuntauudistus menee mielestäni hieman väärässä järjestyksessä. Nyt on esitelty kuntajaon malli, ja myöhemmin esitellään terveydenhoidon rakennemalli. Kyllä nuo asiat olisi hallituksessa pitänyt kyetä yhdistämään ja käsitteleään kokonaisuutena. Silloin ainakin osalta opposition arvostelusta olisi saatu kärki katkaistua. Terveydenhuollon mallia valmistelee valitettavasti tämän hallituksen ja kaikkien aikojen hallitusten heikkotasoisin ministeri, lausuntoautomaatti, kaikkien sosiaalitanttojen sosiaalitantta Maria Guzenina Richardson, joten sieltä saamme kyllä odottaa ties mitä.
Keskustan välikysymys on tyypillistä poliittista teatteria, opposiittion tehtävä on haastaa hallitusta. Nyt vaan näyttä, että haastaminen on pelkkää arvostelua ilman vaihtoehtoa. Keskustalle kuntauudistus on oiva kunnallisvaaliteema, siksi siihen on tartuttu mielikuvien luomiseksi hallitusta ja etenkin demareita vastaan, No, kieltämättä Urpilaisen johtaman demaritollojoukon poukkoilu tääskin asiassa antaa oppositiolle helpon kohteen arvostelulle.
Esittihän kepu vaihtoehdon, palveluiden maakunnallisen järjestämisen ilman kuntaliitoksia. Toki sen olisi voinut selkeämminkin esittää.
En nähnyt kepun käyneen erityisesti demareita vastaan, mutta mikäli tällaista selvästi ilmeni, kepu pyrki ehkä lyömään kiilaa demareiden sisälle, kun tiedetään, että erityisesti ruutukaavakaupunkien demarit pelkäävät menettävänsä maalaisäänien myötä vuosikymmeniä kestäneen valtansa.
Keskusta esitti uutta maakuntahallintoa, jonkinasteista Kainuun mallia. Ei uusi hallintoporras korjaa ongelmia, vaan lisää byrokratiaa ja kustannuksia. Kuntien menojen hillitsemiseen Keskusta ei ole esittänyt mitään. Ei se, että ruvetaan keräämään veroja vielä yhdessä lisäportaassa tuo säästöjä.
Demarit ovat niin sekaisin tässäkin asiassa, että ei oikein tiesdä mitä he hakevat.
Uutta hallintoporrasta ei tulisi, koska maakuntahallintoelin korvaisi nykyiset terveyskeskusten ja keskussairaaloiden kuntainliitot, koulutusyhtymät ja muut vastaavat runsaslukuiset kuntainliitot. Tuolle maakunnalliselle organisaatiolle menevä vero olisi tietysti pois kunnallisverosta. Kunnallisveron hinta putoaisi vain muutamaan prosenttiin ansiotuloista, jos maakunta järjestäisi alueellaan myös vanhustenhoidon ja sosiaalisen sektorin ynnä muut kuntien lakisääteiset tehtävät.
Terveydenjoidon rakennemalli on järkevää viimeistellä vasta sen perusteella, millaiseksi kuntauudistuksen rakenne muotoutuu kunhan siitä on saatu kaikki lausunnot ja virkamiestyöryhmän esitystä niiden pohjalta paranneltu.
Ideahan on, että kunnat hoitaisivat perusterveydenhuollon palvelut omilla verotuloillaan samoin kuin peruskoulutuksen ja vanhuspalvelut. Keskustelua varmaan jatkossa käydään erikoissairaanhoidon siirtämisestä valtion piikkiin ja saattaa olla, ettei toisen asteen ammatillista koulutustakaan ole viisasta sysätä kuntien kannettavaksi, jos kuntarakenne jää vähääkään sirpaleisemmaksi kuin virkamiestyöryhmän mietinnössä.
Miten muilla Euroopan mailla on varaa siihen "väliportaaseen"? Sehän puuttuu läntisen Euroopan mailta Suomen lisäksi vain Maltalta.
Miten maakuntia koskevan päätöksenteon tuleminen maakuntien asukkaiden itsensä päätettäväksi vie demokratiaa kauemmaksi?
Suomen eteläkärjessä sijaitseva Helsinki on suurimmalle osalle suomalaisia heitä koskevien päätöksien teon paikkana mahdollisimman kaukainen paikka.
Muilla Euroopan mailla on varaa väliportaan hallintoon, koska niillä on moninkertaisesti suure3mpi väkiluku - siis miljoonittain enemmän veronmaksajia - kustantamassa väliportaan hallintoa.
Malta ja Suomi ovat pieniä maita. Meillä ei tarvita väliportaan hallintoa, kun vajaat sata kuntaa ja valtio pystyvät hoitamaan ihan hyvin koko homman.
Koko kuntauudistuksessa Virkkusen mallilla on kyse ideologiasta ei säästöjen hakemisesta.
Ideologialla ei ole asiassa mitään tekemistä.
Säästöjäkään ei haeta, mutta julkisten menojen kustannusnousu on pakko painaa alemmas. Se on näet kasvanut jo parikymmentä vuotta nopeammin kuin bkt eikä niin voi enää jatkua, kun huoltosuhde huononee, eli palkastaan veroa maksavien määrä vähenee ja huollettavien määrä kasvaa ja kasvattaa julkisia palvelumenoja valtavasti.
JÄPÄTI_JÄPÄTI....
..veti puurot ja vellit sekaisin.
"Säästöjäkään ei haeta, mutta julkisten menojen kustannusnousu on pakko painaa alemmas. Se on näet kasvanut jo parikymmentä vuotta nopeammin...."
Kuntien hallintomenot eivät ole juurikaan kasvaneet, muuta kuin palkkatasoa seuraten.
Ja totuus on, että mitä suurempi kunta(Helsinki) sitä suurempi osuus hallintomenoja asukasta kohden tuhlaantuu.
Kuntien talousahdinko johtuu eduskunnan jatkuvalla syötöllä säätämistä lisävelvoitteista kunnille. Ja samanaikaisella määrärahojen karsimisella.
Taustalla on motiivina ideologinen suurkunta ajattelu, kuntien talousahdinkoa lisäämällä.
Huoltosuhde ei muutu miksikään esim maaseutukuntia yhdistämällä.
Mutta sinähän olet hullu ja vielä homo. Ei kovin hyvä yhtälö.
Ihmehöpinää:
"...Ruotsia ja Eurooppaa meidän kannattaa ruveta matkimaan vasta sitten, kun meillä on yhtä paljon asukkaita kuin noissa maissa..."
Ei itsehallinto ole sidottu väestömäärään vaan se on europpalaisen demokratian peruskivi. Suomessa se sallittu piskuiselle Ahvenanmaalle jonka pienimmässä kunnassa asuu 160 henkeä. Juuri julkaistussa tutkimuksessa Ahvenanmaa oli noussut 10 vauraimman alueen joukkoon Euroopassa - keskusjohtoinen väkirikas manner-Suomi on rutkasti jäljessä.
Millä muulla voi selittää Ahvenanmaan vaurauden kuin itsehallinolla? Maakunnan ainoa luonnonvara on silakka. Ihminen yltää ihmeellisiin suorituksiin itsensä ja ympäristönsä eduksi, kun hänellä on mahdollisimman suuri vapaus toteuttaa itseään. Se ei ole mahdollista Helsinkiin keskittyvän vallan ja takahuoneisiin piiloutuvan läpinäkymättömän aluehallintoryteikön manner-Suomessa.
Supermarjota tutun Sofian (FIIAN) sinkku biisi nyt kuunneltavissa osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=gptc4h_-jKQ myös fanisivut löytyvät FIIA nimellä facebookissa :) käykäähän kuuntelemassa ja tykkäämässä :)