erosin äsken narsistipuolisostani,nyt tuntuu sille että saanko olla rauhassa vai en?
yhteinen lapsi on sijaiskodissa ja pakko olisi pojan takia tehdä yhteistyötä..miten se onnistuu?haluan jossain vaiheessa pojan yksinhuollon-en jaksa olla tekemisissä tuollaisen ihmisen kanssa,hän on ollut myös perheväkivaltaa harjoittaja ihminen eli pilasi minun yli 20 vuotta elämästä ja pojan elämää pienestä asti.suunnittelen että vaihdan asuinpaikkakuntaa,kun poika kotuittuu ja äksyn vahtikoiran ettei tarvitse pelätä narsisti-exää.
yhteinen lapsi on sijaiskodissa ja pakko olisi pojan takia tehdä yhteistyötä..miten se onnistuu?haluan jossain vaiheessa pojan yksinhuollon-en jaksa olla tekemisissä tuollaisen ihmisen kanssa,hän on ollut myös perheväkivaltaa harjoittaja ihminen eli pilasi minun yli 20 vuotta elämästä ja pojan elämää pienestä asti.suunnittelen että vaihdan asuinpaikkakuntaa,kun poika kotuittuu ja äksyn vahtikoiran ettei tarvitse pelätä narsisti-exää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei niistä eroon pääse...on kanssa omakohtasia kokemuksia.Kaikenmoista henkistä väkivaltaa vaikka meidänkin erostamme on jo vuosia.
Isäni on narsisti.. Kymmeneen vuoteen äijästä ei ollut kuulunut mitään, kunnes yhtenä päivänä tapasimme. Ei oo mulle puhunu mitään muuta, kuin että minkälainen huora äitini on ja yrittää saada minut äitiä vastaan. Alkuun se tuntui todella pahalta, mutta nykyään siitä ei jaksa edes välittää. Mutta näin nuoren mielipide tänne väliin: toivon että en olisi koskaan tavannut isääni. Se nimittäin vaikuttaa koko loppuelämään. Lapsen kannalta parempi, kun ei tunne kyseistä henkilöä ollenkaan. Ei niin pienenä vielä ymmärrä.
VAI NIIN
Kannattaisi varmaan - enemmän kuin ruikuttaa täällä - tehdä asian eteen töitä ihan siellä missä nyt sitten satutkin olemaan.
Katkeruus ei kannata.
No mä lähen ulkomaille. Hyvä ratkaisu.