Kokoomus on omaksunut NEP-politiikan eräältä toiselta työväenpuolueelta.
Muistin virkistämiseksi kerrottakoon mitä käsite tarkoittaa:
NEP (ven. Новая экономическая политика Novaja ekonomitšeskaja politika eli 'Uusi talouspolitiikka') on nimitys talouspolitiikalle, jota harjoitettiin Neuvostoliitossa 1920-luvulla.
Jos jotakin tuo määritelmä sapettaa voidaan myös puhua New Dealista.
Uusi jako sopii hyvin koska viimeistä edellisissä vaaleissa Kokoomuksen mainoksissa seikkailivat hullunkurisista perheistä mukaillut hahmot.
Lisäksi pakkaan olisi syytä lisätä muutama uusi kortti. Ainao vika tässä New Dealissa on se että mukailtuja Musta-Pekka kortteja on moninkertainen määrä alkuperäiseen peliin verrattuna.. MM Sari Sairaanhoitaja, Elli Eläkeläinen. Katri Kotiäiti, Masis Nuori ovat jäämässä osattomiksi puhumattakaan Sauli Syrjäytyneestä.
Kuten kaikki ovat huomanneet Kokoomuksen NEP:iin kuuluvat seuraavat asiat:
Pankkien voitot ovat yksityisiä mutta tappiot sosialisoidaan.
Liikevaihtovero sälytetään ulkomaalaisten maksettavaksi. Jyrki Katainen selvittää ideaa oheisessa videossa:
http://www.youtube.com/watch?v=p1i6XNyPd1o
Uusin Avaus on tullut Sampsa Katajan taholta: valtio voisi maksaa yksityisen yrityksen palkoista 90%, se viimeinen 10% jää yrittäjän riskille.
Ja tässä Sampsa tekee suuren avauksen. Jaksakaa katsoa video, sieltä se tulee loppupuolelta:
http://www.youtube.com/watch?v=Y3CKbLyf4gc&context=C3ea2b2fADOEgsToPDskIMZgTywtH2ne8YO3hASXFD
NEP:in tarkoitus oli siirtää yhteiskunta kommunismiin. Kokoomuksen tarkoituksena taas on luoda paremminvointivaltio. Edellä esitettyjen toimenpiteiden lisäki muitakin toimia on jo tehty: Sairauskulukorvausten leikkaaminen, kotihoidon tuen leikkaaminen, varuskuntien lakkauttaminen, poliisitoimesta leikkaaminen sekä asia jonka Jyrki Katainen lupasi hoitaa ennen vaaleja: vähentää nuorten työeläkkeelle joutumista mielenterveyssyistä.
Tähänkin saatiin ratkaisu: Kela vaikeuttaa entisestään työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä.
Muistin virkistämiseksi kerrottakoon mitä käsite tarkoittaa:
NEP (ven. Новая экономическая политика Novaja ekonomitšeskaja politika eli 'Uusi talouspolitiikka') on nimitys talouspolitiikalle, jota harjoitettiin Neuvostoliitossa 1920-luvulla.
Jos jotakin tuo määritelmä sapettaa voidaan myös puhua New Dealista.
Uusi jako sopii hyvin koska viimeistä edellisissä vaaleissa Kokoomuksen mainoksissa seikkailivat hullunkurisista perheistä mukaillut hahmot.
Lisäksi pakkaan olisi syytä lisätä muutama uusi kortti. Ainao vika tässä New Dealissa on se että mukailtuja Musta-Pekka kortteja on moninkertainen määrä alkuperäiseen peliin verrattuna.. MM Sari Sairaanhoitaja, Elli Eläkeläinen. Katri Kotiäiti, Masis Nuori ovat jäämässä osattomiksi puhumattakaan Sauli Syrjäytyneestä.
Kuten kaikki ovat huomanneet Kokoomuksen NEP:iin kuuluvat seuraavat asiat:
Pankkien voitot ovat yksityisiä mutta tappiot sosialisoidaan.
Liikevaihtovero sälytetään ulkomaalaisten maksettavaksi. Jyrki Katainen selvittää ideaa oheisessa videossa:
http://www.youtube.com/watch?v=p1i6XNyPd1o
Uusin Avaus on tullut Sampsa Katajan taholta: valtio voisi maksaa yksityisen yrityksen palkoista 90%, se viimeinen 10% jää yrittäjän riskille.
Ja tässä Sampsa tekee suuren avauksen. Jaksakaa katsoa video, sieltä se tulee loppupuolelta:
http://www.youtube.com/watch?v=Y3CKbLyf4gc&context=C3ea2b2fADOEgsToPDskIMZgTywtH2ne8YO3hASXFD
NEP:in tarkoitus oli siirtää yhteiskunta kommunismiin. Kokoomuksen tarkoituksena taas on luoda paremminvointivaltio. Edellä esitettyjen toimenpiteiden lisäki muitakin toimia on jo tehty: Sairauskulukorvausten leikkaaminen, kotihoidon tuen leikkaaminen, varuskuntien lakkauttaminen, poliisitoimesta leikkaaminen sekä asia jonka Jyrki Katainen lupasi hoitaa ennen vaaleja: vähentää nuorten työeläkkeelle joutumista mielenterveyssyistä.
Tähänkin saatiin ratkaisu: Kela vaikeuttaa entisestään työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kokoomuksen komukat on niin osuva nimitys nykykokoomuksesta. Olen kuullut tätä nimitystä käytettävän keskustelupalstoilla ja parempaa saa hakea. kokoomuksen komukoiden politiikka on juuri tätä NEP:ä.
Ei olisi uskonut, että ennen isänmaallinen sini-valkoinen puolue muuttuu näin radikaalisti epäisänmaalliseksi komukka puolueeksi, joka pilkkaa isänmaallista perussuomalaisten puoluetta.
kokkarit ovat sinikomukoita
Siinä sitä on, oikeaa komulogiikkaa. Pelkkää jaskaa alusta loppuun. Meidän nykyisellä politiikallamme ja entisen Neukkulan poliitikoilla ei liene montaa yhtymäkohtaa. Meillä tehdään mitä sovitaan kun taas neukut vain puhuivat eivätkä tehneet.
Kysymys lienee tuossa Sampsan jutussa ollut vaikeasti työllistettävien pitkäaikaistyöttömien saamisesta taas työn pariin. Niiltä kun on työkunto monelta hävinnyt.
Leikkauksiinhan joudumme koska menot ovat tuloja suurempia, siinä ei pitäisi olla ihmettelemistä. Sitä voi hieman ihmetellä miksi heräämme vasta nyt säästämään kun velkaa on jo useampi kymmenen miljardia, olisikohan suuruusluokkaa 80?
Kerro nyt myös minkä pankin tappiot on nyt sosialisoitu ja kuinka suurta summa esität tuoksi sosialisointikustannukseksi!Jotenkin tuntuu siltä, että ainakin meidän pankkimme eivät paljoa ole tukea saaneet ja jos niitä pääomitetaan niin valtiohan saa sitä vastaavan osuuden pankista omistukseensa joten kyse on sijoituksesta.
Ei näytä todellisuuden ajattelu paljoakaan komuja vaivaavan.
Historia toistaa taas itseään. Suomi on menossa Kataisen johdolla pelkkään sanelupolitiikkaan!
Ennen muinoin näitä kataisen tapaisia poliitikkoja pidettiin isänmaan pettureina. Nyt vain älykkäimmät ihmiset huomaavat yhteneväisyyden.
Mihin ihmeen sanelupolitiikkaan? Meillä on vapailla vaaleilla valitun eduskunnan enemmistön tukea nauttiva hallitus, mitä ihmeen sanelupolitiikkaa se harrastaa? Senhän kuuluukin tehdä päätöksiä koska sillä on enemmistön tuki takanaan.
Me tarvitsemme hallitusta joka uskaltaa myös hoitaa ikäviä asioita jotta meistä ei tule pohjolan Kreikkaa.
Sinä et näköjään kuulu noihin mainitsemiisi älykkäisiin jotka huomaavat!
Olisit nyt vastannut esittämääni kysymykseen, vai muiluttiko kissa kielen (näppiksen)?
Näköjään.
Se kalikka älähtää johon se eniten jne....Vai miten se meni?
Mutta asiaan.
Tämä tuleva Suomen kuntauudistushan on todella loistava esimerkki tämän nykyisen Suomen valtioneuvoston täysin yksipuolisesta sanelupolitiikasta.Vai mitä?
Suomen perustuslain 121 §:n mukaanhan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Tälle antavat sisältöä perustuslain 2 § ja 20 §, joiden mukaan kansanvaltaamme sisältyy yksilön perusoikeus osallistua elinympäristönsä kehittämiseen ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä ihmisläheinen päätöksenteko on nyt kumminkin tulevan kuntauudistuksen myötä karkaamassa kauas, siinä missä kuntalaisten palvelutkin. Hallituksen kaavailemat kuntakoot uhkaavat romuttaa paikallisdemokratian ihan täysin, sillä suurten kuntien riskinä on asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien hupeneminen.Ennen kuntien yhdistämisestä päättämistä olisi nyt syytä harkita neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämistä.Se olisi sitä demokratiiaa parhaimmillaan.Eikä mitään sanelupolitiikkaa.
Kysymys sitten kuuluukin että, millä tavalla Suomen nykyhallitus aikoo turvata perustuslain määräysten toteutumisen kuntauudistuksessa?
Entä miten Suomen nykyhallitus perustelee sen, että kuntaliitoksista saadaan nopeita taloudellisia hyötyjä niin kuntalaisille kun koko julkiselle taloudelle, vaikka tutkimustulokset aiemmista kuntaliitoksista eivät puolla suuruuden ekonomiaa? Voisiko kuitenkin olla niin, että pienetkin kunnat voivat olla menestyjiä. Voisivatko hallitus ja ministeriöt jalkautua näihin kuntiin tutkimaan, mitä niissä on tehty menestyksen eteen?
Noin helppoa se oli taas kerran ampua ihan kaikki valheelliset jorinasi helv.....n kuuseen.
Siitähän tässä uudistuksessa juuri on kyse, kunnat vain pitää järjestää siten, että niillä on siihen taloudelliset resurssit. Nykyisin on aivan liian pieniä kuntia joiden asukkaat ovat suurelta osin eläköityneitä tai kohta eläköityviä, joten kulut ovat nousussa ja tulot laskussa. Sehän tässä vaatii uudelleen järjestelyjä.
Uudistetut kunnat voivat sen jälkeen taas omassa demokratiassaan päättää miten palvelut järjestetään. Jos homma hoidetaan oikein niin saadaan suorittavalle tasolle vastaavasti uusia toimia/virkoja kuin voidaan hallinnoista vähentää. Vanhat johtajat vaan uudelleen koulutukseen ja vaikka perushoitajiksi jos muuta ei löydy, siinä säästetään palkoissakin huomattavasti.
Niin.
Pystytkö vielä perustelemaan sairaan väitteesi, että kuntauudistus olisi perustuslain vastainen?
Ja asiaahan ei perustella niin, että väitetään näin olevan, vaa niin, että kerrotaan miten asiat ovat ja miten ne ovat ristiriidassa perustuslain kanssa.
...........................
Tuohon viestiini pitää vielä lisätä hieman.
Jos asukkaat saisivat itse päättää olisi heidän myös itsenäisesti päätettävä kunnan rahoituksesta, otettava siitä vastuu eli nostettava kunnallisvero niin korkealle, etteivät kunnan palvelut kärsisi varojen puutteesta. Valtion osuuden he voivat arvioida valtion päätöksistä ja tuon uudistuksen jälkeen jäisivät kaikki erityistuet pois.
Oli kunnan koko mikä hyvänsä niin tuskin se estää asukkaita huolehtimaan ympäristöstään.
Tuleva kuntauudistus on ovela ja kavala veto Suomen nykyiseltä hallitukselta.
Mutta ennenkaikkea laitonta ja täysin perusteellisesti jyrätään kunnallisen itsehallintolain yli ja samalla rikotaan perustuslain pykälää 121.
Minähän en itse vastusta kuntaliitoksia kuin en myöskään kuntien jakaantumista uusiksi kunniksi, kunhan tarve muutokseen nousee ruohonjuuresta eikä missään nimessä keskushallinnosta. Joko lähidemokratia toimii lähidemokratiana tai sitten ei, eli keskushallinto joko kunnioittaa sen edellytyksiä ja perusteita tai sitten ei ja ilmennyt aikomus käydä yli lain kirjaimen ja hengen merkitsee lähidemokratian romuttamista jo periaatteellisella tasolla. Paikalliset voimat yleensä tuntevat paikalliset tarpeet parhaiten. Ei ole mitään mieltä kierrättää asioita yhtään kauempaa kuin todellinen tarve on.
Kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen on mielestäni oikeassa ajatuksessaan kaksiportaisesta paikallishallinnosta, jotta demokratia toteutuu. Siten ei myöskään tarvitse muutella hallinnollisia, paikallisista tarpeista syntyneitä rajoja, mutta samalla ei myöskään keskushallinnon johtavalle puolueelle jää mahdollisuutta pelinpolitiikkaan eli siirtää aiotuissa uusissa kunnanvaltuustoissa voimasuhteet omaksi edukseen. Vrt.
http://aikalainen.uta.fi/2011/12/23/suurkaupungit-yrittavat-kaapata-kehy...
Huomaa myös:
http://kummo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94278-kuntaliitokset
Toivon, että kautta Suomen löydetään yksimielisyys nostaa kansanliike, jossa päästään (ainakin hetkeksi) puoluepoliittisten intohimojen ohi ja yli, koska liikaa on nyt pelissä. Oikeastaan pelissä on koko suomalaisen kansanvaltaisen systeemin selkäranka. Kunpa Keskusta ja Perussuomalaiset ja Keskusta löytäisivät toisensa koko kansakunnalle tärkeiden asioiden puolustamisessa, vaikka kilpailevat osin samoista äänestäjistä. Ne terveet periaatteet ERVV:n ja perustuslain suhteen, jotka periaatteet Vasemmisto ja KD myivät, elävät kyllä kannattajakunnassa ja kummittelevat varmasti näiden puolueiden johdossa. Niinpä juuri nämä puolueet on syytä reilusti pyytää korjaamaan valtakuntaa siten, että ne voivat olla uskollisia myös itselleen eli irti Kokoomuksen ikeestä. SDP:llä ei ole varaa - jos aikoo pysyä suurena puolueena ja kyetä vaikuttamaan Suomen tulevaisuuteen - jatkaa Kokoomuksen ikeen kantamista. Kokoomus ei ole niin vahva, miltä (haluaa) näyttää. Sen valta on murrettavissa ja Suomi korjattavissa. Viisautta ja yhteistyötä tarvitaan ja paljon, jotta saamme pian uuden, terveemmän hallituksen.
Tällainen vetoomus on meneillään, allekirjoitin itse ja tässä eteenpäin. Siihenhän sen voima perustuu, että kierrätetään viestikapula eteenpäin toisille:
http://www.adressit.com/ei_kuntauudistukselle
Vaikka hallitus ei kuuntelisi, vetoomus täyttää silti tehtävänsä terveellisen kansanliikkeen nostamisessa.
Siis sinulla ei ollut mitään perustelua asiaan - ei edes omaa käsitystä siitä.
Et esittänyt mitään faktaa sille, että kuntauudistus käsityksesi mukaan olisi perustuslain vastainen.
Oletko ajatellut uraa kommunistina - voisit jopa menestyä?
.................
Perustuslain 121 § säätää, että kuntien hallinto ”tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Lainsäätäjän tarkoituksena (Nikulan toimikunta) oli siirtää päätöksenteko kunnanvaltuustoilta kuntalaisille, mutta näin ei valitettavasti ole tapahtunut.
Voimassa oleva perustuslaki astui voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2000. Tähänastiset kuntaliitokset ovat kaikki tapahtuneet kunnanvaltuustojen päätösten perusteella eli ilmeisesti perustuslain vastaisesti.
Kuka tai ketkä ovat vastuussa tästä jatkuvasta perustuslain rikkomisesta? Ketkä ovat asianomaisia vaatimaan rikkojat vastuuseen toiminnastaan?
Päätöksenteon siirtäminen kunnanvaltuustoista kuntalaisille vastaa demokratian määritelmän kriteeri, jonka mukaan demokratia muodostuu kahdesta osasta: vaalioikeudesta ja äänioikeudesta.
Suomen kansalaiset saivat 1906 suuriruhtinas Nikolai II:lta vaalioikeuden ja vaalilain, mutta emme saaneet äänioikeutta eikä näin ollen äänioikeuslakiakaan.
Äänestämme toki presidenttivaaleissa ja eduskuntavaaleissa sekä ”neuvoa antavissa kansanäänestyksissä”, mutta äänestäjä ei kanna henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista, vaan vastuun kantavat valitut henkilöt. Saksaksi Wahlrecht ja Stimmrecht ovat kaksi eri kansalaisperusoikeutta (englanniksi right to elect representatives ja right to vote on issues).
Sveitsissä 18 vuotta täyttänyt henkilö on poliittisesti vastuunkantaja äänestämään seurauksista. Suomessa käytetään usein väärin vaalioikeutta ja äänioikeutta synonyymeinä, mikä valitettavan usein johtaa käsitykseen, että meillä on yleinen ja yhtäläinen vaali- ja äänioikeus. Äänioikeus on kuitenkin vain kansanedustajilla.
Tilanne perustuslain soveltamisessa on vienyt varsin hankalaan tilanteeseen. Perustuslaki itsestään estää sen 121 § käytön, koska kansalaisillamme ei ole äänioikeutta.
Pykälä säätää kunnan asukkaille oikeuden itsehallintoon, mutta itsehallinto ei ole mahdollista äänioikeuden puutteesta.
Kuntalaiset joutuvat vastoin tarkoitusta kunnanvaltuutettujen holhoamiksi.
Arkipäivän valtiosääntökeskustelussa kuulee sanottavan, että meillä on ”neuvoa antava äänioikeus” mutta ei ”sitovaa äänioikeutta”. Tämä erottelu lienee kuitenkin tieteellisesti todenperäisyyttä vailla.
Tilanteen korjaamiseksi lienee tuskin muuta mahdollisuutta kuin täydentää perustuslaki yleisellä ja yhtäläisellä kansalaisten äänioikeudella. Äänioikeuden käyttämisestä säädettäisiin lailla.
Kuntauudistus tapahtuisi tämän jälkeen perustuslain 2 § kuntalaisten itsehallinnon puitteissa. Suomen poliittinen järjestelmä korjaantuisi samalla vastaamaan demokratian määritelmän.
Kun nyt näytät olevan mielestäsi noin fiksu niin mikset mennyt eduskuntaan päättämään asioista perustuslain mukaisesti? Olitko edes yrittämässä vai onko puolueesi joku marginaaliryhmä jolla ei ole toivoa saada ääntään kuuluville kuin netin palstoilla? Eivät ne teidän/sinun mielipiteennekään taida olla siten kovin kansan suosiossa.
Me, Suomen kansa, olemme valinneet 4:ksi vuodeksi 200 edustajaa vapaissa vaaleissa tekemään tärkeitä ja vastuullisia päätöksiä joten annetaan poikien/tyttöjen tehdä työnsä rauhassa kun kerran hyvin näyttää menevän.
Pelkkää mutua näyttää nyt pukkaavan sieltä suunnasta vallan mitään todellisia ja oikeita faktoja tai perusteluja yhtään mistään.
Näin helppoa se vain on aina kumota teidän parin porvarinreppanan(työeläkeläinen,antipunikki)valheeliset jorinat joita suollatte päivittäin tälle palstalle ihan täysin perustuen pelkästään Suomen perustuslakiin sitoviin faktoihin.
Mutta itsehän nyt te pari porabrintolloa olette tuon kivikkoisen tienne aikoinaan valinneet.
Joten ei muuta kuin painakaahan nyt vain niitä teidän aasin lakkejanne syvemmälle vain soikeissa päissänne. Sillä te olette nyt täysin ansainneet nuo aasin lakkinne itsellenne.Taas kerran.
Yritähän nyt perustella väitteesi vai eikö sinusta ole siihen?
Yritähän nyt kertoa, että miten kuntien itsehallinto eroaa toisistaan ennen ja jälkeen kuntauudistuksen.
Et taida pystyä sairasta väitettäsi perusteleen vaan olet asiaa vastaan ymmärtämättä siitä mitään - olet vain kuullut/lukenut väitteen siitä, että kuntauudistus olisi perustuslain vastainen, ja ymmärtämättä mitään asiasta toitotat sitä suureen ääneen palstalla.
Miten on - oletko ajatellut uraa kommunistina, voisit jopa menestyä?
.................
"Äänioikeus on kuitenkin vain kansanedustajilla."
Niinkö?
Vaalilaki sanoo jotakin muuta:
"
2 §
Äänioikeus
Eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
"
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
.......................
No, joko kohta perustelet väitteesi siitä, että kuntauudistus on perustuslain vastainen?
Mikä siellä punanuttulassa vielä maksaa?
Mutuiluttaako punikkia?
.......................
Taas otit turpaasi todella pahasti luuseri.
Täysin turha ja tyhjänpäiväinen hörhöfilosofiasi kalleismi ei näköjään lainkaan tunne Suomen perustuslakia.
Mutta se on kyllä täysin ymmärrettävää..
Ja sitten asiaan.
Tässä nyt pewlkästään oikeaksi todistettuun faktatietoon perustuvat perustelut tylevasta kuntauudistuksesta joka rikkoo Suomen perustuslain pykälää nro. 121.
Perustuslain 121 § säätää, että kuntien hallinto ”tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Lainsäätäjän tarkoituksena (Nikulan toimikunta) oli siirtää päätöksenteko kunnanvaltuustoilta kuntalaisille, mutta näin ei valitettavasti ole tapahtunut.
Voimassa oleva perustuslaki astui voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2000. Tähänastiset kuntaliitokset ovat kaikki tapahtuneet kunnanvaltuustojen päätösten perusteella eli ilmeisesti perustuslain vastaisesti.
Kuka tai ketkä ovat vastuussa tästä jatkuvasta perustuslain rikkomisesta? Ketkä ovat asianomaisia vaatimaan rikkojat vastuuseen toiminnastaan?
Päätöksenteon siirtäminen kunnanvaltuustoista kuntalaisille vastaa demokratian määritelmän kriteeri, jonka mukaan demokratia muodostuu kahdesta osasta: vaalioikeudesta ja äänioikeudesta.
Suomen kansalaiset saivat 1906 suuriruhtinas Nikolai II:lta vaalioikeuden ja vaalilain, mutta emme saaneet äänioikeutta eikä näin ollen äänioikeuslakiakaan.
Äänestämme toki presidenttivaaleissa ja eduskuntavaaleissa sekä ”neuvoa antavissa kansanäänestyksissä”, mutta äänestäjä ei kanna henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista, vaan vastuun kantavat valitut henkilöt. Saksaksi Wahlrecht ja Stimmrecht ovat kaksi eri kansalaisperusoikeutta (englanniksi right to elect representatives ja right to vote on issues).
Sveitsissä 18 vuotta täyttänyt henkilö on poliittisesti vastuunkantaja äänestämään seurauksista. Suomessa käytetään usein väärin vaalioikeutta ja äänioikeutta synonyymeinä, mikä valitettavan usein johtaa käsitykseen, että meillä on yleinen ja yhtäläinen vaali- ja äänioikeus. Äänioikeus on kuitenkin vain kansanedustajilla.
Tilanne perustuslain soveltamisessa on vienyt varsin hankalaan tilanteeseen. Perustuslaki itsestään estää sen 121 § käytön, koska kansalaisillamme ei ole äänioikeutta.
Pykälä säätää kunnan asukkaille oikeuden itsehallintoon, mutta itsehallinto ei ole mahdollista äänioikeuden puutteesta.
Kuntalaiset joutuvat vastoin tarkoitusta kunnanvaltuutettujen holhoamiksi.
Arkipäivän valtiosääntökeskustelussa kuulee sanottavan, että meillä on ”neuvoa antava äänioikeus” mutta ei ”sitovaa äänioikeutta”. Tämä erottelu lienee kuitenkin tieteellisesti todenperäisyyttä vailla.
Tilanteen korjaamiseksi lienee tuskin muuta mahdollisuutta kuin täydentää perustuslaki yleisellä ja yhtäläisellä kansalaisten äänioikeudella. Äänioikeuden käyttämisestä säädettäisiin lailla.
Kuntauudistus tapahtuisi tämän jälkeen perustuslain 2 § kuntalaisten itsehallinnon puitteissa. Suomen poliittinen järjestelmä korjaantuisi samalla vastaamaan demokratian määritelmän.
Näin helppoa se vain on ampua kaikki valheelliset jorinasi bittiavaruuteen.
Otit taas turpaasi muuten oikein kunnolla.Ja tulen muistuttamaan sinua tästä kyseisestä asiaasta ihan päivittäin tällä keskustelupalstalla.
Vituttaako??
""Äänioikeus
Eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Mutta suomalainen äänestäjä ei kanna minkäänlaista henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista, vaan vastuun kantavat pelkästään vain valitut henkilöt.""
Mutta suomalainen äänestäjä ei kannakkaan minkäänlaista henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista, vaan vastuun kantavat pelkästään vain vaaleissa valitut henkilöt. Saksaksi Wahlrecht ja Stimmrecht ovat kaksi eri kansalaisperusoikeutta (englanniksi right to elect representatives ja right to vote on issues).
Ymmärrätkö hitaasti?
Yritähän nyt perustella väitteesi vai eikö sinusta ole siihen?
Yritähän nyt kertoa, että miten kuntien itsehallinto eroaa toisistaan ennen ja jälkeen kuntauudistuksen.
.......................
"Mutta suomalainen äänestäjä ei kannakkaan minkäänlaista henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista"
Kerrohan, miten järjestelmä, jossa äänestäjä on henkilökohtaisesti vastuussa äänestystuloksen seurauksista, toimii käytännössä.
Miten on - oletko ajatellut uraa kommunistina, voisit jopa menestyä?
.................
"Tuleva kuntauudistus on ovela ja kavala veto Suomen nykyiseltä hallitukselta.
Mutta ennenkaikkea laitonta ja täysin perusteellisesti jyrätään kunnallisen itsehallintolain yli ja samalla rikotaan perustuslain pykälää 121."
Kertoisitko vielä, että miten kuntauudistus on perustuslain vastainen?
Et taida pystyä siihen. Sinusta vain tuntui niin hyvältä sanoa niin vaikka et ymmärtänytkään asiasta mitään. Oletko muuten ajatellut uraa kommunistina - edellytyksiä sinulla tuntuu olevan?
...........................
Äänestäjä voi kantaa vastuun vain antamastaan äänestä, ei muusta. Äänestyksen tuloksena valittu luottamusmies taas kantaa poliittisen vastuun toimistaan luottamusmiehenä (esim. kansanedustaja).
Suora demokratia saattaa toimia pienessä ryhmässä mutta sitä ei juurikaan ole sovellettu yleisissä asioissa kansoihin vaan demokratioissakin on tyydyttävä edustukselliseen demokratiaan. Kansalta voidaan tietysti kysyä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä jotain asiaa jota ei ilman haluta päättää. Ratkaisu on silti eduskunnan käsissä, Suomessa ainakin.
Meidän kansalaisten tulee tehdä töitä ja tienata varoja yhteiskunnalle siinä ohessa kun itsellemmekin. Meiltä ei voi vaatia perehtymistä jokaiseen lakitekstiin niitä säädettäessä vaan se on jätetty noiden luottamusmiesten hommaksi.
Kun me valitsemme eduskunnan vapailla vaaleilla niin meidän tulee luottaa sen toimintaan, jos se osoittautuu epäluotettavaksi on se vaihdettava seuraavissa vaaleissa kansan mielen mukaiseksi.
Ei taida Saksassa eikä Englannissakaan olla erillisiä vaaleja ensin kansanedustajista ja sitten jokaisesta asiasta joka päätetään erikseen. Tarinasi on höpöä eikä selittämällä parane.
Suomen demokratia on yksi parhaista maailmassa, tosin mikään ihmisen tekemä ei ole täydellinen joten aina on varaa fiilaukseen mutta sekin tehdään demokraattisesti eli enemmistön voimin.
"Kerrohan, miten järjestelmä, jossa äänestäjä on henkilökohtaisesti vastuussa äänestystuloksen seurauksista, toimii käytännössä"
Miksi sinä nyt et jostain syystä halua kantaa vastuuta edes omista tekemisistäsi?
Taas otit turpaasi todella pahasti luuseri.
Täysin turha ja tyhjänpäiväinen hörhöfilosofiasi kalleismi ei näköjään lainkaan tunne Suomen perustuslakia.
Mutta se on kyllä täysin ymmärrettävää..
Ja sitten asiaan.
Tässä nyt pewlkästään oikeaksi todistettuun faktatietoon perustuvat perustelut tylevasta kuntauudistuksesta joka rikkoo Suomen perustuslain pykälää nro. 121.
Perustuslain 121 § säätää, että kuntien hallinto ”tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Lainsäätäjän tarkoituksena (Nikulan toimikunta) oli siirtää päätöksenteko kunnanvaltuustoilta kuntalaisille, mutta näin ei valitettavasti ole tapahtunut.
Voimassa oleva perustuslaki astui voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2000. Tähänastiset kuntaliitokset ovat kaikki tapahtuneet kunnanvaltuustojen päätösten perusteella eli ilmeisesti perustuslain vastaisesti.
Kuka tai ketkä ovat vastuussa tästä jatkuvasta perustuslain rikkomisesta? Ketkä ovat asianomaisia vaatimaan rikkojat vastuuseen toiminnastaan?
Päätöksenteon siirtäminen kunnanvaltuustoista kuntalaisille vastaa demokratian määritelmän kriteeri, jonka mukaan demokratia muodostuu kahdesta osasta: vaalioikeudesta ja äänioikeudesta.
Suomen kansalaiset saivat 1906 suuriruhtinas Nikolai II:lta vaalioikeuden ja vaalilain, mutta emme saaneet äänioikeutta eikä näin ollen äänioikeuslakiakaan.
Äänestämme toki presidenttivaaleissa ja eduskuntavaaleissa sekä ”neuvoa antavissa kansanäänestyksissä”, mutta äänestäjä ei kanna henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista, vaan vastuun kantavat valitut henkilöt. Saksaksi Wahlrecht ja Stimmrecht ovat kaksi eri kansalaisperusoikeutta (englanniksi right to elect representatives ja right to vote on issues).
Sveitsissä 18 vuotta täyttänyt henkilö on poliittisesti vastuunkantaja äänestämään seurauksista. Suomessa käytetään usein väärin vaalioikeutta ja äänioikeutta synonyymeinä, mikä valitettavan usein johtaa käsitykseen, että meillä on yleinen ja yhtäläinen vaali- ja äänioikeus. Äänioikeus on kuitenkin vain kansanedustajilla.
Tilanne perustuslain soveltamisessa on vienyt varsin hankalaan tilanteeseen. Perustuslaki itsestään estää sen 121 § käytön, koska kansalaisillamme ei ole äänioikeutta.
Pykälä säätää kunnan asukkaille oikeuden itsehallintoon, mutta itsehallinto ei ole mahdollista äänioikeuden puutteesta.
Kuntalaiset joutuvat vastoin tarkoitusta kunnanvaltuutettujen holhoamiksi.
Arkipäivän valtiosääntökeskustelussa kuulee sanottavan, että meillä on ”neuvoa antava äänioikeus” mutta ei ”sitovaa äänioikeutta”. Tämä erottelu lienee kuitenkin tieteellisesti todenperäisyyttä vailla.
Tilanteen korjaamiseksi lienee tuskin muuta mahdollisuutta kuin täydentää perustuslaki yleisellä ja yhtäläisellä kansalaisten äänioikeudella. Äänioikeuden käyttämisestä säädettäisiin lailla.
Kuntauudistus tapahtuisi tämän jälkeen perustuslain 2 § kuntalaisten itsehallinnon puitteissa. Suomen poliittinen järjestelmä korjaantuisi samalla vastaamaan demokratian määritelmän.
Näin helppoa se vain on ampua kaikki valheelliset jorinasi bittiavaruuteen.
Otit taas turpaasi muuten oikein kunnolla.Ja tulen muistuttamaan sinua tästä kyseisestä asiaasta ihan päivittäin tällä keskustelupalstalla.
Vituttaako??
Minusta on väärä järjestys yrittää ensin päättää kuntajaotuksesta ja sitten alkaa pohtia lähidemokratiaa. Ennen kannanottoa kuntien yhdistämiseen ihmisillä on oikeus tietää, mitä sillä tarkoitetaan ja miten päätöksenteko uuden suurkunnan sisällä toimii. Muussa järjestyksessä ei voi onnistua, koska kansalaisilla on kaikki syyt vastustaa.
Suurkunnat ovat liian suuria olemaan alueellisesti alin toiminnan taso. Kunnan sisälle on jätettävä itsehallinnollisia alueita, kutsutaan niitä vaikka pitäjiksi. Kuntalain uudistuksen yhteydessä on tehtävä mahdolliseksi valita pitäjään valtuusto suorilla vaaleilla ja mahdollisuus delegoida osa kunnan tehtävistä pitäjille.
Pitäjien säilyttäminen on tärkeätä kahdesta syystä. Paikallisella identiteetillä on ihmisille tavattoman suuri merkitys. Tälle tunteelle on annettava sijaa. Toiseksi jotkut tehtävät tulevat paremmin hoidetuksi pienemmissä yksiköissä samalla kun paikallinen asiantuntemus saadaan paremmin käyttöön. Tehtävien delegoiminen pitäjätasolle ei ole myönnytys paikallisille asukkaille, vaan kunnan toimintaa tehostava ja järkevöittävä teko.
Jos pitäjän nimi on vaikka Vantaa, sille varmaankin kannattaa delegoida enemmän tehtäviä kuin jos sen nimi on Rääkkylä. Siksi kuntalain tulee mahdollistaa delegoiminen, mutta ei päättää, mitä delegoidaan. Päätettäköön siitä kuntajakoselvityksen yhteydessä käytävissä neuvotteluissa.
Nykylain mukaan yhdistymissopimus on voimassa vain kolme vuotta. Se on tässä tapauksessa aivan liian vähän. Lakia pitää siis tältä osin muuttaa. Delegoimisen astetta ja jopa aluejakoa on voitava muuttaa, jos asiasta on riittävä yksimielisyys, mutta sen pitää olla riittävän hankalaa niin, ettei pieni enemmistö pysty jyräämään. Määräenemmistö tai kaikkien pitäjien hyväksyntä?
Toki pitäjän nimi voisi olla myös kaupunki, jos kunta on aina kunta. Minusta olisi loogisempaa, että olisi Raaseporin kunta ja Tammisaaren kaupunki eikä kuten nyt, Raaseporin kaupunki ja Tammisaaren kylä. Jos maahan muodostetaan 70 suurkuntaa, ne olisivat melkein kaikki kaupunkeja.
Peruskunnan tehtäviin tulisi kuulua veronkanto, yleiskaavoitus, terveydenhuolto, vanhustenhoito, sosiaalitoimen perhepalvelut, joukkoliikenne ja muu sellainen, jossa suuruuden ekonomialla on merkitystä. Pitäjille voisi delegoida peruskoulun (riippuu toki pitäjän koosta), urheilukentät, katujen aurauksen ja muuta sellaista. Jokin rooli niillä on oltava myös maankäytön suunnittelussa. Luhangalle sen voi antaa ihan kokonaan, mutta kasvavilla kaupunkiseuduilla on tasapainoiltava paikallisen vaikuttamisen ja järkevän kokonaissuunnittelun välillä. Riittävän ohjaava yleiskaava, joka pitäjän on pantava voimaan?
Miksi suurkunta ja pitäjät? Miksi ei säilytetä nykyisiä kuntia ja luoda niiden päälle seutuhallinto? Verotusoikeus on perustuslain mukaan peruskunnilla. Sen antaminen seutukunnille vaatisi käsittelyä kaksilla valtiopäivillä. Lisäksi palvelujen järjestämisen kannalta on hyvä, että henkilökunta on ainakin pienemmillä paikkakunnilla kunnan eikä pitäjän palkkalistoilla.
Mehän kaikki kannamme vastuun äänestystuloksesta kaikissa valtakunnallisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Me joudumme elämään sen äänestämämme joukon hallittavina seuraavan 4 vuotta ja 6 jos olemme valinneet pressan.
Tuon vastuun kantamisesta ei voi välttyä vaikka haluaisikin. Sen sijaan koska Suomessa on salaiset vaalit et koskaan voi olla varma siitä mitä tai ketä vastaantulija on äänestänyt joten homma jää omantunnon varaan niin sinulla kuin minullakin, unohtamatta Kallea.
Onko oma vastuu nyt siirretty ja ulkoistettu taas neljäksi vuodeksi? Alkaako kansalaisten passiivinen tottelevaisuus poliittisen luokan jatkaessa itsensä ja muiden hyväosaisten etujen ajamista? Juuri näin käy, mikäli kansalaisten kiinnostus demokratiaa kohtaan lykkääntyy taas ensi vaalikierrokselle. Mikä tarkalleen ottaen on äänestäjän vastuu demokratiassa?
Jokaisen äänensä eteenpäin antaneen tulisi tarkkailla seuraavan neljän vuoden aikana tarkasti sitä, kuinka tosissaan kannattamansa ehdokas tai puolue ajaa lupaamiaan asioita. Myös edustajat passivoituvat sekä sokaistuvat kielimanipuloinnin ja lobbauslahjuksien maailmassa, mikäli ruohonjuuritaso ei muista muistuttaa siitä todellisuudesta, joka heijastuu kabinettien ulkopuolelle. Äänestäjien tulee jatkossakin aktiivisesti lähestyä valittuja edustajia ja vaatia kovaan ääneen poliitikkoja pitämään lupauksensa. Toistaiseksi laki ei ikävä kyllä kiellä poliitikoilta valehtelua, harhaanjohtoa, salailua, lupausten pettämistä, takin kääntöä tai lahjusten vastaanottoa. Myöskään puoluepoliittiset valtamediat eivät tule nostamaan omiensa tekemiä virheitä esiin. Siitä syystä tarvitsemme vielä - ja etenkin - vaalien jälkeenkin aktiivista kansalaisosallistumista politiikan tekoon. Meidän täytyy yhdessä pitää huolta siitä, että suuret lupaukset siirtyvät myös käytännön tasolle.
Myös kansanedustajat ovat manipuloitavissa olevia ihmisiä. Yritysmaailma on tämän jo hyvin havainnut, mutta myös tavallisen kansalaisen tulisi havahtua mahdollisuuksiinsa. Edustajat lukevat saamaansa sähköpostia ja postia, he ovat taivuteltavissa moraalisten päätösten taakse ja he saattavat jopa lipsahtaneista valheistaan huolimatta pyrkiä kohti yhteistä etua. Mitä enemmän valppaat kansalaiset ohjeistavat edustajien näkemysten muotoutumista, sen todennäköisemmin edustajat saavat ihmisläheisiä ja kauaskatseisiä päätöksiä tehtyä. Jos passivoidumme ja jätämme kansanedustajiin kohdistuvan mielipidevaikuttamisen vain taloudellisia intressejään ajaville tahoille, saamme varmasti tuhoisaa ja eriarvoistavaa politiikkaa jatkossakin.
Olkaa ennen kaikkea vielä äänestämisen jälkeenkin osa todellista demokratiaa. Aktiivisia osia jokapäiväisten kulutus- ja arvovalintojen mittelökenttällä. Aktiivisia kansalaisjärjestöjen tukijoita ja toimijoita. Aktiivisia edustajien ohjeistajia ja lupausten täyttymisten vaalijoita. Kunniallisia ja luotettavia ystäviä. Ahkeria ja rehellisiä työnne tekijöitä. Sillä vaikka parlamenttimme tulee kompastumaan illuusioon perustuviin talouslaskelmiimme ja vaikka pakkokeinolait kiristyvät ihmisten kontrolloinnin tehostamiseksi, me itse luomme sen todellisuuden, jossa näitä näkemyksiä noudatetaan. Jos ymmärrämme ahneuden ja väkivallan tarpeettomuuden, pääsemme myös irti niiden luomista kahleista. Todellinen vapaus on vapautta tarjottujen valheiden verkoista ja taloudellisesta orjuudesta. Todellinen vapaus on rehellisyyttä ja keskinäistä yhteistyötä omavaraisuuden saavuttamiseksi.
Kansan absoluuttinen valta jatkuu vaalien jälkeenkin, sillä oikea demokratia on jokapäiväistä elämää, ei sirkusten palautelappujen keskiarvoja.
Onko oma vastuu nyt siirretty ja ulkoistettu taas neljäksi vuodeksi? Alkaako kansalaisten passiivinen tottelevaisuus poliittisen luokan jatkaessa itsensä ja muiden hyväosaisten etujen ajamista? Juuri näin käy, mikäli kansalaisten kiinnostus demokratiaa kohtaan lykkääntyy taas ensi vaalikierrokselle. Mikä tarkalleen ottaen on äänestäjän vastuu demokratiassa?
Jokaisen äänensä eteenpäin antaneen tulisi tarkkailla seuraavan neljän vuoden aikana tarkasti sitä, kuinka tosissaan kannattamansa ehdokas tai puolue ajaa lupaamiaan asioita. Myös edustajat passivoituvat sekä sokaistuvat kielimanipuloinnin ja lobbauslahjuksien maailmassa, mikäli ruohonjuuritaso ei muista muistuttaa siitä todellisuudesta, joka heijastuu kabinettien ulkopuolelle. Äänestäjien tulee jatkossakin aktiivisesti lähestyä valittuja edustajia ja vaatia kovaan ääneen poliitikkoja pitämään lupauksensa. Toistaiseksi laki ei ikävä kyllä kiellä poliitikoilta valehtelua, harhaanjohtoa, salailua, lupausten pettämistä, takin kääntöä tai lahjusten vastaanottoa. Myöskään puoluepoliittiset valtamediat eivät tule nostamaan omiensa tekemiä virheitä esiin. Siitä syystä tarvitsemme vielä - ja etenkin - vaalien jälkeenkin aktiivista kansalaisosallistumista politiikan tekoon. Meidän täytyy yhdessä pitää huolta siitä, että suuret lupaukset siirtyvät myös käytännön tasolle.
Myös kansanedustajat ovat manipuloitavissa olevia ihmisiä. Yritysmaailma on tämän jo hyvin havainnut, mutta myös tavallisen kansalaisen tulisi havahtua mahdollisuuksiinsa. Edustajat lukevat saamaansa sähköpostia ja postia, he ovat taivuteltavissa moraalisten päätösten taakse ja he saattavat jopa lipsahtaneista valheistaan huolimatta pyrkiä kohti yhteistä etua. Mitä enemmän valppaat kansalaiset ohjeistavat edustajien näkemysten muotoutumista, sen todennäköisemmin edustajat saavat ihmisläheisiä ja kauaskatseisiä päätöksiä tehtyä. Jos passivoidumme ja jätämme kansanedustajiin kohdistuvan mielipidevaikuttamisen vain taloudellisia intressejään ajaville tahoille, saamme varmasti tuhoisaa ja eriarvoistavaa politiikkaa jatkossakin.
Olkaa ennen kaikkea vielä äänestämisen jälkeenkin osa todellista demokratiaa. Aktiivisia osia jokapäiväisten kulutus- ja arvovalintojen mittelökenttällä. Aktiivisia kansalaisjärjestöjen tukijoita ja toimijoita. Aktiivisia edustajien ohjeistajia ja lupausten täyttymisten vaalijoita. Kunniallisia ja luotettavia ystäviä. Ahkeria ja rehellisiä työnne tekijöitä. Sillä vaikka parlamenttimme tulee kompastumaan illuusioon perustuviin talouslaskelmiimme ja vaikka pakkokeinolait kiristyvät ihmisten kontrolloinnin tehostamiseksi, me itse luomme sen todellisuuden, jossa näitä näkemyksiä noudatetaan. Jos ymmärrämme ahneuden ja väkivallan tarpeettomuuden, pääsemme myös irti niiden luomista kahleista. Todellinen vapaus on vapautta tarjottujen valheiden verkoista ja taloudellisesta orjuudesta. Todellinen vapaus on rehellisyyttä ja keskinäistä yhteistyötä omavaraisuuden saavuttamiseksi.
Kansan absoluuttinen valta jatkuu vaalien jälkeenkin, sillä oikea demokratia on jokapäiväistä elämää, ei sirkusten palautelappujen keskiarvoja.
Taas otit turpaasi todella pahasti luuseri.
Täysin turha ja tyhjänpäiväinen hörhöfilosofiasi kalleismi ei näköjään lainkaan tunne Suomen perustuslakia.
Mutta se on kyllä täysin ymmärrettävää..
Ja sitten asiaan.
Tässä nyt pewlkästään oikeaksi todistettuun faktatietoon perustuvat perustelut tylevasta kuntauudistuksesta joka rikkoo Suomen perustuslain pykälää nro. 121.
Perustuslain 121 § säätää, että kuntien hallinto ”tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Lainsäätäjän tarkoituksena (Nikulan toimikunta) oli siirtää päätöksenteko kunnanvaltuustoilta kuntalaisille, mutta näin ei valitettavasti ole tapahtunut.
Voimassa oleva perustuslaki astui voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2000. Tähänastiset kuntaliitokset ovat kaikki tapahtuneet kunnanvaltuustojen päätösten perusteella eli ilmeisesti perustuslain vastaisesti.
Kuka tai ketkä ovat vastuussa tästä jatkuvasta perustuslain rikkomisesta? Ketkä ovat asianomaisia vaatimaan rikkojat vastuuseen toiminnastaan?
Päätöksenteon siirtäminen kunnanvaltuustoista kuntalaisille vastaa demokratian määritelmän kriteeri, jonka mukaan demokratia muodostuu kahdesta osasta: vaalioikeudesta ja äänioikeudesta.
Suomen kansalaiset saivat 1906 suuriruhtinas Nikolai II:lta vaalioikeuden ja vaalilain, mutta emme saaneet äänioikeutta eikä näin ollen äänioikeuslakiakaan.
Äänestämme toki presidenttivaaleissa ja eduskuntavaaleissa sekä ”neuvoa antavissa kansanäänestyksissä”, mutta äänestäjä ei kanna henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista, vaan vastuun kantavat valitut henkilöt. Saksaksi Wahlrecht ja Stimmrecht ovat kaksi eri kansalaisperusoikeutta (englanniksi right to elect representatives ja right to vote on issues).
Sveitsissä 18 vuotta täyttänyt henkilö on poliittisesti vastuunkantaja äänestämään seurauksista. Suomessa käytetään usein väärin vaalioikeutta ja äänioikeutta synonyymeinä, mikä valitettavan usein johtaa käsitykseen, että meillä on yleinen ja yhtäläinen vaali- ja äänioikeus. Äänioikeus on kuitenkin vain kansanedustajilla.
Tilanne perustuslain soveltamisessa on vienyt varsin hankalaan tilanteeseen. Perustuslaki itsestään estää sen 121 § käytön, koska kansalaisillamme ei ole äänioikeutta.
Pykälä säätää kunnan asukkaille oikeuden itsehallintoon, mutta itsehallinto ei ole mahdollista äänioikeuden puutteesta.
Kuntalaiset joutuvat vastoin tarkoitusta kunnanvaltuutettujen holhoamiksi.
Arkipäivän valtiosääntökeskustelussa kuulee sanottavan, että meillä on ”neuvoa antava äänioikeus” mutta ei ”sitovaa äänioikeutta”. Tämä erottelu lienee kuitenkin tieteellisesti todenperäisyyttä vailla.
Tilanteen korjaamiseksi lienee tuskin muuta mahdollisuutta kuin täydentää perustuslaki yleisellä ja yhtäläisellä kansalaisten äänioikeudella. Äänioikeuden käyttämisestä säädettäisiin lailla.
Kuntauudistus tapahtuisi tämän jälkeen perustuslain 2 § kuntalaisten itsehallinnon puitteissa. Suomen poliittinen järjestelmä korjaantuisi samalla vastaamaan demokratian määritelmän.
Näin helppoa se vain on ampua kaikki valheelliset jorinasi bittiavaruuteen.
Otit taas turpaasi muuten oikein kunnolla.Ja tulen muistuttamaan sinua tästä kyseisestä asiaasta ihan päivittäin tällä keskustelupalstalla.
Vituttaako??
Taas otit turpaasi todella pahasti luuseri.
Täysin turha ja tyhjänpäiväinen hörhöfilosofiasi kalleismi ei näköjään lainkaan tunne Suomen perustuslakia.
Mutta se on kyllä täysin ymmärrettävää..
Ja sitten asiaan.
Tässä nyt pewlkästään oikeaksi todistettuun faktatietoon perustuvat perustelut tylevasta kuntauudistuksesta joka rikkoo Suomen perustuslain pykälää nro. 121.
Perustuslain 121 § säätää, että kuntien hallinto ”tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Lainsäätäjän tarkoituksena (Nikulan toimikunta) oli siirtää päätöksenteko kunnanvaltuustoilta kuntalaisille, mutta näin ei valitettavasti ole tapahtunut.
Voimassa oleva perustuslaki astui voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2000. Tähänastiset kuntaliitokset ovat kaikki tapahtuneet kunnanvaltuustojen päätösten perusteella eli ilmeisesti perustuslain vastaisesti.
Kuka tai ketkä ovat vastuussa tästä jatkuvasta perustuslain rikkomisesta? Ketkä ovat asianomaisia vaatimaan rikkojat vastuuseen toiminnastaan?
Päätöksenteon siirtäminen kunnanvaltuustoista kuntalaisille vastaa demokratian määritelmän kriteeri, jonka mukaan demokratia muodostuu kahdesta osasta: vaalioikeudesta ja äänioikeudesta.
Suomen kansalaiset saivat 1906 suuriruhtinas Nikolai II:lta vaalioikeuden ja vaalilain, mutta emme saaneet äänioikeutta eikä näin ollen äänioikeuslakiakaan.
Äänestämme toki presidenttivaaleissa ja eduskuntavaaleissa sekä ”neuvoa antavissa kansanäänestyksissä”, mutta äänestäjä ei kanna henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista, vaan vastuun kantavat valitut henkilöt. Saksaksi Wahlrecht ja Stimmrecht ovat kaksi eri kansalaisperusoikeutta (englanniksi right to elect representatives ja right to vote on issues).
Sveitsissä 18 vuotta täyttänyt henkilö on poliittisesti vastuunkantaja äänestämään seurauksista. Suomessa käytetään usein väärin vaalioikeutta ja äänioikeutta synonyymeinä, mikä valitettavan usein johtaa käsitykseen, että meillä on yleinen ja yhtäläinen vaali- ja äänioikeus. Äänioikeus on kuitenkin vain kansanedustajilla.
Tilanne perustuslain soveltamisessa on vienyt varsin hankalaan tilanteeseen. Perustuslaki itsestään estää sen 121 § käytön, koska kansalaisillamme ei ole äänioikeutta.
Pykälä säätää kunnan asukkaille oikeuden itsehallintoon, mutta itsehallinto ei ole mahdollista äänioikeuden puutteesta.
Kuntalaiset joutuvat vastoin tarkoitusta kunnanvaltuutettujen holhoamiksi.
Arkipäivän valtiosääntökeskustelussa kuulee sanottavan, että meillä on ”neuvoa antava äänioikeus” mutta ei ”sitovaa äänioikeutta”. Tämä erottelu lienee kuitenkin tieteellisesti todenperäisyyttä vailla.
Tilanteen korjaamiseksi lienee tuskin muuta mahdollisuutta kuin täydentää perustuslaki yleisellä ja yhtäläisellä kansalaisten äänioikeudella. Äänioikeuden käyttämisestä säädettäisiin lailla.
Kuntauudistus tapahtuisi tämän jälkeen perustuslain 2 § kuntalaisten itsehallinnon puitteissa. Suomen poliittinen järjestelmä korjaantuisi samalla vastaamaan demokratian määritelmän.
Näin helppoa se vain on ampua kaikki valheelliset jorinasi bittiavaruuteen.
Otit taas turpaasi muuten oikein kunnolla.Ja tulen muistuttamaan sinua tästä kyseisestä asiaasta ihan päivittäin tällä keskustelupalstalla.
Vituttaako??
Et siis pystynyt kertomaan, että miten kuntauudistus on perustuslain vastainen.
Sinusta vain tuntui niin hyvältä sanoa niin vaikka et ymmärtänytkään asiasta mitään.
Oletko muuten ajatellut uraa kommunistina - edellytyksiä sinulla tuntuu olevan?
...........................
No, punikki. Osaatko kertoa, että miten järjestelmä, jossa äänestäjä on henkilökohtaisesti vastuussa äänestystuloksen seurauksista, toimii käytännössä?
Miten on - oletko ajatellut uraa kommunistina, voisit jopa menestyä?
..........................
Taas otit turpaasi todella pahasti luuseri.
Täysin turha ja tyhjänpäiväinen hörhöfilosofiasi kalleismi ei näköjään lainkaan tunne Suomen perustuslakia.
Mutta se on kyllä täysin ymmärrettävää..
Ja sitten asiaan.
Tässä nyt pewlkästään oikeaksi todistettuun faktatietoon perustuvat perustelut tylevasta kuntauudistuksesta joka rikkoo Suomen perustuslain pykälää nro. 121.
Perustuslain 121 § säätää, että kuntien hallinto ”tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Lainsäätäjän tarkoituksena (Nikulan toimikunta) oli siirtää päätöksenteko kunnanvaltuustoilta kuntalaisille, mutta näin ei valitettavasti ole tapahtunut.
Voimassa oleva perustuslaki astui voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2000. Tähänastiset kuntaliitokset ovat kaikki tapahtuneet kunnanvaltuustojen päätösten perusteella eli ilmeisesti perustuslain vastaisesti.
Kuka tai ketkä ovat vastuussa tästä jatkuvasta perustuslain rikkomisesta? Ketkä ovat asianomaisia vaatimaan rikkojat vastuuseen toiminnastaan?
Päätöksenteon siirtäminen kunnanvaltuustoista kuntalaisille vastaa demokratian määritelmän kriteeri, jonka mukaan demokratia muodostuu kahdesta osasta: vaalioikeudesta ja äänioikeudesta.
Suomen kansalaiset saivat 1906 suuriruhtinas Nikolai II:lta vaalioikeuden ja vaalilain, mutta emme saaneet äänioikeutta eikä näin ollen äänioikeuslakiakaan.
Äänestämme toki presidenttivaaleissa ja eduskuntavaaleissa sekä ”neuvoa antavissa kansanäänestyksissä”, mutta äänestäjä ei kanna henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista, vaan vastuun kantavat valitut henkilöt. Saksaksi Wahlrecht ja Stimmrecht ovat kaksi eri kansalaisperusoikeutta (englanniksi right to elect representatives ja right to vote on issues).
Sveitsissä 18 vuotta täyttänyt henkilö on poliittisesti vastuunkantaja äänestämään seurauksista. Suomessa käytetään usein väärin vaalioikeutta ja äänioikeutta synonyymeinä, mikä valitettavan usein johtaa käsitykseen, että meillä on yleinen ja yhtäläinen vaali- ja äänioikeus. Äänioikeus on kuitenkin vain kansanedustajilla.
Tilanne perustuslain soveltamisessa on vienyt varsin hankalaan tilanteeseen. Perustuslaki itsestään estää sen 121 § käytön, koska kansalaisillamme ei ole äänioikeutta.
Pykälä säätää kunnan asukkaille oikeuden itsehallintoon, mutta itsehallinto ei ole mahdollista äänioikeuden puutteesta.
Kuntalaiset joutuvat vastoin tarkoitusta kunnanvaltuutettujen holhoamiksi.
Arkipäivän valtiosääntökeskustelussa kuulee sanottavan, että meillä on ”neuvoa antava äänioikeus” mutta ei ”sitovaa äänioikeutta”. Tämä erottelu lienee kuitenkin tieteellisesti todenperäisyyttä vailla.
Tilanteen korjaamiseksi lienee tuskin muuta mahdollisuutta kuin täydentää perustuslaki yleisellä ja yhtäläisellä kansalaisten äänioikeudella. Äänioikeuden käyttämisestä säädettäisiin lailla.
Kuntauudistus tapahtuisi tämän jälkeen perustuslain 2 § kuntalaisten itsehallinnon puitteissa. Suomen poliittinen järjestelmä korjaantuisi samalla vastaamaan demokratian määritelmän.
Näin helppoa se vain on ampua kaikki valheelliset jorinasi bittiavaruuteen.
Otit taas turpaasi muuten oikein kunnolla.Ja tulen muistuttamaan sinua tästä kyseisestä asiaasta ihan päivittäin tällä keskustelupalstalla.
Vituttaako??
Onko oma vastuu nyt siirretty ja ulkoistettu taas neljäksi vuodeksi? Alkaako kansalaisten passiivinen tottelevaisuus poliittisen luokan jatkaessa itsensä ja muiden hyväosaisten etujen ajamista? Juuri näin käy, mikäli kansalaisten kiinnostus demokratiaa kohtaan lykkääntyy taas ensi vaalikierrokselle. Mikä tarkalleen ottaen on äänestäjän vastuu demokratiassa?
Jokaisen äänensä eteenpäin antaneen tulisi tarkkailla seuraavan neljän vuoden aikana tarkasti sitä, kuinka tosissaan kannattamansa ehdokas tai puolue ajaa lupaamiaan asioita. Myös edustajat passivoituvat sekä sokaistuvat kielimanipuloinnin ja lobbauslahjuksien maailmassa, mikäli ruohonjuuritaso ei muista muistuttaa siitä todellisuudesta, joka heijastuu kabinettien ulkopuolelle. Äänestäjien tulee jatkossakin aktiivisesti lähestyä valittuja edustajia ja vaatia kovaan ääneen poliitikkoja pitämään lupauksensa. Toistaiseksi laki ei ikävä kyllä kiellä poliitikoilta valehtelua, harhaanjohtoa, salailua, lupausten pettämistä, takin kääntöä tai lahjusten vastaanottoa. Myöskään puoluepoliittiset valtamediat eivät tule nostamaan omiensa tekemiä virheitä esiin. Siitä syystä tarvitsemme vielä - ja etenkin - vaalien jälkeenkin aktiivista kansalaisosallistumista politiikan tekoon. Meidän täytyy yhdessä pitää huolta siitä, että suuret lupaukset siirtyvät myös käytännön tasolle.
Myös kansanedustajat ovat manipuloitavissa olevia ihmisiä. Yritysmaailma on tämän jo hyvin havainnut, mutta myös tavallisen kansalaisen tulisi havahtua mahdollisuuksiinsa. Edustajat lukevat saamaansa sähköpostia ja postia, he ovat taivuteltavissa moraalisten päätösten taakse ja he saattavat jopa lipsahtaneista valheistaan huolimatta pyrkiä kohti yhteistä etua. Mitä enemmän valppaat kansalaiset ohjeistavat edustajien näkemysten muotoutumista, sen todennäköisemmin edustajat saavat ihmisläheisiä ja kauaskatseisiä päätöksiä tehtyä. Jos passivoidumme ja jätämme kansanedustajiin kohdistuvan mielipidevaikuttamisen vain taloudellisia intressejään ajaville tahoille, saamme varmasti tuhoisaa ja eriarvoistavaa politiikkaa jatkossakin.
Olkaa ennen kaikkea vielä äänestämisen jälkeenkin osa todellista demokratiaa. Aktiivisia osia jokapäiväisten kulutus- ja arvovalintojen mittelökenttällä. Aktiivisia kansalaisjärjestöjen tukijoita ja toimijoita. Aktiivisia edustajien ohjeistajia ja lupausten täyttymisten vaalijoita. Kunniallisia ja luotettavia ystäviä. Ahkeria ja rehellisiä työnne tekijöitä. Sillä vaikka parlamenttimme tulee kompastumaan illuusioon perustuviin talouslaskelmiimme ja vaikka pakkokeinolait kiristyvät ihmisten kontrolloinnin tehostamiseksi, me itse luomme sen todellisuuden, jossa näitä näkemyksiä noudatetaan. Jos ymmärrämme ahneuden ja väkivallan tarpeettomuuden, pääsemme myös irti niiden luomista kahleista. Todellinen vapaus on vapautta tarjottujen valheiden verkoista ja taloudellisesta orjuudesta. Todellinen vapaus on rehellisyyttä ja keskinäistä yhteistyötä omavaraisuuden saavuttamiseksi.
Kansan absoluuttinen valta jatkuu vaalien jälkeenkin, sillä oikea demokratia on jokapäiväistä elämää, ei sirkusten palautelappujen keskiarvoja.
Eikö Kalle tunne perustuslakia?
Ehkä Kalle tuntee kuitenkin sen - ja muutkin lait - paremmin kuin sinä.
Niin, ja mikä siinä kuntauudistuksessa on perustuslain vastaista?
Ja perustelut mukaan.
Ja kuntalain 1 § sanoo näin:
"Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä."
Joten kunnanvaltuuston tekemät päätökset ovat perustuslain mukaisia sillä perustuslaki määrää säätämään erillisen lain kuntien hallinnosta ja siinä sanotaan päätösvallan kunnissa olevan kuntalaisten valitsemalla valtuustolla.
Jos tässä jokin on perustuslain vastaista niin silloin se on kuntalaki, joka ei täytä perustuslain sille esittämiä vaatimuksia. Mutta kuntauudistus ei ole perustuslain vastainen. Et ole vieläkään pystynyt osoittamaan kuntauudistuksissa mitään, mikä olisi perustuslain vastaista.
No, vastaahan nyt jos kerrat katsot tuntevasi lain Kallen paremmin.
Vai annatko jo periksi?
Ymmärrätkö hitaasti - oletko kommunisti?
.....................
"Äänioikeus on kuitenkin vain kansanedustajilla."
Niinkö?
Vaalilaki sanoo jotakin muuta:
"
2 §
Äänioikeus
Eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
"
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
.......................
No, mikä siellä punanuttulassa vielä maksaa?
Mitä odotat?
Haloo, punikki.
Osaatko kertoa, että miten järjestelmä, jossa äänestäjä on henkilökohtaisesti vastuussa äänestystuloksen seurauksista, toimii käytännössä?
Miten henkilökohtainen vastuu kohdentuu salaisissa vaaleissa?
Voisitko kertoa siihen tarvittavan mekanismin?
Miten siis rankaisemme SKP:ta äänestänäitä heidän haaskatessa polttoainetta ajamalla äänestyspaikalle ja antamalla äänensä SKP:lle, joka ei kuitenkaan saanut yhtäkään kansanedustajaa tälläkään kertaan - eikä ole saanut koskaan aikaisemminkaan?
Sinun mukaasi siis SKP:ta äänestäneet täytyy siis asettaa henkilökohtaiseen vastuuseen ympäristöä pilaavasta äänestyskäyttäytymisestään. Hyvä näin mutta miten saamme selville salaisissa vaaleissa SKP:ta äänestäneet henkilöt saattaaksemme heidät henkilökohtaiseen vastuuseen ympäristöä pilaavasta äänestyskäyttäytymisestä?
Miten on - oletko ajatellut uraa kommunistina, voisit jopa menestyä?
..........................
No, mikä siellä punanuttulassa vielä maksaa?
Mitä odotat?
Haloo, punikki.
Osaatko kertoa, että miten järjestelmä, jossa äänestäjä on henkilökohtaisesti vastuussa äänestystuloksen seurauksista, toimii käytännössä?
Miten henkilökohtainen vastuu kohdentuu salaisissa vaaleissa?
Voisitko kertoa siihen tarvittavan mekanismin?
Miten siis rankaisemme SKP:ta äänestänäitä heidän haaskatessa polttoainetta ajamalla äänestyspaikalle ja antamalla äänensä SKP:lle, joka ei kuitenkaan saanut yhtäkään kansanedustajaa tälläkään kertaan - eikä ole saanut koskaan aikaisemminkaan?
Sinun mukaasi siis SKP:ta äänestäneet täytyy siis asettaa henkilökohtaiseen vastuuseen ympäristöä pilaavasta äänestyskäyttäytymisestään. Hyvä näin mutta miten saamme selville salaisissa vaaleissa SKP:ta äänestäneet henkilöt saattaaksemme heidät henkilökohtaiseen vastuuseen ympäristöä pilaavasta äänestyskäyttäytymisestä?
Miten on - oletko ajatellut uraa kommunistina, voisit jopa menestyä?
..........................
Niin, ja mikä siinä kuntauudistuksessa on perustuslain vastaista?
Ja perustelut mukaan.
Ja kuntalain 1 § sanoo näin:
"Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä."
Joten kunnanvaltuuston tekemät päätökset ovat perustuslain mukaisia sillä perustuslaki määrää säätämään erillisen lain kuntien hallinnosta ja siinä sanotaan päätösvallan kunnissa olevan kuntalaisten valitsemalla valtuustolla.
Jos tässä jokin on perustuslain vastaista niin silloin se on kuntalaki, joka ei täytä perustuslain sille esittämiä vaatimuksia. Mutta kuntauudistus ei ole perustuslain vastainen. Et ole vieläkään pystynyt osoittamaan kuntauudistuksissa mitään, mikä olisi perustuslain vastaista.
Yritätkö vielä vai annatko jo periksi?
Ymmärrätkö hitaasti - oletko kommunisti?
.....................
paholainen.
"Näin helppoa se vain on aina kumota teidän parin porvarinreppanan(työeläkeläinen,antipunikki)valheeliset jorinat joita suollatte päivittäin tälle palstalle ihan täysin perustuen pelkästään Suomen perustuslakiin sitoviin faktoihin."
Piti kertomani että aina pelkästään Suomen lakiteksteihin perustuvin parusteluin teidät pari kyseistä porvaintollikkaa saa heitettyä aina sinne kuuluisaan kuoriämpäriin pyörimään.Ja aina vain täysin oman tyhmyytenne vuoksi.
Et sitten kuitenkaan perustele eli esitä miten lakia on tässä sorrettu meidän taholtamme. Minä kun näen asian olevan toisin, te ette edes ymmärrä mitä laissa sanotaan aikuisten oikeasti.
Laita kunnon perustelut tai luokittelen sinut jaskanpuhujaksi. Ja jos vielä uskallat rekisteröityä ja kirjoittaa omalla merkilläsi niin saatan ajatella sinun todella ajattelevan ja olevan oikea ihminen eikä jaskapää puskahuutelija kuoriämpäristä.
Tässä nyt pelkästään oikeaksi todistettuun faktatietoon perustuvat perustelut tylevasta kuntauudistuksesta joka rikkoo Suomen perustuslain pykälää nro. 121.
Perustuslain 121 § säätää, että kuntien hallinto ”tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Lainsäätäjän tarkoituksena (Nikulan toimikunta) oli siirtää päätöksenteko kunnanvaltuustoilta kuntalaisille, mutta näin ei valitettavasti ole tapahtunut.
Voimassa oleva perustuslaki astui voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2000. Tähänastiset kuntaliitokset ovat kaikki tapahtuneet kunnanvaltuustojen päätösten perusteella eli ilmeisesti perustuslain vastaisesti.
Kuka tai ketkä ovat vastuussa tästä jatkuvasta perustuslain rikkomisesta? Ketkä ovat asianomaisia vaatimaan rikkojat vastuuseen toiminnastaan?
Päätöksenteon siirtäminen kunnanvaltuustoista kuntalaisille vastaa demokratian määritelmän kriteeri, jonka mukaan demokratia muodostuu kahdesta osasta: vaalioikeudesta ja äänioikeudesta.
Suomen kansalaiset saivat 1906 suuriruhtinas Nikolai II:lta vaalioikeuden ja vaalilain, mutta emme saaneet äänioikeutta eikä näin ollen äänioikeuslakiakaan.
Äänestämme toki presidenttivaaleissa ja eduskuntavaaleissa sekä ”neuvoa antavissa kansanäänestyksissä”, mutta äänestäjä ei kanna henkilökohtaista vastuuta äänestystuloksen seurauksista, vaan vastuun kantavat valitut henkilöt. Saksaksi Wahlrecht ja Stimmrecht ovat kaksi eri kansalaisperusoikeutta (englanniksi right to elect representatives ja right to vote on issues).
Sveitsissä 18 vuotta täyttänyt henkilö on poliittisesti vastuunkantaja äänestämään seurauksista. Suomessa käytetään usein väärin vaalioikeutta ja äänioikeutta synonyymeinä, mikä valitettavan usein johtaa käsitykseen, että meillä on yleinen ja yhtäläinen vaali- ja äänioikeus. Äänioikeus on kuitenkin vain kansanedustajilla.
Tilanne perustuslain soveltamisessa on vienyt varsin hankalaan tilanteeseen. Perustuslaki itsestään estää sen 121 § käytön, koska kansalaisillamme ei ole äänioikeutta.
Pykälä säätää kunnan asukkaille oikeuden itsehallintoon, mutta itsehallinto ei ole mahdollista äänioikeuden puutteesta.
Kuntalaiset joutuvat vastoin tarkoitusta kunnanvaltuutettujen holhoamiksi.
Arkipäivän valtiosääntökeskustelussa kuulee sanottavan, että meillä on ”neuvoa antava äänioikeus” mutta ei ”sitovaa äänioikeutta”. Tämä erottelu lienee kuitenkin tieteellisesti todenperäisyyttä vailla.
Tilanteen korjaamiseksi lienee tuskin muuta mahdollisuutta kuin täydentää perustuslaki yleisellä ja yhtäläisellä kansalaisten äänioikeudella. Äänioikeuden käyttämisestä säädettäisiin lailla.
Kuntauudistus tapahtuisi tämän jälkeen perustuslain 2 § kuntalaisten itsehallinnon puitteissa. Suomen poliittinen järjestelmä korjaantuisi samalla vastaamaan demokratian määritelmän.
Näin helppoa se vain on ampua kaikki valheelliset jorinasi bittiavaruuteen.
Otit taas turpaasi muuten oikein kunnolla.Ja tulen muistuttamaan sinua tästä kyseisestä asiaasta ihan päivittäin tällä keskustelupalstalla.
Vituttaako??
Sirittääkö?
Tekikö kipeää kun järki lähti?
Suomen perustuslaki, 121 §:
"Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla."
Ja kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä on säädetty kuntalaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365
Ja tämän lain 1 § sanoo näin:
"Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä."
Joten kunnanvaltuuston tekemät päätökset ovat perustuslain mukaisia sillä perustuslaki määrää säätämään erillisen lain kuntien hallinnosta ja siinä sanotaan päätösvallan kunnissa olevan kuntalaisten valitsemalla valtuustolla.
Joten mitä ihmettä sinä vielä kitiset, ressukka?
.........................
Perustuslaissa tosiaan 121 pykälä todella kauniisti julistaa kunnallista itsehallintoa (kuten oikein onkin). Ja perustuslain 2. ja 20. pykälät kauniisti turvaavat jokaisen kansalaisen - siis syrjäseutulaistenkin - oikeuden olla vaikuttamassa elinympäristöönsä. Ohueksi hupenee tuo vaikuttamisoikeus omaan elinympäristöön, kun oma kotoisa kunta lahdataan ja kuntakeskus palveluineen siirtyy 10 km tai 20 km tai 50 km kauemmaksi. Se on sitä kokoomuslaista perusoikeusmyönteistä perustuslain ja perusoikeuksien soveltamista ...
Vituttaako???DD
Niin, ja mikä siinä kuntauudistuksessa on perustuslain vastaista?
Ja perustelut mukaan.
Vaikutusoikeus ei ohene yhtään sillä kuntauudistuksen jälkeenkin kuntalaiset valitsevat valtuuston, jolla on kunnassa päätäntävalta. Kuntauudistus ei muuta tätä asiaa mitenkään.
Ja kuntalain 1 § sanoo näin:
"Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä."
Joten kunnanvaltuuston tekemät päätökset ovat perustuslain mukaisia sillä perustuslaki määrää säätämään erillisen lain kuntien hallinnosta ja siinä sanotaan päätösvallan kunnissa olevan kuntalaisten valitsemalla valtuustolla.
Jos tässä jokin on perustuslain vastaista niin silloin se on kuntalaki, joka ei täytä perustuslain sille esittämiä vaatimuksia. Mutta kuntauudistus ei ole perustuslain vastainen. Et ole vieläkään pystynyt osoittamaan kuntauudistuksissa mitään, mikä olisi perustuslain vastaista.
Yritätkö vielä vai annatko jo periksi?
Ymmärrätkö hitaasti - oletko kommunisti?
.....................
Suomen perustuslaissahan sanotaan, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
Perustuuko nyt tuleva kuntauudistus lakiin?
Niin, ja mikä siinä kuntauudistuksessa on perustuslain vastaista?
Ja perustelut mukaan.
Yritähän nyt ymmärtää, että sinun pitää perustella sairas väitteesi kuntauudistuksen olemisesta perustuslain vastainen.
Perustelu tulee tapahtua näin:
1. annat linkit perustuslakiin sekä lainauksen siitä pykälästä, jota vastaan katsot kuntauudistuksen rikkovan.
2. kerrot sitten, että mik asia kuntauudistuksessa rikkoo ko. lakia ja miten se ilmenee.
Sitten voisit vielä kertoa, että miksi sinun on näin hirveän vaikeaa perustella asiaa - etkö ymmärrä siitä mitään vai huomasitko olevasi asiassa täysin väärässä Kallen kyseenalaistettua sairaan väitteesi.
Ymmärrätkö hitaasti - oletko kommunisti?
.....................
Suomen perustuslaissahan sanotaan, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
Perustuuko nyt tuleva kuntauudistus lakiin?
"Perustuuko nyt tuleva kuntauudistus lakiin?"
Ja Kalle vastaa, että perustuu.
Jos sinä olet erimieltä asiasta niin kerrohan, että mikä siinä kuntauudistuksessa on lain vastaista?
Minkä lain ja pykälän vastaista?
Ja perustelut mukaan.
Yritähän nyt ymmärtää, että sinun pitää perustella sairas väitteesi kuntauudistuksen olemisesta lain vastainen.
Perustelu tulee tapahtua näin:
1. annat linkit lakiin sekä lainauksen siitä pykälästä, jota vastaan katsot kuntauudistuksen rikkovan.
2. kerrot sitten, että mikä asia kuntauudistuksessa rikkoo ko. lakia ja miten se ilmenee.
Sitten voisit vielä kertoa, että miksi sinun on näin hirveän vaikeaa perustella asiaa - etkö ymmärrä siitä mitään vai huomasitko olevasi asiassa täysin väärässä Kallen kyseenalaistettua sairaan väitteesi.
Ymmärrätkö hitaasti - oletko kommunisti?
.....................
Aivan sama mitä mieltä sin äolet .Ei sillä ole minkäänlaista merkitystä mihinkään suuntaan.
Joten kerrataan.
Suomen perustuslaissahan sanotaan, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
Perustuuko nyt tuleva kuntauudistus lakiin?
"Perustuuko nyt tuleva kuntauudistus lakiin?"
Ja Kalle vastaa, että perustuu.
Mikä siinä kuntauudistuksessa on lain vastaista?
Minkä lain ja pykälän vastaista?
Ja perustelut mukaan.
Yritähän nyt ymmärtää, että sinun pitää perustella sairas väitteesi kuntauudistuksen olemisesta lain vastainen.
Perustelu tulee tapahtua näin:
1. annat linkit lakiin sekä lainauksen siitä pykälästä, jota vastaan katsot kuntauudistuksen rikkovan.
2. kerrot sitten, että mikä asia kuntauudistuksessa rikkoo ko. lakia ja miten se ilmenee.
Sitten voisit vielä kertoa, että miksi sinun on näin hirveän vaikeaa perustella asiaa - etkö ymmärrä siitä mitään vai huomasitko olevasi asiassa täysin väärässä Kallen kyseenalaistettua sairaan väitteesi.
Ymmärrätkö hitaasti - oletko kommunisti?
.....................
Aivan sama mitä mieltä sinä nyt olet .Ei sillä ole minkäänlaista merkitystä mihinkään suuntaan.
Joten kerrataan.
Suomen perustuslaissahan sanotaan, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
Perustuuko nyt tuleva kuntauudistus lakiin?
Sinä jankutat kysymystä:
"Perustuuko nyt tuleva kuntauudistus lakiin?"
Kalle vastaa: Perustuu.
Noin, mahdoitkohan ymmärtää asian?
.....................
Aivan sama mitä mieltä sinä nyt olet .Ei sillä ole minkäänlaista merkitystä mihinkään suuntaan.
Joten kerrataan.
Suomen perustuslaissahan sanotaan, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
Perustuuko nyt tuleva kuntauudistus lakiin?
Sinä jankutat kysymystä:
"Perustuuko nyt tuleva kuntauudistus lakiin?"
Kalle vastaa: Perustuu.
Noin, mahdoitkohan ymmärtää asian?
.....................
Nimeltä kokoomus.
Ja sen kannattajat ovat aina, niin kauan kuin muistan, olleet sitä mieltä, että vastikkeettoman rahan jakaminen yhteiskunnan kassasta olisi lopetettava. Elikkä kokoomuslaisten ajatukset lähtevät siitä, että jokainen on oman onnensa seppä ja että työtä löytyy, jos sitä ahkerasti etsii ja on työhaluinen. Noin koomuslaiset.
Muistatko 80 luvun ja Urpo Leppäsen ja SMP:n taistelut työttömien hyväksi? Leppänen sai vuosien uurastuksen jälkeen työministerinä aikaan työllisyyslain, jonka turvin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys saatiin kuriin ja loppumaan. Noin se on.
Mutta muistatko vielä sen, kun SMP lempattiin hallituksesta ja kokoomuksen voimin tuo työllisyyslaki murennettiin ja lakkautettiin. Siis työttömät jätettiin kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti - heitteille! Noin se tapahtui ja tietysti vasemmisto, joka on myös aina halunnut ylläpitää työttömyyttä, yhtyi riemurinnoin kokoomuksen tavoitteisiin. Veikko Vennamo tapasikin aina sanoa, että keinotekoisen työttömyyden ylläpitämisestä hyötyy kapitalisti ja kommunisti. Molempien edut käyvät käsi kädessä.
Kyllä kansa tietää!
Onhan Kokoomusaatteen tarkoitus pyrkiä samaan lopputulokseen kun kommunismin.Lopputuloksen saavuttaminen vain tapahtuu eri keinoin.