suru,ikävä,masis,luopuminen,itkut,naurut,muistot,viha,katkeruus,voimattomuus,epätoivo,mustasukkaisuus,jne..
ja uusi ihana aamu johon heräät
ja uusi ihana aamu johon heräät
Kaikki tunteet pitää rämpiä läpi
valoa.
4250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Amen.
Eikä pelkästään rämpiä läpi vaan niitä kokemuksia olisi hyvä myös silloin märehtiä hetki jos toinen.
Mieluiten vielä niin kauan että on lopen kyllästynyt jottei tarvitse niihin fiiliksiin palata jälkeenpäin enään. Silloin voi vasta saada sitä todellista kapasiteettia ottaa vastaan uusia kokemuksia ja fiiliksiä tilalle. Ja mikäli joku toisin ajattelee niin on väärässä, sillä sitä kapasiteettiä on vain tietyn verran jokaisella, ei loputtomiin.
Olisi hyvä käydä asiat aina läpi koska ne tunteet jotka ovat silloin olemassa katoavat myös ajan myötä tavoin tai toisin tai purkautuvat hallitsemattomasti tavoin tai toisin, eivätkä palaa koskaan aivan samanlaisena. Ajalla on tapana muuttaa asioita oman pään sisälläkin.
Niin suru kuin ilokin näyttäytyy aina erilaisena jokakerta vaikka kokemus muistuttaisikin edellistä mistä sitä kokee. Ja jokainen kokemus muuttaa ihmistä itseään suuntaan tai toiseen, halusi tai ei.
Voi vain päättää käykö kokemuksen läpi ja saa siitä jotain positiivistä irti tai ei käy läpi ja muuttaa sen kokemuksen tai kokemuksen tuoman fiiliksen ehkä araksi paikaksi itselleen jota ei tohdi kohdata vaan välttelee.
Ihminen on lopulta kuitenkin vain kaiken läpikäymänsä tai läpikäymättömyytensä summa.
Turvallisuuden tunteen voi löytää epävarmuudesta vain kohtaamalla turvattomuuden.
ikävä, kyyneleet, ilo, hymy, tuska, epätoivo, toivo, epätieto, usko, RAKKAUS.
On hienoa olla tunteva ihminen, ja silloin kun tunteet ovat oikein pinnassa voi löytää aarteita ihan läheltään. Kipeääkin ne tieysti tekevät, pelko musertaa, viha pelottaa. Mutta sitä kaikkeahan me ollaan ja valmista ei tule koskaan. Jokainen hetki on ainutkertainen, sitä ei voi jälikäteen parannella tai perua. Minusta tunteet tekevät elämästä elämisen arvoisen.
Olet oikeilla jäljillä.
Koskaan ei olla perillä.
Ne ihmiset jolla on kiire sulkea ovet takanaan tai polttaa sillat takanaan eivät tajua mistään mitään vielä. Heillä on kiire saada asiat "päätökseen" joita eivät voi edes itse päättää taikka hallita elämässä.
Se on sitä että yritetään hallita elämässä asioita joihin ei ole edes itsellä minkäänlaista valtaa vaikka kuinka protestoisi sitä vastaan epäkypsyyttään.
On täysin järjetöntä poltella siltoja takanaan ihmisistä joista ei voi tietää mitä tuntee heitä kohtaan vuosien päästä, taikka edes huomenna.
Sillä elämä on jatkuvaa muutosta ja sitä tosiasiaa ei voi kukaan itse päättämällä muuttaa. Varmaa on se että oma suhtautuminen tulee muuttumaan elämässä jokaista asiaa kohtaan monta kertaa suuntaan ja toiseen ajanmukaan ainakin jonkinverran. Se on sitä kasvamista. Opitaan olemaan avoinna ja antamaan elämälle sekä ihmisille mahdollisuus.
Se sama mahdollisuus minkä itse voi joskus saada joltain toiselta.
Ja se hetki tulee varmasti jokaiselle meille että itsekin toivomme saavamme toisen mahdollisuuden jonkun ihmisen tai asian suhteen.
Ei pitäisi koskaan hävetä myöntää olevansa väärässä jälkikäteen jos sen itse tajuaa niin olevan.
Se että myöntää olevansa väärässä osoittaa vain sen että ihminen on viisaampi tänään, kuin eilen.