Kreikan velkajärjestelyn onnistuminen ei poistanut sijoittajien pelkoja. Päinvastoin. Nyt pelätään Kreikan ajautuvan uuteen velkaleikkaukseen ja Portugalin saavan tartunnan.
Kreikka on ensimmäinen länsimainen valtio kuuteen vuosikymmeneen, joka on ajautunut maksukyvyttömäksi. Tästä huolimatta Kreikan viimeviikkoinen, massiivinen velkajärjestely herätti varsin laimeita reaktioita markkinoilla.
Osakekurssit nousivat maltillisesti, bondien korot laskivat ja euro heikkeni jonkin verran.
Miksi näin? Selitys on yksinkertainen. Markkinoiden katse oli jo kääntynyt eteenpäin, velkajärjestely oli hinnoiteltu kursseihin ja korkoihin.
Euroopan velkakriisin seuraava erä onkin jo käynnissä. Sijoittajat pelkäävät Kreikan velkajärjestelyjen uusiutuvan. Oikeastaan kukaan ei usko, että Kreikan kriisi olisi nyt ratkaistu.
– Pelkään, että Kreikka tarvitsee lisää apua tänä vuonna, ja ensi vuonna, ja sitä seuraavana vuonna, ja että se tarvitsee myös uuden velkojen leikkausohjelma. Tämä tarina jatkuu vuosia eteenpäin, sanoo JP Morganin päästrategi Rebecca Patterson talouslehti Financial Timesin haastattelussa.
Tulevien Kreikka-riskien pelko näkyy maan joukkovelkakirjojen hinnoittelussa. Kun maan nykyisen 10-vuotisen bondin korko on noin 39 prosenttia, on uusi, velkajärjestelyn myötä vaihtoon tuleva 11-vuotinen bondi hinnoiteltu ”epävirallisesti” yli 22 prosenttiin.
Korko on selvästi korkeampi kuin Portugalin 10-vuotisen lainan korko, joka on 14 prosenttia. Portugalin pelätäänkin olevan jonossa seuraavana, heti Kreikan jälkeen.
Portugalin bondien korot ovat nousseet tasaisesti, ja moni uskoo, että Ateenan näyttämä esimerkki velkojen uudelleenjärjestelyssä herättää enemmän kuin vain kiinnostusta Lissabonissa. Portugali tarvitsisi joka tapauksessa pienemmän velkaleikkauksen kuin Kreikka.
Kuinka pirun tyhmiä ne muulit voi olla?
Kreikka on ensimmäinen länsimainen valtio kuuteen vuosikymmeneen, joka on ajautunut maksukyvyttömäksi. Tästä huolimatta Kreikan viimeviikkoinen, massiivinen velkajärjestely herätti varsin laimeita reaktioita markkinoilla.
Osakekurssit nousivat maltillisesti, bondien korot laskivat ja euro heikkeni jonkin verran.
Miksi näin? Selitys on yksinkertainen. Markkinoiden katse oli jo kääntynyt eteenpäin, velkajärjestely oli hinnoiteltu kursseihin ja korkoihin.
Euroopan velkakriisin seuraava erä onkin jo käynnissä. Sijoittajat pelkäävät Kreikan velkajärjestelyjen uusiutuvan. Oikeastaan kukaan ei usko, että Kreikan kriisi olisi nyt ratkaistu.
– Pelkään, että Kreikka tarvitsee lisää apua tänä vuonna, ja ensi vuonna, ja sitä seuraavana vuonna, ja että se tarvitsee myös uuden velkojen leikkausohjelma. Tämä tarina jatkuu vuosia eteenpäin, sanoo JP Morganin päästrategi Rebecca Patterson talouslehti Financial Timesin haastattelussa.
Tulevien Kreikka-riskien pelko näkyy maan joukkovelkakirjojen hinnoittelussa. Kun maan nykyisen 10-vuotisen bondin korko on noin 39 prosenttia, on uusi, velkajärjestelyn myötä vaihtoon tuleva 11-vuotinen bondi hinnoiteltu ”epävirallisesti” yli 22 prosenttiin.
Korko on selvästi korkeampi kuin Portugalin 10-vuotisen lainan korko, joka on 14 prosenttia. Portugalin pelätäänkin olevan jonossa seuraavana, heti Kreikan jälkeen.
Portugalin bondien korot ovat nousseet tasaisesti, ja moni uskoo, että Ateenan näyttämä esimerkki velkojen uudelleenjärjestelyssä herättää enemmän kuin vain kiinnostusta Lissabonissa. Portugali tarvitsisi joka tapauksessa pienemmän velkaleikkauksen kuin Kreikka.
Kuinka pirun tyhmiä ne muulit voi olla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuule Luki, kukahan se tyhmä on?
Koko modernin maailman historian ajan on ollut sota tai talouskriisi jossain päin maapalloa, Luki haukkuu ja karavaani kulkee.
Pystytkö ihan muutamalla lauseella vastaamaan, kun olet noita Kreikka- uutisia parikymmentä tänne laittanut, onko sulla siellä isotkin sijoitukset? Mulla ei.
En viitsi lukea koko juttuasi, kun arvaan mitä lajia se on. Pörssikurssit tosiaankin ovat jo piristymisen merkkejä näytelleet. Valitettavasti minulla itselläni ei nyt ole pörssissä mitään sijoitettuna.
Yksi Kreikka ei Eurooppaa konkurssiin aja. Se on että Kreikka itse kyllä ajautuu sekasortoon jos se lähtee tai se erotetaan euroalueesta.
Anteeksi, unohdin kysyä, miten tämänaamuinen kartanokauppa onnistui. Veikkaukseni on, ettei älynnyt myydä sinulle -90%, kun olet täällä postaamassa Kreikkajuttuja, muutenhan olisit inventoimassa mittaamattoman arvokkaita tyylihuonekaluja.
Mutta jos jaksat edelleen kirjoitella, ei Muulilla taatusti hymy hyydy.
Jos kerran tulevatkin velkajärjestelyt on jo hinnoiteltu osakekursseihin, ei mikään muutu, vaikka Kreikka menisikin konkurssiin huomenna. Et tainnut ajatella asiaa tällä tavalla... Eikä sillä, että tämä vaikuttaa asuntovelkaisiin pätkän vertaa enempää kuin niille, joilla on osakkeita tai säästöjä. Valtion lainoihin otettava raha otetaan kaikilta veronmaksajilta verojen ja maksujen muodossa, mitään erottelua velallisiin tai velattomiin ei ole, eikä tule. Paitsi siinä mielessä, että mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat.
Jos kriisi tulee, osakkeiden arvo romahtaa ja osa osakeyhtiöistä joutuu konkurssiin (jolloin näiden osakkeiden omistajat menettävät kaiken) ja jopa suuri osa pankkitalletuksista katoaa. Ei ole taattua, että todella suuressa lamassa saa edes tuo 100 tonnia, joka on määritelty talletussuojaksi, koska todellisuudessa missään ei tuota rahaa ole olemassakaan (talletussuoja on enemmänkin huijaus, ei talletussuojan suuruista rahastoa ole olemassakaan). Ainakin asuntovelkaisella on asunto.
Niin jos tuo talletussuja jouduttaisiin laajassa mitassa oikeasti lunastamaan, niin ei siitä muuten selvittäisi kuin setelipainoilla tai tavalla tai toisella vastaavasti uutta rahaa kehiin talikoimalla
Totta turiset. Tässä pitää alkaa kohta katseleen köyttä ja oksaa.