Kataisen käsitys huoltosuhteen tilasta yksioikoinen

Pääministerin viime lauantainen haastattelu tuli nyt sunnuntai-illan (11.3.12) myöhäisaikaan uusintana ja käsitykseni hänen puheensa huoltosuhteesta vaikuttaa kovin yksioikoiselta eli ehkä kyse ei ole sattumasta. Pääministeri (kieltämättä yleisen ilmapiirin vallitsevan tavan mukaisesti) haluaa maalailla kauhuskenaariota, jonka perusideana on eläkeläisten osuuden lisääntyminen Suomessa lähivuosina ja parina vuosikymmenenä. Kun verrataan eläkeläisten määrän kasvua työllisen väestön määrään, niin "huolestuminen" näyttää olevan erittäin perusteltua.

Katsotaanpa tarkemmin eläkeläisten tekemisiä. Ensinnäkin eläkeläiset ovat nyt ja lähitulevaisuudessa terveempiä ja vähemmän hoivapalveluja tarvitsevia kuin monina vuosikymmeninä tähän saakka. Sota-ajan ja sen jälkeen niukkoina sodan jälkeisiä aikoina syntyneet ikäluokat ovat sinnikästä ja sitkeätä sorttia eli eläköityessäänkin ketteriä ja aktiivisia vanhuksia, joista erittäin suuri valtaenemmistö asuu kotonaa, huolehtii omista asioistaan ja toimii hyödyllisesti yhteiskunnassa. Suuri hoivatarvepommi näyttää olevan odotettavissa pikemminkin pullamössö- ja roskaruokasukuolvien kohdalla, joittenka terveys elämäntapojen takia on rappeutumassa jo ennen eläkkelle pääsemisen ikää. Siellä se pommi muhii ja siitä olisi aihetta pitää isoa äänetä.

Aivan erikseen on aihetta katsoa eläkeläisten rahan käyttöä ja sitä, mitä eläkeläisten eläkerahalle tapahtuu talouselämän kiertokulussa. Luulisi pääministerinkin ymmärtävän, että valtaosa maksetuista eläkkeistä, eläkeläisten eläkekertymästä palautuu yhteiskuntaan ja nimen omaan talouselämän kiertokulkuun. Kun eläkeläiset käyttävät lähes kaikki eläkerahansa kulutukseen asiakkaina kauppaliikkeissä, matkatoimistoissa, vapaa-ajan palveluissa, niin liki kaikesta siitä eläkeläisasiakkaitten maksamasta rahasta valtio perii arvonlisäveron, alv:n. Ja otttaahan verottaja osuutensa eläkkeistä myös jo ennen eläkkeen nettosumman ilmaantumista eläkeläisen pankkitilille.

Kun kauhistellaan eläkkeitten maksamiseen kohdentuvan rahan määrää, niin samallla olisi aiheellista ja perusteltua todeta, että mitä suurempaa on eläkekertymä, sitä enemmän saa valtio eläkeläisten kulutuskäyttäytymisen myötä verotuloja. Tämän näkökulman arvon pääministerimme sivuutti kylmän rauhallisesti, kun hän kauhisteli oikein graafisen käyrän voimalla huoltosuhteen kehitystä lähitulevaisuudessa. Kataisen käyräpaperiin olisi pitänyt liittää mukaan mm. alv-kertymän lisääntymiskäyrä eläkeläisten käyttämästä rahasta kulutuksessa. Oliko tuo "unohdus" tietoista politikointia vai ymmärtämättömyyttä?