Riistävä rannikko?

Vähän täytyy kyllä heittää jäitä hattuun myös svekomaaneille, tässä rannikon hyvinvointiasiassa. Näin nimittäin ruotsinkielisessä televisiossa irroteltavan sillä, että ”ruotsin- ja kaksikieliset alueet ovat paljon hyvinvoivempia ja maksavat enemmän mm. veroja kuin suomenkieliset ja saavat vähemmän valtionapuja”. Niin onkin, mutta se tuskin johtuu yksinomaan tai edes pääosin kielestä.
Ruotsinkieliset asuvat perinteisesti rannikolla, ja rannikkoalueet ovat kaikista hyvinvoivimpia suunnilleen kaikissa maissa, Virosta aina USA:han, ja siinä välissä myös mm. Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Englannissa.
Tähän on oikeastaan vain yksi selitys: hyvät merenkulkuyhteydet ja kansainvälinen kauppa, ja niistä aiheutunut pitkä historiallinen kehitys. Kaikki muut tekijät ovat toisarvoisia, sillä tuskinpa kukaan väittää, että Bostonissa voidaan paremmin kuin Chicagossa siksi, että Bostonissa puhutaan englantia, kun taas Chicagossa huonommin siksi, että sielläkin puhutaan englantia.
Näin myös Suomessa. Yksi selitys rannikon suhteellisesti paremmalle hyvinvoinnille on myös se, että
a) siellä asuva väestö on enemmän paikallista, ja esimerkiksi vieraudesta johtuvat sosiaaliset ongelmat ovat pienempiä, ja
b) ruotsinkieliset alueet ovat ”vieneet kurjuuttaan ja työttömyyttään” enemmän Ruotsiin, sillä ruotsinkielisten muutto työn perästä Ruotsiin on maan suomenkieliseen väestöön verrattuna ollut aina noin nelinkertaista, suhteellisesti.
Nämä tekijät, eli perinteisesti hyvä sijainti, vakiintunut väestö ja muuton vuoksi alhaisempi työttömyys painavat tässä yhtälössä enemmän kuin paljon.
Vastaavasti; itä-Suomen maaseudulla voidan huonosti nimenomaan kaupunkeihin muuton ja väestön mummoutumisen vuoksi, ei kielen johdosta.

Suomen parhaiten pärjääviin ja hyvinvoivimpiin kuntiin kuuluvat mm. Helsinki ja Vaasa. Niistä Helsinki on 95-prosenttisesti suomenkielinen, ja Vaasa noin 76-prosenttisesti.
Nämä talouden tekijät pitäisi osata puhdistaa kielikeskustelun yltiökansallisesta ja etnisestä saastasta, molemmilla puolilla.

terv. pietarsaaresta kirjoitti:

Vähän täytyy kyllä heittää jäitä hattuun myös svekomaaneille, tässä rannikon hyvinvointiasiassa. Näin nimittäin ruotsinkielisessä televisiossa irroteltavan sillä, että ”ruotsin- ja kaksikieliset alueet ovat paljon hyvinvoivempia ja maksavat enemmän mm. veroja kuin suomenkieliset ja saavat vähemmän valtionapuja”. Niin onkin, mutta se tuskin johtuu yksinomaan tai edes pääosin kielestä.
Ruotsinkieliset asuvat perinteisesti rannikolla, ja rannikkoalueet ovat kaikista hyvinvoivimpia suunnilleen kaikissa maissa, Virosta aina USA:han, ja siinä välissä myös mm. Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Englannissa.
Tähän on oikeastaan vain yksi selitys: hyvät merenkulkuyhteydet ja kansainvälinen kauppa, ja niistä aiheutunut pitkä historiallinen kehitys. Kaikki muut tekijät ovat toisarvoisia, sillä tuskinpa kukaan väittää, että Bostonissa voidaan paremmin kuin Chicagossa siksi, että Bostonissa puhutaan englantia, kun taas Chicagossa huonommin siksi, että sielläkin puhutaan englantia.
Näin myös Suomessa. Yksi selitys rannikon suhteellisesti paremmalle hyvinvoinnille on myös se, että
a) siellä asuva väestö on enemmän paikallista, ja esimerkiksi vieraudesta johtuvat sosiaaliset ongelmat ovat pienempiä, ja
b) ruotsinkieliset alueet ovat ”vieneet kurjuuttaan ja työttömyyttään” enemmän Ruotsiin, sillä ruotsinkielisten muutto työn perästä Ruotsiin on maan suomenkieliseen väestöön verrattuna ollut aina noin nelinkertaista, suhteellisesti.
Nämä tekijät, eli perinteisesti hyvä sijainti, vakiintunut väestö ja muuton vuoksi alhaisempi työttömyys painavat tässä yhtälössä enemmän kuin paljon.
Vastaavasti; itä-Suomen maaseudulla voidan huonosti nimenomaan kaupunkeihin muuton ja väestön mummoutumisen vuoksi, ei kielen johdosta.

Suomen parhaiten pärjääviin ja hyvinvoivimpiin kuntiin kuuluvat mm. Helsinki ja Vaasa. Niistä Helsinki on 95-prosenttisesti suomenkielinen, ja Vaasa noin 76-prosenttisesti.
Nämä talouden tekijät pitäisi osata puhdistaa kielikeskustelun yltiökansallisesta ja etnisestä saastasta, molemmilla puolilla.

Det hör nu inte direkt till den här diskussionen,men då när Neste grundades i Borgå landskommun så flyttade väldigt mycket finskspråkiga människor hit på jobb.Största delen av inflyttarna var OK, men tyvärr kom det mycket problem också.alkoholism,sociala problem osv.Det är svårt att vara på en främmande plats,rotlös och utan kontakter.

porvoo/borgå kirjoitti:

Det hör nu inte direkt till den här diskussionen,men då när Neste grundades i Borgå landskommun så flyttade väldigt mycket finskspråkiga människor hit på jobb.Största delen av inflyttarna var OK, men tyvärr kom det mycket problem också.alkoholism,sociala problem osv.Det är svårt att vara på en främmande plats,rotlös och utan kontakter.

Näin tapahtui myös alussa, kun Raaheen perustettiin Rautaruukki. Siellä raja vedettiin "vanhojen raahelaisten" ja maalta tulleiden väliin. Molemmat tosin puhuivat suomea, eli tässä ei voitu takertua kieleen.
Tilanne olisi tietysti ollut toinen, jos "vanhat kaupunkilaiset" olisivat puhuneet vaikkapa italiaa, tai jos muuttajien kieli olisi ollut venäjä. Olisi siinä hyi-hyitä riittänyt.
Sittemmin tilanne tasaantui, mutta siihen meni monta vuosikymmentä.

terv. pietarsaresta kirjoitti:

Näin tapahtui myös alussa, kun Raaheen perustettiin Rautaruukki. Siellä raja vedettiin "vanhojen raahelaisten" ja maalta tulleiden väliin. Molemmat tosin puhuivat suomea, eli tässä ei voitu takertua kieleen.
Tilanne olisi tietysti ollut toinen, jos "vanhat kaupunkilaiset" olisivat puhuneet vaikkapa italiaa, tai jos muuttajien kieli olisi ollut venäjä. Olisi siinä hyi-hyitä riittänyt.
Sittemmin tilanne tasaantui, mutta siihen meni monta vuosikymmentä.

Juu, Raahen komennukset ajoitettiin 70-luvulla aina niin, että oltiin paikalla tiistai-iltana, kun Tiiranlinnassa oli naistentanssit. Toiminta alkoi klo 22:n jälkeen, kun ukot olivat lähteneet tehtaalle yövuoroon. Ja useimmiten pääsi pukille!

porvoo/borgå kirjoitti:

Det hör nu inte direkt till den här diskussionen,men då när Neste grundades i Borgå landskommun så flyttade väldigt mycket finskspråkiga människor hit på jobb.Största delen av inflyttarna var OK, men tyvärr kom det mycket problem också.alkoholism,sociala problem osv.Det är svårt att vara på en främmande plats,rotlös och utan kontakter.

Borgå har ju varit mycket på tapeten de senaste åren,Gammelbacka som byggdes för våra "nybyggare " blev tyvärr ett bo för brottslighet,alkoholism .m.m.Där försvann tyvärr bilden av en lugn och fridfull småstad.

Vad är det som hindrar att man studerar alla de här "viktigare " språken ? Inte kan vi svenskspråiga sitta och gråta över att vi har pakkosuomi,trots att man kanske har planerat ett yrke där tyska ,franska eller ryska är arbetsspråket.

Luulisi, että nillä rahoilla jotka teollistuneet rannikkoseudut lapioivat muuhun maahan, saataisiin kustannetuksi parikin lisäkieltä, kokonaiselle kansalle. Minun kolmen lapseni, joiden molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä ja sitämyötä myös äidinkieli, opiskeluihin pakkoruotsi ei ole vaikuttanut mitenkään haitallisesti. Valittaahan tietysti aina voi, eikä se ole edes kovin vaikeata.

terv. pietarsaaresta kirjoitti:

Luulisi, että nillä rahoilla jotka teollistuneet rannikkoseudut lapioivat muuhun maahan, saataisiin kustannetuksi parikin lisäkieltä, kokonaiselle kansalle. Minun kolmen lapseni, joiden molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä ja sitämyötä myös äidinkieli, opiskeluihin pakkoruotsi ei ole vaikuttanut mitenkään haitallisesti. Valittaahan tietysti aina voi, eikä se ole edes kovin vaikeata.

Mutta ystävä Pietarsaaresta, jos lapsillesi ruotsin opiskelu on maittanut, se ei enää olekaan pakkoruotsia, he olisivat valinneet sen kielen joka tapauksessa.

Jos taas uskot, että lapsesi, mikäli olisivat erehtyneet valitsemaan ruotsin sijaan vaikkapa ranskan tai espanjan, olisivat nyt syvästi onnettomia, sinulla pitäisi olla jotain perusteita tälle näkemykselle.

Kielten vapaa valinta ei tarkoita, ettei ruotsia saisi valita. Se tarkoittaa todella, että ruotsin sijaan voisi valita jotain muuta kieltä, sellaista mihin omat juuret tai kontaktit jo liittyvät tai josta on muuten kiinnostunut.

urlöjligt kirjoitti:

Vad är det som hindrar att man studerar alla de här "viktigare " språken ? Inte kan vi svenskspråiga sitta och gråta över att vi har pakkosuomi,trots att man kanske har planerat ett yrke där tyska ,franska eller ryska är arbetsspråket.

Kaikki vähemmistöt opiskelevat maan pääkielen. Siinä te ruotsinkieliset olette luonnollisesti muiden vähemmistöjen kaltaisia - miksette olisi?

Kaikkien enemmistöjen kohdalla taas kielten opiskelu on vaikeampaa kuin kielivähemmistölle, sillä ympäristö ei ole valmiiksi monikielinen. Missään ei enemmistöltä vaadita kolmen vieraan kielen opiskelua - mitä tuo vaatimus englanti, ruotsi ja sitten se muu kieli, tarkoittaa.

Kielet eivät ole elämän päätarkoitus. Oppimansa kielet voi säilyttää vain käyttämällä niitä. Luonnollisesti kielivähemmistölle tulee enemmistön kieli tarpeeseen ja oma vähemmistökieli kaikuu kodin ja suvun piirissä ja omissa vähemmistöryhmissä.

Mitä kohtaa tässä et ymmärrä?

Pietarsaareen ei valtio ole koskaan investoinut yhtään mitään, jos verrataan vaikka Kokkolaan, kaupungissa ei ole valtion yrityksiä, ei ole koskaan ollutkaan, eikä kaupungissa ole mitään valtion aluehallintoyksikköja yms. kehitysalueponnistuksia. Tässä voidaan kyllä mennä vaikka sata vuotta ajassa taaksepäin, täällä olevat yritykset ovat lähes poikkeuksetta syntyneet tällä paikkakunnalla ja täällä on generoitunut myös niiden pääoma.
Asioita ei tarvitse tarkastella puolueellisesti, kun tilanne on niin vesiselvä: täältä rahoitetaan ihan ylivoimaisesti enemmän muuta Suiomea, kuin päinvastoin.
Että missä on se riisto?
Ei tarvitse kiittää, mutta voisi olla edes suoraan haukkumatta.

terv. pietarsaaresta kirjoitti:

Pietarsaareen ei valtio ole koskaan investoinut yhtään mitään, jos verrataan vaikka Kokkolaan, kaupungissa ei ole valtion yrityksiä, ei ole koskaan ollutkaan, eikä kaupungissa ole mitään valtion aluehallintoyksikköja yms. kehitysalueponnistuksia. Tässä voidaan kyllä mennä vaikka sata vuotta ajassa taaksepäin, täällä olevat yritykset ovat lähes poikkeuksetta syntyneet tällä paikkakunnalla ja täällä on generoitunut myös niiden pääoma.
Asioita ei tarvitse tarkastella puolueellisesti, kun tilanne on niin vesiselvä: täältä rahoitetaan ihan ylivoimaisesti enemmän muuta Suiomea, kuin päinvastoin.
Että missä on se riisto?
Ei tarvitse kiittää, mutta voisi olla edes suoraan haukkumatta.

Haukkumatta jättäminen ei kuulu takametsien tukiaispellen tapoihin. Valitettavasti elää harhamaailmassa ja jopa uskoo siihen itse.