Etelä-Suomen Sanomat 11.3.2012
Opetuksen uudistus huono
Tuntijako: Kansainvälistymisen seurauksena suomalaiset tarvitsevat entistä enemmän muiden kielten kuin ruotsin osaamista.
Maamme taloudellisessa tilanteessa pitää olla valmis tarkastelemaan kriittisesti kaikkia julkisia menoja ja etenkin ehdotettuja menonlisäyksiä. Opetusministeriön ehdotus lisärahoituksesta perusopetukseen ylimääräisen kielen opiskeluryhmille on täten erittäin huonosti harkittu. Varsinkin kun samanaikaisesti halutaan säilyttää toisen kotimaisen kielen opiskelu pakollisena, vaikka ruotsin osaamisen tarve on selvästi vähentynyt. Kun toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta luovuttaisiin, se merkitsisi säästöjä ja vapauttaisi resursseja mm entistä monipuolisemman kielivarannon saavuttamiseksi, mikä osaltaan parantaisi maamme kilpailukykyä ja toisi lisää investointeja ja vaurautta.
Maamme perustuslaki ei edellytä kansalaisilta molempien kansalliskielten osaamista tai opiskelua. Erityisesti suomenkielisiä loukkaa, että ruotsia on opiskeltava pakollisena, vaikka ruotsin kielen osaamiselle ei ole todellista tarvetta. Ruotsinkielisten määrä on vain n 5% ja he ovat keskittyneet suppealle rannikkokaistaleelle.
Tämän päivän maailmassa on kova kilpailu osaajista. Meiltä edellytetään paitsi ison maailmankielen hyvää osaamista, myös paljon muuta osaamista. Tästä syystä on kestämätöntä, että Opetusministeriö ehdottaa lisärahoitusta kolmannen vieraan kielen opetukseen. Kolmen kielen osaaminen ei riitä mihinkään, jos emme osaa tuottaa mitään uutta.
Ilmari Rostila, YTT, dosentti, professori, Vapaa kielivalinta ry:n pj
Jari Helispuro, Vapaa kielivalinta ry:n sihteeri
Opetuksen uudistus huono
Tuntijako: Kansainvälistymisen seurauksena suomalaiset tarvitsevat entistä enemmän muiden kielten kuin ruotsin osaamista.
Maamme taloudellisessa tilanteessa pitää olla valmis tarkastelemaan kriittisesti kaikkia julkisia menoja ja etenkin ehdotettuja menonlisäyksiä. Opetusministeriön ehdotus lisärahoituksesta perusopetukseen ylimääräisen kielen opiskeluryhmille on täten erittäin huonosti harkittu. Varsinkin kun samanaikaisesti halutaan säilyttää toisen kotimaisen kielen opiskelu pakollisena, vaikka ruotsin osaamisen tarve on selvästi vähentynyt. Kun toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta luovuttaisiin, se merkitsisi säästöjä ja vapauttaisi resursseja mm entistä monipuolisemman kielivarannon saavuttamiseksi, mikä osaltaan parantaisi maamme kilpailukykyä ja toisi lisää investointeja ja vaurautta.
Maamme perustuslaki ei edellytä kansalaisilta molempien kansalliskielten osaamista tai opiskelua. Erityisesti suomenkielisiä loukkaa, että ruotsia on opiskeltava pakollisena, vaikka ruotsin kielen osaamiselle ei ole todellista tarvetta. Ruotsinkielisten määrä on vain n 5% ja he ovat keskittyneet suppealle rannikkokaistaleelle.
Tämän päivän maailmassa on kova kilpailu osaajista. Meiltä edellytetään paitsi ison maailmankielen hyvää osaamista, myös paljon muuta osaamista. Tästä syystä on kestämätöntä, että Opetusministeriö ehdottaa lisärahoitusta kolmannen vieraan kielen opetukseen. Kolmen kielen osaaminen ei riitä mihinkään, jos emme osaa tuottaa mitään uutta.
Ilmari Rostila, YTT, dosentti, professori, Vapaa kielivalinta ry:n pj
Jari Helispuro, Vapaa kielivalinta ry:n sihteeri
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mainio kannaotto, Näitä lisää vaan.
Joo up
Miksi päättäjät eivät kuuntele puolueettomien asiantuntijoiden mielipidettä?
Koska svekosäätiöt maksavat paremmin.
up
Poliitikot vehkeilevät sammakolammissaan reservaattihurrien kanssa, ASIANTUNTIJOITA EI KUUNNELLA!
Loppujen lopuksi kansan suurta enemmistöä on kuunneltava, muuten Perussuomalaiset kasvavat liian isoksi puolueeksi. Pakkoruotsituksen lopettamisvaatimukset evät suinkaan ole puolueen ainut etu, mihin perustavat kannatuksensa.