Kysyin tutulta ammattilaiselta että voisiko olla mahdollista laittaa maalämpö.Vesikiertoinen öljylämmitys.Sanoi että ei riitä pattereissa lämmityspinta-ala.Tulee olemaan kylmä kämppä.Pitäisi laittaa lattialämmitys.
250 neliön talon muuttaminen öljystä maalämpöön
että tallaista
295326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Onko se minkä alan ammattilainen?
Onneks meidän kämppä on vaan 220 neliötä. Sen kanssa ei tullut ongelmia lämmön riittävyyden suhteen eikä edes pattereita ole tarvinnut vaihtaa kun 50-asteinen kiertovesi riittää paukkupakkasillakin.
lvi mies,vaimon veli
Mulla on ollut 2003 vuonna rakennettu 2-kerroksinen talo ja siinä on pellettilämmitys. Muistan katsoneeni 30 asteen pakkasella, että yläkerran pattereihin lähti 70 asteista vettä ja lattialämpöön 38 asteista. Ei siis maalämmöllä kyllä oikein naurattaisi.
Miksi sinulla on alhaalla lattialämmitys ja ylhäällä patteri? Ei kait niin yleensä tehdä?
Meillä on lattialämmitys joka puolella ja hyvin pärjää maalämmöllä :)
Pistä halpoja sähköpattereita lisäksi kovia pakkasia varten, mlp lämmittää siihen asti kun pystyy ja sähköpatterit tulevat avuksi huippupakkasilla. Tosin voi olla että systeemi ei maksa itseään takaisin järjellisessä ajassa kun pumppu joutuu nostamaan lämmön korkealle ja coppi huonenee...
Horo talo pitää eristää jos ei lämmönlähde riitä, ei se sen ihmeellisempää ole.
tulee turhan kalliiks.
Uudet isommat patterit eivät tämän kokoluokan remontissa maksa enää paljon lisää. Patterit voidaan jo suunnitteluvaiheessa mitoittaa toimimaan 45C lämmitysvedellä.
Pitää muuttaa pienempään taloon tai kerrostaloon jos kaikki on liian kallista?
Kun on liikaa rahaa niin sitä miettii kaiken niin tarkasti.
Meillä 70-luvulla rakennetussa talossa monet vieraat ovat kiinnittäneet huomiota silmäänpistävän suuriin/pitkiin pattereihin (vesikeskuslämmitys) ja niistä onkin se etu että lämmitys toimii alhaisella lähtölämmöllä.
Talossa on perinteinen käsin säädettävä suntti ja paluulämpö on pidetty n. 35C jolloin huonelämpö n.21C.
Remppaa suunnittelen, mitä öljyn tilalle kun rahat ei riitä maalämpöön eikä aika puulämmitykseen.
Olisiko vesiilmapumppu, vai mikä?
meidän talossakin edellisellä pariskunnalla meni 2500l vuodessa, on se ihme kun ei osata taloista huolehtia, laitoin yläpohjaan 100mm lisää lasivillaa, rakensin uusiksi painovoimaisen ilmanvaihdon, tein uudet sisäkatot ja korjasin senaikaiset höyrynsulut ilmapitäviksi samalla. öljykattilassa sähköinen eh-800 ja sisä ulkoyksikkö, pattereissa uudet venttiilit ja linjastoa muutenkin uusittu mm. lattialämmityspiireillä. kulutus on nyt viimeviikolla tarkistettu 1330L/talvi, kesällä käännän sähkövastuksen 70 asteeseen ja öljyn poijes, sähköä koko vuosikulutus noin 4000kwh....vielä kesällä teen uudet tuuliohjaimet katolle ja lisää villaa sekä julkisivurempassa lisäeristys samalla seiniin.
(119/160/198m2) vm1972
Vastatkaa viisaat! 50-luvun rintamamiestalo, veto tuntuu talvella. Miten tiivistetään ja millä nurkat ja muut urat tilkitään. Juteltiin että ehkä pellavahamppua.....tms.
Kaksi kerrosta, miten maalampö, entä ilmalämpöpumput....
...palokunta noita käy harjoitusmielessä polttamassa.
Ota reilusti yhteyttä kunnan paloviranomaisiin ja pääset vedon tunteesta kerralla eroon.
Tuki reiät sokkelissa talveks tai lumea kivijalka.Meillä myös 50 luvun talo.Laitettiin uusi vuoraus ja lisäeriste ulkopuolelle ja vaihdettiin uudet ikkunat.Ullakolle laitettiin termex paperisilppua.
Kysymys näissä kuuluu: "Vetää" vai "on vedon tunnetta". Jos vetää. Sulje (=tiivistä paremmin) vetävä rako ja tarkasta että tuloilmaventtiilien asento on suhteessa poistoilmaan. Usein ikkunan rako vähän vetää. Ihan markettien tiivistysnauhat riittävät. Nyrkkisääntö näinä markkinamiesten aikana on hyvä muistaa: Ikkunaremontti ei ikinä maksa itseään takaisin. (jos lasissa ei reikää)
Joskus myös täysin puuttuva korvausilman tulo johtaa siihen, että ilma tulee taloon mistä ikinä pääsee. Silloin yleensä väärästä paikasta. Painovoimainen ilmanvaihto on simppeli, se mikä poistuu, korvautuu jotenkin.
Jos on vedon tunnetta, tulee se usein siitä, että kylmä ilma on painunut jossain kohtaa lattialle ja kulkee lattian pitkin. Tai tunkee sisään lattianraoista. Korvausilma pitäisi saada sekoittumaan lämpimään ilmaan, siksi tuloilmaventtiilit yleensä patterin kohdalla mahdollisimman ylhäällä seinässä.
Tuloilmaventtiili, joka lämmittää ilmaa tullessaan jotenkin on hyvä. Ikkunoihin saa esim näitä (huom sellainen malli jossa kiertää ikkunassa, ei suora rööri karmissa malli). Sisään tuleva ilma käyttää ikkunalasia lämmönvaihtimena. Periaate saman suuntainen kuin iv-koneissa, joissa levylämmönvaihdin. Toki ei käytä poistuvaa ilmaa tulevan lämmittämiseen. Eli ei ota mitään talteen. Myös seiniin taitaa olla olemassa tuloilmaventtiilejä, joissa sähköinen esilämmitys. Lisäksi jos rahaa on, niin on olemassa "IV-koneita" joissa peräti jonkinmoinen lämmöntalteenotto. Ne asennetaan vain kahden reijän avulla ilman muuta putkitusta tai minimiputkituksella.
Eli:
Ilma sisään hallitusti = oikeasta paikasta ja oikea määrä. Sen pitää sekoittua lämpimään ilmaan.
"Vedon tunteesta" voi päästä eroon ihan muutamalla satasella. Parhaimmillaan yhdellä oikealla tuloilmaventtiilillä, jos sellaista ei ikinä ole talossa ollut.
Ja vielä ihan mielipiteenä tämäkin: Rintsikoissa on ihan turha kuvitella ottavansa korvausilmaa yläkerran huoneista. Suosiolla alakerrasta korvausilma ja ylhäältä pihalle. Makkereissa ovet auki öisin. Kiinni vain tarpeiden mukaan.
Lämpövirta pinta-alalta on suoraan verrannollinen alaan ja ylilämpötilaan eli lämpö laskee aika paljonkin huoneissa alikokoisten patterien ja alilämpöisen kierron takia helposti 30 %. Näistä on nyrkkisääntö, että patterien ala olisi tuplattava, jos oikein matalat lt:t tulee.
Talon lämpökäyrästöllä on keskeinen osuus lämpöpumpun ohjauksessa, koska se
kertoo talon lämmöntarpeesta eri ulkolämpötiloilla. Kun lämpötila ulkona on 0˚C,
patteriverkoston lämpötilan täytyy olla jossain talossa 30˚C, jossain toisessa 40˚C. Erot
talojen lämmöntarpeessa riippuvat lämpöpattereitten määrästä, niiden pinta-alasta.
Ilmeisesti tiedät, mikä lämpötila talossasi vaaditaan. Kysy toimittajalta sen perusteella. Toki lämpöpumppu vie enemmän sähköä, jos lämpötila on korkea. Tuttavalla on 60 °C kovalla pakkasella ja silti on tyytyväinen maalämpöön. Patteripintaa voi lisätä. Lisäksi on olemassa pattereita, joissa on puhallin. Ne ovat tehokkaita tähän tarpeeseen.
Omassa talossani olen huomannut, että ilmlämpöpumpun käyttö on alentanut veden lämpötilaa 10 °C. Vaikka sitä tuskin suositellaan, aion pitää ilmalämpöpumpun käytössä, jos hankin maalämmön.
Vanha omakotitalo 300 neliötä. Kaivo 240 m syvä ja invertteri pumppu Nibe. Ollut käytössä 1,5 vuotta-siis kunnon talvia. Huone lämpö 23-24 C. Öljy jätettiin varalle mutta eipä ole ollut tarve panna päälle. Olemme olleet tyytyväisiä ja ihmettelemme niitä höpö puheita mitä "asiantuntijat" ovat kirjoitelleet näillä palstoilla.
Riippuu siitäkin missä päin Suomea asuu. Mlp tehot voi riittää etelässä mutta ei enää Oulun korkeuksilla.
"asiantuntija"
Ota 14kW maalämpöpumppu, erillinen lämminvesivaraaja ja 300litrainen puskurisäiliö vielä lämmitysverkostoa varten.
Niin toimii varmasti.
Kaivon aktiivisyvyys olisi syytä olla vähintään 250metriä.
Joopa joo jurttivärme, mitähän sä oikeen höpiset täällä julkisesti ?
ainaki 17kw pumppu ja kaksi kaivoa á 150 metriä
Juuri tätä kysyin putkiliikkeestä ja "vannoivat", että patterit riittävät luovuttamaan lämpöä jos laittaa maalämmityksen. No ei tartte olla Insinööri kun tietää, että ei patterit riitä lämmön luovutuspinta.ala liian pieni. Miksi sitten ei uskalleta sanoa totuutta asiakkaalle, vaan naama pokkana valehdellaan. Lattialämmityksen jos laitat, joudut valamaan lattian uudelleen. Muuten on otettava silloin huomioon, että kaikki ovet on nostettava valunverran ylös. Lattialämmitys on matalalämpö systeemi ja tämä patteri taas päin vastainen.
Joukon kannattaa muistaa, että on pattereita ja PATTEREITA. Joku 50-luvun valurautahökötys voi kyllä olla museoviraston mielestä hieno, arvokas ja säilyttämisen arvoinen mutta käytännön lämmönluovutuskyvyn kannalta aika scheissea.
Sitten taas esim. joku Purmon C33 voi helposti kolminkertaistaa lämmönluovutuskapasiteetin verrattuna siihen vanhaan sotaratsuun. Linkin esimerkistä muuten näkee hyvin, miten paljon kiertoveden lämpö vaikuttaa patterin lämmönluovutuskykyyn.
http://www.taloon.com/lammityspatteri-purmo-compact-c22-600-3000-mm/LVI-5418698/dp
Kaikki riippuu siitä kuinka korkealla on vanhassa öljylämpöjärjestelmässä kovilla pakkasilla patterikierron vesi jos pattereille menevän veden lämpötila on korkeampi mitä maalämpöpumppu pystyy tekemään eihän se voi toimia. Minä seurasin patterikierron lämpöa öljyaikaan ja pakkasta yli 30 ei koskaan patterikierto yli 45 asteen nyt on maalämpö eikä mitään heikkoa vaikka pakkasta oli talvella yli 30 astetta.
Teimme lämmitysjärjestelmäremonttia pari vuotta sitten; tuli maalämpö ja toimi hyvin vanhoilla pattereilla. Teimme muutakin remonttia ja tarkoitus oli vaihtaa myös vanhat patterit uusiin, mutta totesimme, että uusi lattialämmitys on samanhintainen remontti kuin patterien vaihto ja laitoimme lattialämmityksen.
Todella hyvä ja pumpun kulutus pieneni hiukan, koska lämpökäyrää ja asteita sai laittaa heti matalammaksi... vuosikulutus nyt ehkä 10% pienempi kuin pattereilla.
Kyllä maalämpö toimii hyvin 70-luvun pattereillakin. Jos epäilyttää niin voihan sitä johonkin isompaan oleskelutilaan vaihtaa paremman patterin tai pari enemmän lämpöä luovuttamaan.
Nykyaikaiset pumput tuottavat lähes 70 asteista vettä ilman vastusapua joten kyllä maalämmöllä pärjää ilman patteriremonttia kunhan mitoitus on tehty oikein.
Nämä 2 viimeistä vastausta selvittivät kaiken eli patterit riittävät hyvin , jos ottaa maalämmön! Ja jos ei riitä uudet Purmo patterit ovat moninkertaisia luovuttajia!