Viranomaisen mukaan kohtuullista: 39,90 eurolla 1 megabitin laajakaista
Viestintäviraston mukaan 39,90 euron kuukausimaksu 1 megabitin laajakaistasta on kohtuullinen hinta.
Telia-Sonera on tarjonnut Lisman asukkaille 1 Mbit/s laajakaistaliittymiä. Niiden hinta asiakkaalle on 1295 euroa rakentamismaksuja sekä kuukausimaksu 39,90 euroa kuukausimaksuja. Viestintävirasto sanoi maanantaina julkaisemassaan tiedotteessa pitävänsä hintaa "kohtuullisena".
Viestintäviraston mukaan Lisman liittymien kuukausimaksut eivät ole merkittävästi poikenneet vastaavien kaupallisten palveluiden tai yleispalveluliittymien hintatasosta. Virasto on lisäksi todennut asiakkailta laskutettavien rakentamismaksujen olevan alhaisemmat kuin liittymien rakentamisesta Telia-Soneralle aiheutuvat kustannukset.
Viestintävirasto on hintaa arvioidessaan myös huomioinut Lisman kylän sijainnin hyvin harvaan asutulla alueella Inarin kunnassa.
"On hyvä huomata, että viestintämarkkinalain mukaan liittymän kohtuullisena pidettävä hinta voi vaihdella eri puolilla maata. Harvaanasutuilla alueilla etäisyydet ovat pidempiä, mikä vaikuttaa liittymän rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin. Yleispalvelua ei välttämättä näillä alueilla saa samalla hinnalla kuin Suomen suurimmissa kaupungeissa", sanoo lakimies Saara Punkka Viestintävirastosta.
Viestintävirasto on aikaisemmin sanonut , että kohtuullinen kuukausimaksu yleispalveluun kuuluvalle 1 Mbit/s internetliittymälle olisi noin 30-40 euroa.
Lähde: Talouselämä
Viestintäviraston mukaan 39,90 euron kuukausimaksu 1 megabitin laajakaistasta on kohtuullinen hinta.
Telia-Sonera on tarjonnut Lisman asukkaille 1 Mbit/s laajakaistaliittymiä. Niiden hinta asiakkaalle on 1295 euroa rakentamismaksuja sekä kuukausimaksu 39,90 euroa kuukausimaksuja. Viestintävirasto sanoi maanantaina julkaisemassaan tiedotteessa pitävänsä hintaa "kohtuullisena".
Viestintäviraston mukaan Lisman liittymien kuukausimaksut eivät ole merkittävästi poikenneet vastaavien kaupallisten palveluiden tai yleispalveluliittymien hintatasosta. Virasto on lisäksi todennut asiakkailta laskutettavien rakentamismaksujen olevan alhaisemmat kuin liittymien rakentamisesta Telia-Soneralle aiheutuvat kustannukset.
Viestintävirasto on hintaa arvioidessaan myös huomioinut Lisman kylän sijainnin hyvin harvaan asutulla alueella Inarin kunnassa.
"On hyvä huomata, että viestintämarkkinalain mukaan liittymän kohtuullisena pidettävä hinta voi vaihdella eri puolilla maata. Harvaanasutuilla alueilla etäisyydet ovat pidempiä, mikä vaikuttaa liittymän rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin. Yleispalvelua ei välttämättä näillä alueilla saa samalla hinnalla kuin Suomen suurimmissa kaupungeissa", sanoo lakimies Saara Punkka Viestintävirastosta.
Viestintävirasto on aikaisemmin sanonut , että kohtuullinen kuukausimaksu yleispalveluun kuuluvalle 1 Mbit/s internetliittymälle olisi noin 30-40 euroa.
Lähde: Talouselämä
Vastaukset 22
Vanhimmat
Se on aivan kohtuutonta jos ja kun joku Syöttiläsmaakuntien eläjä, siis elätti, joutuu maksamaan jotakin aiheuttamiaan kustannuksia.Ole ilman syöttiläs ja katso kuinka paljon jo tähän meneessä on etelän työtätekeviltä riistetty teidän pankkopoikien eteen tässäkin asiassa.
Mitä te teette niillä palveluilla? Luulisi sitä tukiaisissa rypiessä pärjäävän ilmankin.
Ei teillä syöttiläillä ole lainkaan ns. häpyä.
Teidät elätetään kohdusta hautaan ja kaikki pitäisi saada Keskustan syvästi vihaamilta kaupunkilaisilta.
Miksi ette eroa Suomesta? Nythän on jo kaksi suomea, on elättävä.Suomi ja elätti-Suomi.
KUKA SINUA SYÖTTÄÄ.....
..ja missäpäin Suomea hoitokotisi on?
Oli taannoin juttua Maaseudun Tulevaisuudessa otsikoitu jotain että "Aikataulu takkuaa, liittymiä ei syrjäseuduille saada" tms että kun ei ahneet operaattorit meinaa ruveta rakentamaan niitä liittymiä.
Mutta oli jutussa joitakin asiallisia totuuksiakin. Joillakin alueille liittymän rakentaminen operaattorille voi maksaa yli 10.000 euroa per liittymä. Uskoisinpa että tuo Lisman kylä Inarissa kuuluu näihin alueisiin? Siihen nähden tuo 1.295 liittymismaksu 40 euroa kuussa on hyvion kohtuullinen maksu, sanoisin jopa että halpa.
Tuosta jää yli 8.000 euroa kuukausimaksuilla katettavaksi ja 8.000 euroa kestää 40 euron kuukausimaksuilla kerätä 200 kuukautta eli siis lähes 17 vuotta. Vasta tällöin operaattori olisi ns omillaan eli olisi saanut katettua rakennuskustannukset. Koko tämän ajan operaattorilla tietysti on ollut ylläpitokuluja, liikennöintikuluja yms yms joten todellisuudessa tuollaisella liittymällä 20 vuotta ei riitä että operaattori on omillaan.
Kun kuitenkin operaattori ei voi tuottaa tappiota niin mitä luulette, keneltä kerätään ne puuttuvat eurot joita tarvitaan tuollaisen tappiollisen liittymän rakentamiseen / ylläpitoon?
Eiköhän tuossa laajakaistaliittymässä, johon sisältyy 1295 euron liittymismaksu, ole kuitenkin kysymys 100 megan kuituliittymästä. Ei ole mitään järkeä vetää yhden megan kuitua, koska sellainen järjestyy mokkulallakin, joka toimii kännyköitä varten rakennettujen linkkimastojen kautta.
Lismassa ei kuitenkaan ole linkkimastoa, joten siellä eivät toimi sen kummemmin kännykät kuin mokkulatkaan. Asukkaat vetosivat liikenneministeriin, että saisivat sen maston, mutta muistelisin, että yllättäen sinne ollaan kuitenkin puuhaamassa myös tuota 100 megan kuituliittymää. Tarpeetonta mielestäni, ja voi olla, etteivät siihen kaikki asukkaat edes tartu, vaikka liittymän hinta on kohtuullinen, ellei suorastaan edullinen.
Tämä hanke jossa kuituliittymä luvataan kaikille on kanssa jälleen kerran yksi jättimäinen rahansiirto taajamista maaseudulle. Jos ajatellaan vaikka tuota edellä ollutta että liittymä maksaa sen 10.000 euroa rakentaa ja operaattorilta kestää 20 vuotta pelkästään siihen että saa maksuilla välittömät kustannuksensa kuoletettua ilman ylläpitoa, yleiskuluja jne jne niin tappiollinenhan tuollainen liittymä operaattorille on.
Mitä tekee operaattori? Ei voi korottaa tuollaisen liittymän hintoja että se maksaisi edes omat kustannuksensa. No, korottaa niiden hintoja joilta voidaan ottaa eli taajamissa asuvat maksavat korkeampina maksuina tuollaisten tappiota tuottavien liittyminen kustannukset. Maksavat siis korkeampaa maksua kuin mitä omat kustannuksensa ovat.
Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä miten homma toimii. Halutaan asua maalla ja kehutaan että miten siellä on hyvä ja lapsille turvallinen ympäristö ja halvat tontit ja luonto lähellä jne jne. Monia etuja siis joista maalla asuva pääsee nauttimaan. Mutta sitten kun tulee näitä haittoja eli kalliimpi laajakaista, kalliimmaat vesi ja viemäri, kallimmat tiet niin sittenpä niitä haittoja ei halutakaan itse kustantaa. Otetaan vaan ne hyödyt ja laitetaan ns yhteiskunta eli muualla taajamissa asuvat maksamaan niiden haittojen kustannukset. Eli otetaan itse hyödyt ja sosialisoidaan haittojen kustannukset.
Mikä pakko sinun on ryhtyä sellaisen operaattorin asiakkaaksi, joka rakentaa liittymiä myös maaseudulle? Valitse city-operaattori tai perusta paikkakuntasi asukkaiden kanssa oma.
Eikös se enemmin olisi tarve että maalaisten pitäisi perustaa se oma ja vastata omista kustannuksistaan?
Ihan muutaman kympin takia ei varmaan kannata operaattoriksi alkaa. Mutta aika heikot on tietämyksesi tietoliikennealasta. Yleensä operaattori tarvitse toimiluvan ja siinä yleensä on mukana ns yleispalveluvelvoite omalle toimialueelleen joka ei yleensä voi olla vaikkapa kaupunginosa. Operaattori velvoitetaan tarjoamaan palvelut kaikille talouksille omalla toimialueellaan ja vieläpä samaan hintaan kaikille. Juuri tämän takia esimerkiksi Soneran on pakko rakentaa noita 10.000 euron täysin tappiollisia liittymiä ja sitten kattaa tappiot tuottavilta asiakkailtaan perittävillä suuremmilla maksuilla.
Juuri maaseudunhan asukkaat Suomessa omia kuituverkko-osuuskuntia ovat perustaneetkin, koska suurilla puhelinyhtiöillä ei ainakaan aiemmin ollut mielenkiintoa rakentaa kuituverkkoja kuin kaupunkeihin.
Toimiluvan saaminen vaikka tiettyyn kaupunginosaankin on mahdollista. Kaupunginosillahan oli "kylätelevisioita" jo 1980-luvulla. Nykyisenä kuituverkkojen aikakaudella oma alueverkko on muun muassa Helsingin Arabianrannassa.
Häävit eivät ole ainakaan sinun tietosi tietoliikennealasta, kun käytät tuollaisia ilmaisuja kuin "YLEENSÄ operaattori tarvitsee toimiluvan"? Ei siis aina? Kerro niistä poikkeuksista.
Toivottavasti ainakin tajuat sen, että verkko ja verkon kautta tarjottavat palvelut ovat kaksi eri asiaa. Verkko-osuuskunnat rakentavat tavallisesti ns. avoimia verkkoja, joissa se ei pakkoliitä mukaan palveluja, vaan verkkoon liittynyt voi ostaa ne palveluntarjoajilta erikseen ja yksittäin. Samalla hän pääsee kilpailuttamaan palveluntarjoajia keskenään hinnoilla ja palvelujen monipuolisuudella.
Kuukausimaksut tulevat siten halvemmiksi kuin suurten operaattoreiden asiakkailla, jotka ovat sidottuja verkon rakentajan asiakkuuteen ja ostamaan näiltä kalliita palvelupaketteja.
Avoimet verkot sekä verkko-osuuskuntien levittäytyminen myös kaupunkeihin on johtanut siihen, että nykyään myös suuret operaattorit ovat levittäytymässä ainakin isompiin kyliin taatakseen kytkykaupalleen riittävät markkinat.
"Nykyisenä kuituverkkojen aikakaudella oma alueverkko on muun muassa Helsingin Arabianrannassa."
Niin tarkoitat tätä
http://www.arabianranta.fi/asuminen/alueverkko/
jonka sivut eivät vastaa. Liekö toiminnassakaan enää vai onko lienee kaupattu jollekin oikealla operaattorille?
Jonka siis
http://www.itviikko.fi/desktop/1998/11/05/valokuitu-joka-kotiin-arabianrannassa/19981723/7
rakensi
"Verkon rakentajana toimii Helsingin Energia yhteistyössä Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa. Rakentaminen toteutetaan pääasiassa sähköverkon rakentamisen yhteydessä, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen verkon rakentamisen kohtuullisin kustannuksin."
"Toivottavasti ainakin tajuat sen, että verkko ja verkon kautta tarjottavat palvelut ovat kaksi eri asiaa. Verkko-osuuskunnat rakentavat tavallisesti ns. avoimia verkkoja, joissa se ei pakkoliitä mukaan palveluja, vaan verkkoon liittynyt voi ostaa ne palveluntarjoajilta erikseen ja yksittäin. Samalla hän pääsee kilpailuttamaan palveluntarjoajia keskenään hinnoilla ja palvelujen monipuolisuudella.
Kuukausimaksut tulevat siten halvemmiksi kuin suurten operaattoreiden asiakkailla, jotka ovat sidottuja verkon rakentajan asiakkuuteen ja ostamaan näiltä kalliita palvelupaketteja."
Fyysinen verkko ja looginen verkko ovat eri asia. Mutta sen fyysisen verkon rakentaminen ei ole välttämättä yhtään halvempaa vaikka sen tekisi vaikka tarkoitukseen perustettu osuuskunta. Jos kaapelin kauvi yms maksavat sen 10.000 euroa per liittymä niin sitten maksavat. Paitsi tietysti jos talkoilla tehdään. Palveluiden pakkoliittäminen ei ole mukana fyysisen verkon rakennuksessa. Jos fyysinen verkko tehdään erikseen niin sitten fyysisestä verkosta on myös maksettava erikseen, voi tulla harvaan asutuilla alueille varsin kalliiksi. Eikös tässäkin ketjussa ollut laskelma jossa investoinnin kuoletusaika 40 euron kuukausimaksulla on 20 vuotta jos liittymää kohti kustannus on 10.000 euroa. Siinä voi persaukisen osuuskunnan olla vaikea saada 20 vuoden lainaa kun vaakutena on arvontonta kaapelia maassa?
Ja kun tuodaan ne palvelut tuollaiseen verkkoon niin johonkin fyysisen verkon pisteeseen tarvitaan palveluoperaattorin raakaa rautaa. Jos kyseinen paikka on lähellä operaattorin vanhaa runkoverkkoa niin palvelut saattaa saada halvalla. Mutta kun mm jenkkilän xxx-sivujen selaus kustantaa operaattorille jotakin eli liikenne verkossa ei ole ilmaista vaan maksaa niin juurikaan halvemmalla itse palvelua ei kyllä saa.
Fyysisen verkon rakentamiskulut ja asiakkaalta verkkoon liittymisestä perittävät kulut ovat toki suunnilleen yhtä suuret riippumatta siitä, tilaako rakennustyön pelkästään kuidun ja päätelaitteen omistava erillinen verkko-osuuskunta vai palveluoperaattori.
Jos kuidun tuo kotiin verkko-osuuskunta, se perii asiakkaalta kuukausittain vain verkon ylläpitomaksua, johon ei sisälly mitään palveluja. Palvelut ostetaan erikseen siltä operaattorilta, jolta halutaan tai vaikka useammaltakin. Tässä erikseen ostamisessa voi säästää kahdella tapaa: ensinnäkin ostamalla vähemmän palveluja kuin operaattoreiden palvelupaketteihin kuuluu ja toiseksi kilpailuttamalla operaattoreita keskenään.
Pistän tähän linkit kahden verkko-osuuskunnan sivuille. Niillä kerrotaan lisää tuollaisen pelkkänä verkko-osuuskuntana toimivan yhtiön periaatteista sekä mitä etuja, tuollaisesta kaikille operaattoreille avoimesta verkosta on:
http://www.keskikaista.fi/fi/palvelut/
http://www.kuuskaista.fi/hinnasto.html
Mainittakoon vielä, että nykyään eräin paikoin maaseutua omaa verkkoaan rakentavat rinnakkain sekä verkko-osuuskunta että joku alueellinen operaattori. Taloudellisesti järkevintähän tuossa tapauksessa on ajoittaa rakentaminen samaan ajankohtaan ja upottaa kuitu samaan kaivantoon, jolloin rakennuskulut muodostuvat pienemmiksi. Näin on myös tehty, vaikka yhtiöt kilpailevatkin asiakkaista keskenään.
http://www.kuuskaista.fi/hinnasto.html
Ja on halpaa kuin saippua...
Esimerkki kuukausimaksusta:
Palvelu kk-hinta
Verkkomaksu 36,30
internet 100/100Mt 22
eTV-palvelu 5
yhteensä 63,30
Eli tuo verkkomaksu on siis 36,30 eli siis pelkästä verkosta peritään enemmän kuin mitä kaupunkialueilla on verkko internet... Halpaa siis on... Ja jos on niin että on alueellinen operaattori joka siis joutuu toimialueellaan tarjoamaan palvelua kaikille samalla hinnalla niin mites on, kenen pussista nuo haja-asutusalueen kustannukset peritään?
Tuo 36,30 hintana vastaa muuten suunnilleen sitä että on 10 vuoden kuoletusaika ja per liittymä kustannukset ovat olleet 5.000 euroa. Tuollaisella hinnalla pysynee nenä pinnan yläpuolelle.
Tuo Arabianrannan alueverkko näyttää tosiaan eroavan verkko-osuuskuntien enemmistöstä sikäli, että se ei itse ole rakentanut verkkoa, vaan ilmeisesti toimii vain jonkinlaisena välikappaleena verkon ja operaattoreiden välissä. Joka tapauksessa Arabianrannassakin lienee vapaus valita itse operaattorinsa, ellei sitten ole käynyt niin kuin epäilet. Wikipedian sivuilla siitä ei kuitenkaan ole tietoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arabianranta
Mutta tuossakin tapauksessa verkon on rakentanut operaattorista erillinen yhtiö. Verkon ei tarvitse olla millään lailla sidoksissa operaattoreihin. Periaatteessa ketkä tahansa voivat perustaa oman verkkoyhtiön ja rakentaa verkon. Eri asia sitten on, jos Helsingin kaupunki on niin sosialistinen politiikaltaan, että se sallii verkot vain joko isojen operaattorien tai itsensä omistukseen. Valtaosassa maata vallitsee vapaa kilpailu.
Kalliit ylläpitomaksut minunkin mielestäni tuolla Kuuskaistalla on. Sillä toisella eli Keskikaistalla ylläpitomaksu on halvempi, 25 euroa kuukaudessa.
Jos tarkoitat "alueellisella operaattorilla" tuota verkko-osuuskunta Kuuskaistaa, niin sillähän oli alunperinkin lähtökohtana, että se rakentaa verkon nimenomaan syvälle maaseudulle, johon operaattorit eivät olleet valmiita tulemaan. Joten tuskin sen asiakkailla on ollut missään vaiheessa mitään hinnoitteluperiaatetta vastaan.
Kuuskaistan kuukausimaksujen kova hinta johtuneekin pitkälle siitä, että se on vieläkin käytännössä pelkästään haja-asutusalueiden verkko. Jos yhtiö pääsee levittäytymään myös kaupunkeihin, kuukausimaksujen kuvittelisi silloin alentuvan.
"Kuuskaistan kuukausimaksujen kova hinta johtuneekin pitkälle siitä, että se on vieläkin käytännössä pelkästään haja-asutusalueiden verkko. Jos yhtiö pääsee levittäytymään myös kaupunkeihin, kuukausimaksujen kuvittelisi silloin alentuvan. "
Pääsit juurikin asian ytimeen... Eli aina näissä verkkohommissa(kin) taajamien asukkaat laitetaan maksumiehiksi haja-asutusalueen korkeille kustannuksille...
Lainaanpa tuolta ketjusta aikaisemmin asiaa hyvin kuvaavan jutun tähän:
"Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä miten homma toimii. Halutaan asua maalla ja kehutaan että miten siellä on hyvä ja lapsille turvallinen ympäristö ja halvat tontit ja luonto lähellä jne jne. Monia etuja siis joista maalla asuva pääsee nauttimaan. Mutta sitten kun tulee näitä haittoja eli kalliimpi laajakaista, kalliimmaat vesi ja viemäri, kallimmat tiet niin sittenpä niitä haittoja ei halutakaan itse kustantaa. Otetaan vaan ne hyödyt ja laitetaan ns yhteiskunta eli muualla taajamissa asuvat maksamaan niiden haittojen kustannukset. Eli otetaan itse hyödyt ja sosialisoidaan haittojen kustannukset. "
Etkö tajua, että ylläpitomaksut halpenisivat vain siksi, että asiakkaita tulee lisää, jolloin ylläpitokustannukset asiakasta kohden pienenevät. Ihan sama, ovatko nuo lisäasiakkaat sieltä haja-asutusalueilta vai kaupungeista.
Sen sijaan nuo kaupunkilaisasiakkaat eivät voisi liittyä verkkoon sen halvemmalla kuin haja-asutusalueiden asukkaatkaan (1100 euroa rakentamishetkellä). Mutta mikä estää kaupunkilaisia perustamasta omaa verkko-osuuskuntaansa?
"Etkö tajua, että ylläpitomaksut halpenisivat vain siksi, että asiakkaita tulee lisää, jolloin ylläpitokustannukset asiakasta kohden pienenevät. Ihan sama, ovatko nuo lisäasiakkaat sieltä haja-asutusalueilta vai kaupungeista."
No ei todellakaan!!!
Otetaanpa esimerkki.
On verkko-operaattori joka saa haja-asutusalueelta 10 uutta asiakasta. Asiakkaat ovat kaukana ja hajallaan, jokaisen liittymän rakentaminen maksaa operaattorille 7.000 euroa kappale.
Vastaavasti sama operaattori saa 10 uutta asiakasta siten että vetää kuitukaapelin rivitalon nurkalle ja kustannus on sama 7.000 euroa.
Näin operaattorille siis maksoi 10 uuden asiakkaan saaminen joko 70.000 euroa tai 7.000 euroa. Miten mielestäsi on, halpenivatko ylläpitomaksut kummassakin tapauksessa?
Ei todellakaan ole sama, ovatko lisäasiakkaat maalta vai kaupungista...
"Mutta mikä estää kaupunkilaisia perustamasta omaa verkko-osuuskuntaansa? "
Ei varsinaisesti mikään. Mutta kaupungissa hyvin monessa jo valmiin vanhan infran omaavan operaattorin käyttö tulee kuitenkin halvemmaksi kuin täysin tyhjästä perustetun uuden.
Lisäksi kaupungeissa yhteiskunta ei millään muotoa osallistu kustannuksiin kun sen sijaan haja-asutusalueilla maksajiksi saatetaan saada EU, valtio ja kunta... Verorahoista siis kuitenkin. Kaupungeissa joutuu maksamaan koko roskan ihan itse.
Noissa hinnastoissahan on liittymismaksut ja kuukausittaiset ylläpitomaksut erikseen. Sen perusteella rakentamiskustannuksia ei sisälly kuukausimaksuihin, vaan jälkimmäiset koostuvat mm. verkon huollosta ja henkilökuntakuluista.
"Noissa hinnastoissahan on liittymismaksut ja kuukausittaiset ylläpitomaksut erikseen. Sen perusteella rakentamiskustannuksia ei sisälly kuukausimaksuihin, vaan jälkimmäiset koostuvat mm. verkon huollosta ja henkilökuntakuluista. "
Voihan noin kuvitella. Mutta kun otetaan realistinen tilanne huomioon eli liittymän liittymismaksut eivät kata liittymän rakennuskustannuksia niin eiköhän tuohon kuukausimaksuun ole upotettu osa liittymän rakennuskustannuksista. Kyse on tavallaan samasta asiasta kuin osamaksussa, maksatko 10.000 euron liittymismaksusi nyt ja sitten 5 euroa kuussa vai maksatko 1.000 euroa nyt ja 40 euroa kuussa.
Kyllä on sorsimiset kaukana. Tosiasiassa taajamien asukkaat laitetaan maaseudun yhteyksien maksumiehiksi.
Eli Demari Kiuru valehteli, että Lismaankin tuodaan laajakaista yhteiskunnan taholta.
Valehtelemisenhan demarit taitaakin parhaiten, kuten muistamme vaalilupauksienkin kohdalta.