Enää toivoa, että mua ikävöisit, tai ihannoisit. Vihdoin hyväksyn, että yksipuolisia voimakkaat tunteeni olivat ja ovat.
Sinulle kaikki oli leikkisää flirttiä, minä ihastuin. Ihastuin liikaakin.
Sinulle kaikki oli leikkisää flirttiä, minä ihastuin. Ihastuin liikaakin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi niin ajattelet?
Sinähän siinä pelkäät. Kangastuksen perässä juokseminen uuvuttaa.
Ehkä voimakkaat tunteet olivat ja edelleen ovat molemminpuolisia, mutta mihin ne oikeastaan perustuvat?
Voimakkaat tunteet kehittyvät pikkuhiljaa, ainakin minulla. Ensimmäinen tuntemus alkoi sinänsä jännästi, että vain aisti toisen läsnäolon jotenkin tavallista vahvemmin, sitten katse joka vei jalat alta ja vei täysin johonkin auroforiseen tilaan, toisen fyysisen olemuksen vetovoima tavallista voimakkaampi, siitä aina lisää pieniä yksityiskohtia, jotka saavat olon värisemään ja toisen tuntumaan entistä läheisemmältä. No jokin kokonaisuudessa vetää vahvasti puoleensa, jokin tuttuus tai ihmeellinen vetovoima, jota ei tunne muita kohtaan tai ole tuntenut. Tunne syvenee mitä enemmän näkee ja pääsee lähelle toista. Tunne, jota ei voi sanoin oikein sanoin selittää eikä ymmärtää. Jotenkin noin kai.
Tuo vastaa hyvin myös minun kokemusta. Vuosia jatkunut ihastus syveni jotenkin täysin eeppisiin mittasuhteisiin. Toinen alkoi vaikuttamaan sataprosenttisen täydelliseltä itselle. Mutta voiko siitä mikään olla todellista, jos toista ei tunne lainkaan? Onko tunteilla mitään mahdollisuutta kestää, jos ne ovat rakentuneet pelkästään mielikuvien varaan?
Eikö ookki paskamaista huomata,että vi-tuiks meni ja tuskaa sydämestä ei poista mikään
Mä pelkään, että sen tuskan jälkeen ei jää jäljelle enää mitään.