Olen itse raskaana ja kärsinyt todella voimakkaasta pahoinvoinnista ja oksentelusta päivittäin. Ennen raskautta olin energinen ja jopa sporttinen, mutta kroppani tuntuu turvonneelta ja väsyneeltä, vaikka painoa ei olekaan tullut lisää. Tuntuu myös stressaavalta miettiä jokaista suupalaa siltä kannalta, pysyykö se nyt varmasti sisällä sekä alati kiinnittää huomiota siihen, että muistaa syödä tarpeeksi usein pahoinvoinnin hillitsemiseksi. Hampaissa kiille kärsii jatkuvasta oksentelusta ja tuntuu joskus, että katkeaa verisuoni otsasta sen yökkäämisen yhteydessä. Ruokahalu on käytännössä hävinnyt ja vettäkään ei uskalla liikaa juoda, sillä sekin tulee ulos helposti samoin tein.
Joissain naistenlehdissä ja netin keskustelupalstoillakin toisinaan hehkutetaan ajatusta raskaudesta auvoisana, ihana olotilana. Kertokaa te viisaammat, että miten ihmeessä tajuan ja löydän sen auvoisuuden tämän pahoinvoinnin ja tuskan keskellä.
Joissain naistenlehdissä ja netin keskustelupalstoillakin toisinaan hehkutetaan ajatusta raskaudesta auvoisana, ihana olotilana. Kertokaa te viisaammat, että miten ihmeessä tajuan ja löydän sen auvoisuuden tämän pahoinvoinnin ja tuskan keskellä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedän tunteesi aivan tasan tarkkaan! Itselläni oli (ja on välillä vieläkin) tuo ihan sama ajatus. Oksensin rv 16 asti,jonka jälkeen asteittain helpotti mutta vieläkin jos en syö tarpeeksi usein niin paha olo tulee takaisin! Ja kun pahoinvointi loppui niin tilalle tuli issias,suonenvedot ja jatkuva vessassa ravaaminen. Nukkuminen on todella vaikeaa,kun en löydä yhtään asentoa jossa ei johonkin sattuisi.
Itsekkin mietin,että miten tästä tilasta voi nauttia mutta ainakin silloin kun vauva liikkuu ja "kommunikoi" niin nautin niistä hetkistä :) Mutta en nyt menisi kenellekkään sanomaan että mun mielestä raskausaika oli maailman ihaninta. Ei oo tullu sitä keskiraskauden tosi energistä oloa :( Ja viikkoja ois vielä 17 jäljellä,nyt siis menossa rv23!
Et maininnut onko raskautesi vielä ihan alussa vai jo pidemmällä,mutta ainoa neuvo minkä osaan sanoa tuohon pahoinvointiin on se,että syö sitä mitä mieli tekee koska ne usein pysyy sisällä ja menee alas :) Itellä alussa se oli viili,mehujää ja juustohampurilainen. Niillä mentiin sinne rv16 asti! Muista myös nukkua paljon,koska se itellä auttoi. Jos pystyt niin nuku päikkäreitä,niin pahoinvointi pysyy vähän hallinnassa!:)
Tsemppiä :)
itselläni oli erittäin huonoa oloa viikoilla 6-10. sen jälkeen vain satunnaista kuvotusta. hedelmät tuntuivat parhaimmilta ja piimä. mitään hiilihapokasta ei kannata juoda, itselläni limsat saivat niin pahan hapon nousemisen kurkkuun että ei limsat taida enää ikinä maistua.
Juu ja oottakaapa sitä loppuraskauden "autuutta" sitten! ;-D
Kyllä siitä on auvoisuus ja ihanuus kaukana siitäkin...
Eiköhän se hehkutus oo vaan sitä, että joillakin ei vain satu tulemaan niin paljon niitä ikäviä sivuvaikutuksia ja sitten heillä on aikaa hehkuttaa sitä "ihanuutta", kun pitäähän heistäkin "joltakin" tuntua sen raskauden... Mutta yleensä ottaen sanoisin, että raskaana oleminen tuntuu lähinnä pahimmillaan joka kohdassa jonkin verran hankalalta ja pahenee vaan loppua kohden.
Paitsi niin kuin itsekin totesit, kaikille ei niitä vaivoja samalla tavalla tule, joten joillakin se loppuraskauskin saattaa olla ihan autuas. :) Toivotaan, että vastapainoksi jatkuvalle pahoinvoinnille aloittajan loppuraskaus olisi kutakuinkin oireeton.