Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

Ei kummallekaan . Vaihdetaan Ahvenanmaa Venäjän kanssa Karjalaan.

Miten Ruotsi Talvisodan voitti I

http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-talvisodan-voitti-i.html


Miten Ruotsi voitti Talvisodan II

http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-voitti-talvisodan-ii.html

Suomalaiset puolustivat ankarasti maataan, ja toki Ruotsinkin etuja, maksaen kalliin hinnan sodasta. Omituista kylläkin oli, että Suomi olisi ollut valmis tuota pikaa luopumaan kaikesta siitä, mitä se oli asein puolustanut 105 päivää, eli 25 000 suomalaisen hengen vaatineesta itsenäisyydestään. Siitä oltiin luopumassa Ruotsin hyväksi laukaustakaan ampumatta, kun kaavailtiin valtioliittoa Ruotsin kanssa. Ruotsi olisi samalla kuitannut 1808-1809 tappionsa laukaustakaan ampumatta! Onneksi Saksan ja NL torppasivat hankkeen heti tuoreeltaan ja niin Suomen itsenäisyys säilyi!

Jos ruotsalaiset vaihtavat sen Kiirunan malmivaroihin mikäs siinä. Ei taida nekään toisaalta olla niin tyhmiä. Kiirunan oma poika saami-Salminghan voisi toimi lobbaajana. Täytyy kyllä ihmetellä ahvenanmaalaisten kitinää. Ovat käytännössä saaneet olla koskemattomana vuodesta 1809 lähtien eli yli kaksisataa vuotta. Harva alue Euroopassa on saannut olla yhtä pitkään rauhassa. Uliseeko esim. maltalainen tai korsikalainen kuten ålantiloinen.

Miten Ruotsi Talvisodan voitti I

http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-talvisodan-voitti-i.html


Miten Ruotsi voitti Talvisodan II

http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-voitti-talvisodan-ii.html


1918 Ahvenanmaan tapahtumat aiheutti kovasti juopaa Suomen ja Ruotsin välille. Se kostautui 1939-40.

Saksalaiset tosiasiassa pelasti Ahvenanmaan Suomelle. Eräs tärkein syy saksalaisten mukaantuloon olikin Ruotsin katala selkäänpuukotus Ahvenanmaalle. Se katsoi tilaisuutensa tulleen ja riensi haaskalle. Saksan mukaan tulo oli Ruotsille ankara takaisku, sillä Suomi ei olisi kyennyt pitämään puoliaan Ruotsin suorittamaa Ahvenanmaan miehitystä vastaan. Kukapa tietää, että jos Suomi olisi pyytänyt sotilaallista apua Ruotsista niin mikä olisi ollut lopputulos. Kenties vuoden 1809 ankara menetys olisi kätevästi korjattu ja Itämaa olisi kaapattu takaisin homokuninkaan hoiviin...

Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen.

Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.

Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu Kansainliitossa

Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan.

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html

"Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."


Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:

Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950

Paljon asiallista informaatiota, josta virallinen Suomi vaikenee.

Onneksi on Internet!

Noissa lyhennetyissä linkeissä on niiden alkuperäisten sähkeiden kopiot, myöskin se jonka katala Ruotsi lähetti hämäystarkoituksessa.


Mistähän Ahvenanmaan riidassa oli kysymys?

Artikkelit ja kolumnit, 19.3.2008

Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?


Ulkoministeriö viettää perustamisensa 90-vuotisjuhlaa vuonna 2008, jonka merkeissä ministeriö esittelee historiaansa ja arkistonsa aarteita...

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39458

Kiista Ahvenanmaasta sai alkunsa heti Suomen itsenäistyttyä. Saarilla oli lyhyen ajan sisällä monenlaisia joukkoja: venäläisiä, punakaartilaisia, Uudenkaupungin suojeluskuntalaisia ja ruotsalaisia. Maaliskuussa 1918 Ahvenamaalle saapuneet saksalaiset pakottivat saarelaisia "auttamaan" tulleet ruotsalaiset poistumaan.
Sekä Ahvenanmaalla että Ruotsissa eläteltiin toiveita saariryhmän irrottamisesta Suomesta. Ruotsin mielestä ahvenanmaalaisten tuli itse saada kansanäänestyksessä päättää, kumpaan valtioon he haluaisivat kuulua. Suomella ei ollut harhaluuloja kansanäänestyksen lopputuloksesta, joten se kieltäytyi siitä ehdottomasti. Suomen mielestä Ahvenanmaa kuului historiallisesti ja maantieteellisesti Suomeen ja saarelaiset olivat vain osa maan ruotsinkielisestä väestöstä.

Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille (PDF, 107 kt)

http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=28449&GUID={C4F981B5-36EB-48EC-9DD7-89E6872729B1}

TinyURL was created!

http://tinyurl.com/84atmnz

Ruotsi yritti turhaan saada Ahvenanmaan kysymyksen Pariisin rauhankonferenssin esityslistalle. Suomi taas toivoi lopettavansa kiistan säätämällä toukokuussa 1920 lain Ahvenanmaan itsehallinnosta. Lopulta kysymys päätettiin alistaa juuri perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi. Syyskuussa 1920 Kansainliiton neuvosto perusti erityisen tutkijakomission. Suomessa ryhdyttiin välittömästi valmistelemaan vierailua. Nyt oli mahdollisuus itsekin vaikuttaa asioihin, eikä komissio ollut vain ruotsalaisten uutistietojen ja näkemysten varassa.
Kolmimiehinen komissio kävi aluksi Ruotsissa ja saapui sitten Helsinkiin. Joulukuun alussa 1920 se lähti junalla Turkuun ja edelleen laivalla Maarianhaminaan. Suomalaiset esittelivät vieraille merikortteja ja karttoja, koska halusivat vieraiden ymmärtävän Ahvenanmaan ja Turun saariston yhteenkuuluvuuden. Samalla isännät halusivat osoittaa, ettei Kihti suinkaan ollut mikään luonnollinen raja Ahvenanmaan ja Turun saariston välillä, kuten ruotsalaiset propagandassaan ja pelkistetyissä kartoissaan antoivat ymmärtää. Niissähän Ahvenanmaan pääsaaret olivat siirtyneet parikymmentä kilometriä länteen, Ahvenanmaan ja Turun saaristo oli kovasti harventunut ja Kihdistä oli tullut leveä meri.

Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan (PDF, 470 kt)

http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=28450&GUID={CF3E3784-5742-4CBA-AFA5-99B72C14B2FD}

TinyURL was created!

http://tinyurl.com/7tphaxq

Ahvenanmaalla ei voitu ryhtyä "henkilövalintoihin" kuten Helsingissä, vaan komission oli annettava vapaammin tutustua tilanteeseen. Suomen Tukholman-lähettiläs Werner Söderhjelm oli korostanut sitä, että "oli olemassa suuri vaara, jos komissio saa viime vaikutuksen Ahvenanmaalta ja heidän lujasta tahdostaan". Huoli oli turha. Vierailu sujui suomalaisten etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Tutkijakomission raportti valmistui toukokuussa 1921. Siinä Ahvenanmaa tunnustettiin Suomeen kuuluvaksi, mutta samalla Suomen hallitus velvoitettiin takaamaan saarelaisten asema laajennetulla itsehallinnolla.