Kokoomuksella on käynnissä mahtava kampanja, jotta EK:n tavoitteet toteutetaan.
Sampo Oyj:n johtaja Kari Stadigh on valmistellut (kokoomuslaisista kerätyn) "Pääomamarkkinastrategiaa Suomeen.
Eläkeyhtiöiden johtajista, yritysjohtajista ja virkamiehistä koostuva Stadighin työryhmä esittää verohelpotuksia yrityksille, esim.
- osinkoverotuksen rakenteen korjaaminen epäneutraalin verokohtelun oikaisemikseksi. Omistamisen verotus ei saa olla raskaampaa kuin muiden pääomatulojen.
Jyrki Kataisen valtiovarainkaudellaan asettama verotyöryhmä esitti, että yhtiöiden verotusta pitäisi laskea ja nostaa omistajien veroa. Oliko se epäneutraalia?
Yhtiöiden verotusta on laskettu ja palkansaajien verotusta on korotettu tuntuvasti.
Samanlaista epäoikeudenmukaista verotusta kokoomus vaatii edelleen välittämättä siitä mihin se johtaa, kun tuloerot kasvavat suunnattomasti ja luokkayhteiskunta tulee ryminällä.
Kokoomus vaati viime hallitusneuvotteluissa, että yhteisöveroa alennetaan neljä prosenttiyksikköä. Vasemmistopuolueet eivät siihen suostuneet, mutta kyllä kokoomus EK:n vaatimuksen toteuttaa vielä tulevaisuudessa.
Verot ja veroluonteiset maksut sekä niiden %-osuus verovelvollisryhmittäin
2000 ja 2009:
Luonnolliset henkilöt yhteensä 2009, 84,8 % veroja
(vuonna 2000, 73,7 %).
Verot nousseet 2000-2009, 11,1 %
- palkansaajat v. 2009, 60,3 % veroja ja v. 2000, 51,7 % veroja
palkansaajien verotus on noussut (2000-2009) 8,6 %
Yhteisöt yhteensä 2009, 15,2 % veroja (vuonna 2000 26,3 %)
yhteisöjen verotus laskenut 11,1 %
- osakeyhtiöt v. 2009, 14,4 % veroja ja v. 2000, 25,2 % veroja.
osakeyhtiöiden verotus laskenut 10,8 % (2000-2009)
Valtion verokertymästä (verot ja veroluonteiset maksut) yhteisöjen osuus on vähentynyt (2000-2009) 11,1 % ja luonnollisten henkilöiden verotus on vastaavasti noussut 11,1 %.
Kokoomus vaatii yhteisöveron vähentämistä 4 %, mikä kerättäisiin sitten pääasiassa palkansaajilta.
Yritystuet ovat noin 3 miljardia euroa vuodessa. Yritystuet maksetaan verokertymästä, josta palkansaajat maksavat suurimman osan.
Yritysten veroedut ovat 2 miljardia euroa, jonka maksavat pääasiassa palkansaajat.
Katainen posti työnantajien kela-maksut laman aikana ja ulkomaan velkaa otettiin miljardi lisää.
Kokoomukselle ei kuitenkaan mikään riitä. EK vaatii jäsenyrityksilleen yhä uusia ja uusia veroetuja, jotka sitten palkansaajat maksavat. Kun 90-luvun laman jälkeen leikattiin sosiaalietuuksista muun muassa eläkkeistä, lapsilisistä ja toimeentuloturvasta, niin kasvun jalkeen perusturvaa ei palautettu entiselle tasolleen. Kaikki talouskasvun tulokset ohjattiin yrityksille, yritysjohtajille ja yritysten omistajille.
Sitä samaa kokoomus vaatii myös nyt. Kehysriihessä kokoomus tulee esittämään leikkauksia, veronkorotuksia ja eläkeiän pidennystä.
EK vaatii, että työntekijöiden eläkeikää nostetaan useilla vuosilla huoltosuhteen vuoksi. Samaan aikaan EK:n yritykset irtisanovat työntekijöitä ennen eläkeikää ja maksavat johtajilleen ennen eläkeikää eläkkeitä korottavia bonuksia.
Johtajat jäävät miljoonaeläkkeilleen yleensä viimeistään 60-vuotiaina.
TIlastojen mukaan ruumiillista työtä tekevät työntekijät kuolevat keskimäärin 7 vuotta aikaisemmin kuin toimistotyötä tekevät. Joten johtajat nauttivat ylisuurista eläkkeistään keskimäärin 5 v 7 v = 12 vuotta pitempään kuin duunarit, mikäli jäävät eläkkeelle 60-vuotiaana duunarin jäädessä eläkkeelle 65 vuotiaana.
UPM:n johtaja Juha Niemelän eläkkeellä ollessa, tulonsa ovat 68.517 e/kk.
Jukka Härmälän, Stora Enso, kk-tulot eläkkeellä ovat 62.089 e/kk
Jouko Leskisen, Sampo, kk-tulot eläkkeellä ovat 29.780 e/kk
jne.
Minkälaisia ovatkaan nykyisten bonus-johtajien tulevat eläkkeet - sitä voi vain arvioida.
Pääministeri Jyrki Katainen on todennut johtajien ahneuden (miljoonapalkat ja -bonukset) oikeutetuiksi sanomalla: "Kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Niinpä pääministeri kannattaa suuria tuloeroja kuten muutkin kokoomuslaiset. Kokoomus oli ainoa puolue, jonka kansanedustajaehdokkaat kannattivat suuria tuloeroja viime vaaleissa vaalikoneen mukaan.
Suuret tuloerot jotka ovat 20 vuodessa kasvaneet muita OECD-maita paljon nopeammin, johtavat vääjäämättä LUOKKAYHTEISKUNTAAN.
Se ei näytä kokoomusta huolestuttavan.
Kun kokoomus on Suomen suurin puolue, niin on selvää, että entinen meno jatkuu. Laman aikana on otettu ulkomaan velkaa kokoomuksen intressiryhmille, jotta näiden ei tarvitse tinkiä eduistaan.
Kun ulkomaan velan maksu alkaa, niin köyhiltä leikataan ja pieni- ja keskituloisia verotetaan entistäkin enemmän. Perusturvasta leikataan. Hyvinvointipalveluista tingitään ... Kun talouskasvu sitten alkaa, sen hedelmät annetaan kokoomuksen intressiryhmille eli yritysjohtajille, yritysten omistajille ja sijoittajille. Ihan samalla tavalla kuin 1990-luvun laman jälkeen.
Historia toistaa itseään. Kehysriihi tulee olemaan alku uudelle kokoomuksen "puhallukselle" .
Sampo Oyj:n johtaja Kari Stadigh on valmistellut (kokoomuslaisista kerätyn) "Pääomamarkkinastrategiaa Suomeen.
Eläkeyhtiöiden johtajista, yritysjohtajista ja virkamiehistä koostuva Stadighin työryhmä esittää verohelpotuksia yrityksille, esim.
- osinkoverotuksen rakenteen korjaaminen epäneutraalin verokohtelun oikaisemikseksi. Omistamisen verotus ei saa olla raskaampaa kuin muiden pääomatulojen.
Jyrki Kataisen valtiovarainkaudellaan asettama verotyöryhmä esitti, että yhtiöiden verotusta pitäisi laskea ja nostaa omistajien veroa. Oliko se epäneutraalia?
Yhtiöiden verotusta on laskettu ja palkansaajien verotusta on korotettu tuntuvasti.
Samanlaista epäoikeudenmukaista verotusta kokoomus vaatii edelleen välittämättä siitä mihin se johtaa, kun tuloerot kasvavat suunnattomasti ja luokkayhteiskunta tulee ryminällä.
Kokoomus vaati viime hallitusneuvotteluissa, että yhteisöveroa alennetaan neljä prosenttiyksikköä. Vasemmistopuolueet eivät siihen suostuneet, mutta kyllä kokoomus EK:n vaatimuksen toteuttaa vielä tulevaisuudessa.
Verot ja veroluonteiset maksut sekä niiden %-osuus verovelvollisryhmittäin
2000 ja 2009:
Luonnolliset henkilöt yhteensä 2009, 84,8 % veroja
(vuonna 2000, 73,7 %).
Verot nousseet 2000-2009, 11,1 %
- palkansaajat v. 2009, 60,3 % veroja ja v. 2000, 51,7 % veroja
palkansaajien verotus on noussut (2000-2009) 8,6 %
Yhteisöt yhteensä 2009, 15,2 % veroja (vuonna 2000 26,3 %)
yhteisöjen verotus laskenut 11,1 %
- osakeyhtiöt v. 2009, 14,4 % veroja ja v. 2000, 25,2 % veroja.
osakeyhtiöiden verotus laskenut 10,8 % (2000-2009)
Valtion verokertymästä (verot ja veroluonteiset maksut) yhteisöjen osuus on vähentynyt (2000-2009) 11,1 % ja luonnollisten henkilöiden verotus on vastaavasti noussut 11,1 %.
Kokoomus vaatii yhteisöveron vähentämistä 4 %, mikä kerättäisiin sitten pääasiassa palkansaajilta.
Yritystuet ovat noin 3 miljardia euroa vuodessa. Yritystuet maksetaan verokertymästä, josta palkansaajat maksavat suurimman osan.
Yritysten veroedut ovat 2 miljardia euroa, jonka maksavat pääasiassa palkansaajat.
Katainen posti työnantajien kela-maksut laman aikana ja ulkomaan velkaa otettiin miljardi lisää.
Kokoomukselle ei kuitenkaan mikään riitä. EK vaatii jäsenyrityksilleen yhä uusia ja uusia veroetuja, jotka sitten palkansaajat maksavat. Kun 90-luvun laman jälkeen leikattiin sosiaalietuuksista muun muassa eläkkeistä, lapsilisistä ja toimeentuloturvasta, niin kasvun jalkeen perusturvaa ei palautettu entiselle tasolleen. Kaikki talouskasvun tulokset ohjattiin yrityksille, yritysjohtajille ja yritysten omistajille.
Sitä samaa kokoomus vaatii myös nyt. Kehysriihessä kokoomus tulee esittämään leikkauksia, veronkorotuksia ja eläkeiän pidennystä.
EK vaatii, että työntekijöiden eläkeikää nostetaan useilla vuosilla huoltosuhteen vuoksi. Samaan aikaan EK:n yritykset irtisanovat työntekijöitä ennen eläkeikää ja maksavat johtajilleen ennen eläkeikää eläkkeitä korottavia bonuksia.
Johtajat jäävät miljoonaeläkkeilleen yleensä viimeistään 60-vuotiaina.
TIlastojen mukaan ruumiillista työtä tekevät työntekijät kuolevat keskimäärin 7 vuotta aikaisemmin kuin toimistotyötä tekevät. Joten johtajat nauttivat ylisuurista eläkkeistään keskimäärin 5 v 7 v = 12 vuotta pitempään kuin duunarit, mikäli jäävät eläkkeelle 60-vuotiaana duunarin jäädessä eläkkeelle 65 vuotiaana.
UPM:n johtaja Juha Niemelän eläkkeellä ollessa, tulonsa ovat 68.517 e/kk.
Jukka Härmälän, Stora Enso, kk-tulot eläkkeellä ovat 62.089 e/kk
Jouko Leskisen, Sampo, kk-tulot eläkkeellä ovat 29.780 e/kk
jne.
Minkälaisia ovatkaan nykyisten bonus-johtajien tulevat eläkkeet - sitä voi vain arvioida.
Pääministeri Jyrki Katainen on todennut johtajien ahneuden (miljoonapalkat ja -bonukset) oikeutetuiksi sanomalla: "Kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Niinpä pääministeri kannattaa suuria tuloeroja kuten muutkin kokoomuslaiset. Kokoomus oli ainoa puolue, jonka kansanedustajaehdokkaat kannattivat suuria tuloeroja viime vaaleissa vaalikoneen mukaan.
Suuret tuloerot jotka ovat 20 vuodessa kasvaneet muita OECD-maita paljon nopeammin, johtavat vääjäämättä LUOKKAYHTEISKUNTAAN.
Se ei näytä kokoomusta huolestuttavan.
Kun kokoomus on Suomen suurin puolue, niin on selvää, että entinen meno jatkuu. Laman aikana on otettu ulkomaan velkaa kokoomuksen intressiryhmille, jotta näiden ei tarvitse tinkiä eduistaan.
Kun ulkomaan velan maksu alkaa, niin köyhiltä leikataan ja pieni- ja keskituloisia verotetaan entistäkin enemmän. Perusturvasta leikataan. Hyvinvointipalveluista tingitään ... Kun talouskasvu sitten alkaa, sen hedelmät annetaan kokoomuksen intressiryhmille eli yritysjohtajille, yritysten omistajille ja sijoittajille. Ihan samalla tavalla kuin 1990-luvun laman jälkeen.
Historia toistaa itseään. Kehysriihi tulee olemaan alku uudelle kokoomuksen "puhallukselle" .
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nyt on taas kerran SDP:n politiikoilla tosipaikat edessään, kun kokoomus ja muut porvarit tässä hallituksessa kristilliset mukaan luettuna ovat ekana köyhien, eläkeläisten, sairaiden ja vähempiosaiasten kimpussa. Tämä Paula Risikko omana ministeripäätöksenään aloitti sairaiden kuppaamisen oitis vähentämällä KELA:n osuutta lääkekuluista. Korkeilta tuntuvat nuo edellisen hallituksen nostamat poliklinikkamaksukint ja terveyskeskuskäyntimaksut indeksineen. Pitäähän hallitustoverille Liisa Hyssälälle jäädä KELA:n kassaan enemmän rahaa, että sitä voi sieltä sitten ammentaa rikkaiden yksityispuolen hoitoihin ja hammaskaluston kaunistamiseen.
Tosihan on se, että Suomessa hallitusyhteistyö perustuu kompromissiin niin hyvässä, kuin pahassa ja SDP joutuu varmaan taipumaan monessa asiassa porvareiden painostuksen alaisena, jos meinataan yleensä jatkaa tätä hallitusyhteistyötä. Kepulaisia ei pitäisi missään tapauksessa päästää hallitusvaltaan, silloin joudumme hukkaan ja Siperia-opettaa linjalle.
Kepulaistenhallitus vallan aikana maamme asiat on yleensä ajettu aina kurakuntoon ja valtiontalous on miinusmerkkistä. Nyt vielä on rasitteena hirvittävä velkasaldo, koska kokoomuksen ja keskustan hullujen päivien politiikka jakoi rahaa rikkaille silmät ummessa ja välittämättä velan maksamisesta.
Porvarihallituksien jäljiltä SDP:llä on ollut yleensä suuri urakka tasapainottaa talous, etsiä säästökohteita ja hoitaa maamme asioita vastuullisesti. Kepulaisten talouspolitiikassa on vastuu kaukana, siltarumpupolitiikka vaatii rahaa ja rahaa ja maakuntien isännät kiittää.