Folktinget (Rkp:n edunvalvontajärjestö) piti seminaari Vaasassa kuntauudistuksen kieliasioista.
Krister Stålberg, Rkp:n vanha takapiru varoittaa muuttamasta kielilakia kuntaliitoksissa.
Hän sanoo:"Suurin osa nykyisen eduskunnan kansanedustajista ottaisi erittäin mielellään nykyisen kielilain pöydälleen ja pyyhkisi siitä kohdan jossa taataan ruotsinkielinen joukko-osasto."
("Rör inte språklagen för att trygga svensk service i samband med kommunreformen, varnar professor emeritus Krister Ståhlberg.
- En stor del av den nuvarande riksdagen skulle älska att få språklagen på sitt bord för att stryka bestämmelsen om ett svenskt truppförband, säger Ståhlberg.")
Eli Stålberg katsoo, että vaikka Kotkan alueen uusi kunta kielilain muutoksella muuttuisi kaksikieliseksi, voisi kielilain avaamisessa sieltä livahtaa monta Rkp:lle elintärkeää kohtaa saman tien pois.
Eikä tällaista riskiä pidä Stålbergin mukaan ottaa.
Markku Suksi, Rkp:n luottokehityspoäällikkö oikeusminisieriöstä, Anna-Maja Henrikssonin pikku apulainen, sanoo samaa, että:
"Ei pidä luottaa, että kielialin muutos pitkällä aikavälillä kattaisi kaikki tilanteet, joita kunnassa voi nousta. Suksi sanoo, että kunnat päättäkööt edelleen itse ja suosittelee, että yhdistyessään kunnat sopisivat siitä, kuinka kielellinen palvelu turvataan ja kirjoittaisivat sen uuden kunnan hallintosääntöön, miten kielelliset oikeudet toteutetaan.
("Utvecklingschefen Markku Suksi på Justitieministeriet säger också att man inte bör förlita sig på språklagen i kommunreformen eftersom den inte på långt när täcker alla situationer som kan uppstå i en kommun. Kommunerna får bestämma om mycket själva. Han rekommenderar att kommunerna i samgångsavtalet kommer överens om hur den språkliga servicen ska tryggas och skriver in i den nya kommunens förvaltningsstadga hur de språkliga rättigheterna ska verkställas...")
Krister Stålberg, Rkp:n vanha takapiru varoittaa muuttamasta kielilakia kuntaliitoksissa.
Hän sanoo:"Suurin osa nykyisen eduskunnan kansanedustajista ottaisi erittäin mielellään nykyisen kielilain pöydälleen ja pyyhkisi siitä kohdan jossa taataan ruotsinkielinen joukko-osasto."
("Rör inte språklagen för att trygga svensk service i samband med kommunreformen, varnar professor emeritus Krister Ståhlberg.
- En stor del av den nuvarande riksdagen skulle älska att få språklagen på sitt bord för att stryka bestämmelsen om ett svenskt truppförband, säger Ståhlberg.")
Eli Stålberg katsoo, että vaikka Kotkan alueen uusi kunta kielilain muutoksella muuttuisi kaksikieliseksi, voisi kielilain avaamisessa sieltä livahtaa monta Rkp:lle elintärkeää kohtaa saman tien pois.
Eikä tällaista riskiä pidä Stålbergin mukaan ottaa.
Markku Suksi, Rkp:n luottokehityspoäällikkö oikeusminisieriöstä, Anna-Maja Henrikssonin pikku apulainen, sanoo samaa, että:
"Ei pidä luottaa, että kielialin muutos pitkällä aikavälillä kattaisi kaikki tilanteet, joita kunnassa voi nousta. Suksi sanoo, että kunnat päättäkööt edelleen itse ja suosittelee, että yhdistyessään kunnat sopisivat siitä, kuinka kielellinen palvelu turvataan ja kirjoittaisivat sen uuden kunnan hallintosääntöön, miten kielelliset oikeudet toteutetaan.
("Utvecklingschefen Markku Suksi på Justitieministeriet säger också att man inte bör förlita sig på språklagen i kommunreformen eftersom den inte på långt när täcker alla situationer som kan uppstå i en kommun. Kommunerna får bestämma om mycket själva. Han rekommenderar att kommunerna i samgångsavtalet kommer överens om hur den språkliga servicen ska tryggas och skriver in i den nya kommunens förvaltningsstadga hur de språkliga rättigheterna ska verkställas...")
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vasabladet lähde
Minä luotan Kotkalaisten hurrí vihaan ettei Kotkasta tule kaksikielistä.
Siis ei kai kukaan vakavissaan edes harkitse Kotkan muuttamista kaksikieliseksi muutaman sadan itsensä ruotsinkieliseksi rastittaneen vuoksi? Onko noilla svekoilla minkäänlaista suhtellisuudentajua?
RKP:n rahasto ja sen pj. Krister Ståhlberg yritti pari vuotta sitten kusettaa Kaarinaa tarjoamalla ensin 1,1 milj euroa, että saisi rakentaa Kaarinaan kunnan tontille erillisen rakennuksen, jossa saisi puhua vain ruotsia hamaan maailmanloppuun asti. Samaan maailmanloppuun asti myös olisivat suomenkieliset kaarinalaiset joutuneet maksamaan joka vuosi sen koulun kaikki kiinteistö, opetus, vakuutus ym.kulut.
RKP vaatii koko ajan ruotsinkielisille oma rakennusta, tai ainakin omaa sisäänkäyntiä ja erillisiä välitunteja, että suomen kieli ei pääsisi "saastuttaman" ruotsinkielisiä oppilaita. Hovirinnan koululla ei heille kelpaa samat sisäänkäynnit, eivätkä välitunnit suomenkielisten kanssa.
Tämä tarkoittaa käytännössä apartheid-systeemiä, jossa erotellaan suomenkieliset pois ruotsinkielisten seurasta.
Ruotsinkielisen sisäänkäynnin päällä on näkymättömin kirjaimin: "VAIN RUOTSINKIELISILLE".
Ei auta surusvekojen itku. Kielilaki TULLAAN avaamaan ja nimenomaan ensiksi kohtuuttomien kielirajojen suhteen. Sitä vaatii kuntauudistuksen hyväksyminen.
Kielilain avaaminen on juuri se, jota RKP ja suomenruotsalaiset ovat yhä enemmän alkaneet pelätä. Enää kielilaki ei olisi Paavo Lipposen diktaatti 99 % kannatuksella eduskunnassa. Niin nopeasti on kielipoliittinen tilanne Suomessa muuttunut.
Kyllä RKP on huolella tarkastellut Taloustutkimus Oy:n viime vuoden tammikuun tutkimuksen tuloksia viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen kannatuksesta. Peräti 48 % väestöstä on jo valmis pohjoismaiseen viralliseen yksikielisyyteen, 41 % on kaksikielisyyden kannalla ja 11 % miettii vielä. Noista lähtökohdista kielilain avaaminen on kuolemansuudelma keinotekoiselle viralliselle kaksikielisyydelle.
S Wallinin ja Ahnevanmaan viimeaikaiset toilailut lisäävät mukavasti löylyä ruotsinvastaisuuden lisäämiseksi suomalaisten keskuudessa.
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=191284&highlight=Ståhlberg
Yllä linkki VBL:n juttuun tuosta kielilain avaamispelosta. Tuore asia 14.3.2012.
"Folktinget (Rkp:n edunvalvontajärjestö) piti seminaari Vaasassa..."
Ihan vain kertauksen vuoksi.
Folktinget on Suomen ruotsinkielisen väestön, parlamentaarisesti valittu vähemmistöparlamentti joka koostuu kaikkien puolueiden edustajista siinä suhteessa jossa eri puolueet ja niiden ruotsinkieliset ehdokkaat ovat saanet ääniä kunnallisvaleissa.
Folktinget koostuu yhteensä 75 valtuutetusta.
Valtuutettujen jakauma eri puolueiden kesken:
RKP: 45 edustajaa
Sosiaalidemokraatit: 8 edustajaa
Kokoomus: 6 edustajaa
Vasemmistoliitto: 4 edustajaa
Vihreät: 3 edustajaa
Kristilliset: 2 edustajaa
Keskusta: 2 edustajaa
Ihan vaan korjauksen vuoksi:
Rkp:n henkilöt valitsevat "käsityönä" ne henkilöt, jotka he hyväksyvät Folktingetin ehdokkaiksi. Esim. Mari Kiviniemei ei kenvannut, koska "ei ole ponnistellut mediassa tarpeeksi Rkp:n ihanteiden eteen".
Osan Folktingetin jäsenistä Rkp nimittää sivusta, erikseen, sellaisia henkilöitä, jota ovat Rkp:lle tarpeen, mutta jotka eivät siis pyri mihinkään kunnanvaltuustoon kuntavaaleissa.
Folktingetin jäsenet valitaan kuntavaalien yhteydessä niiden kuntavaaleissa ehdolle asettuneiden ruotsinkielisten kesken, jotka Rkp siis on "esitarkastanut".
Vain ruotsinkielisiksi rekisteröityjen äänet lasketaan. Usein ruotsinkieliset äänestäjät eivät edes tiedä, että heidän äänensä menevät myös Folktingetvaaleihin.Eivät tiedä juuri mitään Folktingetistä ja sen jäsenten valitsemisesta-. Folktinget-vaali on sekava, salainen, monimutkainen.
Folktinget valitaan edelleen tällä oudolla systeemillä, koska jos Folktinget -vaali olisi suora erillinen kansanvaali, jäisi sen äänestysprosentti niin alhaiselle tasolle, että koko Folktinget mitätöityisi kannatuksen puutteessa.
Osa separatistiruotsinkielisistä haluaisi erillisen suoran vaalin, että Folktingetistä tulisi ikäänkuin toinen eduskunta, ruotsinkielisten omaan käyttöön. Rkp:n johto on kuitenkin tyytyväinen nykyiseen käytäntöön, koska sillä on ylivalta eli määräysvalta ja se on valinnut muutkin ehdokkkaat etukäteen. Ehdolle ei päästetä ketään, jota Rkp ei olisi hyväksynyt.
Rkp haluaa siksi jatkaa nykyistä systeemiä.
Mielenkiintoista tulee olemaan, millä tavalla Folktinget estää Perussuomalaisten ruotsinkielisten asettumisen ehdolle Folktinget-vaalissa.