Koneellinen poistoilmanvaihto

Kyseessä on kaiketi koneellinen ilmanvaihto jossa poisto on imurilla.
Olisiko siinä LTO vai ei.
Pikkasen kaksipiippuinen juttu.
Mikäli siinä on LTO niin pitäisin päällä talvella pienellä...lähes minimissä ja kesällä täysillä.
Itse asun omakotitalossa jossa on koneellinen poisto, ilman lto toimintaa (lämmön talteenotto)
Talvella pääsääntöisesti pois päältä.
Pitäisi olla minimissä...tiedän.

Tässä on kyllä järjenkäyttö sallittu ja kovilla pakkasilla stoppaisin sen pois.
Pakkasilma muutenkin kuivaa sekä talviaika.

Saunoessa ja suihkussa käydessä päälle jne..
Järkeä käyttämällä se onnistuu.
Saunoessa se kosteus jää muuten rakenteisiin.

Tiedän ammattilaisten sanovat jotta aina päällä kesät talvet mutta ei se aivan niinkään ole.

Toivottavasti löytyy jokin kultainen keskitie.

Ja mikäli siinä on se LTO niin päällä vain kokoajan...talvisin minimissä ja muuten täysillä.

Juu kyseessä on nimenomaisesti koneellinen ilmanvaihto, jossa poisto välikatossa olevalla huippuimurilla (eli käsittääkseni näitä kutsutaan nimellä – yllätysyllätys - ”koneellinen poistoilmanvaihto”). Lämmön talteenottoa ei ole, vaan se menee harakoille ja/tai naapureille…
On siis koko ajan päällä, mutta syksyllä ja talvella minimiasennossa, ja kesällä noin puolessavälissä. Suihkun/saunan jälkeen hetken aikaa kovemmalla.

Koska taloyhtiössämme ei ole käytössä minkäänlaista talon/kodin kansiota, ja siten ohjeistusta mm. koneellisen ilmanvaihdon käyttöön, niin milläs saisin muut osakkaat uskomaan/ymmärtämään että ilmanvaihto on tarkoitettu päällä pidettäväksi?

Ja eikös joka tapauksessa ole niin, että oikein toimiva (koneellinenkaan) ilmanvaihto EI aiheuta vedon tunnetta / sisälämpötilan laskua, vaan ainoastaan sisäilman tarpeellisen kierron??
Asunnossamme on nimittäin ollut ongelmaa vetoisuden kanssa, ja kekseliäät naapurit/muut yhtiön osakkaat ovat saaneet päähänsä, että vetoisuus johtuu ”ilmastoinnin käytöstä”…

vedon takia jotkin sulkee poistilmaventtiilin ja koko ilmastointi menee sekaisin, miksi tästä ei kerrota selvästi ja jotkin tekee sen kun ei tiedä..

anteeksi maalaisuuteni mutta maksaako tällainen ja kuinka paljon? Meilläkin "energia-säästötalossa" ohjeena pitää aina ykkösellä liesikuvassa olevaa nappulaa. Mutta kun jo vedestäkin joutuu maksamaan käytön mukaan..

Laskeskelin tuossa noin ihan karvahatusta. Huonekohtainen koneellinen poistoilman sähkö maksaa meillä 3h k kokoisessa kerrostalo asunnossa n.30 € vuodessa. Tietysti lämpöä menee harakoille ja se näkyy vuokrassa. Jotenkinhan sen ilman on kuitenkin vaihduttava, muuten tulee hiilidioksidi "myrkytys" ja kosteus jää muhimaan mm pesuhuoneeseen. Ilman koneen apua tapahtuvassa painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämpö menee myös harakoille ja se näkyy samalla tavalla lämmityskustannuksina.

Kun naapuri tekee ruokaa ( omia hajuja kussakin )
Hän ottaa keittiöstä ikkunan auki , silloin hueneeston
ilmanpaine nousee . Käytävässä alipaine , keittiön
hajut meneekin käytävään .
Koska huoneistossa ei ole luotettavaa korvaus-ilmaa
niin korvaus-ima otetaankin käytävästä.
Käytävässä on poisto , niin ylhäällä kuin alhaalla Miksi ??
Eihän käytävässå kukaan asu.
Siis , käytävään varastoidaan ruuanHajut .

Tässä -60 -- 70luvun kerrostalojen ilmanvaihto (ilmastointi )
Mistä pitäis aloittaa kuntoonlaitto. ?

Eräs asukas oli pysäyttänyt poistoilmakoneensa.

Pakkasta oli n.25C. Pakkanen laski sitten 5:een asteeseen ja asukas ilmoitti, että katto vuotaa koska vettä tuli sisälle. Asoyn pitäisi siis menna katolle tukkimaan vuoto! Pakkasella!!

Arvaanpa, että painovoimainen huonekosteus kondensoitui jääksi hormistopoteroon ja -5C ei jaksanut pitää sitä jäässä vaan painovoimainen huonelämpö sulatti sen.

Poistokone on pidettävä aina päällä! MOT.

Jos haluatte terveydellä leikkiä oman sekän rakennuksen niin laittakaa vaan ilmanvaihto kiinni.

Käsittämätöntä mihin ihminen ryhtyy säästääkseen muutaman euron juuri nyt.

Poistot tai tulot kiinni on sairasta ja lisää sairauksia aiheuttava toimenpide.
Luuletteko että talvisin ei tekstiileistä, matoista, verhoista, maaleista ja uloshengitetystä likaisesta ilmasta tule sisäilmaan saasteita.
Lisäksi rakenteista tulevat saasteet olisi saatava talvisinkin pois huoneilmasta.
No yhteiskunta hoitaa hengitystiesairaudet.
Mieti mitä elinikäisiä sairauksia pihiys voi aiheuttaa muille perheenjäsenille ja etenkin lapsille.

Kosteusongelmien ehkäisyssä on oleellista:

kosteuseristyksen sijainti rakenteessa
rakennuksen painesuhteet
ilmanvaihto.

Monet toiminnat aiheuttavat sisätiloihin kosteutta: peseytyminen, hikoilu, pyykki jne. Tämän vuoksi vesihöyryn pitoisuus sisäilmassa on suurempi kuin ulkoilmassa. Kuinka paljon se on suurempi, riippuu kosteuden tuotosta ja ilmanvaihdosta.

Ilmanvaihdolla on ns. suhteellinen kosteus tuli pitää terveydelle ja rakenteille sopivana.

Lämpimässä ilmassa voi vesihöyryä olla paljon enemmän kuin kylmässä. Kun kostea ilma tarpeeksi jäähtyy, siinä oleva kosteus alkaa tiivistyä vedeksi. Tiivistynyttä vesihöyryä, ns. kondenssia näkyy usein ympäröivää ilmaa kylmemmillä ikkuna-, putki-, ym. pinnoilla.

Vesihöyry kulkeutuu seinän läpi, joko sinällään (koska vesihöyryn paine sisällä on suurempi kuin ulkona, vaikka ilman paine-ero olisi toisinpäin) tai sisältä ulos vuotavan ilman mukana, jos sisällä on ylipaine. Höyrynsulku on tehokas sekä vesihöyryn että ilman virtauksen este. Jos se läpäisee hieman kosteutta, pääsee eristeeseen kuitenkin sen verran kuivaa ulkoilmaa tuulensuojan läpi, että vähäinen kosteusylimäärä tuulettuu ulos. Näin tapahtuu, jos rakenne on oikein suunniteltu ja toteutettu. Pienikin reikä tai repeämä höyrynsulussa on kuitenkin riskitekijä.

Riski tulee suureksi silloin, jos sisällä vallitsee ilman ylipaine ulkoilmaan nähden. Tällöin ilmaa vuotaa sisältä ulospäin, ja kosteutta voi tiivistyä rakenteeseen enemmän kuin sitä ehtii tuulettua ulos.

Kosteuden tiivistyminen on talvikauden ongelma. Pakkasilla kosteus jäätyy, mutta vesihöyryn tiivistyminen voi silti jatkua. Ongelmat tulevat esiin vasta keväällä.

Kosteuden tiivistymisestä aiheutuvaa vaurioriskiä ehkäistään huolellisella rakentamisella. Lisäksi kannattaa ilmanvaihto suunnitella siten, että sisällä vallitsee pieni alipaine ulkoilmaan nähden. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa mitoitetaan ja säädetään tuloilmavirta noin 10-20% pienemmäksi kuin poistoilmavirta. Koneellisen poiston järjestelmä ylläpitää sisällä alipainetta. Alipaine ei saa olla liian suuri tai siitä voi aiheutua toisenlaisia ongelmia, kuten radonin kulkeutumista maaperästä sisäilmaan. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa painesuhteiden hallinta on vaikeampaa, koska paine-erot ovat pienet.

Ihmettelen mihinkä tiedonkulku pysähtyy?
Useissa kerros- ja rivitaloissa on vain koneellinen ilmanpoisto.
Miksi korvausilmaventtiilit puuttuvat?
Hätäpäissä on joissakin kiinteistöissä asennettu ala-arvoiset sekä vedontunnetta aiheuttavat ikkunaventtiilit.
Kapeisiin korvausilmaventtiileihin ei voi asentaa tehokasta ilmasuodatinta.
Ilman tehokasta suodatusta likainen ulkoilma saastuttaa huoneilmaa.

Ensinnäkin: ole onnellinen sillä sinulla on raikaan sisäilman kannalta paras ratkaisu (koneellinen poisto ja huonekohtaiset raitisilmaventtiillit). Energian säästön kannalta tämä ei välttämättä ole se paras, mutta LTO vain huonontaisi sisäilmaasi ja toisi hankalia huoltotoimenpiteitä.

Toiseksi: 2004 rakennetussa, koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetussa kerros/rivi/paritalossa (ei omakotitalo) ei määräysten mukaisesti rakennettuna ole mahdollista sulkea kokonaan ilman poistoa. Se voidaan laittaa vain minimissään "ykköselle" = poissa kotoa asentoon.

Ikkunan korvausilmaventtiili on 70-80 luvun ilmanvaihdon järkeilyä.
Siihen epäonnistuneeseen halparatkaisuun taisi vanhojen kiinteistöjen ilmavaihdon kehitystyö loppua.
Kuten runsaista valituksista voi huomata niin ikkunateollisuuskaan ei ole mikään ilmanvaihdon järkijättiläinen.
Parempi ratkaisu löytyy kuitenkin vanhemmista kiinteistöistä.
Iso reikä ulkoseinässä ja katonrajassa. Siihen saa kuitenkin asennettua manuaalisesti säädettävän ja tehokkaalla ilmasuodattimella varustetun korvausilmaventtiilin.
Vaihtoehtona löytyy: esilämmittävä ja suodattimella varustettu korvausilmaventtiili.
Jos ja kun vanhojen kiinteistöjen ilmanvaihtoratkaisuja suunnitellaan, niin unohtakaa jo ne ikkunaan asennettavat korvausilmaventtiilit.
Taidoton vain selittelee, mutta viisas etsii järkeviä ratkaisuja.

Venttili sekä rakennushistoarian tietosi osittain oikea.
Taas tietämätön selittelee ja syyttää muita tekijöitä. No kun no kun....
Ei ilmanvaihdot parane tyhjillä selityksillä.
Luuletko että vedossa sekä kylmässä hytisevä kerrostaloasukas voi selityksiesi jälkeen paremmin?
Uhraa voimavarojasi uusien tuotteiden tai ilmanvaihtojärjestelmien kehittelyyn.

Eikös tuo ikkunanpokaan kiinitettävä(suodattava ja säädettävä) ole kuitenkin parempi kuin rakennevuotona tuleva korvausilma? Riittävä määrä ja vähillä porausreillä.
Eikä maksa paljoa.

Asun kerrrostalon ylimmässä kerroksessa, rakennuksessa on ilmastointi toteutettu perinteellisesti, huippuimuri katolla ja korvausilma ikkunasäleiköiden kautta.
Huippuimuri toimii aikaohjelman mukaan kolme tunnin jaksoa vuorokaudessa.
Teholtaan ylimitoitetun huippuimurin käydessä huoneistossa on epämiellyttävä kylmä veto.

Aikaohjelma toimii ehkä joidenkin eläkeläisten rutiinien mukaan, mutta tulee muistaa, että me jotkut teemme vuorotöitä ja tulemme töistä yöllä ja haluamme peseytyä.

Ilmastoinnin tulisi toimia jatkuvasti 24/7 sellaisella teholla, joka ei heikennä asumismukavuutta ja kuitenkin poistaisi huoneiston pesutiloista kosteuden , WC tilasta ja keittiöstä hajut ja pitäisi ilmanlaadun hyvänä.

Kylpyhuoneen peili on hyvä indikaattori, mikäli se höyrystyy ja jää sumeaksi suihkun jälkeen niin ilmanvaihto toimii vajaatehoisesti.

Poistopuhaltimen voisi toimia 24/7 ja sen tehoa voitaisiin säätää taajuusmuuntajan avulla kanavaan asennettavien ilmanlaatu- ja paine- ero anturien ohjaamana.

Tekniikan osaamista on saatavilla. Pitää uskaltaa kysyä, mikäli ei itse osaa.