Ensi kesään laituripaikkaa valitessa törmäsin ongelmaan paikan mitoituksen kanssa. Jos tolppapaikan tolppien etäisyys laiturista on täsmälleen sama kuin purkkarin kokonaispituus (sisältäen kaiteet yms), onko paikka liian lyhyt? Purkkarin perä on viisto, joten takaknaapit ovat varmasti yli 50 cm edempänä kuin uimatason reuna. Mutta riittääkö tämäkään kun keulaankin pitää vähän jättää varaa veden korkeuden yms. tekijöiden huomioimiseksi? Entä paikan leveys, miten riittää 50 cm leveämpi tolppaväli kuin veneen leveys?
Laituripaikan mitoitus
Bavaristi
82290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllähän tuossa paikassa voi venettä säilyttää, vaikkei optimaalinen olekkaan.
Kun tolpat on noin lähellä veneen perää ja knaapeja, on venettä eteenpäin olevan liikkeen rajoittava kulma huono.
Eli tolpat rajoittaa veneestä lähinnä sivusuuntaista liikettä, kun tolpatkin kuitenkin joustaa hieman.
Siksi kannattaa tuoda toiset köydet vielä veneen keskiosaan.
Varsinkin jos sinulla on sivuknaapit. Jos ei ole, mieti mihin saat, tai asenna uudet knaapit (jos paikasta tulee pysyvä).
Leveys riittä, kun kerran sisään mahtuu.
Liian kapeassa paikassa vain fendarit tahtoo jäädä jumiin tolppiin sisään ja ulos ajettaessa, eli vaatii hieman jumppaa gastilta.
Tolpista voisi siis vetää toiset köydet laiturille, jotka sitten kiinnittää keskiknaapeihin kun jättää veneen säilytykseen, ja lähtiessä taas palauttaa nämä laituriin kiinni ennen lähtöä. Toimisivat samalla "ohjuriköysinä" kun laituriin tulee. Tämän lisäksi sitten normaalit tolppaköydet perästä paikoilleen.
Tavallinen mittaustapa tolppavälille on tolpan keskeltä, joten yhden tolpan halkaisijan verran pitää vähentää. Kyllä siitä mahtuu, mutta puoli metriä leveämpi olisi helpompi. Tolppia ei tietenkään sentilleen asetella, joten käytännössä paikka voi olla sopiva tai liian kapea.
Pituutta on kyllä liian vähän. Peräköysiä ei ole mahdollista saada ristiin ja kovin lyhyeksi tulevat jäämään edes mukautumaan veden korkeuden vaihteluihin.
En näkisi tuollaista paikkaa ongelmaksi.
1) Leveys. Tolppien väli riittää, jos vene siitä mahtuu. Saksalaistyyppinen suojaköysi helpottaa landauksia (veneen kummallakin puolella paksu köysi kylkisuojana, fendarit lasketaan alas vasta tolppien ohittamisen jälkeen).
2) Pituus. Jos etäisyys tolpista laituriin on sama kuin veneen pituus, tolpat jäävät perän kummallekin puolelle veneen keulan ollessa sopivan matkan päässä laiturista. Tolppien kohdalle veneen kyljille kannattaa laittaa fendarit vaakasuoraan ja tolpista springit keskiveneen knaapeihin. Nämähän eivät ole ongelmia, kun kiinnittyminen on joka kerralla sama rutiini oikean mittaisilla köysillä. Voi hyvin olla, että tällaiseen laituripaikkaan on helpompi ajaa kuin sellaiseen, jossa tolpista on pitkä matka laituriin.
No tää on aina tätä. Mulla kävi niin, että seuran papereissa kysytään veneen pituutta niin ilmotin tietysti sen mikä on virallinen pituus. No kerran sitten yks vähän kokematom tms... oli talvitelakoinnissa pistänyt oman paattinsa reilusti väärään paikkaan. Omaani nostettiin sinne viimeisten joukossa ja mahtui niukasti paikalleen. Sitten meidän pro satamakapteeni tai mikä onkaan toteaa tyyliin "mut sullahan on tossa uimatasokin". Eli veneeni oli siis pidempi kuin mitä olin ilmoittanut. No mistä perseestä minä tiedän mitä laittaa hakemukseen veneen mitaksi, jos valmistajan ilmoittama ei kelpaa. Muutenkaan koko telakointi ongelmaa ei olisi ollut, jos arvon satamaseriffi olisi kohdistanut sanansa 2m liian sivuun veneensä laittaneelle.
Mutta satamakapteenihan oli aivan oikeassa! Samoin veneen pituus muuallakin kuin sinun telakka-alueellasi tarkoittaa maksimipituutta eikä pelkkää rungon pituutta. Näinhän telakoititilasta ja jopa vierassataman laituripaikasta laskutetaan: kokonaispituus x leveys. Jos laitat kiinteän "ankannokan" ja/tai kiinteän uimatason, veneesi kokonaispituus kasvaa.
Valmistaja ilmoittaa sen pituuden, johon vene on rakennettu. Jos sinä jatkat veneen pituutta lisärakenteilla, valmistajan spesifikaatio ei enää pidä paikkaansa. Sen sijaan venemerkin numeroliite, esim. Victoria 34 tai Vindö 40, ei välttämättä tarkoita veneen olevan tarkalleen 34 jalkaa. Vindön kohdalla numero ei edes viittaa pituuteen vaan purjealaan.
Näin mm. maistraatin ohjeissa todetaan: "maksimi pituus (Lmax), joka on veneen kokonaispituus mitattuna keulan uloimmasta osasta perän uloimpaan osaan. Tämä pitää sisällään kaikki kiinteät osat, kuten törmäyslistat, keulapuomit, kaiteet, peräsimet, vetolaitteet,
kiinteät uimatasot. Mittaan ei sisällytetä perämoottoria tai osia, jotka saa irrotettua ilman työkaluja. Tätä pituutta käytetään yleisimmin ilmoitettaessa veneen pituus esimerkiksi myyntiesitteissä.."
Maksimipituuden perusteella laskutetaan säilytystilan/telakointitilan vuokra. Rekisteröinnissä puolestaan käytetään runkopituutta. Laituripaikoissa maksuperusteena on monissa satamissa pelkkä veneen leveys (paitsi kylkikiinnityspaikoissa) , harvemmin enää pelkkä pituus (joka vääristi vanhojen saaristoristeilijöiden satamamaksuja), joskus sekä maksimipituus että leveys. Eräässä ulkolaisessa satamassa oli mittamies, joka kävi tsekkaamassa veneiden todelliset pituudet ja leveydet! Varmaankin jokainen "muistaa" veneensä pituuden mielellään muutaman sentin lyhyemmäksi, jos se halventaa satamamaksua.
mut katos tässäkin on eroja. osa valmistajista huomioi uimatason ja osa ei. tämä nyt juontaa juurensa kuitenkin siittä, että ensiveneen ostaneena täytin hakemuspapereihin mitä pyydettiin kauppakirjoista kopioimillani tiedoilla. ei tullut silloin mieleen tällaiset asiat. tämäkin 'ongelma' ilmeni nyt vasta 7v jälkeen toisen mokasta. fiksumpaa olisi kysyä tämän perusteella hakemuksessa veneen kokonaispituutta uimatasoineen yms, niin ensikertalainenkin voisi silloin ymmärtää että virallinen pituus ei olekkaan se mitä kysytään.