Ikääntyneet eivät välttämättä ole "vanhuksia".

Ei hänkään ollut välttämättä vanhus. Pienikokoinen vanha rouva tuli kaupan ovelta ulos katsoen autoaan päin. Pihalla näkyi liukkaan näköinen jäätikkö.
Eräs vanha gentlemanni tuli siihen ja kysyi kohteliaasti, voinko jotenkin auttaa.

- Käsissä on kassit ja pelkään kaatumista, nainen sanoi. Herrasmies tarttui rouvaa käsipuolesta ja saattoi hänet autolleen. Tällaistakin vielä tapahtuu!

Vanhuksiksi ei mielestäni ole syytä sanoa ketään ei ainakaan 85:teen ikävuoteen asti.
Moni yli 70 olevakin on vielä rakentanut, hoitanut metsää, hoitanut peltojaan, ollut yrittäjä, ollut yhdistyksissä, vetänyt kerhoja, selvinnyt monistakin lähipuuhista ym.
Kaiken lisäksihän nyt ennustetaan ihmisten jaksamisen vain nousevan.

Minä en käsitä tätä ikäihmisten tekemistä alamittaisiksi kaikenlaisilla vippaskonsteilla, ja oletankin sen tulevan markkinain taholta.

Eri asia on sitten sairastaminen, mutta vie sairaus nuorempienkin voimat, mutta ei sekään tee vanhusta sanan todellisessa mielessä.
Minä ainakin olen aina huomannnut, että se ikä, jota aina elän on paras ikä, ja sitä se on tämäkin ikä, eikä mitään vanhuusikää.

Olisikohan niin, että ntkyaika ei oikein ole varma mitä nämä ikäihmiset oikein ovat ja näin markkinatkin sekoilevat sinne ja tänne, samoin ihmisten käyttäytyminen, kun ei oikein tiedä näistä nuorehkoista ikäihmisistä, kuinka heihin suhtautuisivat.
Ennen minunkin mummoni oli liinapäisenä jo 55 vuotiaana ihan oikean mummon näköinen.
Silloin mummoja oltii ihan mukisematta ilman meikkejä ja kauniita vaatteita, kasvo- ja kroppahoidoista ei tiedetty mitään.

Olivat mummot tehneet tosi raskaita töitä ukkien kanssa.
Sekin jo siihen aikaan rasitti heitä, ja lääkäri oli heille aivan tuntematon tyyppi, vain tosi sairaina lääkäriin menivät.
Mummot olivat myöskin, nyky ikäihmisiin verrattuina, lyhempiä.

En kuitenkaan muista lapsuudestani, että mummoni olisi koskaan valittanut päänsärystä, hän sai seitsemän aivohalvausta, ja ei koskaan jaloistaan, selästäänkään, vaikka hoisi meidät pienet lapset äitini kuoleman jälkeen ja peltotyöt teki.
Heitä kuunneltiin, koska usein ainoa tietolähde nuorella oli vanhemmat ihmiset, jotka todella myös valistivat villejä nuoria.

Meillä kävi naapurit aina kertomassa kylän asioita, ja näin tieto levisi, koska ei ollut kummempia lehtiä vain joskus silloin tällöin tuli radiosta kuunneltavaa.
Sitä ei myöskään ehditty paljoa kuuntelemaan.
Itse muistan vain Markus sedän ja joitakin jännitys jatkokuunnelmia.

Me täällä Suomi nimisessä sivistysvaltiossa emme kunnioita vanhuksiamme,kuten vanhempien kulttuureiden maissa tehdään.Se on meille häpeä.Sen huomaa jopa täällä palstalla,irvitään,halveksitaan jopa sairaudesta tehdään irvikuvia.Minä joka harrastan pilkkimistä,olin jonkun kirjoittelijan mielestä muutakin kuin pilkkihullu.
Jollen olis täyspäinen,ehkä en voisi toimia tiehoitokunnan puheenjohtajana,enkä varmaankaan mieheni om.hoitsuna.
Antaakaa armoa Amalle ja kiitos kapu hyvästä aloituksesta

ja ketju, mutta menen nyt hiukan Heinäluomaa kuuntelemaan lähempää, kun hän jutelee olohuoneessa. Pidän häntä järkevänä miehenä.
Hyvää yötä!

Vanhus ei ole Suomessa status. Pikemminkin päinvastoin. Kun jäin eläkkeelle, minua risoi täyttää lomake Vanhuuseläkehakemus. Tietyssä iässä meillä suomalaisilla on oikeus lakisääteisesti eläkkeeseen.

Risoi, että sitä piti anoa. Risoi, se etten tuntenut itseäni enemmän vanhukseksi kuin ´eilenkään´.

Media on täysin vastuuton. Viimeisin esimerkki oli Hesarin julkaisema emävale, että AKT´n Timo Rätyllä ja Hilkka Ahdella olisi ollut suhde. Media pitäisi oikein kovalla kädellä panna tuntemaan nahoissaan, kun levittää passkapuheita.

Miten Rädyn ja Ahteeen mahdollinen suhde kuuluu vanhuuteen???

Se vaan on somasti...

Tuo ikä vuosina on vaan numero tilastoja varten. Eihän sillä ole mitään yhteyttä itse tuon numeron omistajaan. Ihminen on juuri niin vanha kun tuntee itse olevansa. Toiset tuntevat sen aiemmin, toiset myöhemmin. Minä odottelen koska sen merkit tulevat.....

Tämmöiseksikö on vaikea itseään kuvitella, siksi entisten aikojen vanhukseksi.
http://www.youtube.com/watch?v=GkPA4p2vO8E

Meillä yli 70 vuotiailla on oma mielikuva vanhuksesta. Muistamme millaisia vanhukset olivat kun itse olimme nuoria. Erilaisiahan me olemme tietysti, olemme aikamme vanhuksia. Mutta eivät kai nuoret enää käytä vanhemmista ihmisistä useinkaan vanhus sanaa. Eikös niillä ole muita nimityksiä meitä varten, ei nyt juuri tähän hätään tule mieleen mitään.
Kun he ovat aikanaan vanhoja sanovat he puolestaan että emmehän me ole senioreja emmekä vanhoja, kun vertaavat itseään meihin jotka heidän nuoruudessaan olimme vanhoja.
Ottakaa tästä selvää jos saatte.

Oireita on ilmennyt.

Esimerkkejä.

Pysäköidessäni auton peruuttaen ruutuun se kehveli jää aina noin 10cm vinoon.

Lähimuisti pätkii joskus.

Kimmoisuus ja liikkuvuus ovat vain muisto menneestä.

Lihasvoimasta on jäljellä 60 - 80% tavemuodosta riippuen. parhaiten säilynyt mave. 67:na jäin 180-kiloon.

Eturauhanen ilahtuu päivittäisistä pillereistään.

Muija on onneksi mömmähtänyt minua ennen. Muutama kunnollinen sessio kuukaudessa tuntuu riittävän.

Paino pyrkii nousemaan vaikka olen pudottanut pois turhempia ravinteita.

Siirtelen kotiremontteja tekosyillä.

Jne.

Pelottaa ajatuskin millainen mömmelö tulen olemaan 78-vuotisena, jos elän.

Mitä vikaa on vanhus-sanassa?

Osoittaa vain yhden kummallisuuden tässä nuoruutta ihailevassa ajassa.

Vanhoissa sivistysvaltioissa, kuin vaikkapa alkukantaisilla kansoilla on aina ollut varaa kunnioittaa vanhuutta ja kokemusta.
Vanhus on ollut kunniakansalainen.

Mitä helkutin valittamista taasen meidän ikääntymisestä ,mikä on varmaakin varmempaa, jos elää saadaan :=)
Seonkin kaikilla ihan yhtaikaa ja yhtäpaljon ,-- nimittäin se ikääntyminen.

Itse olen paljon parempi kuntoinen nyt ,.ikääninähden kun sillon kun jäin eläkkeelle 65 vuotiaana .

Sain nimittäin yllättäen uuden elämänkin,--selvisin syövästä.
Ja kunto oli sillon niinkun vanhalla mummolla.

Nyt on toisin , ,kunhan vaan terveyttä piisaa ja iloista mieltä , että taasen saan herätä uuteenpäivään.
Onneksi on kevät joka on uuden alun aikaa.