Matti Vanhanen näyttää nauttivan "gallupsuosiosta".
Hän on selvästi ottanut oppia presidentti Halosesta.
Kun ei tee mitään, ei tee virheitä.
Suomalaisten enemmistö näyttää arvostavan keskinkertaisuuksia.
Matti Vanhanen on tästä malliesimerkki. Kaveri ei ole "urallaan" saavuttanut oikeastaan mitään.
Vanhasen opintomenestys kuvaa erinomaisesti hänen kykyjään. Kaveri rämpi lukionkin läpi tuplaten luokkia. Sen jälkeen hän vetelehti yliopistossa 13 vuotta ja tutkinnon hän sai läpi vasta isänsä professori Tatu Vanhasen avustuksella.
Matti Vanhasen hallitus on vältellyt päätöksen tekoa ja kaikki tärkeät ja vaativat asiat on haudattu erilaisiin selvityskomiteoihin. Komiteat "työskentelevät" varmuuden vuoksi koko vaalikauden ja tällä varmistetaan ettei Vanhanen vain joudu tekemään päätöksiä.
Ainoa kansantaloudelle merkittävä päätös Vanhasella oli verotuksen muuttaminen. Sillä Vanhanen saikin aikaan paljon vahinkoa. Yritykset tyhjentävät tällä hetkellä taseitaan ja eivät investoi. Monet yritykset ovat myös siirtäneet omistuksen ulkomaille.
Suomi ei kestä neljää vuotta Matti Vanhasta. Noutaja tulee kohta. Viikatebileet lähestyvät.
Hän on selvästi ottanut oppia presidentti Halosesta.
Kun ei tee mitään, ei tee virheitä.
Suomalaisten enemmistö näyttää arvostavan keskinkertaisuuksia.
Matti Vanhanen on tästä malliesimerkki. Kaveri ei ole "urallaan" saavuttanut oikeastaan mitään.
Vanhasen opintomenestys kuvaa erinomaisesti hänen kykyjään. Kaveri rämpi lukionkin läpi tuplaten luokkia. Sen jälkeen hän vetelehti yliopistossa 13 vuotta ja tutkinnon hän sai läpi vasta isänsä professori Tatu Vanhasen avustuksella.
Matti Vanhasen hallitus on vältellyt päätöksen tekoa ja kaikki tärkeät ja vaativat asiat on haudattu erilaisiin selvityskomiteoihin. Komiteat "työskentelevät" varmuuden vuoksi koko vaalikauden ja tällä varmistetaan ettei Vanhanen vain joudu tekemään päätöksiä.
Ainoa kansantaloudelle merkittävä päätös Vanhasella oli verotuksen muuttaminen. Sillä Vanhanen saikin aikaan paljon vahinkoa. Yritykset tyhjentävät tällä hetkellä taseitaan ja eivät investoi. Monet yritykset ovat myös siirtäneet omistuksen ulkomaille.
Suomi ei kestä neljää vuotta Matti Vanhasta. Noutaja tulee kohta. Viikatebileet lähestyvät.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En kiistä mitään, mitä toit esiin, mutta koetan selittää Vanhasen gallup suosion syitä toisesta näkökulmasta.
Matti Vanhanen on toteuttanut asiapohjaista politiikkaa asiatyylillä osoittelematta ollenkaan muiden puolueiden virheitä tai räksyttämällä oppositiolle.
Se johtaa tuloksiin myös kannatusmielessä, mitä olen koettanut tuoda esiin myös kokoomuksen suhteen.
Itälän linja nimittäin oli täysin /C:stä, kun miehen poliittisissa puheissa ei koskaan ollut riittävästi asiaa kokoomuksen tarjoamista poliittisista vaihtoehdoista, vaan päällimmäisenä aina lillui epämääräinen paskanjauhanta siitä, miten keskusta on taas menetellyt missäkin asiassa väärin.
Toivottavasti kokoomuksen uudessa puheenjohtajassa olisi kypsyyttä siirtyä asialinjalle kasvattamaan kokoomuksen kannatusta, sillä kunnallisvaalit ovat hyvin pian. Jos niissä tulee taas muutama %-yksikkö takkiin, on kokoomuksen poliittinen uskottavuus mennyt aika huonoon jamaan, mistä nouseminen voi kestää aivan liian kauan, sillä vihreät syövät kokoomusta pääkaupunkiseudulla koko ajan.
Toit esiin politiikan teon oleellisen ongelman suhteessa äänestäjiin: tyyli ratkaisee. Vanhasen tapauksessakin kadunmies arvostaa rauhallista ja vaatimatonta tyyliä "poliittisen taistelun" sijasta. Ongelma vain on, että poliittisten päätösten sisältö (tai sisällöttömyys) jäävät aivan huomiotta. Matti Vanhanen on Suomen Eva Péron. Mielestäni tulevissa vaaleissa pitäisi pitkiä listoja harkita erittäin vakavasti poliitiikan arvostuksen palauttamiseksi. Keskustassa tällainen ajattelu ei luonnollisestikaan saa kannatusta.
Otsikolla en suinkaan syytä enkä syyllistä mediaa. Syy on meissä ihmisissä.
Me emme ole - tai aivan liian pieni osa meistä on - kiinnostuneita politiikan asiakysymyksistä ja poliittisten päätösten vaihtoehdoista. Jos media nostaa asiakysymykset päällimmäiseksi, me emme osta ko. lehtiä emmekä katso ko. tv-ohjelmia.
Kun media kilpailee lukijoista ja katsojista - se on toimittajien ammattitaidon mitta - media kirjoittaa ja tekee ohjelmia, joita kansan enemmistö haluaa lukea ja katsoa. Nämä jutut ja ohjelmat kertovat useimmiten poliitikoista, ei politiikasta, poliittiststa päättäjistä, muttei poliittisista päätösvaihtoehdoista. Vastakkain mediassa asetetaan päättäjien välillä vallitsevat ristiriidat - ei päätösvaihtoehtojen väliset erot tai niiden hyvät ja huonot puolet.
Kun valtaosa kansasta perustaa mielipteensä tv-uutisiin, on suurin paino muutaman kymmenen sekunnin mittaisilla repliikeillä, joihin asiasta ei mahdu useinkaan juuri mitään. Kun sama asia on printtimediassa, useimmat meistä lukevat niistä vain otsikot, ingressit ja kuvatekstit.
Tyyli siis ratkaisee, koska nopea ensivaikutelma politiikan tunnetuista henkilöistä on ainoa, minkä äänestäjien enemmistö vaivautuu itselleen hankkimaan eikä enää viitsi vaivata itseään politiikan asiasisällöllä.
Pitkät listat lisäisivät puoluevaltaa. Politiikan arvostuksesta en niinkään tiedä, vaikka poistaisivathan pitkät listat toki ehdokkaiden joukosta kaikki pelimannit, tv-kuulluttajat yms. muuten "tv:stä tutut" naamat, joiden mielipide politiikasta on usein sillä tasolla, että "minusta on aina tuntunut kiinnostavalta päästä mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, siksi ryhdyin ehdokkaaksi", vaikka ko henkilö ei ole ennen ehdokkuuttaan toiminut päivääkään esim. missään yhteiskunnallisiin asioihin liittyvässä järjestössä.
Vanhasen ja muiden poliitikkkojen hämmästyttäviä suosiolukuja katsellessa tulee ikävä jotain Erno Paasilinnaa. Hän osaisi panna paperille terävän johtopäätöksen kansakunnan tilasta.
Huima suosio johtunee ennen kaikkea siitä, ettei hallitus ole tehnyt yhtään ikävää päätöstä - kansahan haluaa tasaista menoa. Muutamat kansan ikuiseen kateuteen vetoavat päätökset saavat myös raikuvat hurraahuudot. Selvää kuitenkin on, ettei ikävien päätösten väistely voi jatkua ikuisesti, mikäli Suomi aikoo pysyä pinnalla aina vaan kiristyvässä kilpailussa.
lue lämpimiksesi Mattiesko Hytöstä. Hänkin on aina ja kaikessa vastaan kaikkea. Mikään ei ole hyvin ja kuolema tulee justiinsa. Noita pessimistejä ei tarvita Suomen nostattamiseen.
Hitunen optimismia on paikallaan!