Routa/lattiaeristeet Keski-Suomessa

RakMies_JKL

Moi,

Talonpohjat ollaan naputeltu tässä maaliskuun kuluessa... Sokkelit pystyssä ja ulko sekä sisätäytöt edessä.

Perustuskuviin on piirretty 150mm tuota lattiaeristettä maanvaraisen lattian alle ja kun on taloon tulossa lattialämmitys niin ajattelin että ropasen sinne vielä yli määräisen 5 cm ja siitä sitten seuraakin kyssäri : Onko siitä mitään hyötyä? Rak.määräykset kyllä täyttyvät tuolla 150 mm mutta jos vähän tuunata haluaa niin onko eristeen lisäyksessä mitään järkeä?

Sitten toinen arvuuttelu, sokkelin ulkopuolinen routaeristäminen... Sokkelin sisäpinnassa on pystyssä 150 mm eristettä, ulkopinta pelkän sokkelilevyn varassa (ja toki maan joka siihen mätetään). Kannattaako laittaa myös sokkelin ulkopintaan eriste (esim 3 cm finfoam jonka voi rapata) ?

Koska maatavasten eristeet tulee joka tapauksessa sokkelin ulkopuolelle, niin paljonko on Keski-Suomessa suositeltu paksuus tuolle eristeen määrälle? Kuvissa on toki omat mitat reunoille 150 mm 1,5 leveänä ja suorilla 100 mm 1,2 m leveänä MUTTA mitä haittaa/hyötyä siitä on jos tempasee koko sokkelin ulkopuolelle sen 150 mm 1,5 m leveydeltä? Onko siitä siis mitään haittaa?

Kiitos jo etukäteen Asiallisista vastauksista
(Etenkin Rauno Kankaalle joka varmasti laittaa hyvät vinkit, eikö niin :-) )

6

947

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 16+18

      Kysy kohteen vastaavalta mestarilta tai rakennesuunnittelijalta. Ei suunnitelmia ole tehty siksi, että rakentajan on kiva niitä itse muuttaa. Mutta vastaus... Ei siitä mitään haittaa ole rakenteellisesti, mutta keventää rahapussiasi. Eikä se kyllä suorilla sivulla sitä 150mm tarvitse. Mikäli on jotain oviaukkoja tms. kohtia, joista lumi aurataan talvella, ni niihin kannattaa laittaa paksummalti. Lumi on kohtalaisen hyvä eriste, yhtä hyvä kuin sahanpuru.

    • plus viiskyyt

      Jos suunnittelija piirtää liikaa tavaraa niin kettuillaan jos taas liian vähän niin taas kettuillaan eli on laittanut normien mukaan eikä se 50mm lattiassa ole kuin plussaa.
      Muusta en menisi sanomaan.

    • Perustussuunnittelu ja maahommat eivät kuulu lempiaiheisiini, kun joudun niitä sen verran harvoin tekemään - nytkin pitää kirjallisuutta olla käden ulottuvilla, jotta vastauksissa olisi mitään tolkkua. Vastaan silti, kun kerran nimellä kysytään.

      Roudan tunkeutumista perustuksen alle säätelee kolme eristävyyttä. Lattian läpi tuleva hukkalämpö pyrkii lämmittämään perusmaata ja sokkelia pitkin karkaava lämpö jäähdyttää sitä samoin kuin se suoraan maata pitkin liikkuva lämpö. Tuosta pääsee kiinni ideaan: jos lisätään lattian eristystä, niin periaatteessa pitäisi parantaa noita muita eristyksiä myös. Ja edelleen siitä ulkopuolisesta routaeristyksestä pystytään edellisen perusteella sanomaan, että mitä enemmän sitä ulkopuolista eristystä on, sitä parempi - tosin ylenpalttisesta eristämisestä syntyy hyvin pieni hyöty suhteessa hintaan.

      150 mm pystyeristettä sokkelin sisäpinnassa kuulostaa betonisokkelilta (harkkosokkelissa ei tarvittaisi noin paljon) ja betosokkelin johtaessa hyvin lämpöä, ei sillä ulkopuolisen routaeristyksen lisäämisellä ole täyttä tehoa - sokkeli toimii kylmäsiltana. Tuohon kylmäsiltaan se ulkopuolinen Finnfoami voi olla hyväkin ratkaisu, jos se sovinnolla mahtuu verhouslinjan sisäpuolelle.

      Lattiassa 200 mm solumuovia => routaeristys 1,2 m (huom! mittaus enturan ulkoreunasta) ja paksuutta 75 mm tietysti ne nurkkalaajennukset 1,5 metrin matkalle. Normaalisti meilläpäin laitetaan se 100 mm, kun se useimmiten tehdään kahtena 50 mm kerroksena.

      • Rak. Ins. 61 v

        Eristäminen on kohtuullisen halpaa ja vaikuttaa lopullisiin kustannuksiin kovin vähän. Betonilaatan alle on sitten jälkikäteen mahdotonta lisätä eristettä.
        Valkoinen solupolystyreeni on kuutiohinnaltaan miltei kuljetetun ja koneella siirretyn sepelin 5-11 mm luokkaa jota paljon täytöissä käytetään.
        Korvaavan eristys usein täyttöäkin, jonka voi laskea hinnasta pois.
        Uusimmissa tutkimuksissa on todettu lattian kuluttavan lämmitysenergiaa ulkoseinää enemmän, joten juuri lattiaan ylimääräistä eristystä kannattaa sijoittaa. 150 mm voi pitää melko ohuena kerroksena ja tulee jo normeillakin mitattuna kinttaalle.
        Normeillakin pyritään saavuttamaan ainoastaan minimitaso, enemmän saa kyllä varsinkin maksaja asentaa. Suunnittelijan kanssa voi lisäämisestä hyvin sopia, jos on seurannut aikaansa niin tietää myös että kosteustekninen toimivuus paranee ja riski maaperän lämpiämisen aiheuttamasta kosteusriskistä pienenee.
        Maaperä talon alla jäähtyy huonosti ja lattialämmityksellä voidaan lämmittää maata liikaa, jolloin kosteus voi vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta alkaa siirtymään suuremmasta paineesta matalamman paineen huonetilan suuntaan.
        Finnfoam on muovikalvon veroinen höyrynsulku ulkopinnassa, joka estää betonin kuivumista ja rappausaineiden toimittajat eivät anna takuuta liian tiiviin eristeen päällä rappauksen pysyvyydestä.
        Parempi vaihtoehto ja puolet halvempi on palosuojattu Rappaus eps S 60, jonka lämmöneristyskykykin on sama.
        Finnfoam on hyvä tuote oikeassa paikassa käytettynä, kun tarvitaan puristuslujuutta, huono kun tarvitaan vesihöyryn läpäisyä ja kuivaavia ominaisuuksia.
        Betonirakenteen ulkopuolelle on paras rakenne Fuktisol tai Isodrän salaojittava lämmöneriste, joilla ei ole vesihöyrynvastusta. Niissä samassa on myös pystysalaojitusta ja kapillaarikatko.
        Suunnittelijan tehtäviin kuuluu toteuttaa sellaisia rakenteita, jotka pystyvät kuivumaan mahdollisesti kastuessaan.
        Rakennesuunnittelua pidetään liian usein helppona hommana, johon rahaa ei sijoitettaisi, mutta sen yhteydessä päätetään monta asiaa. Vastaavan mestarin koulutuksessa painotetaan työn toteuttamista suunnitelmien mukaan, insinöörit sitten suunnittelevat toimivat rakenteet.
        Usein korostetaan lattian alla tai routaeristyksessä pontteja ja eristeiden lomittamista, joka ei haittaa, mutta pieni rako eristeiden välissä vaikuttaa vain pinta-alansa verran, jolloin kylmäsilta on ainoastaan promille luokkaa. Ilmatiiviissä seinä rakenteessa asian tärkeys sitten korostuu, ilmavuoto kun on varsin suuri energian kuluttaja, jopa kosteustekninen ongelma.


    • RakMies_JKL_2

      Kiitokset asiallisista vastauksista!

      Vastaavan mestarin ja perustusten suunnittelijan kanssa päädyimme siihen että lattian voi hyötymielessä lisäeristää tuolla 5 cm. Kustannukset eivät ole päätähuimaavat koska pinta-alaa sokkelin sisäpuolella ei ole kuin 92 neliötä. Tällä hetkellä kun soramontut ovat vielä osittain lumenpeitossa Keski-suomessa, niin tuo 5 cm lisätäyttö kapilaarisoralla tulee kutakuinkin saman hintaiseksi (toki riippuu kuljetusyrityksen taksasta sekä levittävän kaivinkoneen taksasta).

      Paikalla valetun betonisokkelin ulkopinta rapataan kesällä, pinnoite valitaan tarkemmin.
      Sokkelin ulkopuolinen eristys toteutettiin siten että 1,5 metrin leveydelle ja matkalle kulmiin tuli Routa 120 levyä 15 cm ja seinustoille 10 cm 1,2 metrin leveydelle. Rakennusmessuilla keskustelin asiasta Soklex :n edustajan kanssa ja hänen nähdäkseen tuo oli myös perusteltavissa oleva tapa toteuttaa. Kävi tuossa myös meidän tontilla ihan mielenkiinnosta vilkaisemassa kun ajeli kotiopäin :-)

      Nykyään ei myöskään olla sitä muovikalvoa työntämässä sinne eristeiden päälle, maaperä ja materiaalit sekä ennen kaikkea työtavat ovat hiukan muuttuneet sitten edellisten suositusten.

    • oikeinhyvapoika

      150 mm on hyvinkin riittävä, sen lisääminen ei tuo enään säästöä.. mutta kiinnitä huomio mahdollisiin kylmäsiltoihin sokkelin ja talon sekä seinien osalta.. ja yläpohjassa ei kannata säästää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Orpo räyhää: kansan on muututtava

      Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san
      Maailman menoa
      250
      2859
    2. Muovikassikartelli

      Kauppaketjut ovat yhdessä sopineet muovikassin yksikköhinnaksi 59 senttiä. Milloin viranomaiset puuttuvat tähän kartell
      Talousrikokset
      3
      1604
    3. Aidon persun tunnistaa Marinin palvonnasta

      Oli kyse sitten Halla-ahosta tai Putinista. Ensimmäisenä aidolle persulle tulee mieleen Marin.
      Maailman menoa
      2
      1295
    4. Et taida paljoa

      treffeillä käydä? 😆 mieheltä Naiselle
      Ikävä
      101
      1174
    5. Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion

      Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu
      Ikävä
      123
      1151
    6. Oikea kaste on syntisten kaste

      Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka
      Kaste
      58
      1015
    7. Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa

      Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta
      Kaste
      153
      1012
    8. Mikä tekee sen

      Vetovoiman kaivatussasi?
      Ikävä
      66
      994
    9. Upotuskaste on raamatullisin kaste

      Jokainen raamattua lukenut tietää sen. Päivänselvä asia. Vauvalle annettu kaste ei löydy raamatusta.
      Kaste
      717
      927
    10. Harmittaako joku

      Harmittaako joku asia tai asiat, mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta?
      Ikävä
      132
      878
    Aihe