Tekee mieli taas tehdä jotain itselleni. En tiedä miksi itsemurhan teko ja ajattelu on kiehtovaa. Ainakin saan jotain tekemistä itselleni ja mahdollisesti tuntea myös jännitystä. Haluan kai lähinnä kuolla siksi, ettei maailmalla tunnu olevan tarpeeksi tarjottavana minulle tai ne ovat saavuttamattomissa, täällä Suomessa ei kehtaa edes pitää päällä niitä vaatteita joita haluaisi, ihmiset puhuu pahaa selän takana, laki estää kaiken hauskan pitämisen, tarvii olla rahaa jotta voi elää, kaikki läheiset kärsivät ja joutuu kärsimään heidän takiaan jne.
Olen suunnitellut erilaisia asioita, joita voisin tehdä. Jokin on estänyt osan asioiden suorittamisen. Ehkä haluaa välillä tehdä jotain hauskaa tai suorittaa jonkin tärkeän asian pois alta. Miettii myös pitäisikö muille kirjoittaa joku lappu että miksi kuoli. Muistan, kun olin kerran hyppäämässä kalliolta alas, aloin vain itkeä. Itku ja tunteet estivät hyppäämisen kokonaan. Mitä enemmän tekee itselleen, sitä vähemmän loppujen lopuksi enää tuntee. Lopulta ei tarvi enää ajatella mitä tekee, vaan kaikki vain tapahtuu. Aina myös toivoo, että jokin muu voima tuhoisi itsensä ettei tarvitsisi vaivautua.
Aina sanotaan, että huominen voi olla elämän viimeinen päivä. Todellakaan ei ikinä tiedä kenet kohtaa tai sattuuko maapallo vaikka yhtäkkiä räjähtämään. 2012 ennustusta tietysti odottelen innolla ja luen siitä kaikkia dokumentteja. Välillä jää kyllä toivomaan, että ei tarvisi vaivautua tähän kaikkeen vaan yhtäkkiä alkaisi tosi mukava olo ja olisi vain hauskaa. Minulla ei ikinä ole ollut vain tarpeeksi hauskaa ja tämä ajatus kuulostaa mahdottomalta.
Olen suunnitellut erilaisia asioita, joita voisin tehdä. Jokin on estänyt osan asioiden suorittamisen. Ehkä haluaa välillä tehdä jotain hauskaa tai suorittaa jonkin tärkeän asian pois alta. Miettii myös pitäisikö muille kirjoittaa joku lappu että miksi kuoli. Muistan, kun olin kerran hyppäämässä kalliolta alas, aloin vain itkeä. Itku ja tunteet estivät hyppäämisen kokonaan. Mitä enemmän tekee itselleen, sitä vähemmän loppujen lopuksi enää tuntee. Lopulta ei tarvi enää ajatella mitä tekee, vaan kaikki vain tapahtuu. Aina myös toivoo, että jokin muu voima tuhoisi itsensä ettei tarvitsisi vaivautua.
Aina sanotaan, että huominen voi olla elämän viimeinen päivä. Todellakaan ei ikinä tiedä kenet kohtaa tai sattuuko maapallo vaikka yhtäkkiä räjähtämään. 2012 ennustusta tietysti odottelen innolla ja luen siitä kaikkia dokumentteja. Välillä jää kyllä toivomaan, että ei tarvisi vaivautua tähän kaikkeen vaan yhtäkkiä alkaisi tosi mukava olo ja olisi vain hauskaa. Minulla ei ikinä ole ollut vain tarpeeksi hauskaa ja tämä ajatus kuulostaa mahdottomalta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.