New York Times: Why bilinguals are smarter
Selitys suomenruotsalaisten ns. yliedustukseen?
http://www.nytimes.com/2012/03/18/opinion/sunday/the-benefits-of-bilingualism.html?_r=1&scp=1&sq=bilingual&st=cse
Selitys suomenruotsalaisten ns. yliedustukseen?
http://www.nytimes.com/2012/03/18/opinion/sunday/the-benefits-of-bilingualism.html?_r=1&scp=1&sq=bilingual&st=cse
Vastaukset 40
Vanhimmat
Ei yhtään uutta sehä on tutkittu jo kauan. Varsinkin kun kielet ovat niin erityyppiset kuin fenno-ugriset ja germaniset kielet niin sillä on kuulema myönteinen vaikutus aivojen toimintaan ja havaintokykyyn
Siksikö Erlundin havointokyky oli niin huipussaan että hukkui kalamatkalla. hahahaha mikä luuseri.
Tarkoitatko tätä pedohurria jolle sattui valitettava "onnettomuus" kalareissulla?
Hänhän ei suostunut eroamaan eduskunnasta jäätyään kiinni rötöksistään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rainer_Erlund
Käärmeillä ja Hurreilla on kaksikielisyyttä hyvänä esimerkkinä Wallin.
Pisan mukaan fennot ovat huippua
Luulisi asian näkyvän PISA-testeissä., muuta se meneekin toisinpäin!
Yksikieliset suomalaiskoululaiset ovat paljon edellä kaksikielisiä surukoululaisia.
Miksi nämä älykkäämmät kaksikieliset tarvitset kiintiöpaikat korkeakouluihin?
Kiintiöt koskevat ruotsinkelistä koulutusta ei opiskelijoita! Osa valtakunnallisesta koulutuskiintiöstä on ruotsinkielistä ja sitä on vain joillakin aloilla. Ruotsinkielisen koulutuksen kiintiöt ovat yleensä määrällisesti alle väestöosuuden. ja voimia kaikille.
Äidinkieleen perustuvia kiintiöitä ei ole olemassa.
Älä lässytä, juuri sitä se käytännössä on.
Kuulemma Helsingin Yliopistossa joku ryhmä tekee tuollaista tutkimusta. Arvatkaapa syy? Ja arvatkaapa tilaajataho? Eli kyseessä on taas svekojen yksi tilaustutkimus, jossa nimenomaan tutkimustulos on tilauksessa.
Jos ja kun haluttu lopputulos tulee, niin sitä svekot varmasti käyttävät hyväkseen puolustaessaan suomalaisten pakkoruotsusta.
Siis yliopistoista voi tilata tutkimusta muttei tulosta. Jos tilaisi tulosta niin se sotisi koko tiedekäsitettä vastaan. Jotta tutkimus voidaan tehdä on tietenkin oletus jostain ja tutkimuksen tulee sitten tieteellisin perustein todeta oikeaksi tai vääräksi. Tulos ei sekään koskaan ole selvä ennekuin se on monta kertaa eri menetelmin eri tutkimuksissa todettu pitäävän paikkansa. Sen verran tutkimuksista.
-----
Mitä sitten tulee tähän aiheeseen niin olin ennen lukenut tästä asiasta että muistaakseni Norjassa olisi tullut tällaisiin tuloksiin. Ja voihan se hyvinkin pitää paikkansa koska eri kielet ovat rakenteeltaan erityyppiset ja aktivoivat aivoissa eri alueita. Tiedämmehän myös että vanhukset jotka pystyvät pitämään aivonsa aktivoituna lukemalla, käymässä kielikurssilla tms myöskin pysyvät terävimpinä kuin he jotka eivät tee "aivojumppaa" ollenkaan.
Ei tässä olisi mistään rasismista tai ylimielisyydestä kyse jos se todetaan pitävänsä paikkansa, vaan sehän olisi meille kaikille samaa.
Niinhän se PITÄISI mennä, mutta todellisuus Suomessa on toinen. Tervetuloa reaalimaailmaan.
YLE:nkin pitäisi olla puolueeton koko kansan media. ;)
Kyllä äly loistaa Stillerissä ja Stubbpidissa ei voi muuta sanoa. Niin asiallista kieltäkin osaavat käyttää.
Kuinka viimeinen Pisa-testi on mennyt?
Entäs nämä ummikot rantahurrit? Ei osaa suomea ei ruotsia.
ÄO 40-50
Ovat yhtä tyhmiä kuin sinäkin, jutussa oli puhe kaksikielisistä.
Kaksikielisinä suomenruotsalaisten pitäisi pärjätä kaikessa paremmin, kuin suomenkielisten, mutta tästä huolimatta surut pärjäävät huonommin mm. Pisa-testissä eivätkä kestä sitä, jos yliopiston halutuimmilla aloilla ei ole suhteettomia kiintiöitä ruotsinkielisille eli eivät pärjää ilman etuoikeuksia Suomessa, vaikka heillä on etuoikeutena jo valmiina kaksikielisyys.
PISA-testissä joka tehdään 15-vuotiaille olemme vähän huonompia mutta jo pari vuotta myöhemmin, ylioppilaiskirjoituksissa olemme parempia!
Paremmuus johtuu pääasiallisesti siitä että olemme parempia kielissä!
Tuo nyt ei sitten ole heppoinen peruste 'paremmuudelle'. Tuolloinhan ylioppilaskirjoitukset mittaavat tiedon määrää eivätkä älykkyyttä eli sitä miten nopeasti pää toimii aineissa jota ei voi vain opetella ulkoa kuten matemaatikka. Totta hitossa joku joka on altistunut ruotsin kielelle pärjää siltä osalta paremmin kirjoituksissa...
Sama kuin vertailtaisiin ummikkosuomalaisten ja ummikkosvedujen tuloksia kirjoituksissa; aiheena viron kielen ymmärtäminen. Tietysti ummikkosuomalaiset pärjäisivät paljon paremmin vaikkeivat olisi varsinaisesti älykkäämpiä.
Kiintiöistä muuten, niin suruhakijoistahan pääsee n. 50% korkeampaan koulutukseen kiintiöiden kautta. Mutta olisiko 50% väärin? Ettei se ole 100%? Koska osa suruista menee Ruotsiin opiskelemaan ja osa kaksikielisiin kouluihin, niin tyhmimmät pääsevät kiintiöiden avulla sisään, joten kaikki korkeakoulutusta hakevat surut pääsevät sisään. Ei kai nyt sentään ihan näin hullusti voi olla?
Testaa tuo juttus pitääkö oikeasti paikkansa.
Menet nakkarille perjantai iltana ja kerrot tuon siellä kaikille.
Katellaan sitten jälkeenpäin miten tuli kannatusta.
Jos olet oikeassa,niin kyllähän siellä varmaankin puolustajia sulle riittää,jos olet väärässä niin sitten taitaa tullakin pataan....ja kunnolla.
Jos on jo alunperin taantunut voi tietty saada kaksikielisyydestä jotain korvausta kieliälylleen mutta Pisa perusteella älyn lisääntyminen ei siltikään nosta suruja suomenkielisten tasolle.
Kyllähän se vaan niin on, kuten NY Times väittää, asiahan on oikeasti ihan päivänselvä.
Älykkyys ja PISA-testit taas ovat ihan eri asioita. PISA mittaa nimenomaan oppimista, mikä taas riippuu vain osittain älykkyydestä (muita tekijöitä ovat mm. opetuksen taso, asenneympäristö jne). Oppiminen mittaa lisäksi enimmäkseen ns. analyyttista älykkyyttä, mutta ei juurikaan luovaa älykkyyttä tai käytännöllistä älykkyyyttä, puhumattakaan ns. sosiaalisesta lahjakkuudesta.
Tämä tietysti raivostuttaa fennoja. Antaa raivostuttaa vaan. NY Timesin tutkimuksessa oli tutkittu ihan muita kieliä kuin suomea ja ruotsia, mutta eiköhän tulos pitäne silti paikkaansa.
Niin, muuten: minut on mitattu älykkyydeltäni erittäin korkealle tasolle (ei normaalille, ei korkealle, vaan erittäin). Ja minähän olen kaksikielinen.
Siitä saatte vähän lisää vettä keittimeenne.
"Niin, muuten: minut on mitattu älykkyydeltäni erittäin korkealle tasolle (ei normaalille, ei korkealle, vaan erittäin). Ja minähän olen kaksikielinen."
Niin minutkin, mutta kielet eivät koskaan ole olleet minulle helppoja tai kiinnostaviakaan. Olen aivan suomenkielinen ja englannilla tulen toimeen.
Kun eivät nefet mitä todennäköisimmin oikeesti osaa sitä englantiakaan niin tässä NYT:n juttu ja ko tutkimus referoituna sujuvalla suomenkielellä.
http://www.talouselama.fi/uutiset/kaksikieliset ovat fiksumpia kuin muut eika se ole ainoa etu/a2092392
Ja mitä älykkyyteen tulee niin myös minut on testattu normaalia älykkäämmäksi. Keittääkö jo?
"Ja mitä älykkyyteen tulee niin myös minut on testattu normaalia älykkäämmäksi"
Hyvä vitsi :) Älykkyystestiin osallistui ilmeisesti vain suruja :-))
"Ja mitä älykkyyteen tulee niin myös minut on testattu normaalia älykkäämmäksi. Keittääkö jo?"
Hyvä jos keskimääräistä älykkäämmäksi. Perustelitko pakkoruotsia?
Ja silti olet ilman Nobelia tai mitään muutakaan merkittäviä saavutuksia täällä paskaa jauhamassa päivästä toiseen oi sinä "normaalia älykkäämpi" trollini.
Jooh jooh ainahan netissä voi satuilla kaikenlaista. Minutkin on valittu Kremlin puheenjohtajaksi. Usot sie.
"Ja mitä älykkyyteen tulee niin myös minut on testattu normaalia älykkäämmäksi. Keittääkö jo?"
Ajatella! Se ei kyllä millään tavalla näy kirjoituksissasi.
Mitä tekee älyllä jos se ei näy missään? Suomenkaksikielisten äly ei näy Pisa testissa ja opiskelemaankin pääsee vain kiintiöiden avulla.
Jos kaksikielisissä on erittäinen älykkäitä niin miksi Wallinista tehtiin puolustusministeri?
Taitaa olla niin etteivät ne kaikkein fiksuimmat hakeudu mukaan politiikkaan, näkeehän sen persuissakin.
Toisaalta mehän ne politikot sinne itseämme edustamaan valitsemme joten sopii katsoa peiliin jos ei toiminta miellytä.
Eduskunnanhan sanotaan olevan kansa pienoiskoossa joten kuinka ihmeessä siellä voisikaan olla joukko poikkeuksellisen fiksuja ihmisiä?
- Tutkimus osoittaa sen, että suomenruotsalaisten kannattaa tulla kaksikielisiksi kielillä suomi ja ruotsi eikä yrittää eristää itseään suomen kielestä.
- Tutkimus osoittaa sen, että suomenkielisten kannattaa tulla kaksikielisiksi kielillä suomi ja englanti, koska maailman eniten opetetuin kieli eivätkä suomenkieliset tarvitse ruotsia, vaikka suomenruotsalaiset tarvitsevat suomea.
siis: koska englanti on maailman eniten opetetuin kieli
Näkemykseni mukaan älykkyys ja sen vastakohta ovat kuitenkin samalla inhimillisen kyvyn janalla. Kun ihmisten toimia elämässä, nimenomaan tältä kantilta, pyritään rehellisen objektiivisesti arvioimaan niin voiko ketään todella arvottaa muita paremmaksi?
Ihmisten tulisi Pyrkiä mieluummin Viisauteen kaikissa valinnoissaan.
Ihan kiva että on älykkäitä ihmisiä. Kunpa joku heistä kirjoittaisi tänne.
Tunnen niin älykkäitä ihmisiä, että he myöntävät, että älykkyys on vain yksi ominaisuus muiden joukossa. Älykkyys auttaa ennen kaikkea älykkyystesteissa ja Mensan pääsykokeissa, mutta elämässä tarvitaan tietoa, ymmärrystä, viisautta, osaamista, pitkäjännitteisyyttä ym. ominaisuuksia - pelkkä älykkyyteen nojautuminen ei riitä.
PS En ole kaksikielinen. Puhun kyllä sujuvasti kahta muuta kieltä suomen lisäksi ja tulen lisäksi toimeen kahdella muulla eurooppalaisella kielellä. Tärkeintä on se, mitä sanottavaa ihmisellä on - pelkkä kielitaito ja nokkeluus eivät riitä.
OM:n viimeisimmässä tutkimuksessa ruotsinkieliset oppilaat pärjäsivät matikassa paremmin kuin suomenkieliset
Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml
TTTT---
Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla
Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.
Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.
Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.
- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.
Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.
Tasoerot suuria suomalaisittain
Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.
Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.
- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.
Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.
Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.
Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.
- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.
Kodin kannustus ratkaisevaa
Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.
- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.
Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.
Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.
- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.
Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia
Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.
Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.
- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.
Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.
- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.
Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.
STT