Minuun ihastutaan usein ja koen sen omituiseksi, koska sitten kun itse ihastun johonkuhun, saan kummallisia signaaleja ihastuksen kohteelta. Nytkin on muutama tapaus, jotka käyttäytyvät todella ihastuneesti. Numero UNO on ihan selkeä tapaus. Katsoo minua unelmoiden, tulee aina juttelemaan, kehuu minua, hymyilee, tuijottaa ja melkein kompuroi, kun ei saa silmiään irti. No, olen ystävällinen tyttö, joten juttelen hänelle, mutta en ole vielä itse tuntenut sitä "jotakin", joten olen yrittänyt viilentää juttua, olemalla asiallinen, jotta en antaisi liikaa toivoa..
´
Ja sitten eräs tapaus on mies, joka flirttailee hirveästi. Hän asettaa itsensä aina niin, että suoraan tuijottaa. Oikeasti, hän onnistuu hämmentämään mua, niin että punastun, vaikka en itse ole ihastunut. Tämä mies vetelee kaikenlaisista naruista ja nauttii flirttailusta, olen sen huomannut. Ja aina se vain jaksaa iskeä mulle silmää.. En vaan tunne hänenkään kanssa "sitä jotakin"..
Ja vielä eräskin tyyppi on, joka on ujompi, salaa tuijottelee minua ja puhuu sitten toki siitä muillekin ja minä toki kuulen siitä (mainintoja kehonosistani).. Se on vähän hämmentävää myöskin!
Olen hämilläni ja mietin, minkälaisen kuvan mahdan itsestäni antaa naisena? Olen oikeasti kiva nainen, en mikään "ilorasia" ja viikonloputkin menee yleensä raittiina, ilman juhlia. Pukeudun normisti.. Mutta tällain käy!
Omasta mielestäni olen ihan normaalin näköinenkin keholtani. Olen jokseenkin lyhykäinen ja 53 kiloo iloo. Naama ei varmaan ole paha, mutta onhan noita varmaan paremmankin näköisiä.
Ymmärretäänkö ystävällisyyteni ja hymyilyni väärin? Siinäkö se ongelma on?
Sitten kun itse olen mennyt ihastumaan, niin siinä käy niin, että mies onkin ihan sanaton, ei tuu mitään ulos, lukossa koko häiskä, hyvä kun ei kävele seinää päin nähdessään minut. On tapahtunutkin oikeasti juuri näin. ON tosi vaikea päästä deitille sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa itse haluaisin deitille.
Kenties käyttäydyn jotenkin väärällä tavalla?? Tai annan väärän kuvan itsestäni tajuamattani?
´
Ja sitten eräs tapaus on mies, joka flirttailee hirveästi. Hän asettaa itsensä aina niin, että suoraan tuijottaa. Oikeasti, hän onnistuu hämmentämään mua, niin että punastun, vaikka en itse ole ihastunut. Tämä mies vetelee kaikenlaisista naruista ja nauttii flirttailusta, olen sen huomannut. Ja aina se vain jaksaa iskeä mulle silmää.. En vaan tunne hänenkään kanssa "sitä jotakin"..
Ja vielä eräskin tyyppi on, joka on ujompi, salaa tuijottelee minua ja puhuu sitten toki siitä muillekin ja minä toki kuulen siitä (mainintoja kehonosistani).. Se on vähän hämmentävää myöskin!
Olen hämilläni ja mietin, minkälaisen kuvan mahdan itsestäni antaa naisena? Olen oikeasti kiva nainen, en mikään "ilorasia" ja viikonloputkin menee yleensä raittiina, ilman juhlia. Pukeudun normisti.. Mutta tällain käy!
Omasta mielestäni olen ihan normaalin näköinenkin keholtani. Olen jokseenkin lyhykäinen ja 53 kiloo iloo. Naama ei varmaan ole paha, mutta onhan noita varmaan paremmankin näköisiä.
Ymmärretäänkö ystävällisyyteni ja hymyilyni väärin? Siinäkö se ongelma on?
Sitten kun itse olen mennyt ihastumaan, niin siinä käy niin, että mies onkin ihan sanaton, ei tuu mitään ulos, lukossa koko häiskä, hyvä kun ei kävele seinää päin nähdessään minut. On tapahtunutkin oikeasti juuri näin. ON tosi vaikea päästä deitille sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa itse haluaisin deitille.
Kenties käyttäydyn jotenkin väärällä tavalla?? Tai annan väärän kuvan itsestäni tajuamattani?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Me miehet niin helposti otetaan hymyt ja katseet silmiin kiinnostuksen merkkeinä..varsinkin jos kyseessä on nätti nainen.ehkä tämä sun ihastus on hieman ujo ja kaipaisi jotain jään murtavaa alotetta sulta varsinkin jos sua piirittää useampi mies..
Tuskin se deitille pääseminen on vaikeaa, et varmaan ole edes ehdottanut mitään tapaamisia vaan odotat ja odotat, ja ehkäpä jopa valitat :)
Tuolla tavalla analysoivat ihmiset ovat hyvin usein itse niitä jotka tuijottavat ja käyttäytyvät oudosti, miten muuten he voisivat noin hyvin kuvailla muiden reaktioita.
Nää, en sanonut että kukaan suoranaisesti käyttäytyy kummasti, enkä mitään analysoi. Jos jotakin haluan analysoida niin itseäni! Toki se on huomattavaa kun jengi flirttailee, toki sen huomaan analysoimattakin. Mun on kai helppo pelleillä niiden kans joita kohtaan en tunne mitään, sit tulee vastaan sellainen gentlemanni joka vetää maton alta niin tadaa saan miehen jotenkin solmuun. Ehkä se ajattelee että leikin vaan ja että olen tyttöpuolinen "pleijeri". Surullista! Täytyy kai alkaa itse olemaan vähän joustavampi!
Kiitti vastauksesta, kyllä jotakin sain irti.. Tuijottaja en kuiteskaan ole, vältän yleensä pitkän katsekontaktin. Mut kamoon kyllä ihastuneen käytöksen näkee tuijottamattakin :)