Onko mitään tehtävissä? :(

Ei välttämättä ole siitä kyse, ap voi olla aseksuaali, johon ei ole "hoitoa". Kannattaa tarkkailla tämäkin vaihtoehto!

herraasiallinen kirjoitti:

Ei välttämättä ole siitä kyse, ap voi olla aseksuaali, johon ei ole "hoitoa". Kannattaa tarkkailla tämäkin vaihtoehto!

Miksi koet ahdistavana sinkkuuden ? Onko asiassa ahdistavaa vain se,ettet koe olevasi niinkuin muut ?
Tunnet itsesi tunnekymäksi? Mutta silti pelkäät yksinjäämistä? Rakastatko?

Jotenkin kirjoituksestasi kävisi ilmi että sinun pitäisi ehkä todellakin kääntyö terapian puoleen.

Ilmeisesti sinussa on myös läheisyydestä riemuitseva puoli koska olet sellaista myös kokenut, mutta yleensä et pysty olemaan riittävän jännittämättä.

Mutta seksuaalisilta kokemuksilta laimeita ihmisiä on ja ilmeisen normaalisti, vain nykyinen elämänmeno korostaa seksuaalisuutta ja tekee siitä normin.

ilotulitusta kirjoitti:

Miksi koet ahdistavana sinkkuuden ? Onko asiassa ahdistavaa vain se,ettet koe olevasi niinkuin muut ?
Tunnet itsesi tunnekymäksi? Mutta silti pelkäät yksinjäämistä? Rakastatko?

Jotenkin kirjoituksestasi kävisi ilmi että sinun pitäisi ehkä todellakin kääntyö terapian puoleen.

Ilmeisesti sinussa on myös läheisyydestä riemuitseva puoli koska olet sellaista myös kokenut, mutta yleensä et pysty olemaan riittävän jännittämättä.

Mutta seksuaalisilta kokemuksilta laimeita ihmisiä on ja ilmeisen normaalisti, vain nykyinen elämänmeno korostaa seksuaalisuutta ja tekee siitä normin.

Lue lisää

Olen kuullut tapauksesta, kun lapsi ei saanut vauvana itkeä. (Vanhempia opastettiin "hoitamaan" vauvaa näin.) Vasta yli 50-vuotiaana se onnistui.

Olen kuullut tapauksesta, kun lasta lyötiin remmillä pienenä. Yli 50-vuotiaana hän vihaa vieläkin äitiään. (Vaikka yleensä isä löi, mutta hän on jo kuollut.)

Olen kuullut myös tapauksesta, missä nainen asui niin mustasukkaisen miehen kanssa, ettei voinut kuvitellakaan menevänsä lounaalle miehen kanssa. (Mies olisi hakannut hänet kotona.)

Jokaisella meistä on tarinamme. Ja historiamme. Jokaisen meistä on opittava. Olet vielä nuori, 24-vuotias. Aina ei voi tietää etukäteen, onko jokin ratkaisu oikea. Se kyllä selviää sitten myöhemmin.

Onnea elämänpolullesi.

herraasiallinen kirjoitti:

Ei välttämättä ole siitä kyse, ap voi olla aseksuaali, johon ei ole "hoitoa". Kannattaa tarkkailla tämäkin vaihtoehto!

Aseksuaali ei koe ahdistavana omaa seksuaalisuutta, eikä muiden seksuaalisuutta, ei pornoa, ei kauppojen alusvaatemainoksia tai television seksikohtauksia. Aseksuaalia ei häiritse seksuaalisuus lainkaan. Aseksuaalilla on täysin objektiivinen suhtautuminen seksuaalisuuteen ja monet aseksuaalit ovatkin seksologeja. Monet seksuaalisesti estyneet väittävät olevansa aseksuaaleja, koska heidän on helppo olla sellaisten joukossa jotka eivät ymmärrä seksuaalisuutta, mutta heissä on selkeä ero. Toinen joukko ei ymmärrä koska ei koe siitä mitään, ja toinen vihaa ja inhoaa, ja sen vuoksi ahdistuu. Seksuaalisesti estynyt persoonallisuushäiriö vaatii terapiaa, aseksuaalisuus ei vaadi.

Seksuaalisesti estynyt persoonallisuus kokee seksuaalisuuden ahdistavana. Joskus harvoin voi tällaisen persoonallisuushäiriön omaavan ainoa "sallittu" kiihottavuus kohdistua omaan sukupuoleen. Ei siksi että olisi homo tai lesbo, tai biseksuaali, vaan siksi että oma sukupuoli tunnetaan turvallisemaksi ja vähemmän yllättäväksi kuin vastakkainen sukupuoli. (Vähempi yllättävyys ei aiheuta niin suurta ahdistusta)

Aloittaja ei ole kirjoituksensa perusteella aseksuaali, vaan hänellä on melko varmasti traumoja väkivaltaisesta elämästä. Hän ei ole myöskään seksuaalisesti estynyt persoonallisuus mutta näitä on tietenkin mahdotonta arvioida vain yhden viestin perusteella.

ööjkjökjvöj kirjoitti:

Aseksuaali ei koe ahdistavana omaa seksuaalisuutta, eikä muiden seksuaalisuutta, ei pornoa, ei kauppojen alusvaatemainoksia tai television seksikohtauksia. Aseksuaalia ei häiritse seksuaalisuus lainkaan. Aseksuaalilla on täysin objektiivinen suhtautuminen seksuaalisuuteen ja monet aseksuaalit ovatkin seksologeja. Monet seksuaalisesti estyneet väittävät olevansa aseksuaaleja, koska heidän on helppo olla sellaisten joukossa jotka eivät ymmärrä seksuaalisuutta, mutta heissä on selkeä ero. Toinen joukko ei ymmärrä koska ei koe siitä mitään, ja toinen vihaa ja inhoaa, ja sen vuoksi ahdistuu. Seksuaalisesti estynyt persoonallisuushäiriö vaatii terapiaa, aseksuaalisuus ei vaadi.

Seksuaalisesti estynyt persoonallisuus kokee seksuaalisuuden ahdistavana. Joskus harvoin voi tällaisen persoonallisuushäiriön omaavan ainoa "sallittu" kiihottavuus kohdistua omaan sukupuoleen. Ei siksi että olisi homo tai lesbo, tai biseksuaali, vaan siksi että oma sukupuoli tunnetaan turvallisemaksi ja vähemmän yllättäväksi kuin vastakkainen sukupuoli. (Vähempi yllättävyys ei aiheuta niin suurta ahdistusta)

Aloittaja ei ole kirjoituksensa perusteella aseksuaali, vaan hänellä on melko varmasti traumoja väkivaltaisesta elämästä. Hän ei ole myöskään seksuaalisesti estynyt persoonallisuus mutta näitä on tietenkin mahdotonta arvioida vain yhden viestin perusteella.

Lue lisää

Asia on yksinkertainen. Me kaikki ihmiset olemme erilaisia. Jos ei ole kiinnostunut seksistä ei se ole välttämätöntä ja jos taas on toimikoon jokainen, kuten parhaaksi omalle kohdalleen katsoo. Vapaus kaikille tässäkin asiassa.

herraasiallinen kirjoitti:

Ei välttämättä ole siitä kyse, ap voi olla aseksuaali, johon ei ole "hoitoa". Kannattaa tarkkailla tämäkin vaihtoehto!

Luepa herraasiallinen uudelleen aloittajan teksti ajatuksen kanssa ja katso sen jälkeen, mitä sanotaan aseksuaaleista. Ensinnäkin sellainen on erittäin harvinaista, mutta mahdollista kylläkin, mutta aseksuaali ei todellakaan kiihotu vastakkaisen tai saman sukupuolen suutelusta, saati katselisi samaa sukupuolen alistavaa lesbopornoa. Etkö ymmärrä, että aloittaja on tunne puolelta kuten itsekin sanoi aivan tuhannen pillun päreinä ja täten kieltää niiden olemassaolon torjumalla koko asian. Hän on nii kiustattu joka tasolla ja täynnä pelkoja hylätyksi ja jätetyksi tulemisesta .

Arvoisa aloittaja, en syyllistä tai halveksi sinua millään tapaa, varmaan itsellänikin äärimmäisen herkkänä ihmisenä kaikkien kokemiesi jälkeen voisi sisimmäinen särkyä ja seksuaalisuus mennä samaan rahaan. Sinulla on niin syviä ongelmia ja varmasti paha ja syyllinen olo, mutta sinä et ole syyllinen kiusaajillesi sanoin tai teoin. Asiasi ovat niin juurta jaksaen solmussa traumojesi takia, että sinun on pakko itsesi ja läheistesi vuoksi hakea apua ja purkaa elämääsi ja kokemaasi. Se on ainut keino, sillä tarvitset ammattilaisen, psykologin tai psykiatrin, näitä ei setvi psykologiaa lukeneet kaverit aamutunneilla punaviinissä tai täällä suoli24:ssa. Voimme vain sanoa oman mielipiteemme ja mitä kannattaisi kokeilla jne.
Siinä ei ole mitään pahaa, että miehet tai miesten vartalo ei kiihota erektiossakaan, vaikka sekin voi olla äärimmäisen kaunista ja kiihottavaa katseltavaa jopa näin heteromiehen silmin. Naisen vartalo on toki kaunis sille, joka hakee jotain herkkää, pehmeää ja pyöreyttä tms. Itsekin olisin naisena vähintään bi ellen lesbo, niin olen naisten perään. Edellisessä elämässä ollut kuulemma mm. Ranskan hovissa kylvettäjänä, joten tiedän, mistä puhun, kun otin selvää, mikä ihme saa minut kiihoittumaan naisten jaloista, varpaista takapuoleen.

Jos jotain hyvää hakee, niin et ole aseksuaali, vaikka onkin sen tapaisia oireita. Todella hieno kuulla, että suudellessa lämpenet koko kehollasi ja niin kuuluu, jos kaikki toimii. Pornokin kiihottaa eli visuaalisuus, mutta valitettavasti vain silloin, kun siinä on koukkuja (heh, ehkä kirjaimellisesti lihakoukuissa) ja siinä alistetaan ja tunteita ei ole olemassakaan. Et kertonut, oletko raiskattu tai hyväksikäytetty, mutta kuulostaa siltä ja siksi laitat tavallaan vahingon kiertämään omalla tavallasi. Nautitko millään tapaa, että voisit lyödä tai alistaa toista ilman tunten häivää, vaikka pyytäisi armoa, kipu on palkinto, niinkö?

Kertoisitko hiukan lisää, niin voisin antaa hiukan osviittaa, miten jatkaa, kiitos.Joka tapauksessa kaikkea hyvää tai pahaa ihan miten vaan, mutta toivottavasti saat apua.

herraasiallinen kirjoitti:

Ei välttämättä ole siitä kyse, ap voi olla aseksuaali, johon ei ole "hoitoa". Kannattaa tarkkailla tämäkin vaihtoehto!

Minullekin tuli heti mieleen aseksuaalisuus kun luin aloittajan viestin!

Miksi pitäisi? kirjoitti:

Asia on yksinkertainen. Me kaikki ihmiset olemme erilaisia. Jos ei ole kiinnostunut seksistä ei se ole välttämätöntä ja jos taas on toimikoon jokainen, kuten parhaaksi omalle kohdalleen katsoo. Vapaus kaikille tässäkin asiassa.

Lue lisää

JUURI NIIN!

zxcvb kirjoitti:

Minullekin tuli heti mieleen aseksuaalisuus kun luin aloittajan viestin!

Mistä syystä?

Sori nyt vaan te "aseksuaalit", mutta te ette ymmärrä lainkaan mistä aseksualismissa on kyse ja miten se ilmenee.

Valitettavasti aito aseksuaalisuus saa ikävän leiman kun kaikenmaailman ahdistuneet ja seksuaalisesta estyneisyydestä persoonallisuushäiriönä kärsivät tunkevat mukaan joukkoon ja väittävät itseään aseksuaaleiksi.

Miten aloittaja voi olla aseksuaali kun hän kiihottuu ja haluaa harrastaa tietynlaista seksiä? Se ei yksinkertaisesti käy mitenkään yksiin aseksuaalisuuden kanssa.

aseksuaalisuus on nimenomaan nimensäkin perusteella seksittömyyttä, ei seksuaalisuuden inhoamista.

Lähes jokainen viesti jonka olen tässä lukenut ja joka yrittää perustellusti väittää aloittajan olevan aseksuaali, väittää että seksi ja seksuaalisuus on inhottavaa. Juuri tuo käytös erottaa sen ettei viestin kirjoittaja voi olla aseksuaali ja näinollen ei ymmärrä siitä mitään. Aseksualismi on harvinaista nimenomaan siksi että se on eräs terve seksuaalisuuden muoto, yhdessä homo, bi ja lesboseksuaalisuuden kanssa. Terveet homoseksuaalit eivät tuomitse, inhoa tai arvostele heteroiden seksiä, eikä terveet heterotkaan niin tee. Mikään terve vailla kieroutumia tai traumoja oleva henkilö ei arvostele mitään seksuaalisuutta. Sitä tekevät vain traumatisoituneet, tai jostain syystä seksuaalisesti estyneet henkilöt, jossa seksuaalisesti estynyt persoonallisuus on eräs persoonallisuuden häiriö.

Estynyt persoonallisuus voi tulla esiin monella tapaa, esimerkiksi välttelemällä sosiaalisia tilanteita siinä määrin että jää kotiinsa neljän seinän sisälle. Estynyt persoona haluaisi kuitenkin olla sosiaalinen, ja tämä luo ristiriitaisen tilanteen jossa erakoituminen tuntuu turvalliselta (ei hyvältä), mutta samaan aikaan elämässä jää puuttumaan jotakin. Sellainen henkilö ei ole kuitenkaan erakko vaikka hän mielenterveyttä suojellakseen jää mielellään pois sosiaalisista tilanteista.

Aloittajalla on ihan sama ilmiö, mutta vain seksuaalisuuden puolella. Hän haluaisi olla vapaa ja rakastella vapaasti, oli rakastelu millaista tahansa vaikka sitä alistavaa tyyppiä. Juuri se HALU estää häntä olemasta aseksuaali, mutta samaan aikaan pelko estää normaalin vapaasti toteutetun seksuaalisuuden. Aseksuaalit eivät kärsi tilanteestaan, kuten eivät erakotkaan kärsi siitä että haluavat olla yksin. Aloittaja kärsii ja siksi hän ei yksinkertaisesti voi olla aseksuaali.

Suuri ongelma minulla on nimenomaan se, etten uskalla päästää ketään lähelleni, mikä on osittain syynä siihen, miksei seksi onnistu. Mutta en ymmärrä, miksi seksuaalisuuteni on niin ristiriitainen. Jos kerran ihastun naisiin, miksen kiihotu niistä? Ja päinvastoin miesten kanssa. Olenko mieleltäni ihan sairas? :( Tuntuu, ettei vastaavia tapauksia juuli ole netin palstoilla tullut vastaan. Joko olet hetero, bi tai homo. Enkai voi bi olla, jossei miehiin ihastu enkä tosielämässä pysty seksiinkään?

OmniaNova kirjoitti:

Suuri ongelma minulla on nimenomaan se, etten uskalla päästää ketään lähelleni, mikä on osittain syynä siihen, miksei seksi onnistu. Mutta en ymmärrä, miksi seksuaalisuuteni on niin ristiriitainen. Jos kerran ihastun naisiin, miksen kiihotu niistä? Ja päinvastoin miesten kanssa. Olenko mieleltäni ihan sairas? :( Tuntuu, ettei vastaavia tapauksia juuli ole netin palstoilla tullut vastaan. Joko olet hetero, bi tai homo. Enkai voi bi olla, jossei miehiin ihastu enkä tosielämässä pysty seksiinkään?

Lue lisää

Sinun tapauksesi ja kokemuksesi todistaa sen että seksi ja rakkaus ovat kaksi eri asiaa.

Vielä tällä hetkellä yrität niputtaa niitä yhteen.

Ihastuminen on rakkauteen kuuluva tunne. Ihastumisella ei ole mitään tekemistä seksin kanssa. Huomioi myös se että seksuaalisuudella ja halulla ei ole mitään tekemistä seksimäärän kanssa.

Esimerkiksi aseksuaali, joka et ole, voi ihastua ja rakastua palavasti ihmiseen, mutta hän ei kaipaa seksiä.

Sinun tapauksessasi voit siis vielä hyvin helposti kiihottua miehistä, vaikka et rakastuisikaan koskaan heihin. Se ei kuitenkaan tee sinusta biseksuaalia tai lesboa koska varmasti suurin syyllinen sinun tunnelukkoosi on mainitsemasi ongelmallinen menneisyys (Tämän todistaa se että yllättävä hellyys on saanut sinut tuntemaan olosi rakastetuksi ja kiihottuneeksi miehen seurassa.)

Todistan tämän sillä että kun muutama vuosi sitten järjestettiin tutkimus jossa oli mukana homomiehiä, heteromiehiä ja "110% heteromiehiä" jotka inhosivat homoseksiä, kiihottuneista suurin osa oli tietenkin homoseksuaaleja, seuraavaksi kiihottunein ryhmä oli homoseksin vihaajat ja vähiten kiihottuivat heterot joilla asia ei ollut tabu.

Heteromiehet joille homoseksuaalisuus ei ollut inhon aihe eivät tunteneet mielellään kiihottuvansa, mutta silti heidän fyysiset reaktionsa, jotka mitattiin, todistivat sen että hekin kiihottuivat siitä.

Tämä selittyy nimenomaan sillä että heteromiehet eivät tunteneet minkäänlaista ihastumista tai rakkaudentunnetta (joka hyvin yleisesti ihmiset yhdistävät seksiin), vaikka kiihottuivatkin homojen rakastelusta.

Homoseksuaalisuuden inhoajat eivät voineet hyväksyä sitä että he kiihottuivat homoseksistä. Siksi he inhosivat itseään, mutta kohdistivat sen inhon ja vihan homoseksuaaleihin.

Sinä taas tunnet yhteenkuuluvuuden tunnetta samaan sukupuoleen, vaikka et kiihotukaan seksistä naisten kanssa. Se johtuu nimenomaan niistä traumoistasi joita olet saanut lapsena. Juuri tuo todistaa sen ettet voi olla lesbo tai biseksuaali. Myös kiihottumisesi todistaa sen ettet voi olla aseksuaalikaan.

Et luota miehiin ja suhtaudut heihin varautuneesti, et vapautuneesti. Jos olisit vapautuneesti miehen kanssa, se vaatisi sitä että "avaat itsesi", eli tuntisit pyyteetöntä rakkautta ja sallisit jonkun rakastaa sinua. Mutta sinä pelkäät sitä. Kyse on tunnelukosta. Sen vuoksi sinä suostuisit tunteettomaan seksiin joka alkaa ja loppuu kun sinä niin haluat, ilman mitään tunnesiteitä. Miehen kanssa et kuitenkaan voi olla, koska tiedät sillä hetkellä kun keskustelet miehen kanssa että hänenkin toiveet seksistä on otettava huomioon ja seksi ei välttämättä päätykään silloin kun sinä sitä haluat. Siksi et suostu niin helposti seksiin, ja siksi kiihotut ja katsot alistuspornoa koska sen voit lopettaa painamalla stop nappia ja sulkemalla sivuston.

Naisen seurassa taas ihastut naiseen koska tiedät ettet ala seksiin ja saat olla siltä osin täysin vapautuneesti hetero. Tarvitset rakastettavuuden tunnetta, joten sopeutuaksesi kohdistat ne tarpeet naiseen. Heterona et kuitenkaan kiihotu lesboseksistä koska, kuten ylläolevassa tutkimuksessa todettiin, parisuhteessa ja seksuaalisuudessa on kyse nimenomaan kahden asian yhdistymisestä, eli rakkaudesta ja seksistä. Sinä et oikeasti rakasta noita naisia, mutta ihastut heihin koska se on helpompaa ja hyväksytympää ja saa sinut tuntemaan jollakin tavalla kokonaiseksi (vaikkakin se on traumojesi vuoksi vääristynyt). Sinun on tällä hetkellä turvallisempi olla naisseurassa.

Väittäisin näin että sinä sekoitat kaverillisen ihastumisen rakkaudelliseen ihastumiseen, koska saat ehdotonta "rakkautta", eli hyväksyntää takaisin turvalliselta kohteelta. Tämä on hyvin yleinen ilmiö ja tarkoittaa samaa kuin esimerkiksi silloin kun psykologin asiakas ihastuu psykologiinsa. Se johtuu vain siitä että vihdoinkin ongelmista kärsivä on kohdannut ihmisen joka kuuntelee häntä pyyteettömästi ja hyväksyvästi. Tuo hyväksyvä reaktio joka johtuu ammatista, sekoittuu sitten ihmisen normaalin kokemuksen mukaan siihen että toinen olisi kiinnostunut hänestä.

Sinulla voi olla myös alistusfetissi, mutta sitä ei voi tässä tilanteessa vielä tietää.

vhjvljhvjhvjh kirjoitti:

Sinun tapauksesi ja kokemuksesi todistaa sen että seksi ja rakkaus ovat kaksi eri asiaa.

Vielä tällä hetkellä yrität niputtaa niitä yhteen.

Ihastuminen on rakkauteen kuuluva tunne. Ihastumisella ei ole mitään tekemistä seksin kanssa. Huomioi myös se että seksuaalisuudella ja halulla ei ole mitään tekemistä seksimäärän kanssa.

Esimerkiksi aseksuaali, joka et ole, voi ihastua ja rakastua palavasti ihmiseen, mutta hän ei kaipaa seksiä.

Sinun tapauksessasi voit siis vielä hyvin helposti kiihottua miehistä, vaikka et rakastuisikaan koskaan heihin. Se ei kuitenkaan tee sinusta biseksuaalia tai lesboa koska varmasti suurin syyllinen sinun tunnelukkoosi on mainitsemasi ongelmallinen menneisyys (Tämän todistaa se että yllättävä hellyys on saanut sinut tuntemaan olosi rakastetuksi ja kiihottuneeksi miehen seurassa.)

Todistan tämän sillä että kun muutama vuosi sitten järjestettiin tutkimus jossa oli mukana homomiehiä, heteromiehiä ja "110% heteromiehiä" jotka inhosivat homoseksiä, kiihottuneista suurin osa oli tietenkin homoseksuaaleja, seuraavaksi kiihottunein ryhmä oli homoseksin vihaajat ja vähiten kiihottuivat heterot joilla asia ei ollut tabu.

Heteromiehet joille homoseksuaalisuus ei ollut inhon aihe eivät tunteneet mielellään kiihottuvansa, mutta silti heidän fyysiset reaktionsa, jotka mitattiin, todistivat sen että hekin kiihottuivat siitä.

Tämä selittyy nimenomaan sillä että heteromiehet eivät tunteneet minkäänlaista ihastumista tai rakkaudentunnetta (joka hyvin yleisesti ihmiset yhdistävät seksiin), vaikka kiihottuivatkin homojen rakastelusta.

Homoseksuaalisuuden inhoajat eivät voineet hyväksyä sitä että he kiihottuivat homoseksistä. Siksi he inhosivat itseään, mutta kohdistivat sen inhon ja vihan homoseksuaaleihin.

Sinä taas tunnet yhteenkuuluvuuden tunnetta samaan sukupuoleen, vaikka et kiihotukaan seksistä naisten kanssa. Se johtuu nimenomaan niistä traumoistasi joita olet saanut lapsena. Juuri tuo todistaa sen ettet voi olla lesbo tai biseksuaali. Myös kiihottumisesi todistaa sen ettet voi olla aseksuaalikaan.

Et luota miehiin ja suhtaudut heihin varautuneesti, et vapautuneesti. Jos olisit vapautuneesti miehen kanssa, se vaatisi sitä että "avaat itsesi", eli tuntisit pyyteetöntä rakkautta ja sallisit jonkun rakastaa sinua. Mutta sinä pelkäät sitä. Kyse on tunnelukosta. Sen vuoksi sinä suostuisit tunteettomaan seksiin joka alkaa ja loppuu kun sinä niin haluat, ilman mitään tunnesiteitä. Miehen kanssa et kuitenkaan voi olla, koska tiedät sillä hetkellä kun keskustelet miehen kanssa että hänenkin toiveet seksistä on otettava huomioon ja seksi ei välttämättä päätykään silloin kun sinä sitä haluat. Siksi et suostu niin helposti seksiin, ja siksi kiihotut ja katsot alistuspornoa koska sen voit lopettaa painamalla stop nappia ja sulkemalla sivuston.

Naisen seurassa taas ihastut naiseen koska tiedät ettet ala seksiin ja saat olla siltä osin täysin vapautuneesti hetero. Tarvitset rakastettavuuden tunnetta, joten sopeutuaksesi kohdistat ne tarpeet naiseen. Heterona et kuitenkaan kiihotu lesboseksistä koska, kuten ylläolevassa tutkimuksessa todettiin, parisuhteessa ja seksuaalisuudessa on kyse nimenomaan kahden asian yhdistymisestä, eli rakkaudesta ja seksistä. Sinä et oikeasti rakasta noita naisia, mutta ihastut heihin koska se on helpompaa ja hyväksytympää ja saa sinut tuntemaan jollakin tavalla kokonaiseksi (vaikkakin se on traumojesi vuoksi vääristynyt). Sinun on tällä hetkellä turvallisempi olla naisseurassa.

Väittäisin näin että sinä sekoitat kaverillisen ihastumisen rakkaudelliseen ihastumiseen, koska saat ehdotonta "rakkautta", eli hyväksyntää takaisin turvalliselta kohteelta. Tämä on hyvin yleinen ilmiö ja tarkoittaa samaa kuin esimerkiksi silloin kun psykologin asiakas ihastuu psykologiinsa. Se johtuu vain siitä että vihdoinkin ongelmista kärsivä on kohdannut ihmisen joka kuuntelee häntä pyyteettömästi ja hyväksyvästi. Tuo hyväksyvä reaktio joka johtuu ammatista, sekoittuu sitten ihmisen normaalin kokemuksen mukaan siihen että toinen olisi kiinnostunut hänestä.

Sinulla voi olla myös alistusfetissi, mutta sitä ei voi tässä tilanteessa vielä tietää.

Lue lisää

Olen täysin toista mieltä. Tarkasteltuani menneisyyttäni, olen ollut kiinnostunut tytöistä pikkutytöstä lähtien, mutta tiedostin asian vasta n. 18-vuotiaana. Minulla on paljon enemmän miespuolisia ystäviä kuin naisia, koska miesten kanssa oleminen on rennompaa ja mukavampaa. Naisten seurassa olen vaivaantuneempi. Silti en koe miehiin mitään vetoa.

Joo, mulla on terapia-aika varattu jo kuukausi sitten, koska taustalla on myös muitakin ongelmia. Ahdistun ylipäänsä ihmisten seurassa, koska pelkään hylkäämistä. En ole ollut onnellinen kuin viimeksi joskus lapsena. En kykene kiintymään ihmisiin, vaikka kaipaan ihmisten seuraa, en meinaa saada iloa ja mielihyvää asioista, en hallitse elämääni, opiskelumotivaatio on kateissa. Olen kärsinyt useamman kerran elämässäni masennuksesta. Olen menettänyt elämässäni hyvin paljon ja luulen, että en enää kykene tyydyttäviin ihmissuhteisiin. Ystäviä kyllä riittää, mutta en osaa olla oma itseni, vaan aina pyrin olemaan iloinen ja puhelias ja pelkään, että jos olen välillä ns. "tylsä", ihmiset kyllästyvät minuun. Henkisesti olo on jatkuvasti tyhjä. Syksyllä asiat oli jo paljon paremmin, mutta viime suhteen jälkeen vointi ja itsetunto laskivat kuin lehmän häntä.

Miksei ihminen saisi olla "aseksuaali" (sana on kyseenalainen) - Ei kaikkien tarvitse pitää elämässään seksiä enssijaisen tärkeänä asiana - Meidät nykyihmiset on aivopesty ajattelemaan että seksi on ihmisen ihan primääri tarve josta joikaiikan tulee nauttia aivan valtavasti -

Seksuaalisuus, siihen liittyvät tuntemusket ovat toki jokaisessa ihmisessä, ainakin mielikuvatasolla, kuten ap:kin kertoo - Valitettavasti tosielämässä ei aina voi toteuttaa itseään samalla tavalla, eikä itseasiassa välttämättä tarvitsekaan-

Entisinä aikoina ei korostettu niin hirveästi sitä, ei miehen eikä naisen kohdalla, että rakkauselämän tulee mielettömän antoisa ja kiihkeetä; enemmän korostettiin kiintymystä, toisen ihmisen arvostusta ja sitä että rakkaus kypsyy parisuhteessa hiljalleen ja ihminen oppii arvostamaan elämänkumppaniaan-

Nykyään automaattisen uskomattoman ihmeellinen erotiikka on asetettu ihmisille esikuvaksi, suuri kiitos siitä lankeaa elokuvateollisuudelle - Elokuvat ei kuitenkaan kerro suurimmaks osaks tavallisten ihmisten tosielämästä ja kömpelöstä arjesta, ne on "elämää suurempia".

Sanana "aseksuaali" on tyypillinen nykyajan keksintö, joka väittää että seksuaalisuutta on vain silloin kun molemmat on koko ajan kauhena halukkaita ja että ihmisellä ei ole oikeuttaa elää pitkiä aikoja elämässään ilman seksisuhteen tarvetta.
Tämän takia moni varsinkin nainen, ja myös miehet, kärsii ja kokee elämänsä puutteellisena vaikka omat inhimilliset resurssit vois käyttää muunlaisten asioiden pohtimiseen ja harrastamiseen, on täysin mahdollista elää fantastista elämään ilman seksisuhdetta; jos ei huvita, ei huvita ja mitä se muille kuuluu.

Mitä rakkauteen tulee - niin miehen ja naisen välinen rakkaus on vain yks pieni viipale kaiken muun elämään kuuluvan inhimillisen rakkauden- ja rakkaudenosoituksen kirjossa. Myös syvään ystävyyteen voi kuulua rakkaus jonka henkinen intohimo on kokemuksena usein fyysistä parisuhdetta antoisampi.

Monet "aseksuaalit" ihmiset eli ne jotka jossain elämänsä vaiheessa ei hirveesti välitä seksistä on: poikkeuksellisen älykkäitä, herkkävaistoisia, itseään rehellisesti kuuntelevia, omaa vapauttaan ja itsenäisyyttään arvostavia, ja usein myös itsekään sitä tajuamatta: ihmisiä jotka vaistoavat että he tulevat joskus rakastumaan johonkuhun, mutta kukaan vähempi kuin se joka todella sytyttää sisimmässä liekin, ei kelpaa.

Tälle viimeisen lauseen totuudelle seksiä ylikorostava, rationaalinen aikamme ei anna riittävästi arvoa.

Olen sitä mieltä että ap:n ei kannata mennä mihinkään terapeutille, joka pakonomaisesti yrittää saada ap:n ajattelemaan kuten nykyään ihmiset on tapana aivopestä.

erämaan tuli kirjoitti:

Miksei ihminen saisi olla "aseksuaali" (sana on kyseenalainen) - Ei kaikkien tarvitse pitää elämässään seksiä enssijaisen tärkeänä asiana - Meidät nykyihmiset on aivopesty ajattelemaan että seksi on ihmisen ihan primääri tarve josta joikaiikan tulee nauttia aivan valtavasti -

Seksuaalisuus, siihen liittyvät tuntemusket ovat toki jokaisessa ihmisessä, ainakin mielikuvatasolla, kuten ap:kin kertoo - Valitettavasti tosielämässä ei aina voi toteuttaa itseään samalla tavalla, eikä itseasiassa välttämättä tarvitsekaan-

Entisinä aikoina ei korostettu niin hirveästi sitä, ei miehen eikä naisen kohdalla, että rakkauselämän tulee mielettömän antoisa ja kiihkeetä; enemmän korostettiin kiintymystä, toisen ihmisen arvostusta ja sitä että rakkaus kypsyy parisuhteessa hiljalleen ja ihminen oppii arvostamaan elämänkumppaniaan-

Nykyään automaattisen uskomattoman ihmeellinen erotiikka on asetettu ihmisille esikuvaksi, suuri kiitos siitä lankeaa elokuvateollisuudelle - Elokuvat ei kuitenkaan kerro suurimmaks osaks tavallisten ihmisten tosielämästä ja kömpelöstä arjesta, ne on "elämää suurempia".

Sanana "aseksuaali" on tyypillinen nykyajan keksintö, joka väittää että seksuaalisuutta on vain silloin kun molemmat on koko ajan kauhena halukkaita ja että ihmisellä ei ole oikeuttaa elää pitkiä aikoja elämässään ilman seksisuhteen tarvetta.
Tämän takia moni varsinkin nainen, ja myös miehet, kärsii ja kokee elämänsä puutteellisena vaikka omat inhimilliset resurssit vois käyttää muunlaisten asioiden pohtimiseen ja harrastamiseen, on täysin mahdollista elää fantastista elämään ilman seksisuhdetta; jos ei huvita, ei huvita ja mitä se muille kuuluu.

Mitä rakkauteen tulee - niin miehen ja naisen välinen rakkaus on vain yks pieni viipale kaiken muun elämään kuuluvan inhimillisen rakkauden- ja rakkaudenosoituksen kirjossa. Myös syvään ystävyyteen voi kuulua rakkaus jonka henkinen intohimo on kokemuksena usein fyysistä parisuhdetta antoisampi.

Monet "aseksuaalit" ihmiset eli ne jotka jossain elämänsä vaiheessa ei hirveesti välitä seksistä on: poikkeuksellisen älykkäitä, herkkävaistoisia, itseään rehellisesti kuuntelevia, omaa vapauttaan ja itsenäisyyttään arvostavia, ja usein myös itsekään sitä tajuamatta: ihmisiä jotka vaistoavat että he tulevat joskus rakastumaan johonkuhun, mutta kukaan vähempi kuin se joka todella sytyttää sisimmässä liekin, ei kelpaa.

Tälle viimeisen lauseen totuudelle seksiä ylikorostava, rationaalinen aikamme ei anna riittävästi arvoa.

Olen sitä mieltä että ap:n ei kannata mennä mihinkään terapeutille, joka pakonomaisesti yrittää saada ap:n ajattelemaan kuten nykyään ihmiset on tapana aivopestä.

Lue lisää

Hyvä kirjoitus, meitä on varmaan paljon jotka emme pyhitä elämäämme kokajan seksiä ajatellen tai sitä harrastaen. Erosin 10 vuotta sitten kun mies löysi toisen hyvin ymmärrettävästä syystä, eli en halunnut seksiä hänen enkä kenenkään kanssa enää. Siitä asti olen ollut ilman seksiä en kuitenkaan ole aseksuaali koska olen joskus kuitenkin "omin käsin onneen" touhuillut, tosin ne kerrat on vähentyneet. Elämä on hyvin vapauttavaa kun ei siihen liity seksi en enää ikina halua seksi suhdetta. Mulla on 1 lapsi ja silloin nuorempanan kyllä nautinkin seksistä ja orkkuja olen saanut aina niin miehen kanssa kun itseaiheuttettuja joten ei mun sukupuolielämä loppunut pettymykseen sängyssä, vaan ihan kyllästymiseen ei vaan kiinnosta.

erämaan tuli kirjoitti:

Miksei ihminen saisi olla "aseksuaali" (sana on kyseenalainen) - Ei kaikkien tarvitse pitää elämässään seksiä enssijaisen tärkeänä asiana - Meidät nykyihmiset on aivopesty ajattelemaan että seksi on ihmisen ihan primääri tarve josta joikaiikan tulee nauttia aivan valtavasti -

Seksuaalisuus, siihen liittyvät tuntemusket ovat toki jokaisessa ihmisessä, ainakin mielikuvatasolla, kuten ap:kin kertoo - Valitettavasti tosielämässä ei aina voi toteuttaa itseään samalla tavalla, eikä itseasiassa välttämättä tarvitsekaan-

Entisinä aikoina ei korostettu niin hirveästi sitä, ei miehen eikä naisen kohdalla, että rakkauselämän tulee mielettömän antoisa ja kiihkeetä; enemmän korostettiin kiintymystä, toisen ihmisen arvostusta ja sitä että rakkaus kypsyy parisuhteessa hiljalleen ja ihminen oppii arvostamaan elämänkumppaniaan-

Nykyään automaattisen uskomattoman ihmeellinen erotiikka on asetettu ihmisille esikuvaksi, suuri kiitos siitä lankeaa elokuvateollisuudelle - Elokuvat ei kuitenkaan kerro suurimmaks osaks tavallisten ihmisten tosielämästä ja kömpelöstä arjesta, ne on "elämää suurempia".

Sanana "aseksuaali" on tyypillinen nykyajan keksintö, joka väittää että seksuaalisuutta on vain silloin kun molemmat on koko ajan kauhena halukkaita ja että ihmisellä ei ole oikeuttaa elää pitkiä aikoja elämässään ilman seksisuhteen tarvetta.
Tämän takia moni varsinkin nainen, ja myös miehet, kärsii ja kokee elämänsä puutteellisena vaikka omat inhimilliset resurssit vois käyttää muunlaisten asioiden pohtimiseen ja harrastamiseen, on täysin mahdollista elää fantastista elämään ilman seksisuhdetta; jos ei huvita, ei huvita ja mitä se muille kuuluu.

Mitä rakkauteen tulee - niin miehen ja naisen välinen rakkaus on vain yks pieni viipale kaiken muun elämään kuuluvan inhimillisen rakkauden- ja rakkaudenosoituksen kirjossa. Myös syvään ystävyyteen voi kuulua rakkaus jonka henkinen intohimo on kokemuksena usein fyysistä parisuhdetta antoisampi.

Monet "aseksuaalit" ihmiset eli ne jotka jossain elämänsä vaiheessa ei hirveesti välitä seksistä on: poikkeuksellisen älykkäitä, herkkävaistoisia, itseään rehellisesti kuuntelevia, omaa vapauttaan ja itsenäisyyttään arvostavia, ja usein myös itsekään sitä tajuamatta: ihmisiä jotka vaistoavat että he tulevat joskus rakastumaan johonkuhun, mutta kukaan vähempi kuin se joka todella sytyttää sisimmässä liekin, ei kelpaa.

Tälle viimeisen lauseen totuudelle seksiä ylikorostava, rationaalinen aikamme ei anna riittävästi arvoa.

Olen sitä mieltä että ap:n ei kannata mennä mihinkään terapeutille, joka pakonomaisesti yrittää saada ap:n ajattelemaan kuten nykyään ihmiset on tapana aivopestä.

Lue lisää

Jos ei kiihotu mutta haluaa näin tapahtuvan, niin tarvii ehkä apua. En voi elokuvateollisuuden syyksi laittaa sitä, että elämä olis nyt kyllä puolet huonompaa ilman seksiä.
Entisinä aikoina kuulemma touhuttiin sillon ku ukko vaan halus ja eukosta tai sen haluista ei piitattu, siinä mitään ystävyyttä korostettu kylläkään..

erämaan tuli kirjoitti:

Miksei ihminen saisi olla "aseksuaali" (sana on kyseenalainen) - Ei kaikkien tarvitse pitää elämässään seksiä enssijaisen tärkeänä asiana - Meidät nykyihmiset on aivopesty ajattelemaan että seksi on ihmisen ihan primääri tarve josta joikaiikan tulee nauttia aivan valtavasti -

Seksuaalisuus, siihen liittyvät tuntemusket ovat toki jokaisessa ihmisessä, ainakin mielikuvatasolla, kuten ap:kin kertoo - Valitettavasti tosielämässä ei aina voi toteuttaa itseään samalla tavalla, eikä itseasiassa välttämättä tarvitsekaan-

Entisinä aikoina ei korostettu niin hirveästi sitä, ei miehen eikä naisen kohdalla, että rakkauselämän tulee mielettömän antoisa ja kiihkeetä; enemmän korostettiin kiintymystä, toisen ihmisen arvostusta ja sitä että rakkaus kypsyy parisuhteessa hiljalleen ja ihminen oppii arvostamaan elämänkumppaniaan-

Nykyään automaattisen uskomattoman ihmeellinen erotiikka on asetettu ihmisille esikuvaksi, suuri kiitos siitä lankeaa elokuvateollisuudelle - Elokuvat ei kuitenkaan kerro suurimmaks osaks tavallisten ihmisten tosielämästä ja kömpelöstä arjesta, ne on "elämää suurempia".

Sanana "aseksuaali" on tyypillinen nykyajan keksintö, joka väittää että seksuaalisuutta on vain silloin kun molemmat on koko ajan kauhena halukkaita ja että ihmisellä ei ole oikeuttaa elää pitkiä aikoja elämässään ilman seksisuhteen tarvetta.
Tämän takia moni varsinkin nainen, ja myös miehet, kärsii ja kokee elämänsä puutteellisena vaikka omat inhimilliset resurssit vois käyttää muunlaisten asioiden pohtimiseen ja harrastamiseen, on täysin mahdollista elää fantastista elämään ilman seksisuhdetta; jos ei huvita, ei huvita ja mitä se muille kuuluu.

Mitä rakkauteen tulee - niin miehen ja naisen välinen rakkaus on vain yks pieni viipale kaiken muun elämään kuuluvan inhimillisen rakkauden- ja rakkaudenosoituksen kirjossa. Myös syvään ystävyyteen voi kuulua rakkaus jonka henkinen intohimo on kokemuksena usein fyysistä parisuhdetta antoisampi.

Monet "aseksuaalit" ihmiset eli ne jotka jossain elämänsä vaiheessa ei hirveesti välitä seksistä on: poikkeuksellisen älykkäitä, herkkävaistoisia, itseään rehellisesti kuuntelevia, omaa vapauttaan ja itsenäisyyttään arvostavia, ja usein myös itsekään sitä tajuamatta: ihmisiä jotka vaistoavat että he tulevat joskus rakastumaan johonkuhun, mutta kukaan vähempi kuin se joka todella sytyttää sisimmässä liekin, ei kelpaa.

Tälle viimeisen lauseen totuudelle seksiä ylikorostava, rationaalinen aikamme ei anna riittävästi arvoa.

Olen sitä mieltä että ap:n ei kannata mennä mihinkään terapeutille, joka pakonomaisesti yrittää saada ap:n ajattelemaan kuten nykyään ihmiset on tapana aivopestä.

Lue lisää

'Erämaan tuli', olipa tosi oivaltavan osuva kirjoitus! Harvoin luen/kuulen jonkun toisen henkilön kommenttia tms., josta voisin olla sitä mieltä, että sen sisältö vastaa lähes täysin omaa näkemystäni.

Sitäpaitsi, pitkästä kommentistasi huolimatta, teksti on selkeälukuista. Ja oikeinkirjoituskin välimerkkeineen antaa oman lisänsä, ettei kommenttia tule ohitettua. Ei ainakaan 'pikavyörytyksellä', vaikka lukijalla kiire olisikin.

erämaan tuli kirjoitti:

Miksei ihminen saisi olla "aseksuaali" (sana on kyseenalainen) - Ei kaikkien tarvitse pitää elämässään seksiä enssijaisen tärkeänä asiana - Meidät nykyihmiset on aivopesty ajattelemaan että seksi on ihmisen ihan primääri tarve josta joikaiikan tulee nauttia aivan valtavasti -

Seksuaalisuus, siihen liittyvät tuntemusket ovat toki jokaisessa ihmisessä, ainakin mielikuvatasolla, kuten ap:kin kertoo - Valitettavasti tosielämässä ei aina voi toteuttaa itseään samalla tavalla, eikä itseasiassa välttämättä tarvitsekaan-

Entisinä aikoina ei korostettu niin hirveästi sitä, ei miehen eikä naisen kohdalla, että rakkauselämän tulee mielettömän antoisa ja kiihkeetä; enemmän korostettiin kiintymystä, toisen ihmisen arvostusta ja sitä että rakkaus kypsyy parisuhteessa hiljalleen ja ihminen oppii arvostamaan elämänkumppaniaan-

Nykyään automaattisen uskomattoman ihmeellinen erotiikka on asetettu ihmisille esikuvaksi, suuri kiitos siitä lankeaa elokuvateollisuudelle - Elokuvat ei kuitenkaan kerro suurimmaks osaks tavallisten ihmisten tosielämästä ja kömpelöstä arjesta, ne on "elämää suurempia".

Sanana "aseksuaali" on tyypillinen nykyajan keksintö, joka väittää että seksuaalisuutta on vain silloin kun molemmat on koko ajan kauhena halukkaita ja että ihmisellä ei ole oikeuttaa elää pitkiä aikoja elämässään ilman seksisuhteen tarvetta.
Tämän takia moni varsinkin nainen, ja myös miehet, kärsii ja kokee elämänsä puutteellisena vaikka omat inhimilliset resurssit vois käyttää muunlaisten asioiden pohtimiseen ja harrastamiseen, on täysin mahdollista elää fantastista elämään ilman seksisuhdetta; jos ei huvita, ei huvita ja mitä se muille kuuluu.

Mitä rakkauteen tulee - niin miehen ja naisen välinen rakkaus on vain yks pieni viipale kaiken muun elämään kuuluvan inhimillisen rakkauden- ja rakkaudenosoituksen kirjossa. Myös syvään ystävyyteen voi kuulua rakkaus jonka henkinen intohimo on kokemuksena usein fyysistä parisuhdetta antoisampi.

Monet "aseksuaalit" ihmiset eli ne jotka jossain elämänsä vaiheessa ei hirveesti välitä seksistä on: poikkeuksellisen älykkäitä, herkkävaistoisia, itseään rehellisesti kuuntelevia, omaa vapauttaan ja itsenäisyyttään arvostavia, ja usein myös itsekään sitä tajuamatta: ihmisiä jotka vaistoavat että he tulevat joskus rakastumaan johonkuhun, mutta kukaan vähempi kuin se joka todella sytyttää sisimmässä liekin, ei kelpaa.

Tälle viimeisen lauseen totuudelle seksiä ylikorostava, rationaalinen aikamme ei anna riittävästi arvoa.

Olen sitä mieltä että ap:n ei kannata mennä mihinkään terapeutille, joka pakonomaisesti yrittää saada ap:n ajattelemaan kuten nykyään ihmiset on tapana aivopestä.

Lue lisää

Aseksualismi on hyvin harvinainen seksuaalisuuden muoto. Se on yhtä harvinainen kuin objektiseksuaalisuuskin. Valitettavasti vain useat seksuaalisesti estyneet persoonat ajattelevat kuuluvansa aseksuaaleihin (mitä he eivät kuitenkaan ole)

Aseksuaali ei välitä lainkaan seksistä koska se ei tuota hänelle mitään. Aseksuaalin erottaa seksuaalisesta häiriöstä kärsivän nimenomaan siitä että seksuaalisuus, oma tai muiden, tai kulttuurin, ei häiritse häntä lainkaan.

Valitettavasti sinä taas et ymmärrä ettet voi muita muuttaa toista henkilöä samaan muottiin kanssasi.

On täysin päivänselvää että aloittaja ei ole aseksuaali. Aseksuaalille seksuaalinen kanssakäyminen, ympäristön seksuaalisuus, porno, tms. ei ole mikään ongelma. Aseksuaalihenkilö ei tule tänne kirjoittamaan ongelmastaan ettei kiihotu.

Esimerkiksi homoseksuaalit jotka nuorena havaitsevat kiihottuvansa samasta sukupuolesta, eivät yleensä valita siitä etteivät kiihotu vastakkaisesta sukupuolesta, vaan siitä että kiihottuvat omasta sukupuolestaan. He eivät etsi ratkaisuja että voisivat kiihottua vastakkaisesta sukupuolesta, vaan he etsivät tukea muista homoseksuaaleista.

Aloittaja ei tullut tänne etsimään tukea aseksualismiin, vaan siihen että hän ei kykene rakastamaan vaikka kiihottuukin. Rakkaus on eri asia kuin seksi.


Aseksuaalinen henkilö ei inhoa seksiä ja seksuaalisuutta. Seksuaalisesti estynyt henkilö inhoaa sitä ja luettelee syitä miksi maailma on seksualisoitunut, ja kuinka kaikki oli ennen muka paremmin. Traumatisoitunut taas, aloittajan tapaan, kertoo ettei kykene rakastamaan, kiihottumaan tms. koska yhteiselo ihmisten kanssa ahdistaa.


Terapeutit eivät aivopese ketään. Terapeutit eivät myöskään opeta mitään. Terapeutit ohjaavat kuntoutujaa ulkopuolelta tarjoten tukea miten hän voisi itse päästä sinne minne haluaa.

Minäkään en lukisi sinua aseksuaaliksi, koska pidät seksuaalisuutta, erityisesti muiden seksuaalisuutta, mörkönä.

Kirjoitit: --"Sanana "aseksuaali" on tyypillinen nykyajan keksintö, joka väittää että seksuaalisuutta on vain silloin kun molemmat on koko ajan kauhena halukkaita ja että ihmisellä ei ole oikeuttaa elää pitkiä aikoja elämässään ilman seksisuhteen tarvetta."

Täysin väärin. Hetero, homo tai biseksuaalisuudella ei ole mitään tekemistä määrän kanssa. Seksuaalisuutta ei mitata yhdyntöjen määrällä vuodessa. Jotkut homoseksuaalit eivät harrasta koskaan seksiä, mutta ovat silti homoseksuaaleja. Sama koskee heteroseksuaaleja.

Aseksualismi on kuitenkin seksittömyyttä. Seksuaalittomuutta, eli tilaa jossa toista kohtaan, oli sukupuoli mikä hyvänsä, ei tunneta minkäänlaista tarvetta seksille.

Esimerkiksi tyypillinen heteroseksuaali joka ei inhoa homoseksiä, voitaisiin ajatella olevan aseksuaali-homoseksuaali. Kuitenkin esimerkiksi heteromiehillä on miespuolisia ystäviä ja kavereita, ja sama juttu naisilla.

Aseksuaalit voivat myös haluta parisuhteen, mutta siitä puuttuu täysin seksuaalinen jännite.

Seksuaalisuus on yleensä käytännössä kahden ihmisen välistä onnellisuutta ja halua olla yhdessä ja nauttia siitä seksuaalisuudesta. Tätä voidaan osoittaa kuumilla tekstiviesteillä, rakkaudentunnustuksilla, pienillä suudelmilla, hyvänyön toivotuksilla, kainalossa pitämisellä jne jne jne. Itse yhdyntä ja petipuuhat ovat hyvin pieni osa seksuaalisuutta, sillä tuo läheisyys ja kiihottuneisuus on se joka lopulta ajaa ihmiset sänkyyn. Aseksuaaleilla puuttuu kiihottuneisuus.

Ja aloittajaltahan se ei puuttunut, paitsi naisten kohdalla, mikä on tyypillistä heteronaiselle.

OmniaNova kirjoitti:

Joo, mulla on terapia-aika varattu jo kuukausi sitten, koska taustalla on myös muitakin ongelmia. Ahdistun ylipäänsä ihmisten seurassa, koska pelkään hylkäämistä. En ole ollut onnellinen kuin viimeksi joskus lapsena. En kykene kiintymään ihmisiin, vaikka kaipaan ihmisten seuraa, en meinaa saada iloa ja mielihyvää asioista, en hallitse elämääni, opiskelumotivaatio on kateissa. Olen kärsinyt useamman kerran elämässäni masennuksesta. Olen menettänyt elämässäni hyvin paljon ja luulen, että en enää kykene tyydyttäviin ihmissuhteisiin. Ystäviä kyllä riittää, mutta en osaa olla oma itseni, vaan aina pyrin olemaan iloinen ja puhelias ja pelkään, että jos olen välillä ns. "tylsä", ihmiset kyllästyvät minuun. Henkisesti olo on jatkuvasti tyhjä. Syksyllä asiat oli jo paljon paremmin, mutta viime suhteen jälkeen vointi ja itsetunto laskivat kuin lehmän häntä.

Lue lisää

Mulla ei ole mitään hyviä neuvoja sulle, mutta halusin vaan kertoa että oot ihan melkein kuin mä. Mulla on toi ihan sama tunne, että en osaa olla oma itseni ja ahdistun seurassa, en tahdo solmia ystävyyssuhteita koska pelkään tulevani hylätyksi jos/kun en ole tarpeeksi hauska/puhelias. Pelkään että ihmiset kyllästyy muhun. Voi vitsi, mä en tiennyt että joku muukin tuntee näin. En myöskään saa iloa/mielihyvää kuin harvoista asioista, nekin liittyvät usein siihen että olen suorittanut jonkun asian hyvin, kuten tehnyt työni ahkerasti, treenannut kovaa, saanut poikaystävän nauttimaan seksistä (mitäs sillä omalla nautinnolla tekis?)... Tyhjä on olo joo.

Oletko yrittänyt jutella vanhempiesi kanssa lapsuudestasi/kotioloistasi? Oletan nyt että väkivalta liittyi juuri kotioloihin, kuten itselläni liittyi. Jos he pystyisivät keskustelemaan asioista ja pyytämään anteeksi sinulta huonoa kohteluasi, se voisi auttaa... Ja hyvä että menet terapeutille! Toivon lämpimästi kaikkea hyvää sulle, sä et oo yksin noiden tunteides kanssa.

Hedonistibotti kirjoitti:

Mulla ei ole mitään hyviä neuvoja sulle, mutta halusin vaan kertoa että oot ihan melkein kuin mä. Mulla on toi ihan sama tunne, että en osaa olla oma itseni ja ahdistun seurassa, en tahdo solmia ystävyyssuhteita koska pelkään tulevani hylätyksi jos/kun en ole tarpeeksi hauska/puhelias. Pelkään että ihmiset kyllästyy muhun. Voi vitsi, mä en tiennyt että joku muukin tuntee näin. En myöskään saa iloa/mielihyvää kuin harvoista asioista, nekin liittyvät usein siihen että olen suorittanut jonkun asian hyvin, kuten tehnyt työni ahkerasti, treenannut kovaa, saanut poikaystävän nauttimaan seksistä (mitäs sillä omalla nautinnolla tekis?)... Tyhjä on olo joo.

Oletko yrittänyt jutella vanhempiesi kanssa lapsuudestasi/kotioloistasi? Oletan nyt että väkivalta liittyi juuri kotioloihin, kuten itselläni liittyi. Jos he pystyisivät keskustelemaan asioista ja pyytämään anteeksi sinulta huonoa kohteluasi, se voisi auttaa... Ja hyvä että menet terapeutille! Toivon lämpimästi kaikkea hyvää sulle, sä et oo yksin noiden tunteides kanssa.

Lue lisää

No tässä on vähän vaikeampi juttu se, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet, niin eipä voi jutella. Isän kanssa en ollut edes väleissä ja äiti oli henkisesti niin huonossa kunnossa, etten viitsinyt mitään ikäviä asioita ottaa esille, etten aiheuttaisi äidille yhtään enempää stressin aihetta. On mulla pari ystävää, keiden kanssa pystyn olemaan oma itseni ja silloin, hassua kyllä, olen paljon mukavampi ja puheliaampi kuin silloin kun väkisin yritän olla sellainen. Turhaahan tämä on ja tiedän, etten voi olla onnellinen, jossen vapaudu näistä ajatuksista. Järki sanoo, ettei ne kaverit oo mihinkään menossa. Kaikkea hyvää kanssa sulle ja toivottavasti saat omatkin juttusi jollain tavalla ratkaistua.

Et sitten vaivautunut lukemaan... aloittaja on kokenut väkivaltaa elämässään ja omaa vakavia ongelmia tunnepuolella. Hänhän ei ole seksikielteinen vaan seksimyönteinen. Hänen seksuaalisuutensa on haavoittunut väkivallan seurauksena - vaikka väkivalta ei olisi ottanutkaan seksuaalista muotoa, sillä seksuaalisuus on todella vankasti sidottu hyväksytyksi tulemiseen, tunteiden tasapainoon ja kuvaan omista vanhemmista.

Itseasiassa ei ole yhtään mahdotonta saada erektiota kiihottumatta..

Ap ei ole aseksuaali.

Seksi ei ole välttämätöntä. Elämästä voi nauttia muutoinkin ja nauttiikin täysipainoisemmin. Seksuaalisuutta korostetaan nyky-yhteiskunnassa aivan liikaa.

Olen miettinyt monen monta kertaa, mutten ole tullut mihinkään lopputulokseen päättelyissäni. Seksuaaliset halut ovat kohdillaan, mutta kohdistuvat kaikkeen muuhun kuin ihmiseen, joita kohtaan minulla on tunteita. Viime parisuhteessa nautin toisen alastoman vartalon koskettelusta, toisinpäin en niinkään. Pidän rinnoista ja aika usein huomaan, että jos vastapuolella pöytää istuvalla naisella on avonainen paita, on vaikea keskittyä keskusteluun ja joudun keskittymään, etten tuijottaisi rintoja. Toisaalta en kiihotu naisista, mutta jotain selittämätöntä himoa tunnen kyllä ja tunnen tarvetta harrastaa seksiä kiinnostavan henkilön kanssa, vaikken kiihotu. Nautin suuresti siitä kun toinen nauttii. Samalla kuitenkin olen jännittynyt ja lievästi ahdistunut. Sekavat ajatukset. Ehkä asiaan tulee selvyyttä seksuaaliterapeutilla ja psykologilla.

OmniaNova kirjoitti:

Olen miettinyt monen monta kertaa, mutten ole tullut mihinkään lopputulokseen päättelyissäni. Seksuaaliset halut ovat kohdillaan, mutta kohdistuvat kaikkeen muuhun kuin ihmiseen, joita kohtaan minulla on tunteita. Viime parisuhteessa nautin toisen alastoman vartalon koskettelusta, toisinpäin en niinkään. Pidän rinnoista ja aika usein huomaan, että jos vastapuolella pöytää istuvalla naisella on avonainen paita, on vaikea keskittyä keskusteluun ja joudun keskittymään, etten tuijottaisi rintoja. Toisaalta en kiihotu naisista, mutta jotain selittämätöntä himoa tunnen kyllä ja tunnen tarvetta harrastaa seksiä kiinnostavan henkilön kanssa, vaikken kiihotu. Nautin suuresti siitä kun toinen nauttii. Samalla kuitenkin olen jännittynyt ja lievästi ahdistunut. Sekavat ajatukset. Ehkä asiaan tulee selvyyttä seksuaaliterapeutilla ja psykologilla.

Lue lisää

Turhaan asiaa täällä jaarittelet ja pohdit.

Kuten itse asian kirjoitit viimeisessä lauseessa, kallonkutistajalle vaan.

Mutta mene pian, ennen kuin huomaat olevasi 5-kymppinen vanhapiika,
elämään ja muihin ihmisiin katkeroituneesti suhtautuva tiukkapipo......

kierroksia koneeseen kirjoitti:

Turhaan asiaa täällä jaarittelet ja pohdit.

Kuten itse asian kirjoitit viimeisessä lauseessa, kallonkutistajalle vaan.

Mutta mene pian, ennen kuin huomaat olevasi 5-kymppinen vanhapiika,
elämään ja muihin ihmisiin katkeroituneesti suhtautuva tiukkapipo......

Lue lisää

Aivan. Se tässä eniten ottaakin päähän, kun vientiä olisi, mutten ole sujut itseni kanssa.

"Parhaimmillaan seksi parisuhteessa niin hullulta kuin se tuntuukin on sitä, että on lupa lähes "raiskata" kumppani"

En yhtään ihmettele että ihmiset voivat tässä maassa niin huonosti kuin voivat, tai miksi aloittajalla on ongelmallinen asenne seksuaalisuuteen. Tuolla ei ole enää mitään tekemistä seksin, rakkauden ja arvostuksen kanssa... mutta eipä niitä toki pornoleffoissa näykään yhdessä.

Ja paskat. mitään ei kannata tehdä ellei halua. Rakastelu on kahden asia, muilla ei siihen oikeutta ole. sitä ei kannata tehdä ellei halua. Uskon rakkautta löytyvän jopa muualya kuin normaalista elin ympäristöstä. Rakasteleminen on lji jossa tarvitan yteisymmärrystä, että myös yhteistyötä. Älä tee mitään mitä et halua . Rakasta vain niinkuin haluat. muutaa ei kukaan voi toivoa.

Miksi tämä ylempi positiivinen ja harmiton viestini sai miinusta? Minkälaiset sadistiset sekopää angsti mielipuolet antavat miinusta tuollaiseen!!!!????

Menkää hoitoon.

Ei ole. Seksi on yliarvostettua. Varsinkin suomalainen seksi.

ainoa fakta joka sinun täytyy ymmärtää on, että ihminen/ihmiset jotka joutuvat (huom joutuvat) kuuntelemaan tuollaisia juttuja ovat idiootteja kuten myös sinäkin.

Sinut voidaan luokitella niin sanotuksi tylsäksi, ja siitä johtuen sinua voidaan sanoa miksi tahansa kukakin haluaa sinua kutsua.

Homeopaatit eivät paranna ketään, eivät varsinkaan hormoniepätasapainoa.

Homeopaatit eivät tarjoa kuin pelkkiä vesitippoja.

Mulla oli hieman tuo sama tilanne silloin kun olin vielä parisuhteessa. Nyt olen todennut, että en vain sovi parisuhteeseen enkä seksiin toisen ihmisen kanssa. Mä en myöskään saa oikein mitään seksistä toisen ihmisen kanssa. Vaikka seksistä olenkin kiinnostunut ja saan nautintoa yksikseni. Mun mielestä kannattaisi harkita eroa, sillä ei todellakaan tee hyvää millään tavalla harrastaa seksiä, jos se tuntuu noin ikävältä. Tai ainakin suosittelisin menemään seksuaaliterapeutille.