TÄSSÄ ALKUPERÄINEN KIRJOITUKSENI, JOSTA
LAKKOVAROITUS LÄHTI LIIKKEELLE 11.2.2001 (Kaikki
materiaali on vapaasti levitettävissä ja
julkaistavissa, mielellään!! Muistakaa laittaa
myös palautetta Lipposelle)
Kotiäitien lakkovaroitus
Suomessa on erinomainen äitiysrahajärjestelmä.
Perheen ja lapsien hoitaminen on arvokasta
työtä. Nämä kaksi väittämää saavat uusia
ulottuvuuksia, kun aiheeseen perehtyy hiukan
tarkemmin. Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha ovat
sidoksissa edellisvuoden tuloihin. Käytän näistä
kaikista tukimuodoista jatkossa nimitystä
äitiysraha. Pienimmillään äitiysraha on 60
mk/arkipäivä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
alin työttömyystuki on 127 mk päivässä.
Pahimmassa tapauksessa käykin niin, että työtöntä
rangaistaan äidiksi ryhtymisestä tuon erotuksen
verran. Jos arvostuksen mittana käytetään rahaa,
voi nämä luvut tulkita myös siten, että
esimerkiksi työttömänä olo on kaksi kertaa
arvostetumpaa kuin omien lapsien hoitaminen.
Ylärajaa äitiysrahalle ei ole, vaan se lasketaan
tietyn kaavan mukaan. Suomennettuna: mitä enemmän
tienaat ennen kotiin jäämistä, sitä enemmän saat
äitiysrahaa. Esim. 170 000 mk:n vuosityötulolla
äitiysrahan määrä on 356 mk arkipäivässä.
Äitiysrahan ansiosidonnaisuuden mukanaan tuomiin
kummallisuuksiin, herättiin KELAssakin syksyllä,
kun miljoonatienestejä ansaitsevat isät alkoivat
penäämään korvausta isyysloman vietostaan
tuhansien markkojen edestä per päivä.
Järjestelmän perusajatus, perheen kohtuullisen
elintason turvaaminen lapsen saannista
huolimatta, ei oikein istu tällaisten korvausten
maksamiseen.
Äitiysrahakausi loppuu, kun lapsi on noin
kymmenen kuukauden ikäinen. Jos haluat edelleen
tämän jälkeen hoitaa itse lapsesi, saat
kotihoidon tukea, kunnes lapsi on täyttänyt kolme
vuotta. Yli kolmevuotiaan lapsen hoidosta et saa
mitään tukea, jollei perheessä ole toista alle
kolmevuotiasta lasta. Päinvastoin kuin
äitiysrahan kohdalla, kotihoidon tuen
maksimoimiseksi perheelläsi on syytä olla
mahdollisimman pienet tulot. Tällöin voit
enimmillään saada 2500 mk/kk (miinus verot).
Alimmillaan kotihoidontuki on 1500 mk/kk (miinus
verot).
Kotona hoidettu lapsi maksaa kunnalle
huomattavasti vähemmän kuin lastentarhassa tai
perhepäivähoidossa hoidettu lapsi. Eräissä
kunnissa lisätäänkin kotihoidon houkuttelevuutta
maksamalla erityistä kuntalisää niille perheille,
jotka eivät käytä kunnallista päivähoitoa.
Kuntalisän maksaminen toisaalta lisää ja
toisaalta vähentää kansalaisten tasa-arvoa. Se
lisää kotihoidon valinneiden perheiden tasa-arvoa
suhteessa kunnallisen päivähoidon valinneisiin,
vaikkakin kunnallisen päivähoidon valinneet
perheet saavat edelleen julkista tukea enemmän.
Toisaalta kuntalisä aiheuttaa alueellista epätasa-
arvoa: toisissa kunnissa lisää maksetaan,
toisissa ei.
Perhetukien kummallisuuksiin kuuluu myös ns.
kuuden kuukauden sääntö. Jos tulosi ovat olleet
huomattavasti korkeammat viimeisten kuuden
kuukauden aikana verrattuna viimeiseen
vahvistettuun verotukseen, käytetään kuuden
kuukauden tuloja pohjana äitiysrahalaskelmille.
Tästä aiheutuu se looginen ilmiö, että toista
(tai kolmatta jne.) lastaan suunnittelevat äidit
joutuvat menemään puoleksi vuodeksi töihin
edellisen lapsen jälkeen saadakseen
mahdollisimman suuren äitiysrahan seuraavasta
lapsestaan. Suomennettuna: pieni, yleensä 1-2
vuotias lapsi, laitetaan kunnalliseen hoitoon,
äiti menee töihin, äidin työtä tehnyt sijainen
jää työttömäksi, äiti on raskaana ja tekee
mahdollisimman paljon töitä, lapsen
sairastellessa äiti hoitaa häntä kotona, jne.
Omien lasten hoitamisesta ei tietenkään kerry
eläkettä. Eläkettä kertyy sen sijaan esimerkiksi
omaishoidon tuesta, jota maksetaan
pitkäaikaissairasta tai vammaista lasta
hoitavalle.
Olemassa oleva äitiysraha- ja
kotihoidontukijärjestelmä ei tasoltaan ja
periaatteiltaan vastaa nykyajan vaatimuksia.
Mielestäni lasten kotihoito on paitsi
ainutlaatuinen elämys, niin myös suuri ja
haastava työ, josta palkitsemiseen soveltuvat
samat periaatteet kuin muuhunkin työhön: työn
arvostusta mitataan myös rahassa, samasta työstä
maksetaan sama palkka ja eläke kertyy työtä
tekemällä. Nämä periaatteet ovat
itsestäänselvyyksiä, kun hoidettavana ovat
vieraat lapset. Ensiapuna ehdotankin
ansisidoinnaiseen äitiys-, isyys- ja
vanhempainrahaan enimmäiskattoa, näiden tukien ja
kotihoidontuen korotusta vähintään
työttömyysrahan tasolle ja eläketurvan
karttumista. Jollei asiaan saada parannusta, on
kotiäitien ja –isien otettava käyttöön lakkoase.
Siitä vain ilmoittamaan lapsi kunnalliseen
päivähoitoon ja itsensä työttömyyskortistoon tai
työpaikalle.
Haastankin kaikki kotihoidon edellytysten
parantamisesta kiinnostuneet ihmiset antamaan
lakkovaroituksen tai terveisensä eduskuntaan.
Kotiäidin ja koti-isän lakkovaroituksen voi
lähettää postikortilla: Paavo Lipponen, 00102
EDUSKUNTA, tai sähköpostitse:
[email protected]. Vain julkituoduilla
mielipiteillä on painoa asioista päätettäessä.
Asian oikeutuksesta voit olla varma: en ole vielä
kuullut ihmisestä, joka olisi katunut sitä, että
on viettänyt liikaa aikaa pienen lapsensa
kanssa.
Anna-Maria Pokela
Kotiäiti, Pietarsaari
[email protected]
LAKKOVAROITUS LÄHTI LIIKKEELLE 11.2.2001 (Kaikki
materiaali on vapaasti levitettävissä ja
julkaistavissa, mielellään!! Muistakaa laittaa
myös palautetta Lipposelle)
Kotiäitien lakkovaroitus
Suomessa on erinomainen äitiysrahajärjestelmä.
Perheen ja lapsien hoitaminen on arvokasta
työtä. Nämä kaksi väittämää saavat uusia
ulottuvuuksia, kun aiheeseen perehtyy hiukan
tarkemmin. Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha ovat
sidoksissa edellisvuoden tuloihin. Käytän näistä
kaikista tukimuodoista jatkossa nimitystä
äitiysraha. Pienimmillään äitiysraha on 60
mk/arkipäivä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
alin työttömyystuki on 127 mk päivässä.
Pahimmassa tapauksessa käykin niin, että työtöntä
rangaistaan äidiksi ryhtymisestä tuon erotuksen
verran. Jos arvostuksen mittana käytetään rahaa,
voi nämä luvut tulkita myös siten, että
esimerkiksi työttömänä olo on kaksi kertaa
arvostetumpaa kuin omien lapsien hoitaminen.
Ylärajaa äitiysrahalle ei ole, vaan se lasketaan
tietyn kaavan mukaan. Suomennettuna: mitä enemmän
tienaat ennen kotiin jäämistä, sitä enemmän saat
äitiysrahaa. Esim. 170 000 mk:n vuosityötulolla
äitiysrahan määrä on 356 mk arkipäivässä.
Äitiysrahan ansiosidonnaisuuden mukanaan tuomiin
kummallisuuksiin, herättiin KELAssakin syksyllä,
kun miljoonatienestejä ansaitsevat isät alkoivat
penäämään korvausta isyysloman vietostaan
tuhansien markkojen edestä per päivä.
Järjestelmän perusajatus, perheen kohtuullisen
elintason turvaaminen lapsen saannista
huolimatta, ei oikein istu tällaisten korvausten
maksamiseen.
Äitiysrahakausi loppuu, kun lapsi on noin
kymmenen kuukauden ikäinen. Jos haluat edelleen
tämän jälkeen hoitaa itse lapsesi, saat
kotihoidon tukea, kunnes lapsi on täyttänyt kolme
vuotta. Yli kolmevuotiaan lapsen hoidosta et saa
mitään tukea, jollei perheessä ole toista alle
kolmevuotiasta lasta. Päinvastoin kuin
äitiysrahan kohdalla, kotihoidon tuen
maksimoimiseksi perheelläsi on syytä olla
mahdollisimman pienet tulot. Tällöin voit
enimmillään saada 2500 mk/kk (miinus verot).
Alimmillaan kotihoidontuki on 1500 mk/kk (miinus
verot).
Kotona hoidettu lapsi maksaa kunnalle
huomattavasti vähemmän kuin lastentarhassa tai
perhepäivähoidossa hoidettu lapsi. Eräissä
kunnissa lisätäänkin kotihoidon houkuttelevuutta
maksamalla erityistä kuntalisää niille perheille,
jotka eivät käytä kunnallista päivähoitoa.
Kuntalisän maksaminen toisaalta lisää ja
toisaalta vähentää kansalaisten tasa-arvoa. Se
lisää kotihoidon valinneiden perheiden tasa-arvoa
suhteessa kunnallisen päivähoidon valinneisiin,
vaikkakin kunnallisen päivähoidon valinneet
perheet saavat edelleen julkista tukea enemmän.
Toisaalta kuntalisä aiheuttaa alueellista epätasa-
arvoa: toisissa kunnissa lisää maksetaan,
toisissa ei.
Perhetukien kummallisuuksiin kuuluu myös ns.
kuuden kuukauden sääntö. Jos tulosi ovat olleet
huomattavasti korkeammat viimeisten kuuden
kuukauden aikana verrattuna viimeiseen
vahvistettuun verotukseen, käytetään kuuden
kuukauden tuloja pohjana äitiysrahalaskelmille.
Tästä aiheutuu se looginen ilmiö, että toista
(tai kolmatta jne.) lastaan suunnittelevat äidit
joutuvat menemään puoleksi vuodeksi töihin
edellisen lapsen jälkeen saadakseen
mahdollisimman suuren äitiysrahan seuraavasta
lapsestaan. Suomennettuna: pieni, yleensä 1-2
vuotias lapsi, laitetaan kunnalliseen hoitoon,
äiti menee töihin, äidin työtä tehnyt sijainen
jää työttömäksi, äiti on raskaana ja tekee
mahdollisimman paljon töitä, lapsen
sairastellessa äiti hoitaa häntä kotona, jne.
Omien lasten hoitamisesta ei tietenkään kerry
eläkettä. Eläkettä kertyy sen sijaan esimerkiksi
omaishoidon tuesta, jota maksetaan
pitkäaikaissairasta tai vammaista lasta
hoitavalle.
Olemassa oleva äitiysraha- ja
kotihoidontukijärjestelmä ei tasoltaan ja
periaatteiltaan vastaa nykyajan vaatimuksia.
Mielestäni lasten kotihoito on paitsi
ainutlaatuinen elämys, niin myös suuri ja
haastava työ, josta palkitsemiseen soveltuvat
samat periaatteet kuin muuhunkin työhön: työn
arvostusta mitataan myös rahassa, samasta työstä
maksetaan sama palkka ja eläke kertyy työtä
tekemällä. Nämä periaatteet ovat
itsestäänselvyyksiä, kun hoidettavana ovat
vieraat lapset. Ensiapuna ehdotankin
ansisidoinnaiseen äitiys-, isyys- ja
vanhempainrahaan enimmäiskattoa, näiden tukien ja
kotihoidontuen korotusta vähintään
työttömyysrahan tasolle ja eläketurvan
karttumista. Jollei asiaan saada parannusta, on
kotiäitien ja –isien otettava käyttöön lakkoase.
Siitä vain ilmoittamaan lapsi kunnalliseen
päivähoitoon ja itsensä työttömyyskortistoon tai
työpaikalle.
Haastankin kaikki kotihoidon edellytysten
parantamisesta kiinnostuneet ihmiset antamaan
lakkovaroituksen tai terveisensä eduskuntaan.
Kotiäidin ja koti-isän lakkovaroituksen voi
lähettää postikortilla: Paavo Lipponen, 00102
EDUSKUNTA, tai sähköpostitse:
[email protected]. Vain julkituoduilla
mielipiteillä on painoa asioista päätettäessä.
Asian oikeutuksesta voit olla varma: en ole vielä
kuullut ihmisestä, joka olisi katunut sitä, että
on viettänyt liikaa aikaa pienen lapsensa
kanssa.
Anna-Maria Pokela
Kotiäiti, Pietarsaari
[email protected]
Vastaukset 4
Vanhimmat
pienestä pisarasta kertyy suuri meri.
reilusti vain sankoin joukoin painostamaan
lipposta ja hallitusta, ei asioitamme kukaan aja
jos emme tavall. ihmiset aktiivisesti painosta.
Varsinaisesti meitä ei koske vanhempainrahan
korottaminen eikä hoitovapaalta maksettava summa,
koska tulemme toimeen minun palkallani (mies
kotona). MUTTA olen sitä mieltä että minimi
äitiys/vanhempainrahaan tulee saada muutos. Teki
meilläkin tiukkaa vanhempainloman ajalla, vaikka
ei oltukaan alimmalla maksuluokalla, joten
IHMETTELEN miten ne , jotka yrittävät pärjätä
minimipäivärahalla voivat pärjätä, ellei puolison
tulot sitten ole sen verran isot.
Eläkevuosia pitäisi myös kertyä KOHTUULLISESTI,
eli alle 7 vuotiaan lapsen kotihoidosta tai
osa-aika hoidosta pitäisi kertyä Eläkettä.
Sama pitäisi luonnollisesti koskea KOTI ISEJÄ!!
Ihmettelen myös sitä, miksi maksetaan ihmisille
jotka ovat työttömänä, eivätkä tee mitään,
enemmän, kuin mitä kotiäideille maksetaan???
Kotiäidit tuottaa veronmaksajia maailmaan, mutta
työtön ei tuota mitään
Saat meidät kaikki yhteen ja näyttämään voimamme!!
Kotiäideissä/iseissä on tulevaisuus!!
Liittymisosoite on:
http://groups.yahoo.com/group/Kotiaidit
(Kaikki viestit lähetetään yahoogroupsin kautta!)
Sama sivu on löydettävissä myös suomeksi mutta se
poistuu käytöstä lähiaikoina, voit kuitenkin
käydä katsomassa ohjeita sieltä, osoite:
http://fi.egroups.com/group/Kotiaidit
Tämän sivun kautta ei liittymistä eikä viestejä!
Tarkoitus on että listalle liittyisi
mahdollisimman paljon asian etenemistä
kannattavia ja aktiivisia ihmisiä ja sitä kautta
saisimme
1) tiedotettua missä vaiheessa "lakkon"
eteneminen on menossa
2) saataisi aktiivisia ihmisiä mukaan ympäri
suomea
3) yhteenkuuluvaisuutta porukkaan
4) saataisi väkeä "kasattua" yhden osoitteen alle
5) ideointia yms.
Terv. listavalvoja