On varmasti miljoona parempaaa paikkaa, jonne kirjoittaa tämä, mutta tällä hetkellä en löydä niistä yhtäkään. Tuntuu, ettei missään huomioida sellaista tilannetta, että perheestä kumpikaan vanhemmista ei ole kunnossa. Minulla ei ole isää joka pitäisi normaalia arkea yllä, ja huolehtisi äitistä. Äiti on isän omaishoitaja ja yrittää huolehtia kodista.
Äiti itse uskoo olevansa täysin normaali. Kaikilla muilla on mielenterveysongelmia, vaikka hänen omat puheensa ovat täysin harhaisia. Meille on tehty hänen mukaansa "puhelinpetos" joka vaikuttaa kaikkeen arkeen, muun muassa siihen, mitä kaupasta voi ostaa. Jos äiti käy oluella, hän on hoitamassa asioita, koska enhän minäkään halua että Taivaan Isä hoitaa meidän raha-asioitamme ja me joudumme holhouksen alle. Ja se joka aamuinen ja iltainen rutiini: Hän kysyy isältäni, jolla on jo pitemmän aikaa ollut dementia, että kumpi puhelin pitää laittaa ensin kiinni ja kumpi päälle. Sama kaikissa muissa asioissa. Minä, 18-vuotias, haluan lähteä kaverini luokse, mutta ensin äitin pitää neuvotella isän kanssa.
Äidin puheet pahenevat koko ajan. Hänellä on pakkomielle isän entiseen vaimoon, joka ei ole edes pitänyt meihin yhteyttä. Silti hän äitin silmissä näyttäytyy pahana perheemme vainoojana joka haluaa isän takaisin. Hän on osasyyllinen puhelinpetokseen eikä ymmärrä jättää meitä rauhaan. Ja hänelle kuten kaikilla muilla on tietysti pahoja mielenterveysongelmia, eikä äiti ymmärrä miksei häntä ole laitettu hoitoon.
Kaikki sukulaisemme ovat äidin mukaan helluntaiseurakuntalaisia(mikä ei siis pidä paikkaansa) ja yrittävät saada myös meitä uskoon, en tosin ole itse mitään huomannut. Kaikki haluavat meille pahaa ja kyttäävät. Minulle tulee kaveri kylään, mutta äidin mukaan hänkin on vain kyttäämässä. Hän ei voi sietää poikaystävääni, koska hänellä on muka velkoja joita yrittää kaataa niskaani. Ja äiti on tietysti vain minusta huolissaan.
Mutta koska en ole kaduilla rellestämässä enkä viiltene rantene auki ja menestyn hyvin koulussa, ei minulle ole muiden silmissä mitään hätää. Pyysin kaverini äitiä tekemään minusta lastensuojeluilmoituksen kun olin vielä alle 18-vuotias, mutta heidän mukaansa tilanteeni ei tarvitse toimenpiteitä. Nyt äiti viihdyttää sukulaisia kertomalla tarinaa siitä kuinka minusta, menestyvästä lukiolaisesta, tehtiin perätön ilmoitus. Ja tälle tietty kaikki naureskelevat. Sillä eihän minulla ole mitään hätää.
Joten osaako joku neuvoa mitä voisin tehdä että saisin äitini hoitoon? Olen huolissani hänestä, hän vaikuttaa olevan romahtamispisteessä. Isän kunnon ja muistin huononeminen tuottavat hänelle tarpeeksi ahdistusta ylimääräisten kuvitelmien lisäksi. Pelkään että hän tekee itselleen jotain. Äiti ei tule koskaan suostumaan vapaaehtoisesti hoitoon, koska uskoo itse täysin kuvitelmiinsa.
Äiti itse uskoo olevansa täysin normaali. Kaikilla muilla on mielenterveysongelmia, vaikka hänen omat puheensa ovat täysin harhaisia. Meille on tehty hänen mukaansa "puhelinpetos" joka vaikuttaa kaikkeen arkeen, muun muassa siihen, mitä kaupasta voi ostaa. Jos äiti käy oluella, hän on hoitamassa asioita, koska enhän minäkään halua että Taivaan Isä hoitaa meidän raha-asioitamme ja me joudumme holhouksen alle. Ja se joka aamuinen ja iltainen rutiini: Hän kysyy isältäni, jolla on jo pitemmän aikaa ollut dementia, että kumpi puhelin pitää laittaa ensin kiinni ja kumpi päälle. Sama kaikissa muissa asioissa. Minä, 18-vuotias, haluan lähteä kaverini luokse, mutta ensin äitin pitää neuvotella isän kanssa.
Äidin puheet pahenevat koko ajan. Hänellä on pakkomielle isän entiseen vaimoon, joka ei ole edes pitänyt meihin yhteyttä. Silti hän äitin silmissä näyttäytyy pahana perheemme vainoojana joka haluaa isän takaisin. Hän on osasyyllinen puhelinpetokseen eikä ymmärrä jättää meitä rauhaan. Ja hänelle kuten kaikilla muilla on tietysti pahoja mielenterveysongelmia, eikä äiti ymmärrä miksei häntä ole laitettu hoitoon.
Kaikki sukulaisemme ovat äidin mukaan helluntaiseurakuntalaisia(mikä ei siis pidä paikkaansa) ja yrittävät saada myös meitä uskoon, en tosin ole itse mitään huomannut. Kaikki haluavat meille pahaa ja kyttäävät. Minulle tulee kaveri kylään, mutta äidin mukaan hänkin on vain kyttäämässä. Hän ei voi sietää poikaystävääni, koska hänellä on muka velkoja joita yrittää kaataa niskaani. Ja äiti on tietysti vain minusta huolissaan.
Mutta koska en ole kaduilla rellestämässä enkä viiltene rantene auki ja menestyn hyvin koulussa, ei minulle ole muiden silmissä mitään hätää. Pyysin kaverini äitiä tekemään minusta lastensuojeluilmoituksen kun olin vielä alle 18-vuotias, mutta heidän mukaansa tilanteeni ei tarvitse toimenpiteitä. Nyt äiti viihdyttää sukulaisia kertomalla tarinaa siitä kuinka minusta, menestyvästä lukiolaisesta, tehtiin perätön ilmoitus. Ja tälle tietty kaikki naureskelevat. Sillä eihän minulla ole mitään hätää.
Joten osaako joku neuvoa mitä voisin tehdä että saisin äitini hoitoon? Olen huolissani hänestä, hän vaikuttaa olevan romahtamispisteessä. Isän kunnon ja muistin huononeminen tuottavat hänelle tarpeeksi ahdistusta ylimääräisten kuvitelmien lisäksi. Pelkään että hän tekee itselleen jotain. Äiti ei tule koskaan suostumaan vapaaehtoisesti hoitoon, koska uskoo itse täysin kuvitelmiinsa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No tilaat kotikäynnin muka isääsi varten , mutta samalla äitisi todellinen tilanne tulee toivottavasti ilmi, kysy paikallisesta mt-toimistosta käytännön ohjeita.
No yks vaihto ehto vois olla mielenterveystoimistolle soittaminen, joka on tietenkin raskasprosessi sinulle. Helpompi tie on mennä jutteleen koulunterveydenhoitajalle ja kertoa tilanne.Jos hän vaikka tietäisi miten toimitaan.
Kyllä noi salaliittoteoriat puhelipetoksineen kertovat vahvasti,että äitisi tarvitsee mielenterveydellistä ammattiapua.Ex anoppini rupesi puhumaan vastaavia aikoinaan ja kukaan perheessään ei tajunnu tilanteen vakavuutta ennen kuin totaaliromahdus ja psykoosi.Naapuri oli soittanut ambulanssin kun talvella kaikki ikkunat auki ja rouva sekopäisenä näki piruja yms .
Sinun tilanteestasi olen huolissani.Joudut kantamaan huolta koko perheestä ja sen arjessa selviämisestä.Siis aivan kohtuutonta.
Voisitko puhua sair.hoidon ammattilaisille,hoitajalle,lääkärille,kotisair.hoitokeskukseen, kerrot samat asiat kuin mitä tänne kirjoitit,aivan varmasti siihen reagoidaan ja saat apua.Onko isäsi dementia diagnosoitu ja siihen lääkitys?Voisitko vaikka hänen sairauteensa vedoten saada jostain hoitajan teille kotikäynnille,ja samalla huomattaisiin äitisi tila??Kriisipuhelimestakin voisit saada neuvoja tilanteeseen? Psykiatrian sair.hoitajan kanssa vois yrittää keskustella äitisi sairaudesta.Onko hän onnistunut salaamaan tilansa kaikilta perheen ulkopuolisilta?
Vaikutat fiksulta nuorelta naiselta ja käsität varmasti,että sinun täytyy saada nyt apua koko perheellenne,koska kukaan muu ei näytä käsittävän sitä tarvittavan.Rohkeasti ottamaan yhteyttä ammattiauttajiin!!! Voimia !!!!
Kauheaan tilanteeseen olet joutunut. Sie olet altavastaajana, vaikket mitään pahaa ole tehny.
Ehkä kannattaa kysellä mielenterveystoimistosta apua. Jos alkaa tuntumaan erittäin tukalalta, niin ambulanssi sitten hakemaan äitisi pois.
Eikö sulla olis ketään sukulaista, jolle voisit sanoa asiasta, jotta ehkä yhessä saisitte äitisi hoitoon?
Jos hän olisi terve mieleltään, hän ei missään nimessä haluaisi sulle tuota tilannetta. :/ Hae apua, sitä saa kyllä jostain. Itse olen parikymppinen, pienenä psykoottisesti käyttäytyvän isän armoilla oltiin veljen kans joka toinen viikonloppu. Sekin oli jo tarpeeksi. En ole äijää nähnyt moniin vuosiin enää. Heti kun joku tarjosi pakotietä, niin jätin sen osan elämästäni taakseni.
Toivottavasti sinun ei tartte välejä rikkoa. Nyt olis paras hakea vain apua, koska et sie ite voi tehä muuta, koska et ole ammattiauttaja, etkä syyllinen mihinkään.
Älä riko ittees, olet tärkeä vaikka joskus kortit sattuu huonosti. Äläkä jää nyt yksin.