Kun itse en katso olevani asiassa kaikkein viisain, lainaan aluksi valtiosihteeri Raimo Sailasta tämänaamuisen Hesarin pääkirjoituksesta: ”Huoltosuhde muuttuu Suomessa rajusti, näin jyrkkää heikkenemistä ei ole ennen tapahtunut eikä ole juuri nyt tapahtumassa missään muualla. Samaan aikaan Suomen kansantalouden tasaisen kasvun edellytykset ovat heiveröisemmät kuin ehkä kertaakaan sotien jälkeen”. Huoltosuhdehan kuvaa työllisten eli elättäjien ja elätettävien (lapset, työttömät, eläkeläiset) määrää toisiinsa verrattuna. Kuntaministeri Henna Virkkunen säestää Sailasta: ”Yksi keino vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan taloudellista perustaa on uudistaa kuntarakenne, koska kunnat tuottavat keskeiset hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Jollei niin toimita, kuntapohjainen järjestelmämme on vaakalaudalla”.
Miksi noita tosiasioita ei tajuta kunnissa, miksi niitä ei tajua kepu eivätkä kepulaisetkaan täällä? Eikö noilla tahoilla todellakaan ymmärretä, että hyvin monissa kunnissa on jo vuosikymmenet otettu surutta syömävelkaa, peitetty maksukyvyttömyyttä valtionavuilla? Onko siellä eletty itsepetoksessa? Vai onko uskottu, että toiset maksavat loputtomiin kuntien lakisääteisten ja muidenkin palveluiden menot? Silti siellä on jätetty tekemättä välttämättömät uudistukset, toiminnan rationalisointi ja tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen, ja palvelut ovat jääneet kovin vähäisiksi ja nekin alkeelliselle tasolle nykyajan vaatimuksiin nähden.
Miksi silti tuota järjen mukaan välttämätöntä kuntauudistusta vastustetaan niin kiivaasti? Suomessa on nyt n. 330 kuntaa. Kuntien palkkalistoilla on yli 430 000 ihmistä. Kuntien valtuustoissa, lautakunnissa ja muissa luottamustoimissa lienee lähes toinen mokoma. Kuntien palkkalaiset ovat saaneet vuosien aikana itselleen paremmat edut kuin juuri millään muilla aloilla, sieltä ei ole väkeä lomautettu eikä irtisanottu, kun heillä on ainutlaatuinen viiden vuoden irtisanomissuojakin. Kuntien luottamustoimissa olevat ihmiset kokevat olevansa suuria vaikuttajia alueellaan, ja vaikka tuo kokemus saattaa usein olla perusteeton, kyllä se hivelee sellaisen itsetuntoa, joka ei muuten pääse ”asemiin”. Suurin osa noista kuntien palkallisista ja varsinkin luottamustoimisista on ns. Kepulandian kunnissa, suurin osa heistä kepulaisia. Kepun etu kannatuksensa ylläpitämiseksi on ylläpitää nykyistä rakennetta, vaikka se ei ole maan eikä kansalaisten enemmistön edun mukainen. Kepun johdossa se taatusti ymmärretään, eikä kepu kuntarakenteen muutosten kiihkeällä vastustamisellaan sorru itsepetokseen, vaan se syyllistyy tietoiseen ihmisten pettämiseen.
Valitettavasta samaa ja samoista syistä on myös muualla kuin Kepulandiassa. Pääkaupunkiseudulla Espoon poliittiset päättäjät ja kuntavirkamiehet, kaupunginjohtaja etunenässä näyttävät siitä hyvää huonoa esimerkkiä. Espoon tapauksessa sen jotenkin ymmärtää myös palvelevan espoolaisten etua, kun kaupungin pinta-alasta suurin osa on rakentamatonta, tulevaisuutta ajatellen kallisarvoista maaseutua, veroaste alhaisempi kuin Helsingissä ja Vantaalla, Espoon asukkaista suuri osa käy töissä naapurikaupungeissa ja maksaa veronsa Espooseen, joka saanee merkittävästi verotuloja myös suurten firmojen kuten Nokian ja Fortumin pääkonttoreilta. Toisin kuin Kepulandian kitukunnat Espoo pärjää omillaan, Espoon saamat valtionavut ovat minimaaliset ja kaupunki on suurimpia maksajia tasausjärjestelmässä. Eikä Espoon tapauksessa voida syyttää kepu ja kepulaisuutta, kun kepun kannatus Espoossa on ollut niin kunta- kuin ek-vaaleissakin vain neljän prosentin luokkaa, mutta vaikutusvaltaisten ihmisten itsekkyys siinäkin on suuri vaikuttaja. Siitähän todistaa myös aamuisessa Hesarissa esitetyt kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mielipiteet. Mäkelä kannattaa lämpimästi verkostoitumista, mutta vastustaa yhdistymistä. Verkostoiduttaessa nimittäin kuntasatraapit säilyttäisivät asemansa ja kuntien byrokratia suurine miehityksineen pysyisi ennallaan, mutta vastuuta kuntalaisten palvelujen hoidosta ja muistakin toiminnoista voitaisiin laajentaa muuallekin.
Pääkaupunkiseudulla ei kuitenkaan ole muutoksiin niin välttämätöntä tarvetta kuin Kepulandian kitukunnissa, joissa alkaa jo tulla pää vetävän käteen, kun alussa mainitsemistani syistä alkaa mennä yhä huonommin niissäkin kunnissa, jotka ovat noita kitukuntia elättäneet. Nykyinen kuntarakenteemme on syntynyt hevospeliaikakaudella; monistakin syistä nyt tarvitaan historiallinen muutos, hyppy nykyaikaan, kuten Suomen Kuvalehti taannoin perusteli uudistuksen tarvetta pääkirjoituksessaan ”Rohkeutta kuntauudistukseen”. On todella toivottava, että hallituksella riittää rohkeutta ja päättäväisyyttä ajaa asiaa läpi kepun vastuuttomasta räksytyksestä välittämättä.
Miksi noita tosiasioita ei tajuta kunnissa, miksi niitä ei tajua kepu eivätkä kepulaisetkaan täällä? Eikö noilla tahoilla todellakaan ymmärretä, että hyvin monissa kunnissa on jo vuosikymmenet otettu surutta syömävelkaa, peitetty maksukyvyttömyyttä valtionavuilla? Onko siellä eletty itsepetoksessa? Vai onko uskottu, että toiset maksavat loputtomiin kuntien lakisääteisten ja muidenkin palveluiden menot? Silti siellä on jätetty tekemättä välttämättömät uudistukset, toiminnan rationalisointi ja tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen, ja palvelut ovat jääneet kovin vähäisiksi ja nekin alkeelliselle tasolle nykyajan vaatimuksiin nähden.
Miksi silti tuota järjen mukaan välttämätöntä kuntauudistusta vastustetaan niin kiivaasti? Suomessa on nyt n. 330 kuntaa. Kuntien palkkalistoilla on yli 430 000 ihmistä. Kuntien valtuustoissa, lautakunnissa ja muissa luottamustoimissa lienee lähes toinen mokoma. Kuntien palkkalaiset ovat saaneet vuosien aikana itselleen paremmat edut kuin juuri millään muilla aloilla, sieltä ei ole väkeä lomautettu eikä irtisanottu, kun heillä on ainutlaatuinen viiden vuoden irtisanomissuojakin. Kuntien luottamustoimissa olevat ihmiset kokevat olevansa suuria vaikuttajia alueellaan, ja vaikka tuo kokemus saattaa usein olla perusteeton, kyllä se hivelee sellaisen itsetuntoa, joka ei muuten pääse ”asemiin”. Suurin osa noista kuntien palkallisista ja varsinkin luottamustoimisista on ns. Kepulandian kunnissa, suurin osa heistä kepulaisia. Kepun etu kannatuksensa ylläpitämiseksi on ylläpitää nykyistä rakennetta, vaikka se ei ole maan eikä kansalaisten enemmistön edun mukainen. Kepun johdossa se taatusti ymmärretään, eikä kepu kuntarakenteen muutosten kiihkeällä vastustamisellaan sorru itsepetokseen, vaan se syyllistyy tietoiseen ihmisten pettämiseen.
Valitettavasta samaa ja samoista syistä on myös muualla kuin Kepulandiassa. Pääkaupunkiseudulla Espoon poliittiset päättäjät ja kuntavirkamiehet, kaupunginjohtaja etunenässä näyttävät siitä hyvää huonoa esimerkkiä. Espoon tapauksessa sen jotenkin ymmärtää myös palvelevan espoolaisten etua, kun kaupungin pinta-alasta suurin osa on rakentamatonta, tulevaisuutta ajatellen kallisarvoista maaseutua, veroaste alhaisempi kuin Helsingissä ja Vantaalla, Espoon asukkaista suuri osa käy töissä naapurikaupungeissa ja maksaa veronsa Espooseen, joka saanee merkittävästi verotuloja myös suurten firmojen kuten Nokian ja Fortumin pääkonttoreilta. Toisin kuin Kepulandian kitukunnat Espoo pärjää omillaan, Espoon saamat valtionavut ovat minimaaliset ja kaupunki on suurimpia maksajia tasausjärjestelmässä. Eikä Espoon tapauksessa voida syyttää kepu ja kepulaisuutta, kun kepun kannatus Espoossa on ollut niin kunta- kuin ek-vaaleissakin vain neljän prosentin luokkaa, mutta vaikutusvaltaisten ihmisten itsekkyys siinäkin on suuri vaikuttaja. Siitähän todistaa myös aamuisessa Hesarissa esitetyt kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mielipiteet. Mäkelä kannattaa lämpimästi verkostoitumista, mutta vastustaa yhdistymistä. Verkostoiduttaessa nimittäin kuntasatraapit säilyttäisivät asemansa ja kuntien byrokratia suurine miehityksineen pysyisi ennallaan, mutta vastuuta kuntalaisten palvelujen hoidosta ja muistakin toiminnoista voitaisiin laajentaa muuallekin.
Pääkaupunkiseudulla ei kuitenkaan ole muutoksiin niin välttämätöntä tarvetta kuin Kepulandian kitukunnissa, joissa alkaa jo tulla pää vetävän käteen, kun alussa mainitsemistani syistä alkaa mennä yhä huonommin niissäkin kunnissa, jotka ovat noita kitukuntia elättäneet. Nykyinen kuntarakenteemme on syntynyt hevospeliaikakaudella; monistakin syistä nyt tarvitaan historiallinen muutos, hyppy nykyaikaan, kuten Suomen Kuvalehti taannoin perusteli uudistuksen tarvetta pääkirjoituksessaan ”Rohkeutta kuntauudistukseen”. On todella toivottava, että hallituksella riittää rohkeutta ja päättäväisyyttä ajaa asiaa läpi kepun vastuuttomasta räksytyksestä välittämättä.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Maankuulut Sailaksen veljeksetkin näyttävät nyt niiltä entisen vitsin poliiseilta. Raimo osaa puhua köyhät kyykkyyn ja Harri osaa puolestaan kirjoittaa miljoonasopimuksia (tietenkin rahat tulevat veronmaksajien kukkaroista) porhoille.
(Raimo Sailaksen pikkuveli Harri on Finnairin hallituksen puheenjohtaja.)
Tuskinpa noiden Sailasten tarkoituksena on kyykyttää maaseutua, sillä sieltähän he lähtöisin ovat, Nivalasta, Kyösti Kallion pitäjästä tyypillisestä Kepulandiasta. Raimolla lienee vieläkin lämpimiä tunteita ja hyvää tarkoitusta myös syntymäseutuaan kuten muutakin maaseutua kohtaan ja sen pelastaakseen koettaa puhua järkeä poliittisille päättäjille.
Harrin toimintaa Finnairin johdossa en puolustele, kun en siinä puolustettavaa näe.
Kuntien tasavero.
Kaikkiin kuntiin sama kunnallisvero.
Kuntauudistus on alasajoa kohti konkurssia.
Johtajat vaihtoon jos ei tule tulosta. Kirsti Paakkasesta esimerkkiä. Kuntauudistuksen tekijät ovat kuin marimekon johtajat ennen Paakkasta. Luovuttajia.
Pitkäaikaistyöttömillä on luovuutta ja ideoita sekä näkemystä. Työuupuneet ja väsyneet johtajat kortistoon lepäämään jos ei järkeviä kehitystoimia ala syntymään.
Kauniainen ja Espoo vastustavat kuntaliitosta Helsingin kanssa, syynä on se, etteivät ihmiset ole valmiita luopumaan kohtalaisesti toimivasta lähidemokratiasta, huonontamaan palveluja ja maksamaan enemmän kunnallisveroja. Uudenmaanläänin kuntien vastustus oli tiedossa, samoin tiedettiin se, ettei pakkoliitoksia eikä muitakaan keppejä ole näiden kuntien kohdalla mahdollista käyttää. Tiedossa oli myös, kuntien asukkaiden sosioekonominen asema ja kyvyt käyttää painostusjärjestelmiä hyväksi. Kaikesta huolimatta Virkkunen metropolihankkeen osana kuntauudistusvalmisteluja otti.
Kuntauudistus herättää vastustusta kaikkialla, vaikka on olemassa kuntia joiden yhdistyminen kannattaisi, niin nyt vastustus on vahvaa ja äänenpainoilla painoarvoa. Viholliset kannattaa toki, jo vanhan sotatieteen mukaisesti, pitää lähellä, mutta ei niitä kannata ehdontahdoin omista riveistä tehdä.
Kuntaliitoksille vahvin argumentti on se, että Suomessa on kuntia jotka eivät joko väestö- tai elinkeinorakenteensa vuoksi pärjää. Kunnat joiden varallisuus on lähinnä velkaa, tarvitsevat nopeasti yhdistymistä. Kuntien yhdistäminen helpottaa palvelujen tuottamista ja mahdollistaa järkevän kuntasuunnittelun. Kunta, jossa on noin 30000 asukasta, on vielä toimiva lähidemokratia. Kuntauudistukselle on siis järkiperusteet, mutta metropolihankkeen mukana nämäkin syyt saatiin näyttämään naurettavilta. Vastustajat voivat varsin hyvin sanoa, ettei uudistuksessa ole järkeä ja laskelmat ovat paikkansapitämättömät, koska puurot ja vellit on jo valmistusvaiheessa sekoitettu.
Harmillista on se, että hallitus joka maa on varsin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ei pysty uskottavasti ja järkevästi asioita valmistelemaan. Kompurointia on jo nyt turhan paljon yksittäisten ministereiden toimesta tehty. Sateenkaarihallitus ei ole asiakysymyksiin sinänsä kompastunut, vaan varsin lapselliseen ja turhaan kikkailuun -parlamentarismin halventamiseen.
Tietääkseni olet Kauniaisista, olet muistaakseni niin maininnut, vai pitäisikö sinun kohdalla sanoa kohteliaasti från Grankulla. Sen huomioon ottaen ymmärrän asennettasi, jota kai voitaisiin hyväntahtoisesti kutsua terveeksi itsekkyydeksi. Mutta kyllähän siinä kauniaislaisten ja espoolaistenkin itsekkyydessä on myös sellaista, jota ei voida ainakaan kovin reiluna muita kohtaan pitää. Teistä suuri osa – kenties suurin osa – käy töissä Helsingissä ja käyttää helsinkiläisten kustantamia Helsingin palveluja, mutta maksatte veronne kuitenkin kotikuntaanne. Se tekee mahdolliseksi pitää noissa kunnissa veroaste alempana. Se on siis toisen housuilla tuleen istumista. Mielipidepankki puhuu asiasta Pystyyn_kuolleelle niin hyvin, että en jatka enempää, Sinun kannattaa lukaista mpp:n kirjoitus.
Ja onhan myös Espoon kuten Kauniaisenkin ”satraappikunnalla” oma lehmä ojassa, joten kyllä he pyrkivät jarruttamaan muutosta enemmän itsekkäistä syistä kuin kaupunkilaistensa parasta ajatellen. Tuo ilmiö tietysti on vielä paljon selvempi Kepulandiassa, jonka kitukuntien itsenäisyydestä kiinni pitämiselle ei mitään muuta selitystä olekaan, jos asiaa järjellä ajatellaan. Kepun tekopyhyys asiassa ällöttää; se haluaisi kaiken pysyvän ennallaan, vaikka siihen entiseen menoon ei ole ollut enää aikoihin varaa muuten kuin muiden kustantamana. Siinä te kauniaislaiset olette väkimääräänne nähden suuria maksumiehiä, kuten ovat myös espoolaiset, helsinkiläiset ja vantaalaisetkin. Tuon tosiseikan pitäisi meitä yhdistää ajamaan pontevasti suurta kuntaremonttia. Harmittaa, kun hallituksessakin näkyy asiasta olevan eripuraa, joka johtunee yksinomaan puoluepoliittisista syistä.
Jep, siellähän minä nykyisin asun, tosin tämän asumismuodon valinta ei ole aivan minun itseni tekemä. Asun vanhassa villassa, jonka hoitaminen kävi entiselle omistajalle turhan raskaaksi, liikaa neliöitä, puutarhanhoitoa ja lämmityskustannuksia, niinpä vaihdoimme asuntoja ja minusta tuli itsekäs Helsingin riistäjä.
Olen varsin hämmästynyt niistä väitteistä, että ympäristökuntien asukkaat käyttäisivät kunnallisia palveluja itsekkäästi ja vain omia etujaan ajatellen. Kunnallisista palveluista terveys-, sosiaali- ja sivistystoimi muodostava pääosan ja nämä palvelut tuottaa asuinkunta. Työssäkäynti ei kunnalle kuluja tuota, saldo on päinvastainen. Palvelujen käyttämisestä hyötyy se kunta, joiden liikepalveluja käytetään. Mikäli ostokset siis hoidetaan Helsingissä, siitä ei Kauniainen hyödy.
Veroaste pysyy alhaisena, koska palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja veronmaksajia on riittävästi. Yksityisten terveys- ja hoivapalvelujen käyttö vähentää myös veroastetta.
Minua oikeasti harmittaa hallituksen taitamaton toiminta tässä kuntauudistusasiassa, en voi mitenkään ymmärtää sitä, miksi sosiologian peruskäsitteet ryhmätoiminnasta unohdettu. Mitään isoa uudistusta ei tulisi tuoda käsiteltäväksi näin. Olen pahoillani siksi, koska kuntien yhdistäminen mahdollistaisi tehokkaammat ja edullisemmat kuntapalvelut siellä, missä rahoitusvajetta on. Nyt voidaan lähes varmasti sanoa, ettei uudistus tule toteutumaan, niin vahvaa vastustus on. Mikäli metropolihölmöily olisi jätetty pois, uudistuksen vastaanotto olisi ollut nihkeää, mutta aivan professoritasoista vastustusta ei olisi ollut.
En kerta kaikkiaan käsitä, mitä huoltosuhde tähän kuntaliitoskeskusteluun kuuluu. Sehän ei muutu paremmaksi, vaikka kuntia yhteen liitettäisiinkin. Epäedullisen huoltosuhteen voimme korjata nopeimmin ja edullisimmin murhaamalla kaikki lapset, työttömät ja eläkeläiset.
Selitykseksi ei kelpaa sekään, että liittämällä kuntia yhteen, kuntien keskinäisiä eroja huoltosuhteessa voidaan tasoittaa. Mutta mitä hyötyä tuollaisesta tilastollisesta kikasta on? Yhtä paljon elätettäviä jää silloinkin jäljelle.
Taka-ajatuksena Virkkusella lieneekin, että ne kunnat, jotka ovat tällä palstalla viljellyn sanonnan mukaan asiansa hyvin hoitaneiden (kokoomus)kuntien asukkaat ottavat vastuulleen asiansa huonosti hoitaneiden (kepu)kuntien asukkaiden elättämisen. Mutta tämäkin asia voidaan hoitaa yhtä hyvin mutta vähemmällä katkeruudella valtionveron kautta.
Tilanne on kärjistynyt juuri pääkaupunkiseudulla, jossa asiansa hyvin hoitaneet espoolaiset joutuisivat jatkossa elättämään asiansa huonommin hoitaneita helsinkiläisiä.
Hallinnon keskittäminen joka ikisellä sektorilla vähentää kuntien keskinäistä kilpailua asioiden hoidosta sekä kustannuksellisesti että laadullisesti. Kilpailun loppuminen antaa nykyistä vähemmän vaihtoehtoja muun muassa asumiseen. On vaikea kuvitella, että kerrostaloasumiseen ja pieniin omakotitontteihin tottunut Helsinki sallisi isoja omakotitalotontteja jatkossakaan, ainakaan muualta kuin rautatien vierestä, vaikka se lisämaata saisikin. Osmo Soininvaara ja Jan Vapaavuori tuomitsevat tuollaisen laadukkaan asumisen jo periaatteessakin.
Valtaosalla Suomen kaupunkeja ei edes ole tonttipulaa, mutta tonttien laadullisessa tarjonnassa näyttää monin paikoin olevan samoja puutteita kuin Helsingissä. Se on kaiketi jonkinlainen asennekysymys.
Sen sijaan hallinnon järkeistämiseen liittyen jokaisessa Suomen kunnassa täysin samanlaisina toteutettavissa toiminnoissa, kuten sairaanhoidossa ja koulutuksessa, erillistä hallintoa on järkevääkin purkaa kuntien yhteistyöllä eli perinteisillä kuntainliitoilla tai yleiseurooppalaisesti maakuntahallinnolla. Näin saadaan aikaan säästöjä. Mutta esiin nostamaasi huoltosuhdeongelmaa sekään ei tietenkään ratkaise. Siihen auttavat nopeimmin ja tehokkaimmin konkreettiset aseet.
Mitä ihmettä, eikö Pystyyn_kuollut usko, että lapset kasvavat nopeammin, vanhukset eivät vanhene enää ja työttömyys puolittuu heti, kun Helsinki, Espoo ja Kauniainen saadaan yhdistetuksi? Kyllä valtion virkamiehiin tulee voida edes tämän verran luottaa.
Suomessa on kunnallinen itsehallinto. Tämä on perustuslaissa säädetty asia. Kunnallinen itsehallinto ei voi tarkoittaa sitä, että jossain kunnassa vastaanotetaan palveluita, jotka on maksettu joissain muissa kunnissa. Vastuun jakaminen tarkoittaa myös samaa eli maksuvastuun siirtämistä muille. Jos haluamme pitää kiinni kunnallisesta itsehallinnosta, silloin pitää tähdätä siihen, että kunnat ovat vahvoja, elinkelpoisia ja niin muodoin itsenäisiä. Kunnan pitää olla sellainen alue, joka kykenee omin voimin tuottamaan asukkailleen tarvittavat palvelut kohtuullisella kuntaveroprosentilla. Jos kunta ei tähän kykene, jotain on pahasti vialla. Ja kun jotain on pahasti vialla, järjissään olevat ihmiset pyrkivät silloin muuttamaan asiat niin, ettei valuvika rassaa koko maata. Tämän takia huoltosuhde on merkityksellinen eli kun se liitetään kunnalliseen itsehallintoon ja perusasiaan eli tuohon itsellisyyteen.
Jos valtiota aina huudetaan apuun, silloin voidaan lakkauttaa kaikki kunnat ja annetaan valtion järjestellä asiat. Sikäli valtioita voidaan tietysti huutaa apuun, että määritellään uudestaan erilaisten palvelujen vaatimustaso. Jos hyväksytään esim. se, että sängyssä makaava vanhus voi odottaa sairaalapaikkaa vuoden parikin, niin sitten asia on ok. Kriiskunnat voivat silloin laillisesti jättää asukkaitaan heitteille.
Pääkaupunkiseudun tilanne on työnjaollisesti eriytynyt ja eritymässä. Helsinki järjestää työpaikat mailleen ja Espoo asuinpaikat hyvätuloisille veronmaksajille. He käyvät siis töissä Helsingissä, mutta maksavat veronsa Espoolle. Ei tässä yhtälössä ole mitään kilpailua. Toinen kuntaa vain elää osin toisen siivellä. Näin on muidenkin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Ei kyse ole silloin siitä, että joku on hoitanut asiansa huonosti ja joku toinen hyvin. Tilanne muuttuisi kertarysäyksellä, jos Helsinki katkaisisi Lauttasaaren sillan autoliikenteeltä vaikkapa viideksi vuodeksi. Silloin Helsingin puolella olevien asuntojen kysyntä alkaisia kummasti kasvaa. Helsinkiläiset eivät juuri tarvitse Espoota, mutta espoolaisille vapaa ajoreitti Helsingiin on elinehto. Samaan tapaan joku Oulu ei tarvitse ympäristökuntiaan, mutta niiden asukkaille vapaa pääsy Ouluun on elämän ja kuoleman kysymys. Tällaisten syiden vuoksi on tarkoituksenmukaista, että työssäkäyntialue muodostaa yhden peruskunnan.
Sipoon puolella oleva Karhusaari voisi ryhtyä omaksi kunnaksi, jos se on kilpailukyvystä kiinni. Alueella asuu vain varakasta väkeä, mutta yhtään työpaikkaa siellä ei ole. Veroprosentti saataisiin varmasti 1-5 %:n haarukkaan.
Maakuntatason hallintomalli kaatui Kainuussa, kun Puolanka kyllästyi siihen, että sen yli käveltiin jatkuvasti. Se ei siis kaatunut niinkään taloudelliseen toimimattomuuteen, vaikkei suuria säästöjä saavutettu. Se kaatui demokratiakrisiin, mutta Kepu mainostaa asiaa ja uutta byrokratiaa demokratian riemuvoittona.
Jos valtio ei kanna taloudellista vastuuta kunnille määräämistään tehtävistä, et voi puhua täydestä kunnallisesta itsehallinnosta.
Minulle kyllä sopii ajatus, että valtio järjestää itse ne palvelut, jotka se on katsonut tarpeelliseksi kansalaisilleen järjestää. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö valtio itsekin noudattaisi palvelujen suhteen myös niitä laadullisia kriteerejä, joita se kunnilta edellyttää.
Kuntien kontolle tuossa tapauksessa jäisivät tehtävät, joita valtio ei ole määrännyt pakollisiksi, kuten jääkiekkokaukaloiden jäädyttämiset, latuverkosto, kulttuuri ja ehkäpä kirjastokin, jotka ovat kyllä pakollisia, mutta joiden palvelujen suhteen valtiolla on lähinnä vain suosituksia. Itsestään selvää on, että kunnat maksaisivat myös noiden vapaaehtoisten palvelujen infran itse. Toki kunnilla olisi jatkossakin mahdollisuus anoa niihin veikkausvoittovaroja arvottavaksi itselleen, kuten nykyäänkin.
Mikä parasta, jos valtio järjestäisi itse keksimänsä palvelut, varat niihin hankittaisiin valtionverotuksella, jolloin kunnallisveron osuus kansalaisten verotaakasta kevenisi joka ikisessä Suomen kunnassa huomattavasti.
Vaikka ajatus valtiosta palvelujen järjestäjänä nykyistä järjestelmää parempi onkin, katsoisin kuitenkin sitä ennen huolellisesti läpi maakuntahallintomallin, joka on käytössä lähes koko Euroopassa ilman että Euroopan maissa olisi koskaan valitettu sen kalleudesta ja tehottomuudesta tai oltaisiin koskaan harkittu maakuntien yhdistämisiä tai muita vastaavia uudistushullutuksia, joita täällä Suomessa tehdään.
Minullekin sopii aivan hyvin se, että valtio alkaisi huolehtimaan esim. kouluopetuksen, päivähoidon sekä terveyden- ja sairaanhoidon rahoituksesta ja järjestämisestä.
Hyvä ennakkotapauksia tästä mallista on esim. poliisin, postin ja VR:n palveluista. Käsittääkseni näiden palvelujen heikentymisestä on naristu nimenomaan Kepulandian syrjäkylilä.
Tällaisen remontin jälkeen voitaisiin sopia, että siellä missä kymmenenkin ihmistä kokoontuu, voidaan perustaa oma kunta ja sille uusi ja hieno vaakuna. Ei pidä sitten vaan valittaa, jos koulu- ja sairaalamatkat pitenevät keskimäärin parillakymmenellä kilometrillä suuntaansa - siis siellä missä meitä suomalaisia on niin vähän, ettei tahdo sumun seasta erottaa.
Niin hyvin ja tyhjentävästi sanota asian, ja kun sanomasi on ehdottomasti totta kaikki, minulla ei ole siihen mitään lisättävää eikä siitä mitään pois otettavaa. Kiitos!
Mielipidepankki on vastannut sinulle niin hyvin, että minulla ei ole siihen mitään täydennettävää. Asia nimittäin on juuri niin kuin mpp sanoo.
Miksi sitten suurin vastustus nousee suurista taajamista ja niiden ympäristöistä. Maaseudulla sitä on vähemmän?
Siihen on perikin selvää syytä. Jotkut ympäristökunnat kuten vaikkapa Espoo hyötyy Helsingin työpaikoista, mutta kykenee hamuamaan itselleen hyvät veronmaksajat, kun vapaata tonttimaata kaavoitettavaksi. Helsinki haluaa liitosta, Espoo ei.
Toinen tilanne on sitten se, että varakkaampi taajama ei halua ottaa riesakseen jotain köyhää kuntaa periferiasta.
Nämä ovat taloudellisia itsekkyyssyitä. Aina löytyy peruste kieltäytyä, jos on vaarassa hävitä pelissä suhteellisesti ja lyhyellä aikavälillä, minkä aikavälin äänestäjät tuppaavat vain hallitsemaan.
Kuntrakenneuudistus on tervetullein sellaisille kriisikunnille, joilla ei mitään toivoa enää ole. Jos kuntavero on jatkuvassa kasvuvauhdissa, on yhtä paha asia kuin kuumeen nouseminen yli 40 asteen lukemiin. Jos kyse on elämästä ja kuolemasta, silloin kuntavaakunan heraldinen koreuskin alkaa menettää merkitystä kuntalaisen silmissä.
Helsinki on hoitanut asiansa huonosti. Helsinki on suorastaan pakottanut keskituloiset palkansaajaperheet muuttamaan kehyskuntiin. Helsingin kyvyttömyys hoitaa asioitaan näkyy asuntojen hintojen räjähtämisenä viimeisen 10 vuoden aikana verrattuna muuhun maahan.
Helsingin ongelma on kaavoituksessa ja maankäytössä yleisemmin.
Helsinkiin mahtuisi nykyiset Espoon ja Vantaan asukkaat (n. 400 000) ja silloin oltaisiin vasta Kööpenhaminan asukastiheydessä. Mutta Helsinki ei halua jostain syystä rakentaa oikeaa kaupunkia, vaan mieluummin kaavoittaa niin vähän kuin mahdollista jotta saa myymistään tonteista kassavajeeseensa täytettä. Kun kaavoittaa vähän ja kysyntä on kova, niin vähien tonttien hinta luonnollisesti kohoaa. Helsinki toimii lyhytnäköisessä ahneudessaan itseään vastaan. Olisi parempi kaavottaa (ja rakentaa) kysyntää vastaavasti, jollióin myös keskituloiset saisivat ostettua asunnon kapungista - ja maksaisivat sinne veronsa. Satatuhatta uutta veronmmaksajaa toisi ajanoloon niin paljon lisää verotuloja, ettei tonttien myynnillä ikinä saada samaa. Tonttien myynnillä se raha saadaan nopeammin ja ilman investointeja, siksi kaupungin päättäjät mieluummin rahastavat tässä ja nyt kuin satsaisivat tulevaan.
Espoo on toiminut päinvastoin. Se on investoinut asumiseen, jakanut tontteja kohtuuhintaan. Kuluja on tullut koulujen ja päiväkotien ynnä muiden palvelujen rakentamisesta, mutta verokertymäkin kasvaa koko ajan kun vauraat keskituloiset kansoittavat kaupungin.
Helsingillä on pakkoliitos edessään. Kassa tyhjenee. Helsinkiä on kelluttanut pinnalla Energialaitos. Sieltä on pumpattu rahaa, mutta mikä vielä vaarallisempaa, sinne on piilotettu velkaa. Kaupunki takaa nuo velat, joten käytännössä ne ovat julkista velkaa joka tulisi näkyä kaupungin taseessa. Pommi laukeaa vielä joku päivä, kuvio on lähes sama kuin joidenkin talouskriisin alussa romahtaneiden pankkien, vastuita piilotellaan tytäryhtiöihin. Kun pommi laukeaa Helsinki on pakko liittää naapureihinsa. Helsingin johto tuon tajuaa ja haluaisi liitoksen mahdollsimman pian.
Olet autuaasti unohtanut, että valtio on säätänyt kunnille jatkuvasti uutta tehtävää. Samalla vaatimustasoa aiempien tehtävien toteuttamisessa on nostettu. Kunnallinen itsehallinto on merkittävältä osalta vain symbolista. Pakkoliitokset eivät tule tuottamaan toivottua tulosta.
Otetaan verrantoon Suomen valtio. Vaikka Nokia toi vaurautta meille runsain määrin, velkaa meillä on riittävästi, ja lisää tulee koko ajan. Tästä voidaan päätellä, että valtiollinen itsehallinto on olematonta. Mihin olet pakkoliittämässä Suomea? Ruotsiin vai Ryssänmaahan?
Wau!!!!! Olen ällikällä lyöty tästä älyn loisteesta.
"Niin hyvin ja tyhjentävästi sanota asian, ja kun sanomasi on ehdottomasti totta kaikki, minulla ei ole siihen mitään lisättävää eikä siitä mitään pois otettavaa. Kiitos! "
Huh huh!
Olet ymmärtänyt kuntauudistuksen tarpeet ja lähtökohdat totaalisen väärin. Sitä se teettää kun heikoilla tiedoilla ja huonolla koulutuksella koettaa asioita käsitellä.
Kuntauudistuksella on kaksi päätavoitetta. 1) Turvata palvelut siellä missä väestöpohja harvenee. 2) Säästää kustannuksissa siellä missä palvelut tuotetaan tehottomasti.
Ensimmäinen kohta tarkoittaa pieniä maaseutukuntia. Niiden peruspalvelut, terveydenhuolto ja opetus, vaativat nykyistä vahvemman rahoituspohjan jotta ne voidaan säilyttää. Säästöjä voimien yhdistämisellä saadaan maaseudulla suhteellisen vähän, onhan sadan pienimmän kuntamme yhteenlasketut menot vain 3% koko kuntasektorin menoista.
Toinen kohta koskee suuria kaupunkiseutuja, eritoten pääkaupunkiseutua. Siellä on ääretöntä tehottomuutta ja päällekkäisyyttä monissa palveluketjuissa. On katastrofaalisen kallista, että Espoo, Vantaa ja Helsinki kukin pyörittävät omia terveysasemiaan, koulujaan ja muita kunnallisia palveluja. Byrokratia paisuu aivan mielettömäksi ja itse palvelun taso on silti surkeaa. Kerman kuorivat yksityiset lääkäriasemat kun asiakkaat mieluummin menevät yksityiselle kuiin julkiseen tarveydenhuoltoon.
Isoilla kaupunkialueilla kuntien sisäinen maankäytön suunnittelu on johtanut moniin vääristymiin. Helsingissä on toisaalta mielettömän korkeat asuntojen hinnat joiden vuoksi tavalliset palkansaajat pakenevat kehyskuntiin ja autoilevat sieltä Helsinkiin töihin, toisaalta pääkaupunkiseudun kaikki (lähes) sosiaalinen asuntotuotanto keskittyy Helsinkiin, joka taas lisää kapungin menoja (asumistuki jne). Olet varmaan Hesaaria lukiessasi huomannut uutisen, jossa kerrottiin kuinka Helsingistä poismuuttavien ja sisäänmuuttavien välinen tulotaso on huikeasti Helsingille tappiollinen. Helsinki siis menettää verotulojaan kun maankäyttöä ei voida suunnitella seudullisesti.
Kansantalouden kokkonaisuuden kannalta kuntauudistuksella on merkitystä vain jos isot kaupunkialueet kykenevät liitoksiin. Pikkukuntien liitoksilla ei sinällään ole kansantaloudellista merkitystä, niiden avulla vain turvataan kohtuullinen palvelutaso läpi koko maan.
Lähidemokratia ja muu höpinä on poliitikkojen kulmakuntaisuutta, joku Osmo Soininvaara höpisee jostain pitäjämallista ja muista väliportaan hallinnoista vain jotta helsinkiläispoliitikoilla olisi liitosten jälkeen suojatyöpaikkoja julkisessa hallinnossa. Todellisuudessa me emme tarvitse mitään uusia hallintohimmeleitä, ei kaupunkiseuduille eikä maakuntiin
Vai hieman vain annat oikeaa tietoa. Mielestäni tuossa on sanottu melko paljon, jopa sama kahteen kertaan.
Oikeisiinkin asioihin kyllä huomiota kiinnität, mutta kovin pyöreäksi jää sanomasi noista kitukunnista, tarpeista siellä, jossa väestöpohja harvenee. Tappolistalle vaan sellaiset kunnat, joiden olemassaolo perustuu täysin muualta tulleeseen elätykseen. Ja tarkoitushakuista tietoa esität kyllä Helsingin ja pääkaupunkiseudun osalta, sillä vaikka täällä kallista onkin ja yksityiset palvelujen tuottajat kuorivat kermaa – siis tuottavat palveluitaan kuntia kalliimmalla, ja ne, joilla on varaa, maksavat niistä – kyllä täällä kunnallisetkin palvelut ovat paljon paremmat kuin niissä kitukunnissa, ja ne tuotetaan silti halvemmalla asukasta kohden.
Julistat mielipiteeni arvottomiksi johtuen vähäisestä koulutuksestani, joten onko se koulutuksen vähäisyys selittäjänä myös Raimo Sailaksen ja monien ministereiden laillani asiat näkeviin mielipiteisiin? Tuossa olen saanut vastineita jo mm. Mielipidepankilta ja niinpa.niilta; toinen heistä kannattaa suurta kuntaremonttia jokseenkin varauksitta, toinen heistä sitä vastustaa ainakin tämän metropolialueen osalta. Heidät molemmat tiedän korkeakoulutetuiksi muutenkin, ja käyhän se ilmi siitäkin, etteivät he ala minua kouluttamattomaksi nimitellä.
Mielipiteesi on arvoton koska esität asiat niin, että kuntauudistuksen pääpaino tulisi olla pikkukunnissa. Arvelen tuon harhakäistyksesi johtuvan heikosta kokonaisuuksien ymmärtämisestä, ja sen taasen arvelen johtuvan koulutuksesi puutteista.
Sailaksen ja Virkkusen tavoitteiden saavuttaminen, siis kuntien menojen kasvun pysäyttäminen tai jopa alentaminen, ei onnistu ilman suurten kaupunkialueiden yhdistämisiä. Siellä on hankkeen taloudellinen pohja. Sen kaikki asiantuntijat ovat todenneet.
Toinen uudistuksen tavoite on sitten turvata palvelut harvaan asutuilla alueilla. Siellä ei ole saavutettavissa merkittäviä säästöjä, mutta edes kohtuullisen peruspalvelutason säilyttäminen edellyttää laajempaa väestöpohjaa kuin mitä yksi pienkunta kykenee tarjoamaan.
Yksityistä terveysasemaa subventoidaan kela korvauksilla, ja siksi se on kermankuorintaa. Kait sinun tuo olisi pitänyt ymmärtää
Mielipidepankilla on suhteellisen oikea käsitys kuntauudistuksesta. Tosin hänelläkin menee helposti nuo pikkukuntien asioiden käsittely samanlaiseksi perusteettomaksi vihanlietsonnaksi kuin sinulla ("Tappolistalle vaan"). Niinpä niin elää niin kaukana todellisuudesta kaikissa esittämässään, ettei hän ensinnäkään voi olla korkeakoulutettu (tai jos on niin ruotsinkielisessä laitoksessa) eikä toisaalta ole koskaan tehnyt oikeaa työtä. Jossain suojatyöpaikassa lymyää.
Lyhyesti
Ylpeys käy lankeemuksen edellä, näin se vain on. Olen ollut tyytyväinen siitä, että osaan kommunikoida suomella -ymmärrettävästi. Ei se kuitenkaan aivan helppoa olekaan.
Olen kuntaliitoksien kannattaja ehdottomasti. Kuntaliitoksia tulee tehdä niiden kuntien joilla maksutaseongelmia on. Suutuksissani olen hallituksen toimintaan siksi, koska tarpeellinen uudistus tunaroitiin ja kuntaremontti pitkittyi, koska haluttiin tehdä historiaa. Tyhmä toiminta on kiusallista, varsinkin näissä mitoissa mitä Virkkunen tekee.
Väestömäärältään pienimpien kuntien tuleekin kuluttaa vähemmän, tämä ei kai edes Keskustapuolueen kannattajalle ole vaikeasti ymmärrettävää? Pienet kunnat ovat saaristokuntia pääosin ja ostavat palvelunsa ja saavat valtion apuja juuri saaristostatuksensa vuoksi. Kaikkein pienneimmät kunnat sijaitsevat Ahvenanmaalla joka saa varsin hyvin erilaisia valtionapuja. Kysyisinkin, mihin tämä "pienten kuntien" yhteen lasketut kuntasektorinmenot perustuvat. Järkeähän näistä jutuista on vaikea löytää?
Suurimmat kunnat Pienimmät kunnat
1. Helsinki 595 384 Sottunga 103
2. Espoo 252 439 Kökar 249
3. Tampere 215 168 Kumlinge 361
4. Vantaa 203 001 Lumparland 399
5. Turku 178 630 Vårdö 449
6. Oulu 143 909 Brandö 480
7. Jyväskylä 132 062 Geta 492
8. Lahti 102 308 Föglö 577
9. Kuopio 97 433 Suomenniemi 784
10. Kouvola 87 567 Luhanka
Lähde http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/Sivut/default.aspx
Olen jäävi puuttuakseni oman kolutustasoni arviointiisi, mutta Mielipidepankin ja niinpa.niin koulutustason arviointiin ei sinulla edellytyksiä ole. Korkeakoulutus yleensä tuo myös sivistystä, jota heillä on niin, etteivät laillasi muita arvioi. Niinpa.niin on ruotsinkielinen, mutta silti hänkin osaa suomea niin hyvin, ettei puhuisi laillasi kela korvauksista, vaan kelakorvauksista. Ei se jatkuva päivystäminen palstalla ja viisastelu jokaisella avauksellani sinulle kovinkaan korkeaa koulutustasoa anna, ei, vaikka asuisit lähellä Viikin yliopistoaluetta.
Mihinkäs se huoltosuhde siitä muuttuu, vaikka kunnat hävitettäisiin
kokonaan? Tai kasattaisiin yhdeksi suureksi kunnaksi, kuten oikeastaan
olen jo ehdottanutkin, kun mainitsin, että merkittävimmät julkiset palvelut saisi rahoittaa valtio itse. Ei mihinkään se huoltosuhde siitä muuksi muutu, mutta ehdottamani ratkaisu helpottaisi kuntien
rahoitustilannetta.
Sen sijaan tämä vouhkaaminen työurista ja vastaavista muka hyvinvointivaltion pelastajana on täyttä huuherointia, kun tehdään ennustuksia, lue huonoja arvauksia, vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen. Raimo Sailas ei ole onnistunut olemaan oikeassa edes vuoden horisontin suhteen, niin mitenkähän hän sitten onnistuisi päättelemään oikein, kun vuosia on useampi?
Jo nyt Suomeen tulee väkeä muualta sen kuin ehtii. Ei muuta kuin väki hommiin ja huoltosuhde oikenee itsestään. Ei meillä ole edes sitä kuuluisaa työvoimapulaakaan, vaan yksinkertaisesti laiskat ja vetämättömät yritysjohtajat, jotka eivät osaa kehittää sen enempää yritystään kuin osaisivat palkata lisää työvoimaakaan. Oli suorastaan pahaa tekevää katsoa yhtäkin pikkufirman pomoa, joka televisiossa ruikutti naama väärällä kuinka Suomessa vieroksutaan työtä. Sitä paitsi kaikki työurien pidentämistä kohkaavat alkavat olla klupukymmenilla, siis jo eläkkeellä ja mälläävät hiuksia nostattavilla eläkkeillään. Taitaa Sailaskin olla kohta samassa kiltakunnassa.
Olet ymmärtänyt kuntauudistuksen tarpeet ja lähtökohdat totaalisen väärin. Sitä se teettää kun heikoilla tiedoilla ja huonolla koulutuksella koettaa asioita käsitellä.
Kuntauudistuksella on kaksi päätavoitetta. 1) Turvata palvelut siellä missä väestöpohja harvenee. 2) Säästää kustannuksissa siellä missä palvelut tuotetaan tehottomasti.
Ensimmäinen kohta tarkoittaa pieniä maaseutukuntia. Niiden peruspalvelut, terveydenhuolto ja opetus, vaativat nykyistä vahvemman rahoituspohjan jotta ne voidaan säilyttää. Säästöjä voimien yhdistämisellä saadaan maaseudulla suhteellisen vähän, onhan sadan pienimmän kuntamme yhteenlasketut menot vain 3% koko kuntasektorin menoista.
Toinen kohta koskee suuria kaupunkiseutuja, eritoten pääkaupunkiseutua. Siellä on ääretöntä tehottomuutta ja päällekkäisyyttä monissa palveluketjuissa. On katastrofaalisen kallista, että Espoo, Vantaa ja Helsinki kukin pyörittävät omia terveysasemiaan, koulujaan ja muita kunnallisia palveluja. Byrokratia paisuu aivan mielettömäksi ja itse palvelun taso on silti surkeaa. Kerman kuorivat yksityiset lääkäriasemat kun asiakkaat mieluummin menevät yksityiselle kuiin julkiseen tarveydenhuoltoon.
Isoilla kaupunkialueilla kuntien sisäinen maankäytön suunnittelu on johtanut moniin vääristymiin. Helsingissä on toisaalta mielettömän korkeat asuntojen hinnat joiden vuoksi tavalliset palkansaajat pakenevat kehyskuntiin ja autoilevat sieltä Helsinkiin töihin, toisaalta pääkaupunkiseudun kaikki (lähes) sosiaalinen asuntotuotanto keskittyy Helsinkiin, joka taas lisää kapungin menoja (asumistuki jne). Olet varmaan Hesaaria lukiessasi huomannut uutisen, jossa kerrottiin kuinka Helsingistä poismuuttavien ja sisäänmuuttavien välinen tulotaso on huikeasti Helsingille tappiollinen. Helsinki siis menettää verotulojaan kun maankäyttöä ei voida suunnitella seudullisesti.
Kansantalouden kokkonaisuuden kannalta kuntauudistuksella on merkitystä vain jos isot kaupunkialueet kykenevät liitoksiin. Pikkukuntien liitoksilla ei sinällään ole kansantaloudellista merkitystä, niiden avulla vain turvataan kohtuullinen palvelutaso läpi koko maan.
Lähidemokratia ja muu höpinä on poliitikkojen kulmakuntaisuutta, joku Osmo Soininvaara höpisee jostain pitäjämallista ja muista väliportaan hallinnoista vain jotta helsinkiläispoliitikoilla olisi liitosten jälkeen suojatyöpaikkoja julkisessa hallinnossa. Todellisuudessa me emme tarvitse mitään uusia hallintohimmeleitä, ei kaupunkiseuduille eikä maakuntiin
Kun väittää jotain olisi se syytä myös todistaa...
"Byrokratia paisuu aivan mielettömäksi ja itse palvelun taso on silti surkeaa."
Espoon osalta olisi hyvä esittää tästä joku todiste...
"...toisaalta pääkaupunkiseudun kaikki (lähes) sosiaalinen asuntotuotanto keskittyy Helsinkiin, joka taas lisää kapungin menoja (asumistuki jne). "
siis että mitä? Espoon omistaman vuokrataloyhtiö Espookruunun asuntoja on 14000 kpl. Lisäksi Espooseen on rakennettu merkittävästi saton ja vvo:n asuntokantaa, myös muut ns. sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavat yhtiöt rakentavat koko ajan Espooseen. Vuokra-asuntoja on rakennettu 2000-2011 Espoossa suhteessa koko rakennuskantaan enemmän kuin Helsingissä.
" On katastrofaalisen kallista, että Espoo, Vantaa ja Helsinki kukin pyörittävät omia terveysasemiaan, koulujaan ja muita kunnallisia palveluja."
Emme silti voi olettaa, että esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupungit yhdistämällä voisi puolittaa sairaanhoitajien ja opettajien määrän. Eivät ne potilaat ja oppilaat mihinkään puolitu.
Toki tarvitsisimme yhdistetyssä kaupungissa vain yhden ylipormestarin sekä yhden valtuuston ja hallituksen. Muutama kovapalkkainen pomo vähemmän - jos malttaisimme yhdistymisen niin läpi viedä.
Mutta suurimmat menot kunnalla ovat sosiaali-, terveys- ja opetuspuolella. Säästöodotukset niiden suhteen ovat, voin varoittaa, ylioptimistisia.
"...onhan sadan pienimmän kuntamme yhteenlasketut menot vain 3% koko kuntasektorin menoista"
vastaava totuus:
onhan sadasta pienimmästä kunnasta kerätyt verotulot vain 1,4% kaikista verotuloista, tämän takia kunnat eivät selviä menoistaan jotka ovat yli 50% suuremmat kuin tulot ja ne siksi elävätkin suurimmalta osin muista kunnista saaduilla avustuksilla
Näkemiin!
Ihan asiallistakin keskustelua on tullut, ja muutamia niistä olen kommentoinut, mutta en valitettavasti kaikkia ole viitsinyt/jaksanut, sillä vaikka flunssarokotuksen olen ottanut, flunssa pukkaa nyt päälle rajusti ja pää on kuin Haminan kaupunki. On parempi, että lähden nyt lääkitsemään itseäni ja lepäilemään, sillä tässä tilassa puhuessaan tulee helposti väärin ymmärretyksi. Eli voi käydä niin kuin seuraavassa:
Pari turkulaista naista oli elämänsä ekaa kertaa pelaamassa golfia. Toisen lyötyä avauslyöntinsä, pallo kaartoikin viereiselle väylälle osuen siellä pelaavaan mieheen.
Miehen kädet lennähtivät salamana haaroihin ja hän vaipui polvilleen maahan. Naiset juoksivat hätääntyneinä paikalle kysyen kuinka kävi ja voimmeko auttaa.
Mies ähisi ja puhisi vastaten ettei tämä suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun pallo osuu häneen kesken pelin. Kyllä tämä tästä.
Toinen naisista kertoi olevansa fysioterapeutti ja vaati saada auttaa. Mies esteli, mutta nainen otti miehen kädet pois haaruksista avaten sepaluksen. Seuraavaksi nainen työnsi käden miehen sepaluksesta sisään aloittaen samalla rytmikkään hieronnan.
Noin 10 minuutin hieronnan jälkeen nainen kysyi miltä nyt tuntuu. Mies vastasi että oikein mukavalta, mutta peukalo on edelleen pirun kipeä...
(Tämä viesti tuli äsken sähköpostiini. Olisikohan tullut Tampereelta, sillä tiedättehän tamperelaisten ja turkulaisten välisen suhteen…)
Näkemiin sitten, kun oloni on parempi!
Niin ne turkkulaiset. Onko se sun tamperelainen elvyttänyt sinua yhtä mukavasti?
Ei oled, mutta uusi-ukki on.
Hyvää yötä!
Ja hölö, hölö - Suomen herrojen arvovalta estää demokraattisen kehityksen myös
aluepolitiikassa. Toisin on asianlaita muun muassa Venäjällä. Ja perustelut ohessa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10152794
Espooss "tulevaisuutta ajatellen kallisarvoista maaseutua"
Ei muuten ole, tämä on lähinnä metsää joka kasva erämaassa...sitä tuskin voi kutsua maaseuduksi.
"Espoon asukkaista suuri osa käy töissä naapurikaupungeissa..."
Mikäi nyt sitten on suuri...Espoon työpaikkaomavaraisuus on noin 96%...
"Espoo...verotuloja myös suurten firmojen kuten Nokian ja Fortumin pääkonttoreilta."
Uskokaa jo nyt aivottomat että pääkonttorit eivät määrittele verojen maksamista vaan yhteisöverto maksetaan työpaikkojen sijainnin mukaan työpaikkojen suhteessa...
"Mäkelä kannattaa lämpimästi verkostoitumista, mutta vastustaa yhdistymistä. Verkostoiduttaessa nimittäin kuntasatraapit säilyttäisivät asemansa ja kuntien byrokratia suurine miehityksineen pysyisi ennallaan, mutta vastuuta kuntalaisten palvelujen hoidosta ja muistakin toiminnoista voitaisiin laajentaa muuallekin."
Lukutaidossa puutteita, vai aivokoppa tyhjä? vastustaa tottakai yhdistymistä koska helsingissä palveluiden tuottaminen maksaa paljon enemmän kuin espoossa, kukaan täysyjärkinen espoolainen ei halua helsingin palvelutasoa eikä etenkään sen korkeita kustannuksia.
Jomppe vaarille vastausta.
Ei tarvitse olla kepulainen jotta ymmärtää että suurkunnat eivät ole ratkaisu ongelmaan.
Ei kepulaisena sanoisin näin. Ensinnäkin ne kunnat maassamme joilla menee kaikkein huonommin ovat poikkeuksetta..ylläty,yllätys.
Vasemmistolaisia kuntia. Tai ainakin niissa on vasemmistolais enemmistöinen johto.
Syytä tähän en tiedä.Johtuisiko se siitä että vasemmistolla on kaikkiin onkelmiin yksi ratkaisu.....Sosialisointi. Muut kuin vasemmistojohtoiset kunnat ymmärtävät että ei ole mitään yksinkertaista ratkaisua vaan ongelmat on ratkaistava kunnissa itse.
Silloin kun Vanhasen hallitus oli vielä niin vasemmisto yksimielisesti vastusti kaikkia kuntaliitoksia eteläsuomessa. Eikös sitä Rspoota ja vantaata yritetty niitätä isommaksi. TV uutisissa haastateltiin Espoolaisi ja Vantaalaisia ja ihmiset kertoivat pelkästään negatiivisia asioita liitoksista. Silloin kun sosialistit ovat oppositiossa he vastustavat välikysymyksillään jatkuvasti kaikkea hallituksen toimia . Esimerkiksi kun Vanhasen hallitus laski ruoan alv tä niin Kommunistit, Sosialidemokraatit, Vihreät ja Kristilliset sanoivat Vanhaselle .Ei Matti käy. Me kaadetaan sun hallitus välikysymyksellä ellet nosta ruoan alv.tä. No äänestyksessähä oppositio hävisi. Nyt he suuttuivat Matille oikein tosissaan.
Voisiko joku ystävällisesti vääntää oikein rautalangasta , kun en ymmärrä.
Missä se viisaus on että vasta isossa kuntaliitoksessa pystytään polkaisemaan esimerkiksi kuin tyhjästä lisää työpaikkoja. Onko siihen joku kikka.
Ei tämä EU-herrojen masinoima kuntauudistus tule koskaan onnistumaan Suomessa,
sillä Suomen perustuslaki on epädemokraattinen, jossa muun muassa alueellinen
itsehallintomalli on porvarillinen. Ja Ahvenanmaa on siitä räikein esimerkki. Näin ollen
Suomen kansa ei tule koskaan hyväksymään sitä, että kuntien lukumäärä pienenee,
herrojen arvovalta kasvaa, ja demokratia vähenee. Ja totta kai se jakaisi Suomen kansan
yhä jyrkemmin köyhiin ja rikkaisiin.