Tästähän lopulta on kysymys

Hyvin olet jo tuolla minunkin avauksellani asiaa käsitellyt, mutta tuossa tiivistät tosiasiat vastaansanomattomiksi. Saapa nähdä, onko kenelläkään uskallusta edes yrittää sanoa vastaan? Millähän perusteilla? Ei sellaisia mahdollisia ainakaan minun mieleeni tule.

Näkemyksesi on tyypillinen valtiokonservatiivin käsitys. Tällaiset henkilöt sallivat yhteiskunnalle poikkeuksellisen kovat otteet, paljon kovemmat kuin työnantajilla on työntekijöiden suhteen. Olet kuitenkin erehtynyt keskeisessä asiassa eli siinä, mistä kuntauudistuksessa on tällä kertaa kysymys.

Kuntauudistuksessa on tarkoitus naittaa kuntia yhteen pääasiassa pakolla. Suurin osa liitoksista ei tuota uudelle kunnalle aiempia kuntia parempaa asemaa. Tilanne ei muutu sillä, että kohtuullisen köyhiä pannaan yhteen. Keskimääräinen köyhyys ei tule helpottamaan yhtään. Hallitus kuitenkin pitää itsepintaisesti kiinni näkemyksestään. On siis uskottava, että tämänkertainen hallitus on poikkeuksellisen tyhmä hallitus.

Jos haluat lisätä muuttoliikettä, ryhdy ajamaan sosiaalitukien sitomista muuttohalukkuuteen muuttovoittoalueille. Vaadi samalla, että työnantajien tulee pystyä irtisanomaan työsopimuksia ilman perusteita kohtuullisin irtisanomisajoin. Tuota epävarmuutta takametsien Suomeen. Ihmiset lähtevät varmuudella liikkeelle, ja tulet huomaamaan, että eihän mikään pakko ole tarpeen.

Ryhdy samalla käymään neuvotteluja ryssän kanssa siitä, millaisella hinnalla he ostaisivat Suomen syrjäseudut. Tee samalla ryssän kanssa ikuinen hyökkäämättömyyssopimus, jolla turvaat ikiaikaisen rauhan. Tämä on välttämätöntä siksi, että muutoin jollekin suomalaiselle saattaa tulla vääriä ajatuksia mieleen. Jos ryssä hyökkäisi suomalaisten hylkäämille alueille, joku saattaisi todella ajatella, että nehän aikovat viedä asevoimin Suomen aluetta, ja saisi ihmiset puolustamaan Suomea.

Työ- ja asuinpaikkojen kohtaamisessa on monta muutakin kysymystä kuin kuntarakenne.

Monet tehdaskaupungit ovat joutuneet ongelmiin kun työpaikat tehtaan sulkemisen myötä katoaa. Salo on viimeisin esimerkki tälläisesta. Vielä kymmenen vuotta sitten Salo oli koko Suomen talouden ydintä, nyt työttömyyden kärkipaikkoja. Kouvolan seudulla, Haminassa, Varkaudessa ja monessa muussa paikassa on nähty samaa.

Toisaalta joitakin jo lähes kuoleeksi julistettuja alueita nousee uuteen kukoistukseen. Kainuussa on Talvivaaran myötä löytynyt myönteistä kehitystä, Lapissa on niinikään kaivosteollisuus nostamassa mm Kolaria, Sodankylää ja Kittilää murheen alhosta menestyksen airueksi.

Terva oli aikanaan suomalainen high tech tuote jota tarvittiin ympäri maailmaa. Sittemmin puusta on tehty paljon muutakin. Lankkua, sellua, paperia. Nyt kehitellään biopolttoaineita, ensimmäinen laitos alkaa rakentua Lappeenrannassa kesällä. Maaseutua siis tarvitaan puuraaka-aineen toimitukseen jatkosskin. Jos UPM saa tuotteensa markkinahinnan järkeväksi, meillä on uusi metsäteollisuuden nousu edessä, sillä mäntyöljyä ei voi eukalyptus puusta valmistaa.

Lyhytnäköinen keskittäminen ei ole järkevää. Seurannaisilmiöt saattavat vaikeuttaa koko kansakunnan kilpailukykyä. Helsinki on tästä esimerkki. Se ei enää kykene huokuttelemaan parhaita yrityksiä eikä osaajia asumisen hurjan kallistumisen vuoksi. Yritys- ja aivovuoto maakuntiin on jo alkanut. Syypäinä on ennenkaikkea Helsingin omat päättäjät, mutta myös valtakunnantason päättäjiltä on keinot kasvualueiden lieveilmiöiden suitsimisessa hukassa.

Helsinki onkin hyvin lähellä tilannetta, jossa se ajautuu aidosti kriisikunnaksi. Velkaantumisaste on huikea, ja kiihtyy koko ajan. Parhaat veronmaksajat kaikkoavat kehyskuntiin tai kauemmaksi, yritykset alkavat jättää kaupungin. Kovin pitkään ei kehitys voi tuollaisena jatkua sielläkään.

Jos tarkoitit tuolla 2) lausumalla sitä että kun henkilö asuu Helsingissä, ja käy töissä vaikka Espoossa, tai Vantaalla niin Helsinki on elinkelvoton, olen kanssasi täysin samaa mieltä. Kaavoitus tai paremminkin sen puuttuminen on pilannut täysin pääkaupunkiseudun. Tontien hinnat ovat riistäytyneet käsistä.

Esim. kohtuullisen hyvätuloinen perhe haluaisi rakentaa omakotitalon järven tai merenrantaan. Pääkaupunkiseudulla puolenhehtaarin tontti maksaa noin 1-3 milj. kun mennään noin 30-80 kilometriä kauemmas niin vastaavan, vaikkakin paljon rauhallisemman tontin saa noin 100-300 tuhannella eurolla.

Ei liene kovinkaan vaikeata ennustaa minkä vaihtoehdon perhe valitsee, sillä tonttien hinnan erotuksella he voivat ostaa bensaa ja vaihdella autoja lopun ikäänsä. Eikä tarvitse enää vapaaaikanaan niellä pölyä ja saasteita, kuten siellä pääkaupunkiseudulla.

Kaikkein tärkeintä on yhdistää ensin ne kaksikymmentä suurinta kaupunkia ympäristökuntiinsa. Niistä tulee ne suurimmat hyödyt yhteiskunnalle.
Sadan pienimmän kunnan yhdistyminen ei valtiolle montakaan euroa tuota, mutta kunnille itselleen siitäkin on se hyöty että palvelut edes joten kuten myös jatkossakin toimisivat.

Periaatteessa olet oikeilla jäljillä.

Helsinkiläisenä vain totean, ettei helsinkiläisellä juuri ole vaihtoehtoja asuinpaikkansa valintaan. Täällä pääkaupunkiseudulla niitä työpaikkoja todennäköisimmin piisaa, mutta asuinpaikkansa laadun suhteen joutuu tekemään kompromisseja. EI ole järvenrantatontteja, ei aakeeta-laakeeta näköalaa. Kämppä on tavallisesti kurja ja kallis.

Kärjistäen maaseutu-Suomessa taas mukavia huokeita kämppiä, tilaa ja näköaloja löytyy, mutta ei sitten sitä työtä.

Helsingissä ja muuallakin asumisen huonoon hinta-laatu -suhteeseen ei ole syynä vain tonttipolitiikka, vaan myös asuntojen ajautuminen vuokraisäntien sijoitusasunnoiksi. Ei ole tavatonta, että pankkikorkojen ollessa alhaisia, ihmiset ostavat sijoitusmielessä pieniä kämppiä vain vuokratakseen niitä eteenpäin kiskurivuokralla. Verojenkin jälkeen tuotto on pankkikorkoja parempaa.

Verottaja ei ole asuntokeinottelijoiden ahneuteen ymmärtänyt puuttua, vaikka se aiheuttaa meillä sekä asuntojen puutetta että vuokramarkkinoiden ylikuumenemista.

Omalla kivalla helsinkiläisellä asuinalueellani huomasin omistustaloyhtiöni lähes kaikkien asuntojen päätyneen viiden vuoden aikana vuokra-asunnoiksi. Ei tahdo yhtiökokoukseen löytyä edustajia, kaikki kun ovat vain vuokralla.

Asuinososuhteet eivät ole Helsingissä titenkään samalla tasolla kuin muualla Suomessa, kun katsotaan hankintahintoja. Pääkaupunkiseutulainen maksaaa asuntojen hinnoissa palveluista, jotka ovatkin sitten vertaansa vailla muuhun Suomeen verrattuna. Jos esim. on tarve matkustaa muualla, kotimaassa tai ulkomaille, se onnistuu kätevimmin Helsingistä. Itse käväisen kesäisin jopa Tallinnassa ihan vaan syömässä vanhan kaupungin idyllisissä ravintoloissa. Työssä ollessani matkat ulkomaille tapahtuivat helposti, kun lentoasema on lähellä. Helsingissä on paljon sellaista palvelutarjontaa, mitä muualla ei ole. Helsinki ei ole kuollut kaupunki, kun taas maaseutukeskuksen ovat kauppojen aukioloaikojen ulkopuolelle todella masentavia paikkoja.

Mikähän moraali piilee pakkomuutattamisissa ja pakkorakennemuutoksissa? Ei niin mikään. Sen sijaan, että lähdetään täysin järjenköyhästi tuhoamaan
koko Suomen kunta- ja paikkakuntahistoria, pitäisi edes järjen sanoa
jotakin, mutta kun ei. Myös niin sanotun evän pitäisi heilahtaa ongelmien
poistamiseksi, mutta ei tähänkään riitä sen enempää äly kuin tahtokaan.

Sitäpaitsi koneet tekevät tänä päivänä monen ihmisen työn, joten on täysin
vastuutonta pölöttää jostakin moraalista, josta tekniikka meidät hyvin voi
vapauttaa, jos niin tahdomme.

Koko julkinen sektori elää verotuloilla eikä senkään moraalia kukaan aseta
kysymyksenalaiseksi, vaan päinvastoin julkisia palveluja ollaan asutuskeskuslaisten hyväksi suorastaan vaatimassa unohtaen, että palvelujen pitäisi kuulua myös haja-asutusalueiden väestölle.

Asutuskeskuslaiset oikeastaan mouruavat näitä julkisia palveluja itse asiassa enmmänkin kuin maaseudun asukkaat, koska suurissa asutuskeskuksissa bisneksen teko on jo niin tärkeää, että siinä huumassa kaikki sairaat, vanhukset ja muut vähäväkiset jäävät oman onnensa nojaan, ellei jotakin tukea saada julkiselta vallalta, jotta rahan kahmiminen saataisiin onnistumaan maksimaalisesti.

Ja porvarit ovat tässä kukkona lantakasan päällä. Mistään demokratiasta mitään piittaamatta ollaan suorastaan keisarillisin äänenpainoin sanelemassa se, millaiselta Suomen pitää näyttää. Kuinka monta kuntaa Suomessa pitää olla ja kuinka monta varuskuntaa. Ja pääministerikään ei osaa enää edes hommaansa, vaan teetättää päätökset virkamiehillä sen kuuluisen absoluuttisen totuuden periaatteella, josta ei politiikkaa löydy ollenkaan. Että semmoista on valssi kesällä. Erityisesti porvarillinen kokoonkehruuvalssi.

MPP:lle ja Kapille, ja teille muutamalle muullekin tuntemattomalle lukijalle, joita arvelen tätäkin MPP:n avauksen saamaa saastaryöppyä - ja yleensäkin saitin tekstin volyymista yli 90 % ikävää sisältöä ihmettelevän...

En ota kantaa avauksen aiheesta, vaan ihmettelen näitten poliittisten saittien onnettoman laadun pysyvyyttä ja jos mahdllista edelleen painumista yhä syvemmälle. MPP:n pohdinta on aitoa poliittisen debatin avuksen asiaa, josta saattaisi valvotulla saitilla kehittyä aitoa debattia; Voisi kuvitella että esitetystä kolmijaosta oltaisiin muutakin mieltä..., !! Mutta eihän sen käy kun saitin ylläpitä ei piittaa laisinkiaan valvonnasta, tai sitten Suomi 24:n nykyisen konsernitasoisen omistajan Aller -median päälinja - joka ilmeisesti läytyy sen päätuotteesta 7- päivää -lehdestä - on määräävä tavoite myös näille poliittisille saiteille. Se sattaa antaa pienen viisarin värähdyksen ilmoitusmarkkinoinnissa, jolle ei näy vaihtoehtoista syytä kun julkaisijalla ei ole haluja panostaa - luoda otollisimpia olosuhteita nousevalle laadulle ja sen kautta enykyisestä pohjasakasta poikkeavalle, erilaisille nouseville mainonnon kohderyhmille.

Meikäläisten debattiin pyrkivien odotusarvo on todellakin jossain muuassa tavassa kuin nykyisessä, mt-tasoisten törköilyn seasta jonkun asiantynjän etsiskelyssä; EIhän tässä ole mitään tolkkua näin jatkaa.. Jonkun julkaisijan pitää avata poliittiselle debatille valvottu saitti, jonka uskon kyllä sitten toimivankin, jos vain jollain on intressejä investoida ja satsata aiheen vaatimat 2-3 vuoden panokset.

Omituista on että eivät vanhat suuret puolueet Kokoomus, Keskusta eikä SDP ole ryhtynyt puuhaan; Näillä kaikilla on selvästi vajetta profiloitumisensa suhteen, kuten myös, -ehkä raskaimmalla puutteella, on Perussuomalaisialla.

En ole toiveikais mutta kannattaisin ajatusta jos jostain todellinen laadukas saitti lähtisi kehittymään.


Seppo Hietanen
entinen City-Keskusta

Kysymys on kylmästi vain julkisten palvelujen parantamisesta. Se tapahtuu niin, että kartalta pyyhitään sellaiset kuntarajat, joissa asukas- ja yrityspohja ei enää riitä tuottamaan verotuloja palvelujen rahoittamiseen.

KJun kuntia yhdistetään sellaiisiksi, että verotulot riittävät, niin laita-alueidenkin asukkaiden palvelut pystytään turvaamaan ilman valtion tukea.

Jokunen nykyisistä kunnista joutuu melko varmasti jäämään valtion hoitoon, mutta niille voi aina laittaa raha-apua vastaavan valvonnan päälle, ettei valtion rahalla rakennella peltihalleja teollisuudelle, jota kuntaan ei kuitenkaan tule.