Sanoin täällä noin kuusi kuukautta sitten, että jokaisella on oma
henkilökohtianen pohjansa mihin vajota,eikä siit pääse alemmas.
Ja masennus on yksilöllisesti rajattu tiettyyn pisteeseen...
Jokaisella taitaa olla se katkeamispiste sittenkin...
Omani alkaa olla kohta ylitetty.
Pinnistin kaikki voimani ja kävin tänään kaupassa,
tähän suunnitteluun ja toteutukseen minulla meni viikko..
Olen aliravittu syön jotain 400-700 kcal päivässä.
Kynää ei jaksa enää nostaa rahalla ei ole ketunkaan
merkitystä, eikä vaan jaksa. Minulla on siis rahaa..Paljon..ei vaan kiinnosta
elää, mut on niin väsynyt ettei jaksa kuollakkaan.
En tiedä kuinka tässä käy kun apuakaan ei saa tai
jaksa edes yrittää hakea kun ei jaksa ladata puhelinta tai
nostaa sitä korvalle.
Kai tässä jotenkin selvitään...mutta näin syvällä en koskaan ole käynyt ja ajatukset alkavat olemaan todella mielisairaita.
henkilökohtianen pohjansa mihin vajota,eikä siit pääse alemmas.
Ja masennus on yksilöllisesti rajattu tiettyyn pisteeseen...
Jokaisella taitaa olla se katkeamispiste sittenkin...
Omani alkaa olla kohta ylitetty.
Pinnistin kaikki voimani ja kävin tänään kaupassa,
tähän suunnitteluun ja toteutukseen minulla meni viikko..
Olen aliravittu syön jotain 400-700 kcal päivässä.
Kynää ei jaksa enää nostaa rahalla ei ole ketunkaan
merkitystä, eikä vaan jaksa. Minulla on siis rahaa..Paljon..ei vaan kiinnosta
elää, mut on niin väsynyt ettei jaksa kuollakkaan.
En tiedä kuinka tässä käy kun apuakaan ei saa tai
jaksa edes yrittää hakea kun ei jaksa ladata puhelinta tai
nostaa sitä korvalle.
Kai tässä jotenkin selvitään...mutta näin syvällä en koskaan ole käynyt ja ajatukset alkavat olemaan todella mielisairaita.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No siitä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sitten nouset. Ja nouse ihan koiruuttaskin. Katso miten sitten käy? En millään pahalla, mutta joksu pitää ottaa ihan huumorikin mukaan vaikka omaan kurjuuteen. Niin olen itse joskus sinunlaisessasi tilanteessa tehnyt.
Kerro sitten taas, miten menee?
No yksi tapa vois olla että roikutaan täällä vaikka piruuttaan. Ei vaan suostuta
lähtemään vaikka kuinka tulis paskaa ovista ja ikkunoista. Annetaan silloin
tällöin takaisin kun paikka tulee. Vihakin on hyödyllisempää kuin epätoivo, tätä
maailmaa hallitaan ja pyöritetään monin paikoin tämmöisilläkin opeilla. Jos tarpeeksi
pohjalla oot niin vihaaminen silloin tällöin lienee vain eduksi ittelles. Mantroja täältä
maailmasta kyllä löytyy joka lähtöön.