Romahduttaako tämä lakimiesten palkkatason? Ehdotettu Itä-Suomen yliopistoa = helppo päästä, heikkoa ainesta.
Neljäs tiedekunta tulossa 2016?!
pelokasjuristi
822241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Lakimiehille tulee käymään kuten ekonomeille ja insinööreille. Liikaa porukkaa ja liian vähän paikkoja joten palkat laskee. Kuulin vasta nyt tästä Itä-Suomen yliopiston virityksestä mutta olen huomannut että yhä enemmän on porukkaa alalla jotka ovat opiskelleet ulkomailla.
Olen harjoittelijana Helsingissä, keskikokoisessa lakiasiaintoimistossa ja vakituisista lakimiehistä yli puolet ovat opiskelleet Virossa tai Hollannissa. Ja toimisto ei siis keskity international lakiin vaan hoidamme ihan tavallisia kotimaisia asiakkaita.
Uskon että tämä tulee olemaan suurin palkkatason laskija.
Itä-Suomi on huhkinut ja puhkinut tätä OTM-oikeutta jo pitkään. Valtaosa nykyisistä juristeista ja tiedekunnsta vastustaa, koska ei ole mitään järkeä nysvätä viittäkymmentä korpijuristia kun samat määrät saisi hoidettua olemassa olevissa tiedekunnissa.
Tuskin menee läpi. Ja lakiasiantoimistot nyt muutenkin on vähän toisen luokan puljuja... :)
Ymmärtääkseni keskusteluja on Itä-Suomen yliopiston kohdalla käyty oikeudesta myöntää n. 40-60 vuosittaista OTM-tutkintoa. Määrä ei tosiaan ole suuri, mutta mielestäni Lakimiesliitto ja nykyiset tiedekunnat ovat oikealla asialla vastustaessaan neljättä tiedekuntaa. Taustalla on toki pyrkimys pitää koulutusmäärä maltillisena ja palkat siedettävinä.
Asia-argumenttina on käytetty mm. sitä, ettei pienessä yksikössä voida järjestää kattavaa tarjontaa aineopinnoissa. Ei ole myöskään mitään syytä lähteä erilaistamaan lakimiestutkintoja ja sitä kautta luomaan eroja juristikunnan sisälle. Ulkomaalaiset lakimiehet eivät Suomen juristeja tule hetkauttamaan pitkään aikaan.
Ei ulkomaalaiset vaan suomalaiset jotka ovat opiskellet tutkinnon ulkomailla.Esim Virossa. Heitä on paljon.
Ulkomaalainen, joka opiskelee Suomessa, ei nytkään tule työllistymään.
Viroa ei laki- eikä asianajotoimistot tarvitse, vaan englantia ja ruotsia. Ne kielitaidot täytyy olla sujuvia. Silloin voi työllistyä
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2012/03/opetusministeri_lakimiehia_aletaan_kouluttaa_joensuussa_3367605.html
Jaahas.
tulee ylitarjontaa pidemmällä aikavälillä. Vaikka nyt olisi tarvetta lisätä koulutustuspaikkoja, on uuden tiedekunnan perustaminen älytöntä. Lappi, turku ja hki olisivat voineet lisätä hakijoiden määrää. Tätä sisäänottomäärää olisi sitten voitu tarpeen mukaan lisätä / laskea. Nyt tuo neljäs tiedekunta on ja pysyy. Jossain vaiheessa varmaan muut tiedekunnat joutuvat sitten laskemaan omia hakukiintiöitään.
Miten niille tuolta tähän mennessä valmistuneille ja paraikaa opiskeleville käy? "Muuntokouluttuuko" he vähän täydentämällä juristeiksi?
Joensuusta ei tule valmistumaan siis OTM-tutkinnon omaavia.
Tulee kun tuo päätös saatetaan voimaan.
Nyt se on vahvistettu: http://www.uef.fi/oikeustieteet/current
Siinä on vastaukset myös nykyisten HTM-opiskelijoiden valinnasta, kun "24" sitä tuossa pohti!
Erittäin hyvä uudistus. Ja kuka sen sanoo että "helppo päästä taso laskee" - sinäkö? Juristipulaa pitäisi paikata jopa lisäämällä Helsingin ja Turun aloituspaikkoja sen lisäksi, että Itä-Suomeen tulee neljäs tiedekunta.
En tosin vielä poksauttaisi shampanjapulloa, kokoomus voi nimittäin kaataa uudistuksen hallituksessa. Heidän juristikannattajakunnallensahan pieni kilpailun kiristyminen on myrkkyä.
Onhan se hassua että opiskella on voinut ihan etelässä ja sitten kaukana pohjoisessa. Siinä mielessä hyvä muutos.
Voisiko pieni sisäänottomäärä tarkoittaa myös parempaa opetusta, muutakin kuin massaluentoja... siinähän olisi uuden koulun valttikortti.
Turussa ainakin opetuksesta noin puolet tapahtuu erilaisissa pineryhmissä. Valinnaissa ja erikoistumisjakoista ja syventävissä opinnoissa on aina rajattu osallistujamäärä. Valinnaisissa kursseissa maksimi ryhmäkoko on 40 ja erikoistumisjaksoilla 20. Eli siinä mielessä tälläinen valttikortti on Turun tiedekunnalla.
Joensuusta vielä sen verran, että on toivoa että opetusministerin ajama älyttömyys torpataan vielä hallituksessa. Koulutuspolitiikan pitää periustua järkiperusteisiin eikä yksittäinen älykääpiön päähänpistoihin.
Osaaville riittää aina kysyntää. Se erityisosaaminen, josta maksetaan, hankitaan työtehtävissä, ei koulun penkillä. Osaamista täysimääräisesti kehittäviin työtehtäviin pääsee käsiksi aina rajallinen määrä valmistuneita opiskelijoita. Valmistuneiden määrän lisäys tullee vaikuttamaan kiristyneenä kilpailuna erityisesti urapolun avaavasta työpaikasta. Osa tulee jäämään kilpailussa ensimmäisestä paikasta yhä julmemmin rannalle eikä Itä-Suomesta valmistuneet tule välttämättä olemaan tuossa kisassa paalupaikalla. Kiristyneessä kilpailutilanteessa on realismia ottaa vastaan myös "koulutusta vastaamatonta työtä" ja/tai kouluttautua "moniosaajaksi". Yrittäjyysvalmennuskonsultit näyttäisivät olevan sankoin joukoin liikkeellä (ks. hallinto yms.).
http://www.mol.fi/koulutukset/
Työllisyystilanne on erinomainen. OTT-voimia löytyy sitä vastoin liikaakin. Pienehköillä paikkakunnallilla tarvitaan runsaasti asianajajia ja muuta lakimieskuntaa. Ajatus on loistava.
Ongelma ei ole se, etteikö juristeja koulutettaisi tarpeeksi, vaan se, ettei juristit keskimääräisesti halua muuttaa pienille paikkakunnille. Uusi tiedekunta ei korjaa tätä ongelmaa.
Ehkä korjaakin.
Voisi olettaa, että pienempien paikkakuntien yliopistoihin hakeutuvat ovat ensisijaisesti sieltä lähiseudulta olevia tai muuten niitä, jotka viihtyvät pienemmillä paikkakunnilla. Tämän luulisi vahvistavan sitä, että myös toimintaa jäädään jatkamaan sinne opiskelupaikkakunnalle tai lähiympäristöön ja näin kehittyy uusia työpaikkoja ja toimintaa.
Itse asiassa lähtisinkin pienelle paikkakunnalle ja myysin Helsingistä asuntoni pois, jos on mahdollista työllistyä ja se ei olisi tilapäistä. Mitkä paikat ovat juristien puutteessa?
Miksi hitossa opiskelijamääriä ollaan nostamassa, kun kaikille OTM:ille ei nykyiselläkään riitä koulutusta vastaavaa työtä?
Ainutkaan lakimiehen paikka Itä-Suomessa ei ole jäänyt täyttämättä sen takia, etteikö päteviä hakijoita olisi ollut.
Ei ongelma ole se, että jokin mystinen "paikka" jäisi täyttämättä. Ongelma on se, ettei keskimääräisesti juristeja kiinnosta perustaa perintö/avioero/rikos/ym. -asioita (eli arkeen sidoksissa olevia juttuja) hoitavia AA-toimistoja syrjäseudulle joten keskimääräisesti sikäläiset asianajajat on ikääntyviä ja hoitaa isoa maantieteellistä aluetta.
Ongelma liittyy enemmän suomenlaajuiseen rakenneongelmaan kuin koulutuspaikkoihin. Suuri osa joensuulaisista korpijuristeista kuitenkin menee muualle töihin eniveis.
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:eYm9yalepQsJ:yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/asianajajia_vaikea_houkutella_helsingin_ulkopuolelle_2927180.html &cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
Nyt se on varmaa! Ensimmäiset OTM-tutkinnon suorittajat aloittavat Joensuussa syksyllä 2013 :)
http://www.uef.fi/uef/uutiset1;jsessionid=3E4BCE6535AEA57F24AD7D8D01B02DA9?p_p_id=101_INSTANCE_3IgZ&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=8&_101_INSTANCE_3IgZ_struts_action=/asset_publisher/view_content&_101_INSTANCE_3IgZ_urlTitle=20120628-a-tutkinnonanto-oikeustieteet&_101_INSTANCE_3IgZ_type=content&redirect=/uef/home
*Ensimmäiset OTM-tutkinnon suorittaneet valmistuvat kortistoon keväällä 2018.
Ei meillä kyllä toisaalta rollostakaan oo ketään duunissa.
varmaan aika pieni paikka
Minä pidin Rovaniemeä hieman vitsinä mutta tämä se vasta onkin. Tähän päälle ties missä Virossa ja Briteissä opiskelleet niin turha ihmetellä hieman haastavaa työtilannetta.
Mikä Joensuussa on vitsi?
Tekeekö koulurakennuksen maantieteellinen sijainti koulutuksesta jotenkin huonompaa?
Ihan samat kurssit siellä joensuun oikkiksessa käydään kuin etelä suomessakin
Vitsi on siinä, että noin pienellä tiedekunnalla tutkinnon laaja-alaisuus kärsii, kun professoreita on vähemmän. Plus uusi brändi on riski. Miksi palkkaisit yhtä pätevän Joensuusta, jos tarjolla olisi vaikka Turusta valmistunut, kun jälkimmäinen opinahjo on paikkansa vakiinnutanut?
Plus se, että Joensuun isoimmassa toimistossa on seitsemän juristia. Tuon kokoinen toimisto työllistää about 1-3 opiskelijaa. Siinä ei lopulta kovin isoa osaa vuosikurssista työllistetä paikkakunnalla. Vrt. Helsingin suurimpiin, joissa mennään yli sadan juristin.
Lisäksi iso osa juristeista kaupungin ulkopuolella vastusti Joensuun tutkinnonanto-oikeutta, jossa ei nykyisiä ammatinharjoittajia pahemmin kuunneltu. Tuskin kukaan tietoisesti pikkumaisuuttaan valmistuneita syrjii, mutta tiedostamatta sitä saattaa helposti vaikuttaa negatiiviset asenteet.
No, en kyllä tule ensimmäisenä Joensuuhun hakemaan. Varmaan aika putkityylistä tuo opiskelu, kun 40 kerrallaan otetaan sisään. Kovalla tahdilla näköjään ovat nimittäneet proffesoreita.
Ainoa vitsi tässä ketjussa taitaa olla OTM08. Samalle viivalle nuo OTM-tutkinnot varmaan työhaastattelussa asetetaan riippumatta siitä missä sen on suorittanut tai mihin oikeudenalaan kyseinen yliopisto on "profiloitunut". Suomessa ei taida olla mitään Cambridgeja tai Harvardeja.
Tutkinnot ovat suurimmaksi osaksi samalla viivalla. Joku saattaa arvostaa, että on käynyt saman koulun kuin itse aikanaan, mutta siihen se sitten about jää.
Työkokemus sen sijaan ratkaisee. Ja koska opiskeluaikaisia työpaikkoja on ihan aikuisten oikeasti enemmän Etelä-Suomessa, niin opiskelupaikalla on väliä.
Yritän jatkuvasti saada opiskeluaikana työpaikaa, muttei se onnistu. Olen yksinkertaisessa duunarin töissä, jossa 7 tuntia päivässä teen fyysistä työtä heittäen laatikkoita. Siihenko olen koulutettu?
Ilmeisesti tämä Joensuun halveksunta on sisäsyntyistä näissä "paremmissa piireissä". Vaikka veikkaan, että Joesuun proffat ovat kuitenkin varteenotettavampia alansa asiantuntijoita kuin nämä täällä kommentoivat oik.yo:t.
Vai mikä on se perusteltu fakta siihen, että Joensuun opetus tulisi olemaan huonompaa?
No opetuksen taso vaihtelee varmaan tiedekuntien sisälläkin. Tietyillä oikeudenaloillahan Joensuu ja Tampere tarjoaa parempaakin opetusta kuin oikeustieteelliset.
Opiskelu tuolla lähinnä itseäni huolestuttaa. Varmaan on aika tarkasti rajattu, mitä saa suorittaa ja milloin kun on noin vähän opiskelijoita. Lisäksi tarjonta voi olla aika suppeaa verrattuna suurempiin tiedekuntiin.
Vain yksi mutta:
Työmahdollisuudet, työmahdollisuudet ja työmahdollisuudet.
Juristi ilman työkokemusta on synonyymi työttömälle juristille. Siinähän sitten itkevät valmistuneet Joensuusta joskus vuosikymmenen lopulla, varoittaa kyllä koitettiin.
Eikä kyse ole niinkään Joensuun halveksunnasta, vaan tosiasioiden latelemisesta ihan trollausmielessä.
Suomi on täynnä pikkukaupunkeja ja toimistoja, joista voi saada mahdollisesti kesätöitä. Kyllä kahvinkeittotyökokemusta etsivälle löytyy, vaikka ei pääsisi pykälän kautta ilmoituksia pääsisikään katselemaan. Monet Lapinkin opiskelijat on etelässä töissä ja opiskelee etänä.
Oikeastaan tahtoisin kysyä mitä työkokemusta juristi voi saada ennen valmistumista. En ole valmistunut tai edes oik.yo ja varmasti tietämätön asiasta. Mutta sivustaseuraajana huvittaa, kun lähellä olevaan OM:n virastoon nimitetään esimiestehtäviin 200 hakijan joukosta pari kuukautta sitten valmistunut kolmekymppinen juristi, samalla vanhempien juristien tehdessä hommia, joihin nähden ovat ylikoulutettuja. Rekrytoinnista vastaavalta vanhemmalta VT:lta taas olen kuullut. että työnsaannissa vaikuttaa enemmälti haastattelut, testit etc. ja että osa ei enään jaksa hakea koulutusta vastaavampia hommia perheen asettumisen tai välinpitämättömyyden takia.
Samaan aikaan suomi24:ssa painotetaan opiskeluaikaisen "työkokemuksen" ja yliopisto-imagon merkitystä :DDD
"opiskeluaikaisen "työkokemuksen" ja yliopisto-imagon merkitystä"
kertonee ketkä tänne kirjoittelee eli ne jotka on vasta muutaman vuoden päässä työkokemuksista tai valmistumisesta. lapille nauraa ne jotka on juuri päässeet pois maalta (=epävarmoina vieraassa kaupungissa) tai eivät ole juuri ruuhka-suomen ulkopuolella käyneet (sama kuin maalaiset jotka haukkuu kuinka helsingissä ei voi asua).
samalla lailla lukiolaiset keuhkoaa ylioppilasarvosanoista jotka "ratkaisee sun elämän, haluat tai ei" mutta eipä niistä yksikään opiskelija sano enää halkaistua sanaa. nauretaan päin naamaa jos joku leuhkii laudatureillaan "harmi kun et ollut tulkkina kun olin vaihdossa"...
Ennen valmistumista voi saada vaikka mitä työkokemusta. Itse asiassa töissä olen oppinut enemmän alasta kuin kaikilla luennoilla ja tenteillä yhteensä. Tosimaailman juridiikalla ja yliopistossa opetettavalla juridiikalla on aika ero.
Isommat AA-toimistot seulaavat osan uusista työntekijöistä jo opiskeluaikana niistä, jotka ovat talossa harjoittelijoina. Se onkin ainoita keinoja saada soppari lakimiehen pestistä jo ennen valmistumista.
Kahvinkeitolla nyt suurempaa väliä ole, mutta kyllä sitä pääsee ihan oikeitakin töitä tekemään. Julkisen puolen suojatyöpaikat nyt ovat eri asia.
Rollohan on isoksi osaksi ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden (myös helsinkiläisten) asustama kaupunki, jossa on eniten opiskelijoita muuhun väestöön nähden Suomessa.
Ei työkokemus tai yliopisto ratkaise elämää sen enempää kuin yliopistoarvosanat. Fakta on, että kaikki erot opiskeluaikaisessa työkokemuksessa ja koulupaikassa tasaantuu n. 5 vuoden päästä valmistumisesta.
Ekoina vuosina sillä voi olla väliä. Ei Helsinkikään mikään oikotie onneen ole, josta kaikki valmistuvat itsestään, ja kääntäen, ei Rollo ole ikiaikainen tuomio kurjimukseen.
Monelle tekee hyvää asua muuallakin kuin kotona...
"Vitsi on siinä, että noin pienellä tiedekunnalla tutkinnon laaja-alaisuus kärsii, kun professoreita on vähemmän."
Mitä pirun väliä on professorien lukumäärällä? Kurssit ovat täsmälleen samat, vaikka ne pitäisi sama häiskä ne kaikki. Sehän sitä tehokkuutta vasta olisikin.
"Plus uusi brändi on riski."
Mistä brändistä sinä puhut ja miksi se on riski?
"Miksi palkkaisit yhtä pätevän Joensuusta, jos tarjolla olisi vaikka Turusta valmistunut, kun jälkimmäinen opinahjo on paikkansa vakiinnutanut?"
Miksi palkkaisin Turusta valmistuneen , jos tarjolla on Joensuusta valmistunut? Onko sillä muka jotain väliä, missä täsmälleen identtinen tutkinto on suoritettu? Joensuussa suoritettu tutkinto kelpaa koko Suomessa Joensuun ulkopuolella.
"Lisäksi iso osa juristeista kaupungin ulkopuolella vastusti Joensuun tutkinnonanto-oikeutta, jossa ei nykyisiä ammatinharjoittajia pahemmin kuunneltu."
Totta vitussa kilpailun kiristyminen ja sitä kautta palkkarason putoaminen pelottaa.
Mutta yhteiskunnan kannalta on hyvä, että juristeja saadaan enemmän ja sitä kautta palkkoja alas. Oikeudenkäyntien kulut putoavat.
Okei, no miksi asiaa ei voida korjata kasvattamalla jo olemassaolevien tiedekuntien sisäänottomääriä ja professuureja?
"Mitä pirun väliä on professorien lukumäärällä? Kurssit ovat täsmälleen samat, vaikka ne pitäisi sama häiskä ne kaikki. Sehän sitä tehokkuutta vasta olisikin."
Itse asiassa ei olisi. Sellainen käsite kuin skaalaedut tulee esiin. Vaikka professoreita olisikin suhteessa opiskelijoihin sama määrä, niin, isompi määrä professoreita tarkoittaa isompaa valikoimaa kursseja.
Yliopistotieto ei myöskään sada taivaasta mannana, vaan se tutkitaan. Suomalaisessa oikeustieteessä ei voida myöskään yhtä suoraan hakea tietoa ulkomailta, joten opetus on ihan oikeasti pohjustettava omaan tutkimukseen. Yksi "häiskä" ei voi hallita montaa oikeudenalaa.
"Plus uusi brändi on riski."
"Mistä brändistä sinä puhut ja miksi se on riski?"
Brändi = imago = mielikuva, eli työnantajien mielikuva Helsingin oikiksesta, ja sillä on väliä.
Helsinkiin hakeutuu keskimääräisesti lahjakkain opiskelija-aineis. Tämä on ihan kiistaton tosiasia. Tämä ei tarkoita, että Turussa/Rovaniemellä/(Vaasassa) ei olisi fiksuja, vaan päinvastoin. Eikä tämä tarkoita myöskään, että jokainen stadin oikiksen opiskelija olisi ketä tahansa muualla opiskelevaa fiksumpi. Se tarkoittaa juuri sitä, mitä sanoin, että keskimääräisesti Helsinkiin tulee parhaat, "koska koulutus on paras" (kyseenalaistettavissa) ja "koska sinne on vaikein päästä" (tru dat).
"Miksi palkkaisin Turusta valmistuneen , jos tarjolla on Joensuusta valmistunut? Onko sillä muka jotain väliä, missä täsmälleen identtinen tutkinto on suoritettu? Joensuussa suoritettu tutkinto kelpaa koko Suomessa Joensuun ulkopuolella."
Luouvu naiiveista kuvitelmistasi, ihminen hyvä. Ensinnäkin, tutkinto ei ole identtinen. Se, että tutkinto "kelpaa", ei vielä tarkoita, että kaikki olisivat samalla linjalla palkkausvaiheessa. Turkuun tulee lahjakasta opiskelijamateriaalia, Joensuu on kysymysmerkki ja tulee olemaankin kauan sen jälkeen kun ensimmäiset opiskelijat ovat valmistuneet.
Ensimmäiset opiskelijat sieltä tulevat raivaamaan tien itselleen, ja luomaan tätä imagoa.
Eipä tule vaikuttamaan kenenkään nykyisen juristin palkkatasoon. Sitäpaitsi, ei kukaan ole enää pitkään aikaan jaksanut vängätä paikkojen kasvattamisesta, sillä se päätös tehtiin jo. Uudet paikat olisi vain voinut huomattavasti fiksummin ripotella muille paikkakunnille.
Suomalaiset oikeudenkäyntikulut ovat muuten kansainvälisesti suht alhaiset. Ulkomaiset asiakkaat ovat kultakaivoksia juuri siksi, että heiltä on luvallista periä heidän lähtömaansa hintataso AA-palveluista.
Koska kaikkia ei kiinnosta muuttaa kotipaikkakunnaltaan jonnekin Etelä-Suomeen, opiskella betonikaupungissa, jossa on helvetilliset asumiskustannukset, tai opiskella oppilaitoksessa, jossa on liikaa opiskelijoita, jonka seurauksena opinnot kärsivät.
Ja näiden ihmisten henkilökohtaisten sidonnaisuuksien johdosta yhteiskunnalle on aiheutettava kokonaistappiota? Tuossa on aluepolitiikan määritelmä.
Ei kukaan ole kieltänyt sitä, että syy miksi UEF sai oikeustieteen tutkinnonanto-oikeuden viritykselleen, on se, että kyseessä on aluepolitiikkaa. Mitään järkisyitä sille ei ole valitettavasti esitettävissä.
Kaikki muu ('betonikaupunki', 'helvetilliset asuinkustannukset' ja 'liikaa opiskelijoita') osoittavat vain kuinka vähän ylipäänsä tiedät mistään mitään.
Lyhyesti:
Kannattaisi käydä Helsingissä, yllätyt kun löydät peltoa jo nippanappa laajennetun kantakaupungin ulkopuolelta ja luonnontilaista metsää vielä lähempänä. Suomessa ei oikeasti ole kuin pieniä ja pienempiä kaupunkeja, sen verran tuppukylämaa olemme.
En tiedä missä maailmassa päälle 200e soluasunnosta (sis. internet) konstituoi 'helvetilliset asuinkustannukset'. Jos oikein pihistellä tahtoo, Vantaan puolelta päästään reippaasti alle 200e:n. Helsingissä on kusista asua pienituloisena, mutta opiskelijoiden effektiivinen elintaso on hyvinkin siedettävä.
Harvardissa vuosikurssilla on 550 opiskelijaa (vaikkakin isoimmat luennot ovat n. 80 hengen luentoja) ja Yalessa 200. Helsingissä n. 200 suomenkielistä ja 50 ruotsinkielistä.
Opiskelijamäärä on suhteellisen irrelevantti ja mielivaltainen mittari. Pieni ei ole automaattisesti kaunista. Järkevämpiä mittareita opiskelun kannalta ovat vuosittain käytetty rahamäärä per opiskelija ja professoreita per opiskelija. Oikeustieteessä pääasiallinen opetusmuoto on kirjojen lukeminen, koska lakia ei opi kuin lukemalla (ja lukemaansa soveltamalla); luentojen tehtävä on olla lähinnä tätä tukevia.
PS: itse olen nähnyt valitettavasti Suomea myös kehä kolmosen ulkopuolella, enkä ole katsannossani rajoittunut johonkin tiettyyn alueeseen. Tosiasiassa "stadi on paras" ja "maakuntien suomi on paras" -kotipaikkaylpeydet ovat yhtä imbesellejä mielipiteitä silloin kun näiden lausuja ei tiedä toisesta puolesta mitään.
Miksi se Turku on muuten pyhä, miksei sitä siirretty keski-suomeen?
Fakta on, että juristeista on ylitarjontaa ja kaikille ei tälläkään hetkellä riitä koulutusta vastaavaa työtä. Sisäänottomäärien kasvattaminen 40:llä tarkoittaa vain sitä, että työttömien lakimiesten määrä kasvaa 40:llä vuosittain. Ne, jotka puolustavat I-SY:n tiedekuntahanketta, eivät näytä tietävän juristien työllisyystilanteesta tai -mahdollisuuksista yhtään mitään.
En väitä, ettekö I-SY:sta valmistuneita palkattaisi. Työnhaussa on merkitystä vain työkokemuksella, joten on aivan sama mistä tiedekunnasta on valmistunut. Uuden tiedekunnan perustaminen ja sisäänottomäärien kasvattaminen vaikuttaa negatiivisesti koko lakimieskuntaan: työpaikkoja on entistä vaikeampi saada ja palkat laskevat.
Oikeudenkäytien hintatasoon opiskelijamäärien lisäyksellä ei ole mitään vaikutusta.
Oikein hyvä, että tulee lisää kilpailua. Oikein hyvä.
> No opetuksen taso vaihtelee varmaan tiedekuntien sisälläkin. Tietyillä oikeudenaloillahan Joensuu ja Tampere tarjoaa parempaakin opetusta kuin oikeustieteelliset.
Opiskelu tuolla lähinnä itseäni huolestuttaa. Varmaan on aika tarkasti rajattu, mitä saa suorittaa ja milloin kun on noin vähän opiskelijoita. Lisäksi tarjonta voi olla aika suppeaa verrattuna suurempiin tiedekuntiin. <
Samoja kursseja näyttää nytkin olevan Hgi:n ja Jns:n kurssitarjottimilla.
nythän on niin että koko ala romahtaa, koska Joensuu.
mää kattelin jo vähän haaga-heliasta restonomin tutkintoa, kun kyllähän sen tietää, että koska Joensuu, niin ei niitä töitä sitten pian oo enää
AMK se on pojjaat ja tyttöset se tulevaisuus
Hajen heti Joensuuhun jursikoulutukseen, kun se nyt kerran vihdoinkin alkaa. Hyvä, että jursitiksi voi opiskella muuallakin kuin Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella.
Suomessa ei ole mahdollista opiskella "jursitiksi". Ehkä sovit hyvin sinne Joensuuhun.
Suomessa ei ole mahdollista opiskella näsäviisaaksi. Se on ihan luonteenpiirre.
Ovatko juristit näsäviisaita? Jos eivät, niin ainakin pilkunviilaajia. Nimittäin, eräs yliopiston professori "väitti", että ovat..
Mitä muuta laki on kuin pilkunviilausta?
Useimmat oikeusjärjestykset tekevät eron ihmisen kuoleman aiheuttamisen suhteen perustuen teon moitittavuuteen. Esimerkiksi tapon ja murhan ero. Jos yhdellä puukoniskulla tappaminen on tappo, ja sadalla mutiloiminen murha ("erityisen raa'alla tai julmalla tavalla"), niin missä menee raja? Ero kun voi olla vankeusvuosissa isokin.
Juristeille: Mitä on näsäviisaus?
Olen suorittanut AMK:ssa 90 op oikeustieteen opintoja. Saako ne hyväksiluettua oikeusteiteellisessä tiedekunnassa sitten kun aloitan opintoni siellä.
Yleensä oikeustieteellisessä aineopintojen hyväksiluku on nihkeää. Myös AMK-tason opintoihin suhtaudutaan nihkeästi. Kieliopinnot saa helpommin hyväksiluettua, mutta aineopinnoissa ne saa usein lähinnä valinnaisiksi/syventäviksi.
Rölläämiseksihän tää män. Sen nyt pysty arvaamaan jo otsikosta. Mut selkeehän se on, että aloituspaikkojen lisääminen 40 vie tämän maan juristit sossun luukulle.
Suomessa oikeustiedettä opiskelemaan pääsee vain rankan pääsykokeen kautta. Valituiksi tulleet ovat onnistuneet sillä hetkellä siinä elämäntilanteessaan ja ovat voineet käyttää keväästä pari kuukautta pänttäämiseen ja yleensä valmennuskursseilla istumiseen. Vain harva pääsee ilman valmennuskursseja ja ihan kaikilla taas ei ole mahdollisuutta niille päästä maantieteellisistä syistä tai siksi, että paikat menevät kuin kuumille kiville ja kaikki eivät valmennuskurssipaikkaa ehdi saada vaikka rahaa olisi tukku taskussa.
Niinpä ei ole aukotonta logiikkaa päätellä, että Suomessa ja Helsingissä tai Turussa tutkinnon suorittanut olisi ainoa kelvollinen ja hyvä käytännön työnsuorittaja vaan rannalle jää aina lukuisa määrä sellaisia, jotka olisivat olleet mainioita ja päteviä, paikkoja tiedekunnissa vaan ei riitä kaikille. Ulkomaille tai maaseutuyliopistoon opiskelemaan mennyt ei välttämättä ole täällä päätellyn mukaan luuseri vaan kenties jopa erityisen motivoitunut pääsemään alalle ja kyvykäs selvittelemään asiansa niin, että ulkomaille pääsee ja siellä pärjää. Moni haluaa vielä palata kotimaahankin töihin sen jälkeen.
Ehkä Suomessa pitäsi mennä siihen suuntaan kuin muualla Euroopassa, että lähes jokainen pääsee yliopistoon ja voi siellä motivaatiollaan todistaa kykynsä opiskella alaa. Suomessa homma karahtaa kiveen ylimitoitetun vaikean päösykoerumban takia koskuen monia muirakin aloja.
Siis Suomessa homma karahtaa kiveen ylimitoitetun vaikean pääsykoerumban takia koskien monia muitakin aloja.
Hyvä, että tulee uusi tiedekunta maaseudulle. Sinne voi pyrkiä lähemmäs kotiaan opiskelemaan sellaiset, jotka eivät asu etelässä. Pyrkijätkin voivat olla keskimäärin tervejärkistä porukkaa, joille ei ole tullut vauhtisokeutta ja omien kykyjen yliarvostusta. Sellaisia tarvitaan myös tuomioita langettamaan.
Rumba on vaikea koska paikkoja on X, hakijoita Y (X
aika paljon lienee heitä jotka olis hyviä, vaikka juristeja, mutta eivät vaan ikinä pääse sisään. eikö tasavallan presidentilläkin ollut huono koulumenestys mutta työelämässä pärjääminen onkin ollut sitten ihan toista luokkaa kuin ns. kympin tytöillä? nykyään opinto-ohjaaja nauraisi päin naamaa jos sellainen sanoisi hakevansa yliopistoon, oikiksesta puhumattakaan!
Kuten pyrin sanomaan ennen kuin suomi24 foorumisofta oli eri mieltä:
Rumba on vaikea koska paikkoja on X ja hakijoita Y (X pienempi kuin Y). Ainoa tapa helpottaa rumbaa olisi kasvattaa X:ää (sisäänottoa). Tällöin rumba siirtyisi vain yhä enenevissä määrin työelämään ja yhteiskunnan resursseja menisi hukkaan juristien ylikoulutuksessa (työttömiä tai koulutusta vastaamatonta työtä tahtonsa vastaisesti tekeviä juristeja). Maksuton koulutus ja kilpailu työmarkkinoilla on yhtälö joka ei toimi.
Nykyinen pääsykoerumban vaikeus johtuu ihan siitä, että sisään otetaan pääsykokeessa parhaat pisteet saaneet. Kilpailu johtaa siihen, että jokainen antaa itsestään sen parhaan mahdollisen suorituksen.
Toinen vaihtoehto olisi pienentää hakijoiden määrää ottamalla käyttöön lukukausimaksut (ja toki tarjoamalla valtion opintolainaa kattamaan nämä maksut). Tästä taas mentäisiin myös ojasta allikkoon kun sosiaalinen kierto vähenisi yhä enemmän.
Faktahan on se, että kyllä suomesta löytyisi vähintään tuplasti ihmisiä, jotka olisivat hyviä juristeja. mutta Suomessa ei ole tarvetta näin monelle juristelle. Nykytilanne on paras kaikkien muiden paitsi niiden, jotka eivät sisään pääse, kannalta. Pääsykokeessa toki kaikki ovat suht samalla linjalla eikä koulumenestys takaa tai sen puute estä sisäänpääsyä.
Rumba on vaikea koska paikkoja on X, hakijoita Y (X
lol. en itte ees hakis tonne vaikka pääsisin suoraan yläasteen papruil
pelokas jurristi on toden totta asunut ikänsä kehä kolmosen sisäpuolella, ja toden näköisesti pelkää että maa on litteä. Jos menet kehä kolmosen ulkopuolelle, putoat tyhjyyteen.
Ja voin lyödä vetoja persekarvoistasi että, suhteelliset pisterajat nousevat Joensuuhun Suomen korkeimmaksi kuten Lapin yliopistossa on tällä hetkellä.
Itse syyllistyt idiotismiin kun trollin provoamana teet yleistystä. Idiootteja ovat kaikki ne, jotka kotiseutuylpeytensä nimissä unohtavat kaikki tosiseikat ja selittävät mustan valkoiseksi.
Suhteellinen pisteraja? Mikä se on? Kun pisterajat suhteutetaan porojen määrällän neliökilometrilla? Siirretäänkö Kuopioon poroja tutkinnonanto-oikeutta juhlistamaan?
17,85% Helsingin valintakokeeseen osallistuneista saa opiskelupaikan (Suomen pienin) ja Lapissa prosentti on 28,57% (Suomen korkein). Turku ja Vaasa ovat välissä. Tämä on ainoa vertailukelpoinen luku.
Pisterajoja itsessään ei voi verrata, koska pääsykokeet eivät ole vertauskelpoisia sillä luettava materiaali ja kokeet ovat eri joka paikkakunnalle pl. Vaasa/Helsinki. Helsingissä on viimeaikoina suosittu vaikeita kokeita laajasta materiaalista, jolloin pisterajat ovat alhaalla. Lapissa taas kokeet ovat olleet suht helppoja (kysymykset keskeisiä), jolloin pisterajat ovat nousseet. Viimeksi Helsingissä oli helppo koe 2010.
Ihan näin BTW, kehä kolmosen sisäpuolelta löytää ihan helvetisti landea (vielä Kehä I sisältä löytää peltoa ja metsää paljon) ja esim. Vantaalta tyhmiä ihmisiä, oikeasti se sivistyksen raja kulkee paltiarallaa Kehä I sisäpuolella (joka kattaa lähinnä Helsinkiä ja pikkiriikkisen palan Espoota Otaniemessä).
saa=sai
Ottakaapa huomioon että Joensuussa on käytännössä kaikki ON- ja OTM-tutkinnoissa koulutettavat opintojaksot olleet opetusohjelmassa jo vuosikymmenen. Ai miksikö? No siksi että Joensuuhun otetaan julkisoikeutta (valmistuu hallintotieteiden maisteriksi) lukemaan 90 opiskelijaa vuodessa. On otettu jo kauan aikaa. Ja siellä opintojaksot ovat täsmälleen samat kuin kuin tulevassa oikeustieteellisen alan tutkinnossa.
Mielenkiintoinen kysymys on se, mitä nämä 500 HTM-opiskelijaa mahtavat tehdä kun Joensuu saa 40 OTM-paikkaa vuosittain. Luultavasti HTM:ää varten suoritetut oikeustieteiden saa suoraan hyväksiluettua tutkintoon. Veikkaanpa että kaikki OTM-tutkintoon johtavat 40 paikkaa menevät vielä monta vuotta jo vuosikausia Joensuussa opiskelleille nykyisille HTM-opiskelijoille. Ekat valmistujatkin nähdään varmasti jo viimeistään vuonna 2014.
Näinhän se on ja asiasta on jo keskusteluntynkää ylempänä. Vaikuttaa etteivät kaikki heti hoksanneet tätä kuviota. Tarvitseekohan heidän edes hakea opiskelemaan vai voiko puuttuvat suoritukset tehdä avoimessa?
"Miten niille tuolta tähän mennessä valmistuneille ja paraikaa opiskeleville käy? "Muuntokouluttuuko" he vähän täydentämällä juristeiksi? "
"Miksi palkkaisit yhtä pätevän Joensuusta, jos tarjolla olisi vaikka Turusta valmistunut, kun jälkimmäinen opinahjo on paikkansa vakiinnutanut?"
Siksi että siinä vaiheessa kun työtä hakiessa joutuu turvautumaan opinahjonsa maineeseen, on kyseessä niin uran alkuvaiheen työnhakija ja työtehtävät ettei ole mitään väliä.
Ongelmana useimmille ja useimmiten onkin juuri se alkuvaiheen pesti. Asiantuntijajuristeista on työvoimapulaa ja entry level -paikoista taas alitarjontaa.
Onko siitä mitään tietoa miten noita Joensuun hallintotieteilijöitä sitten kohdellaan? Jos saavat hyväksiluettua tutkintonsa niin on tämä kaikki kyllä melkoinen kädenojennus heille...
Tässä copypastettuna Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksen sivulta:
"Ainoa tapa päästä opiskelemaan oikeustieteellisen alan tutkintoja tulee olemaan valintakoe.
Oikeustieteiden laitoksella tällä hetkellä HTK ja HTM-tutkintoja suorittavat opiskelijat valmistuvat nykyisen opinto-oikeuden mukaisella tutkinnolla. Siirtyminen suorittamaan ON- ja OTM-tutkintoja on mahdollista vain valintakokeen kautta.
HTK- ja HTM -tutkintojen tai näihin tutkintoihin johtavien opintojen osana suoritetut oikeustieteen opinnot korvataan osaksi ON- ja OTM-tutkintoja samojen periaatteiden mukaan kuin korvaavuuksia näistä opinnoista hyväksytään oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Oikeustieteiden laitoksella on alustavasti linjattu, että ON- ja OTM-tutkintojen osaksi ei tulla hyväksilukemaan viittä vuotta vanhempia opintosuorituksia. Opintojen hyväksilukemisen kriteerit tarkentuvat myöhemmin."
Tietääkseni näitä opintoja on oikeustieteellisissä tiedekunnissa luettu hyväksi aika nihkeästi (sisällöllisestä vastaavuudesta huolimatta), joten HTM:n opiskelu "oikeaksi" juristiksi tullee olemaan suunnilleen samanlainen projekti kuin tuoreen ylioppilaankin. Pohjatiedot saattavat tietysti nopeuttaa opiskelua.
Tarkoitatko nihkeästi hyväksytty Joensuussa tehtyjä kursseja jossain muussa yliopistossa? Sehän ei ole mikään ihme. Eivät kai Lapin, Turun ja Helsingin opinnotkaan ole yhteensopivia? Nyt tilanne on toinen kun sama yliopisto aloittaa samoilla kursseilla(?) toisenkin koulutusohjelman. Sitähän perusteltiinkin jotenkin niin, että muuttuminen oikikseksi ei vaadi juuri mitään kun käytännössä kurssit ovat pyörineet jo vuosikausia...
Lisäksi tuo "viittä vuotta vanhempia" kuulostaa sille että kertarysäys on tulossa!
Ps. Sisääpääsy mahtaa olla hieman vaikeaa kun opiskelijoita otetaan niin vähän, ja ihan varmasti hakijat ovat suurilta osin tuolla jo opiskelevia tai valmistuneita.
Näin olen itsekin käsittänyt että hyväksilukeminen on kaikkien tiedekuntien välillä ollut nihkeää. Toisaalta Joensuussakin varmaan pakolliset peruskurssit tulevat laajenemaan, jolloin vanhat suoritukset eivät enää kelpaisi. Nythän tilanne on se että pää- ja sivuaineita opiskellaan paljon enemmän kuin muissa tiedekunnissa, pakollisia perusopintoja vastaavasti vähemmän.
Se on epäilemättä totta että vuonna 2013 nyt sisällä olevista opiskelijoista varmaan suurin osa tulee pyrkimään OTM-opiskelijoiksi. Toisaalta tämä helpottaa hakupainetta muissa yliopistoissa, joihin Joensuussa opiskelevat ovat tähän asti usein hakeneet (käytettyään HTM-opintoja "preppauskurssina"). Sen sijaan valmistuneista varmaan harvempi viitsii hakea uusiin opintoihin, varsinkin jos on jo töissä. Ainakaan itselläni ei tällaisia suunnitelmia ole, jos vielä opiskelisin niin varmaan väkisinkin.
Ei väkisinkin vaan hakisinkin.
Oletko HTM opiskellut Joensuussa? Millainen paikka se on? Onko pienen talon etuja kuten hyvä henki, joustavuutta käytännöissä jne.?
Kyllä, opiskelin silloisessa Joensuun yliopistossa. Kaupunki on ihan mukava ainakin jos on kotoisin maalta tai pikkukaupungista. Muihin yliopistoihin en osaa oikein verrata kun en ole muualla opiskellut. Joustavuus käytännöissä on käsittääkseni kiinni kustakin opettajasta. Tähän samoin kuin kysymykseen hyvästä hengestä voisin sanoa että tietty itäsuomalainen rentous kyllä vaikuttaa enemmän tai vähemmän.
Itse aloitin oikeustieteiden opinnot aikaisemman tutkinnon sivuaineina ja tein myöhemmin maisteriopinnot pääaineopiskelijana. En siis ollut samalla tavalla sisällä laitoksen kuvioissa kuin ne jotka aloittavat oikeustieteiden pääaineopiskelijoina.
Fyysinen opiskeluympäristö on ihan mukava, uusi rakennus keskellä kampusta ja lähellä kaupungin keskustaa. Samassa talossa on myös kauppatieteiden laitos, joten luulisin että ainakin niiden opiskelu onnistuu helposti oikeustieteiden ohella.
Mielestäni Joensuusta saa oikein hyvät eväät työelämään. Ainakin ennen siellä opiskeli paljon jo töissä olevia, jotka toivat hyviä näkökulmia esimerkiksi seminaareissa. Samoin luennoitsijoina oli ennen monia sellaisia, joilla oli käytännön kokemusta omalta alaltaan. Nykyisin opetus on ehkä "akateemisempaa", kun vakituisen henkilökunnan määrä on kasvanut.
Jos olet Joensuuhun pyrkimässä niin voin suositella! Itse olen jäänyt kaupunkiin valmistuttuanikin ja ihan hyvin viihdyn.