Enqvist ja Craig

Kari Enqvist ja WL Craig keskustelevat (niin, ei ole kuulemma väittely vaikka kutsun URLissa niin kyllä sanotaan) sillä ainoalla oikealla yliopistolla 16.4. kello 10-12 tapahtumassa, joka on otsikoitu "Can the Universe Exist Without God?"

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/7824-craig-ja-enqvist-vaittelevat-jumalan-olemassaolosta

Ajankohta on kyllä helvet*n surkea, duunipäivänä klo 10, ja kutsussa ei edes selviä missä päin yliopistoa tilaisuus on...

229

654

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Linkissä pastorit näyttävät kommentoivan uutista, että "Mahtavaa!".

      Kai tuo päätyy videolle ja vielä yleiseen jakeluun, niin että me maan korvessakin taivaltavat pääsemme jos ylipäätään olemme kiinnostuneita, herrojen kotkotuksia seuramaan.

      • Toivottavasti videoidaan, on tuo ajankohta vaikea vaikka siirtymätaival duunista päärakennukselle tai Porthaniaan olisikin lyhyt.


      • kvasi

        Asiallisuusvaroitus!:

        "Pyrimme siihen, että yliopistolla voitaisiin keskustella uskoon ja tietoon liittyvistä asioista fiksusti ja toista ihmistä kunnioittaen"

        Taitaa keskustelu lässähtää tuohon pyrkimykseen. Siitä syystä se ei sovi ainakaan tälle palstalle.


    • A.

      "William Lane Craig on filosofian tutkijaprofessori Talbot School of Theologyssa La Miradassa, Kaliforniassa. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi kosmologisesta jumalatodisteesta ja teologian tohtoriksi Jeesuksen ylösnousemuksesta."

      Eikös joku Suomessa väitelly tohtoriksi Aku Ankasta?

      • >>Eikös joku Suomessa väitelly tohtoriksi Aku Ankasta?


      • A.
        illuminatus kirjoitti:

        >>Eikös joku Suomessa väitelly tohtoriksi Aku Ankasta?

        Tää oli vähän niikuin mun pontti :)


      • A. kirjoitti:

        Tää oli vähän niikuin mun pontti :)

        Minä vaan varmistin :-)


      • Hän varmaan sitten tietää montako enkeliä mahtuu seisomaan nuppineulan päähän.


      • pekka-
        molemmista kirjoitti:

        Hieman enemmän molemmista:

        http://www.apologetiikkawiki.fi/Kari_Enqvist

        http://www.apologetiikkawiki.fi/William_Lane_Craig

        En ole ennen tutustunut Apologetiikkawikin artikkeleihin, mutta aika onnettomia ja tarkoitushakusiia tekstejä sieltä näyttää löytyvän.

        Lainauslouhintaa, Enqvistin "suuhun2 laitetaan sanoja, joita hän ei ole sanonut. Epämääräisiä atribuutteja etc.

        Aika puhdasta propagandaa, mutta niinhän tuo "apologetiiikka"-etuliite jo antaa ymmärtääkkin.


      • pahalta näyttää
        pekka- kirjoitti:

        En ole ennen tutustunut Apologetiikkawikin artikkeleihin, mutta aika onnettomia ja tarkoitushakusiia tekstejä sieltä näyttää löytyvän.

        Lainauslouhintaa, Enqvistin "suuhun2 laitetaan sanoja, joita hän ei ole sanonut. Epämääräisiä atribuutteja etc.

        Aika puhdasta propagandaa, mutta niinhän tuo "apologetiiikka"-etuliite jo antaa ymmärtääkkin.

        Niin, Enqvistin kirjat määritellään siellä propagandaksi. Ja eikö hänen ajattelunsakin pohjautuminen, jo hylättyy näkemykseen.


      • pekka-

      • Apo-Calypso
        pekka- kirjoitti:

        Tuolla oikeassa wikipediassa on puhtaan asiallinen artikkeli:
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Enqvist

        Samaten opponentista: http://fi.wikipedia.org/wiki/William_Lane_Craig


        Propagandawikiin on aivan turha linkittää, mikäli haluaa asiallista tietoa.

        Ei tuo WL Craigia koskeva wikipedia-artikkeli kovin hääppönen kuitenkaan ole, päinvastoin, se on täysin kritiikitön, ja käyttää lähteenään ainoastaan Discovery Instituten ja WL Craigin omia höttösivuja.


      • pekka- kirjoitti:

        Tuolla oikeassa wikipediassa on puhtaan asiallinen artikkeli:
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Enqvist

        Samaten opponentista: http://fi.wikipedia.org/wiki/William_Lane_Craig


        Propagandawikiin on aivan turha linkittää, mikäli haluaa asiallista tietoa.

        Englanniksi:
        http://en.wikipedia.org/wiki/William_Lane_Craig

        >>Craig's primary contribution to philosophy of religion is his revival of the Kalām cosmological argument. In The Kalam Cosmological Argument, he formulates the argument in the following manner:

        1. Everything that begins to exist has a cause of its existence.
        2. The universe began to exist.
        3. Therefore, the universe has a cause of its existence.


      • Jalkapää
        kekek-kekek kirjoitti:

        Englanniksi:
        http://en.wikipedia.org/wiki/William_Lane_Craig

        >>Craig's primary contribution to philosophy of religion is his revival of the Kalām cosmological argument. In The Kalam Cosmological Argument, he formulates the argument in the following manner:

        1. Everything that begins to exist has a cause of its existence.
        2. The universe began to exist.
        3. Therefore, the universe has a cause of its existence.

        On Craigilla muitakin argumentteja, mutta Kalam-argumentin suhteen hän on ehdottomasti asiantuntija. Kannattaa katsoa Craigin debatti Lawrence Krauss:a vastaan, niin pääsee jyvälle siitä mistä keskustellaan:

        http://www.youtube.com/view_play_list?p=4FB44609DEFDF0AC


      • helppo nakki
        kekek-kekek kirjoitti:

        Englanniksi:
        http://en.wikipedia.org/wiki/William_Lane_Craig

        >>Craig's primary contribution to philosophy of religion is his revival of the Kalām cosmological argument. In The Kalam Cosmological Argument, he formulates the argument in the following manner:

        1. Everything that begins to exist has a cause of its existence.
        2. The universe began to exist.
        3. Therefore, the universe has a cause of its existence.

        Toivottavasti ei tulee mitään älyllistä, matematiikaan, todennäköisyyslaskentaa liittyvää. Alla olevalla, joka on Enqvistin kirjoittamaa, ei pitkälle pötkitä.

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."


      • ihmeitä ei tapahdu
        helppo nakki kirjoitti:

        Toivottavasti ei tulee mitään älyllistä, matematiikaan, todennäköisyyslaskentaa liittyvää. Alla olevalla, joka on Enqvistin kirjoittamaa, ei pitkälle pötkitä.

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        1 : 2^100 = 1 : 1,2676505 x 10^30, eli suurinpiirtein yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        Endnqvistin viesti tuossa kai on se, että jo havaituille tapahtumille on aivan turha laskea todennäköisyyksiä, koska jokainen "polku" joka johtaa johonkin tiettyyn tapahtumaan, on itsessään äärimmäisen epätodennäköinen. Turha siis vinkua että "ihme on tapahtunut".


      • Jalkapää kirjoitti:

        On Craigilla muitakin argumentteja, mutta Kalam-argumentin suhteen hän on ehdottomasti asiantuntija. Kannattaa katsoa Craigin debatti Lawrence Krauss:a vastaan, niin pääsee jyvälle siitä mistä keskustellaan:

        http://www.youtube.com/view_play_list?p=4FB44609DEFDF0AC

        Kaikki Craigin argumentit ovat pohjimmiltaan naurettavia. Filosofissa jumalatodistuksissa ole mitään olennaista uutta keksitty sitten keskiajan. Toiveikkaat uskonnonfilosofit kuten Alvin Plantinga toki muotoilevat niistä edelleen uusia versioita sitä mukaa, kun vanhoja joku vaivautuu osoittamaan logiikaltaan aukkoisiksi, mutta aina yhtä heppoisin tuloksin.

        Hyvin niitä "todistuksia" on kuvattu esim. Martinin kirjassa "Ateismi". Kirjassa on muuten myös WL Craigin kirjoittama luku, jossa hän esittää oman versionsa teismin puolustukseksi. Tuo Craigin osuus on kirjan heikointa antia.

        Craig on hyvä ja sanavalmis esiintyjä, mutta hänen sisällöllinen antinsa on parhaimmillaankin lähinnä huvittava: uskonnollisen filosofian pohjalta rakenneltuja ajatuskulkuja ja vetoamista jumalan olemassaolemattomuuden osoittamattomuuteen.


      • helppo nakki kirjoitti:

        Toivottavasti ei tulee mitään älyllistä, matematiikaan, todennäköisyyslaskentaa liittyvää. Alla olevalla, joka on Enqvistin kirjoittamaa, ei pitkälle pötkitä.

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        "Toivottavasti ei tulee mitään älyllistä, matematiikaan, todennäköisyyslaskentaa liittyvää. Alla olevalla, joka on Enqvistin kirjoittamaa, ei pitkälle pötkitä.

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä.""

        Luulisi, että Craig sen verran osaa matematiikkaa, että tuo esimerkki hänelle aukeaa.


      • kuka vinkuu?
        ihmeitä ei tapahdu kirjoitti:

        1 : 2^100 = 1 : 1,2676505 x 10^30, eli suurinpiirtein yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        Endnqvistin viesti tuossa kai on se, että jo havaituille tapahtumille on aivan turha laskea todennäköisyyksiä, koska jokainen "polku" joka johtaa johonkin tiettyyn tapahtumaan, on itsessään äärimmäisen epätodennäköinen. Turha siis vinkua että "ihme on tapahtunut".

        Niin, mutta kun Enqvisti on sitä mieltä, että "ihme" on tapahtunut. Siis sinun mukaasi Enqvist vinkuu.


      • matematiikkaa
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Toivottavasti ei tulee mitään älyllistä, matematiikaan, todennäköisyyslaskentaa liittyvää. Alla olevalla, joka on Enqvistin kirjoittamaa, ei pitkälle pötkitä.

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä.""

        Luulisi, että Craig sen verran osaa matematiikkaa, että tuo esimerkki hänelle aukeaa.

        Mielestäni oikein olisi kirjoittaa: "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muístiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde yhteen, eli yksi."

        Jos ensin olisi laitettu paperille tuo kruunujen ja klaavojen jono, ja sitten vasta heitetty kolikkoa, ja saatu tuo jono, todennäköisyys olisi Enqvistin mainitsema.


      • pekka-
        kuka vinkuu? kirjoitti:

        Niin, mutta kun Enqvisti on sitä mieltä, että "ihme" on tapahtunut. Siis sinun mukaasi Enqvist vinkuu.

        Etkö ymmärtänyt, mitä kirjoituksessa sanottiin?

        Jos tuo on ihme, niin kaikki, mitä elämässä yleensä tapahtuu on ihme.
        Kaikkien toteutuneiden asioiden todennäköisyys on oikeasti yksi. Eli on varmaa, että tapahtuma on toteutunut.

        Ilmeisesti liian vaikeaa...


      • matematiikkaa
        pekka- kirjoitti:

        Etkö ymmärtänyt, mitä kirjoituksessa sanottiin?

        Jos tuo on ihme, niin kaikki, mitä elämässä yleensä tapahtuu on ihme.
        Kaikkien toteutuneiden asioiden todennäköisyys on oikeasti yksi. Eli on varmaa, että tapahtuma on toteutunut.

        Ilmeisesti liian vaikeaa...

        Kuitenkin kyse on tästä Enqvistin lauseesta:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Ilmeisesti sinulle on liian vaikeaa myötää, että kirjaimellisen tulkinnan mukaan, Enqvist on antanut virheellisen esimerkkin mainitulle todennäköisyydelle. Toinen mahdollisuus on yrittää selittää mitä siinä ei todellisuudessa lue. Tässä lauseessa ei esiinny ihme sanaa, joten miksi käytät sitä?


      • ihmeitä ei tapahdu
        kuka vinkuu? kirjoitti:

        Niin, mutta kun Enqvisti on sitä mieltä, että "ihme" on tapahtunut. Siis sinun mukaasi Enqvist vinkuu.

        En ole lukenut kyseistä Enqvistin tekstiä, mistä tuo otteesi on. Mielestäni hän ei tuossa vingu ihmeen tapahtuneen. Esittää vain esimerkin "äärimmäisen epätodennäköisestä" tapahtumasta, joita universumi on pullollaan.

        Sen sijaan kreationistit tavan takaa käyttävät tuota epätodennäköisyysargumenttia luomisen todisteluun. Tilanne olisi suurin piirtein samanlainen jos lottoarvonnan pääpotin voittanutta riviä esiteltäisiin luomisen todisteena, ja jätettäisiin kokonaan huomiotta ne miljoonat tai kymmenet/sadat miljoonat rivit jotka myös jätettiin arvontaan ja jäivät vaille voittoja.


      • ihmeitä ei tapahdu
        matematiikkaa kirjoitti:

        Kuitenkin kyse on tästä Enqvistin lauseesta:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Ilmeisesti sinulle on liian vaikeaa myötää, että kirjaimellisen tulkinnan mukaan, Enqvist on antanut virheellisen esimerkkin mainitulle todennäköisyydelle. Toinen mahdollisuus on yrittää selittää mitä siinä ei todellisuudessa lue. Tässä lauseessa ei esiinny ihme sanaa, joten miksi käytät sitä?

        Olisit voinut kyllä laittaa linkin siitä mistä teksti oli ettei tarvi arvailla.

        http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html

        >>– Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitenkin tapahtui teidän nenänne edessä. Se ei todista aistien takaisesta maailmasta tai mystisestä kädestä, joka ohjailee kolikkoa. ”Ihme” on kuitenkin tapahtunut – pelkästään satunnaisuuden ansiosta. Kun väitetään olevan paljon todennäköisempää, ettei mitään olisi olemassa kuin että jotakin on olemassa ja kerrotaan tämän viittaavaan älylliseen suunnittelijaan, tehdään pelkästään halpaa demagogiaa.


      • ihmeitä ei tapahdu
        matematiikkaa kirjoitti:

        Mielestäni oikein olisi kirjoittaa: "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muístiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde yhteen, eli yksi."

        Jos ensin olisi laitettu paperille tuo kruunujen ja klaavojen jono, ja sitten vasta heitetty kolikkoa, ja saatu tuo jono, todennäköisyys olisi Enqvistin mainitsema.

        No se tarkoittaa tietenkin että jokaisen (minkä hyvänsä) yksittäisen noin saatavan jonon todennäköisyys on se n. 1 per triljoona x triljoona, ja kaikkien niiden noin saatavien jonojen yhteenlaskettu todennäköisyys on yksi.


      • matematiikkaa
        ihmeitä ei tapahdu kirjoitti:

        Olisit voinut kyllä laittaa linkin siitä mistä teksti oli ettei tarvi arvailla.

        http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html

        >>– Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitenkin tapahtui teidän nenänne edessä. Se ei todista aistien takaisesta maailmasta tai mystisestä kädestä, joka ohjailee kolikkoa. ”Ihme” on kuitenkin tapahtunut – pelkästään satunnaisuuden ansiosta. Kun väitetään olevan paljon todennäköisempää, ettei mitään olisi olemassa kuin että jotakin on olemassa ja kerrotaan tämän viittaavaan älylliseen suunnittelijaan, tehdään pelkästään halpaa demagogiaa.

        On se muissakin lähteissä, esim Puolimatkan kirjassa.


      • matematiikkaa
        ihmeitä ei tapahdu kirjoitti:

        En ole lukenut kyseistä Enqvistin tekstiä, mistä tuo otteesi on. Mielestäni hän ei tuossa vingu ihmeen tapahtuneen. Esittää vain esimerkin "äärimmäisen epätodennäköisestä" tapahtumasta, joita universumi on pullollaan.

        Sen sijaan kreationistit tavan takaa käyttävät tuota epätodennäköisyysargumenttia luomisen todisteluun. Tilanne olisi suurin piirtein samanlainen jos lottoarvonnan pääpotin voittanutta riviä esiteltäisiin luomisen todisteena, ja jätettäisiin kokonaan huomiotta ne miljoonat tai kymmenet/sadat miljoonat rivit jotka myös jätettiin arvontaan ja jäivät vaille voittoja.

        Eikös sitten Enqvist syyllisty samaa, koska hän käyttää tuota samaa todisteena "hienosäädettyyn" maailmankaikkeuteen.


      • matematiikkaa
        ihmeitä ei tapahdu kirjoitti:

        No se tarkoittaa tietenkin että jokaisen (minkä hyvänsä) yksittäisen noin saatavan jonon todennäköisyys on se n. 1 per triljoona x triljoona, ja kaikkien niiden noin saatavien jonojen yhteenlaskettu todennäköisyys on yksi.

        "No se tarkoittaa tietenkin että jokaisen (minkä hyvänsä) yksittäisen noin saatavan jonon todennäköisyys on se n. 1 per triljoona x triljoona..."

        Minkä hyvänsä yksittäisen jonon todennäköisyys tapahtuu satavarmasti, eli on yksi, eikä tuo mainitsemasi.


      • kvasi
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Toivottavasti ei tulee mitään älyllistä, matematiikaan, todennäköisyyslaskentaa liittyvää. Alla olevalla, joka on Enqvistin kirjoittamaa, ei pitkälle pötkitä.

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä.""

        Luulisi, että Craig sen verran osaa matematiikkaa, että tuo esimerkki hänelle aukeaa.

        Pitäisi tietysti määritellä suotuisten tapausten joukko. Sen määrittely muuttaa kaiken.


      • pekka-
        matematiikkaa kirjoitti:

        Eikös sitten Enqvist syyllisty samaa, koska hän käyttää tuota samaa todisteena "hienosäädettyyn" maailmankaikkeuteen.

        Voitko kertoa, miten Kari on tätä tuohon "hienosäätöön" (jota ei oikeasti edes ole olemassa) käyttänyt?


      • Jalkapää
        illuminatus kirjoitti:

        Kaikki Craigin argumentit ovat pohjimmiltaan naurettavia. Filosofissa jumalatodistuksissa ole mitään olennaista uutta keksitty sitten keskiajan. Toiveikkaat uskonnonfilosofit kuten Alvin Plantinga toki muotoilevat niistä edelleen uusia versioita sitä mukaa, kun vanhoja joku vaivautuu osoittamaan logiikaltaan aukkoisiksi, mutta aina yhtä heppoisin tuloksin.

        Hyvin niitä "todistuksia" on kuvattu esim. Martinin kirjassa "Ateismi". Kirjassa on muuten myös WL Craigin kirjoittama luku, jossa hän esittää oman versionsa teismin puolustukseksi. Tuo Craigin osuus on kirjan heikointa antia.

        Craig on hyvä ja sanavalmis esiintyjä, mutta hänen sisällöllinen antinsa on parhaimmillaankin lähinnä huvittava: uskonnollisen filosofian pohjalta rakenneltuja ajatuskulkuja ja vetoamista jumalan olemassaolemattomuuden osoittamattomuuteen.

        Periaatteessahan kaikki ateismi-teismi -akselin argumentit ovat "naurettavia" siinä mielessä että mikään niistä ei perustu kaikille rationaalisille osapuolille itsestäänselviin lähtökohtiin pätevään deduktioon. Mielenkiintoisempi kysymys onkin, kumman näkökulman puolesta esitettävät perustelut ovat kokonaisuutena mielekkäämpiä?


    • "Jos ensin olisi laitettu paperille tuo kruunujen ja klaavojen jono, ja sitten vasta heitetty kolikkoa, ja saatu tuo jono, todennäköisyys olisi Enqvistin mainitsema."

      Kyseistä tapahtumaa ei ole tapahtunut, sen todennäköisyys ei siis ole yksi. Enqvist vasta antaa ohjeet selliasen kokeen suorittamiseksi, jossa valikoituu jono, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

      • matematiikkaa

        "Kyseistä tapahtumaa ei ole tapahtunut, sen todennäköisyys ei siis ole yksi. Enqvist vasta antaa ohjeet selliasen kokeen suorittamiseksi, jossa valikoituu jono, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Kerro, kuka muu kuin sinä, on väittänyt, että "Kyseistä tapahtumaa ei ole tapahtunut, sen todennäköisyys ei siis ole yksi"?

        Enqvishän antaa sellaiset ohjeet, että heitä kolikkoa ja aseta heiton jälkeen saatu tulos muistiin. Kuitenkin sen pitäisi olla ensin muistiin ja sitten heitto.


      • matematiikkaa kirjoitti:

        "Kyseistä tapahtumaa ei ole tapahtunut, sen todennäköisyys ei siis ole yksi. Enqvist vasta antaa ohjeet selliasen kokeen suorittamiseksi, jossa valikoituu jono, jonka todennäköisyys syntyä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Kerro, kuka muu kuin sinä, on väittänyt, että "Kyseistä tapahtumaa ei ole tapahtunut, sen todennäköisyys ei siis ole yksi"?

        Enqvishän antaa sellaiset ohjeet, että heitä kolikkoa ja aseta heiton jälkeen saatu tulos muistiin. Kuitenkin sen pitäisi olla ensin muistiin ja sitten heitto.

        "Kerro, kuka muu kuin sinä, on väittänyt, että "Kyseistä tapahtumaa ei ole tapahtunut, sen todennäköisyys ei siis ole yksi"?"

        Esim. Enqvist ja sinä. Enqvist kirjoittaa ohjeensa imperatiivissa, käskymuodossa, joka ei ole sama kuin imperfekti. Sinäkin myönnät, että Enqvist kirjoitta ohjeista: "Enqvishän antaa sellaiset ohjeet, että heitä kolikkoa..."

        "Enqvishän antaa sellaiset ohjeet, että heitä kolikkoa ja aseta heiton jälkeen saatu tulos muistiin. Kuitenkin sen pitäisi olla ensin muistiin ja sitten heitto."

        Ei tarvitse. Minkä tahansa tulevan kolikonheiton tuloksena saadun rivin todennäköisyys on ennen heittoa ohjeita koejärjestelyn suorittamisesta antaessa yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • matematiikkaa
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Kerro, kuka muu kuin sinä, on väittänyt, että "Kyseistä tapahtumaa ei ole tapahtunut, sen todennäköisyys ei siis ole yksi"?"

        Esim. Enqvist ja sinä. Enqvist kirjoittaa ohjeensa imperatiivissa, käskymuodossa, joka ei ole sama kuin imperfekti. Sinäkin myönnät, että Enqvist kirjoitta ohjeista: "Enqvishän antaa sellaiset ohjeet, että heitä kolikkoa..."

        "Enqvishän antaa sellaiset ohjeet, että heitä kolikkoa ja aseta heiton jälkeen saatu tulos muistiin. Kuitenkin sen pitäisi olla ensin muistiin ja sitten heitto."

        Ei tarvitse. Minkä tahansa tulevan kolikonheiton tuloksena saadun rivin todennäköisyys on ennen heittoa ohjeita koejärjestelyn suorittamisesta antaessa yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        #Esim. Enqvist ja sinä. Enqvist kirjoittaa ohjeensa imperatiivissa, käskymuodossa, joka ei ole sama kuin imperfekti. Sinäkin myönnät, että Enqvist kirjoitta ohjeista: "Enqvishän antaa sellaiset ohjeet, että heitä kolikkoa..."#

        Enqvist ei mainitse yhdestä mitään.

        #Minkä tahansa tulevan kolikonheiton tuloksena saadun rivin todennäköisyys on ennen heittoa ohjeita koejärjestelyn suorittamisesta antaessa yhden suhde triljoonaan triljoonaan.#

        Ota huomioon, että kirjoittaessasi, "minkä tahansa kolikonheiton tuloksena saadun rivin", niin hyväksyt kaikki mahdolliset rivit, niin ennen heittoa tuon "minkä tahansa rivin" saamisen todennäköisyys on tasan yksi, eli 100%, eikä suinkaa tuo manitsemasi.


      • matematiikkaa kirjoitti:

        #Esim. Enqvist ja sinä. Enqvist kirjoittaa ohjeensa imperatiivissa, käskymuodossa, joka ei ole sama kuin imperfekti. Sinäkin myönnät, että Enqvist kirjoitta ohjeista: "Enqvishän antaa sellaiset ohjeet, että heitä kolikkoa..."#

        Enqvist ei mainitse yhdestä mitään.

        #Minkä tahansa tulevan kolikonheiton tuloksena saadun rivin todennäköisyys on ennen heittoa ohjeita koejärjestelyn suorittamisesta antaessa yhden suhde triljoonaan triljoonaan.#

        Ota huomioon, että kirjoittaessasi, "minkä tahansa kolikonheiton tuloksena saadun rivin", niin hyväksyt kaikki mahdolliset rivit, niin ennen heittoa tuon "minkä tahansa rivin" saamisen todennäköisyys on tasan yksi, eli 100%, eikä suinkaa tuo manitsemasi.

        "Enqvist ei mainitse yhdestä mitään."

        Aivan. Tulevan rivin todennäköisyys ennen heittoa ei ole yksi, vaan se on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Ota huomioon, että kirjoittaessasi, "minkä tahansa kolikonheiton tuloksena saadun rivin", niin hyväksyt kaikki mahdolliset rivit, niin ennen heittoa tuon "minkä tahansa rivin" saamisen todennäköisyys on tasan yksi, eli 100%, eikä suinkaa tuo manitsemasi. "

        Ei. Ennen heittoja juuri sen rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • matematiikkaa
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enqvist ei mainitse yhdestä mitään."

        Aivan. Tulevan rivin todennäköisyys ennen heittoa ei ole yksi, vaan se on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Ota huomioon, että kirjoittaessasi, "minkä tahansa kolikonheiton tuloksena saadun rivin", niin hyväksyt kaikki mahdolliset rivit, niin ennen heittoa tuon "minkä tahansa rivin" saamisen todennäköisyys on tasan yksi, eli 100%, eikä suinkaa tuo manitsemasi. "

        Ei. Ennen heittoja juuri sen rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        No, en oikein viitsisi tingata selvästä asiasta. Ennen heittoja, juuri sen rivin, eli minkä tahasa rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jos vain heittää kolikon mainitun määrän.

        Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi. Vai tinkaatko, että ennen heittoja tarkasti määritellyn rivin todennäköisyys on yksi?


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enqvist ei mainitse yhdestä mitään."

        Aivan. Tulevan rivin todennäköisyys ennen heittoa ei ole yksi, vaan se on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Ota huomioon, että kirjoittaessasi, "minkä tahansa kolikonheiton tuloksena saadun rivin", niin hyväksyt kaikki mahdolliset rivit, niin ennen heittoa tuon "minkä tahansa rivin" saamisen todennäköisyys on tasan yksi, eli 100%, eikä suinkaa tuo manitsemasi. "

        Ei. Ennen heittoja juuri sen rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä".

        "Ei. Ennen heittoja juuri sen rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. "

        Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa.


      • Enqvistin logiikka?
        JC kirjoitti:

        Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä".

        "Ei. Ennen heittoja juuri sen rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. "

        Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa.

        Voiko lottovoittoa yrittää saada "Enqvistin keinoin", että lapun lähettää arvonnan jälkeen oikeilla numeroilla täytettynä lottoarvonan jälkeen ja väittää, että se täytti todennäköisyys vaatimukset.

        Voihan sitä kokeilla, joka on samaa mieltä kuin Envist. Jos onnistuu, sitten myönnän Enqvistin olleen oikeassa.


      • Enqvistin logiikka? kirjoitti:

        Voiko lottovoittoa yrittää saada "Enqvistin keinoin", että lapun lähettää arvonnan jälkeen oikeilla numeroilla täytettynä lottoarvonan jälkeen ja väittää, että se täytti todennäköisyys vaatimukset.

        Voihan sitä kokeilla, joka on samaa mieltä kuin Envist. Jos onnistuu, sitten myönnän Enqvistin olleen oikeassa.

        Kuinka helvetin tyhmiä sinä ja JC oikein olette?

        Enqvistin pointti on siinä, että sinänsä epätodennäköisiä tapahtumakulkuja tapahtuu joka tapauksessa eikä tulosten todennäköisyyden tarkastelussa jälkeenpäin ole mitään järkeä. Moni ihminen vain kuvittelee olevansa jonkinlaisen tavoitteellisen toiminnan tulosta, mutta kyse on pelkästä väärinymmärretystä antropiasta. Toteutunut maailma ei ole itsessään minkäänlainen todiste tavoitteellisuudesta, vaan ainoastaan siitä, että havaitsijankin kehitys on ollut mahdollista.

        Luonto ei siis toimi teleologisesti vaan ympäristötekijöiden ohjaamassa avaruudessa, jossa minkä tahansa asian todennäköisyys ympärillämme on astronomisen pieni. Tämän nyt toteutuneen skenaarion toteutuminen on etukäteen tarkasteltuna huikean epätodennäköinen, mutta niin olisi minkä tahansa muunkin.


      • Enqvistin logiikka? kirjoitti:

        Voiko lottovoittoa yrittää saada "Enqvistin keinoin", että lapun lähettää arvonnan jälkeen oikeilla numeroilla täytettynä lottoarvonan jälkeen ja väittää, että se täytti todennäköisyys vaatimukset.

        Voihan sitä kokeilla, joka on samaa mieltä kuin Envist. Jos onnistuu, sitten myönnän Enqvistin olleen oikeassa.

        Hmm, kysyt Enqvistin logiikkaa. Yleensähän tässä on kuitenkin ollut kretujen logiikasta kyse, kun kretut eivät ymmärrä tätä tavallista logiikkaa eivätkä oikein suostu ymmärtämään asioita vaikka niitä selitettäisiin kuinkan.

        Itseasiassa tämäkin asia on jo selitetty. Kreationistit yleisesti käyttävät todennäköisyyksiä ihan holtittomasti ja Enqvist antoi esimerkin tapahtuneesta asiasta (tapahtuneen asian todennaköisyys on aina yksi) jonka toistaminen tai saavuttaminen siten, että asetetaan tulos etukäteen ja sitten yritetään saada se, on erittäin epätodennäköistä.

        Ja kuten tästäkin keskustelusta näemme, ei kreationisteille näinkään yksinkertainen asia mene perille. Johtuneeko kreationismista, joka on pehmittänyt pään?

        Et siis ymmärtänyt, tai halunnut ymmärtää, Enqvistin esitystä. Voithan toki lähestyä Vekkausta lottolapullasi, yhtä nolosti siinä käy kuin kreationisteille yleensäkin näillä foorumeilla.


      • matematiikkaa kirjoitti:

        No, en oikein viitsisi tingata selvästä asiasta. Ennen heittoja, juuri sen rivin, eli minkä tahasa rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jos vain heittää kolikon mainitun määrän.

        Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi. Vai tinkaatko, että ennen heittoja tarkasti määritellyn rivin todennäköisyys on yksi?

        "No, en oikein viitsisi tingata selvästä asiasta. Ennen heittoja, juuri sen rivin, eli minkä tahasa rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jos vain heittää kolikon mainitun määrän."

        Ei juuri se rivi ole sama asia kuin mikä tahansa rivi. Jos ohjeita noudatetaan, rivin saamisen todennäköisyys on toki yksi. Sen sijaan juuri tuon rivin todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi."

        Juuri näin. Ja niinhän Enqvist kertookin: "juuri tuon jonon".

        "Vai tinkaatko, että ennen heittoja tarkasti määritellyn rivin todennäköisyys on yksi?"

        Älä nyt enempää vääristelyjä keksi.


      • JC kirjoitti:

        Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä".

        "Ei. Ennen heittoja juuri sen rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. "

        Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa.

        "Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä"."

        Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa."

        Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu.


      • Enqvistin logiikka? kirjoitti:

        Voiko lottovoittoa yrittää saada "Enqvistin keinoin", että lapun lähettää arvonnan jälkeen oikeilla numeroilla täytettynä lottoarvonan jälkeen ja väittää, että se täytti todennäköisyys vaatimukset.

        Voihan sitä kokeilla, joka on samaa mieltä kuin Envist. Jos onnistuu, sitten myönnän Enqvistin olleen oikeassa.

        "Voiko lottovoittoa yrittää saada "Enqvistin keinoin", että lapun lähettää arvonnan jälkeen oikeilla numeroilla täytettynä lottoarvonan jälkeen ja väittää, että se täytti todennäköisyys vaatimukset."

        Tässäpä näet itsekin, miten väärin olit ymmärtänyt Enqvistin: Kerro vain, mikä todennäköisyys on sille, että juuri tuo tuleva lottorivi arvotaan tänäiltana.

        "Voihan sitä kokeilla, joka on samaa mieltä kuin Envist. Jos onnistuu, sitten myönnän Enqvistin olleen oikeassa."

        Enqvisthän oli oikeassa, ei hän sinun myöntöäsi kaipaa.


      • holtittomasti
        antimytomaani_orig kirjoitti:

        Hmm, kysyt Enqvistin logiikkaa. Yleensähän tässä on kuitenkin ollut kretujen logiikasta kyse, kun kretut eivät ymmärrä tätä tavallista logiikkaa eivätkä oikein suostu ymmärtämään asioita vaikka niitä selitettäisiin kuinkan.

        Itseasiassa tämäkin asia on jo selitetty. Kreationistit yleisesti käyttävät todennäköisyyksiä ihan holtittomasti ja Enqvist antoi esimerkin tapahtuneesta asiasta (tapahtuneen asian todennaköisyys on aina yksi) jonka toistaminen tai saavuttaminen siten, että asetetaan tulos etukäteen ja sitten yritetään saada se, on erittäin epätodennäköistä.

        Ja kuten tästäkin keskustelusta näemme, ei kreationisteille näinkään yksinkertainen asia mene perille. Johtuneeko kreationismista, joka on pehmittänyt pään?

        Et siis ymmärtänyt, tai halunnut ymmärtää, Enqvistin esitystä. Voithan toki lähestyä Vekkausta lottolapullasi, yhtä nolosti siinä käy kuin kreationisteille yleensäkin näillä foorumeilla.

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Kerro, missä kohtaa ylläolevassa, sinun alla esittämäsi toisto suoritetaan?

        "Itseasiassa tämäkin asia on jo selitetty. Kreationistit yleisesti käyttävät todennäköisyyksiä ihan holtittomasti ja Enqvist antoi esimerkin tapahtuneesta asiasta (tapahtuneen asian todennaköisyys on aina yksi) jonka toistaminen tai saavuttaminen siten, että asetetaan tulos etukäteen ja sitten yritetään saada se, on erittäin epätodennäköistä."


      • ennen vai jälkeen?
        moloch_horridus kirjoitti:

        "No, en oikein viitsisi tingata selvästä asiasta. Ennen heittoja, juuri sen rivin, eli minkä tahasa rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jos vain heittää kolikon mainitun määrän."

        Ei juuri se rivi ole sama asia kuin mikä tahansa rivi. Jos ohjeita noudatetaan, rivin saamisen todennäköisyys on toki yksi. Sen sijaan juuri tuon rivin todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi."

        Juuri näin. Ja niinhän Enqvist kertookin: "juuri tuon jonon".

        "Vai tinkaatko, että ennen heittoja tarkasti määritellyn rivin todennäköisyys on yksi?"

        Älä nyt enempää vääristelyjä keksi.

        #"Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi."

        Juuri näin. Ja niinhän Enqvist kertookin: "juuri tuon jonon".

        "Vai tinkaatko, että ennen heittoja tarkasti määritellyn rivin todennäköisyys on yksi?"

        Älä nyt enempää vääristelyjä keksi.#

        Muistin virkistämikseksi:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Eli, enää näkyy kiikastavan siitä, määriteltiinkö "juuri tuo rivi" ennen vai jälkeen heitojen?

        Minä ainakin ymmärtäisin tekstistä, että "juuri tuo rivi" muodostui heittojen jälkeen ja sinä ymmärrät että se määriteltiin ennen heittoja.

        Mielenkiintoista on todeta, että Enqvist mainitsee, että se kuitekin tapahtui teidän nenänne edessä. Jos "juuri tuo rivi" olisi määritelty ennen heittoja, niin en usko, että heitoilla olisi saatu aikaiseksi "juuri tuo rivi". Sitä vastoin, jos ensin heitot ja sitten "juuri tuon rivin", ylöskirjaminen, sen saaminen tapahtuu aina 100% varmasti.


      • ennen vai jälkeen? kirjoitti:

        #"Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi."

        Juuri näin. Ja niinhän Enqvist kertookin: "juuri tuon jonon".

        "Vai tinkaatko, että ennen heittoja tarkasti määritellyn rivin todennäköisyys on yksi?"

        Älä nyt enempää vääristelyjä keksi.#

        Muistin virkistämikseksi:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Eli, enää näkyy kiikastavan siitä, määriteltiinkö "juuri tuo rivi" ennen vai jälkeen heitojen?

        Minä ainakin ymmärtäisin tekstistä, että "juuri tuo rivi" muodostui heittojen jälkeen ja sinä ymmärrät että se määriteltiin ennen heittoja.

        Mielenkiintoista on todeta, että Enqvist mainitsee, että se kuitekin tapahtui teidän nenänne edessä. Jos "juuri tuo rivi" olisi määritelty ennen heittoja, niin en usko, että heitoilla olisi saatu aikaiseksi "juuri tuo rivi". Sitä vastoin, jos ensin heitot ja sitten "juuri tuon rivin", ylöskirjaminen, sen saaminen tapahtuu aina 100% varmasti.

        "Eli, enää näkyy kiikastavan siitä, määriteltiinkö "juuri tuo rivi" ennen vai jälkeen heitojen?

        Minä ainakin ymmärtäisin tekstistä, että "juuri tuo rivi" muodostui heittojen jälkeen ja sinä ymmärrät että se määriteltiin ennen heittoja."

        Tuo rivi muodostuu silloin kun se heitetään. Enkä missään vaiheessa ole esittänyt väitettäsi, että se olisi määritelty ennen heittoja.

        "Mielenkiintoista on todeta, että Enqvist mainitsee, että se kuitekin tapahtui teidän nenänne edessä. Jos "juuri tuo rivi" olisi määritelty ennen heittoja, niin en usko, että heitoilla olisi saatu aikaiseksi "juuri tuo rivi"."

        Sen todennäköisyys syntyä oli tuo Enqvistin mainitsema yhden suhde triljoonaan triljoonaan, äärimmäisen pieni.

        "Sitä vastoin, jos ensin heitot ja sitten "juuri tuon rivin", ylöskirjaminen, sen saaminen tapahtuu aina 100% varmasti."

        Toki. Mutta tuo lauseesi tarkoittaa vain, että jos rivin kirjaaminen tapahtuu oikein, rivi on oikein kirjattu. Se on pelkkä tautologia. Sen sijaan juuri tuon rivin muodostumisen todennäköisyys ohjeiden mukaisesti suoritetussa lantinheitossa oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • silmänkääntö temppu
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä"."

        Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa."

        Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu.

        "Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Eli, jos ohjeita noudatetaan, saadaan rivi todennäköisyydellä 1. Mutta saadakseen juuri tuon rivin, jonka todennäköisyys on 1, sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        Kerroppa hieman selvemmin, ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, mutta selvennös auttaa näkemään eroavaisuuden Enqvistin esimerkkiin.

        Ymmärtäisin näin: Heitetään 100 heiton jono kruunuja ja klaavoja ja ne kirjataan ylös. Jotta saisitte tuon ylös kirjatun jonon "erillä" 100 heiton jonolla , sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • moloch_horridus kirjoitti:

        "Eli, enää näkyy kiikastavan siitä, määriteltiinkö "juuri tuo rivi" ennen vai jälkeen heitojen?

        Minä ainakin ymmärtäisin tekstistä, että "juuri tuo rivi" muodostui heittojen jälkeen ja sinä ymmärrät että se määriteltiin ennen heittoja."

        Tuo rivi muodostuu silloin kun se heitetään. Enkä missään vaiheessa ole esittänyt väitettäsi, että se olisi määritelty ennen heittoja.

        "Mielenkiintoista on todeta, että Enqvist mainitsee, että se kuitekin tapahtui teidän nenänne edessä. Jos "juuri tuo rivi" olisi määritelty ennen heittoja, niin en usko, että heitoilla olisi saatu aikaiseksi "juuri tuo rivi"."

        Sen todennäköisyys syntyä oli tuo Enqvistin mainitsema yhden suhde triljoonaan triljoonaan, äärimmäisen pieni.

        "Sitä vastoin, jos ensin heitot ja sitten "juuri tuon rivin", ylöskirjaminen, sen saaminen tapahtuu aina 100% varmasti."

        Toki. Mutta tuo lauseesi tarkoittaa vain, että jos rivin kirjaaminen tapahtuu oikein, rivi on oikein kirjattu. Se on pelkkä tautologia. Sen sijaan juuri tuon rivin muodostumisen todennäköisyys ohjeiden mukaisesti suoritetussa lantinheitossa oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Enkä missään vaiheessa ole esittänyt väitettäsi, että se olisi määritelty ennen heittoja."

        Hups. Tämä vaatii selvennyksen:

        "Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi."

        Juuri näin. Ja niinhän Enqvist kertookin: "juuri tuon jonon".

        Ennen heittoja tarkasti määritetyn rivin syntytodennäköisyys on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Mutta minkä tahansa tietyn rivin syntymisen todennäköisyys on myös sama.


      • hyväksyt
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Eli, enää näkyy kiikastavan siitä, määriteltiinkö "juuri tuo rivi" ennen vai jälkeen heitojen?

        Minä ainakin ymmärtäisin tekstistä, että "juuri tuo rivi" muodostui heittojen jälkeen ja sinä ymmärrät että se määriteltiin ennen heittoja."

        Tuo rivi muodostuu silloin kun se heitetään. Enkä missään vaiheessa ole esittänyt väitettäsi, että se olisi määritelty ennen heittoja.

        "Mielenkiintoista on todeta, että Enqvist mainitsee, että se kuitekin tapahtui teidän nenänne edessä. Jos "juuri tuo rivi" olisi määritelty ennen heittoja, niin en usko, että heitoilla olisi saatu aikaiseksi "juuri tuo rivi"."

        Sen todennäköisyys syntyä oli tuo Enqvistin mainitsema yhden suhde triljoonaan triljoonaan, äärimmäisen pieni.

        "Sitä vastoin, jos ensin heitot ja sitten "juuri tuon rivin", ylöskirjaminen, sen saaminen tapahtuu aina 100% varmasti."

        Toki. Mutta tuo lauseesi tarkoittaa vain, että jos rivin kirjaaminen tapahtuu oikein, rivi on oikein kirjattu. Se on pelkkä tautologia. Sen sijaan juuri tuon rivin muodostumisen todennäköisyys ohjeiden mukaisesti suoritetussa lantinheitossa oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Tuo rivi muodostuu silloin kun se heitetään. Enkä missään vaiheessa ole esittänyt väitettäsi, että se olisi määritelty ennen heittoja."

        Et ole esittänyt, mutta olet hyväksynyt: #"Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi."
        Juuri näin. Ja niinhän Enqvist kertookin: "juuri tuon jonon".#

        "Sen todennäköisyys syntyä oli tuo Enqvistin mainitsema yhden suhde triljoonaan triljoonaan, äärimmäisen pieni."

        Niin oli, mutta kuitekin se tapahtui teidän nenänne edessä.

        "Sitä vastoin, jos ensin heitot ja sitten "juuri tuon rivin", ylöskirjaminen, sen saaminen tapahtuu aina 100% varmasti."

        "Toki. Mutta tuo lauseesi tarkoittaa vain, että jos rivin kirjaaminen tapahtuu oikein, rivi on oikein kirjattu. Se on pelkkä tautologia. Sen sijaan juuri tuon rivin muodostumisen todennäköisyys ohjeiden mukaisesti suoritetussa lantinheitossa oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Toistat vain tuon mainitsemani ylläolevan, jonka todennäköisyys on yksi. Sinun pitäisi ensin määritellä mitä tarkoitat "juuri tuolla rivillä". Ota huomioon, että jos emme edeltä käsin, ennen heittoja määrittele jotain tiettyä "juuri tuota riviä", niin kaikki mahdolliset rivit vastaavat "juuri tuota riviä", ja siten sen saamisen todennäkösyys on yksi.


      • hyväksyt kirjoitti:

        "Tuo rivi muodostuu silloin kun se heitetään. Enkä missään vaiheessa ole esittänyt väitettäsi, että se olisi määritelty ennen heittoja."

        Et ole esittänyt, mutta olet hyväksynyt: #"Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi."
        Juuri näin. Ja niinhän Enqvist kertookin: "juuri tuon jonon".#

        "Sen todennäköisyys syntyä oli tuo Enqvistin mainitsema yhden suhde triljoonaan triljoonaan, äärimmäisen pieni."

        Niin oli, mutta kuitekin se tapahtui teidän nenänne edessä.

        "Sitä vastoin, jos ensin heitot ja sitten "juuri tuon rivin", ylöskirjaminen, sen saaminen tapahtuu aina 100% varmasti."

        "Toki. Mutta tuo lauseesi tarkoittaa vain, että jos rivin kirjaaminen tapahtuu oikein, rivi on oikein kirjattu. Se on pelkkä tautologia. Sen sijaan juuri tuon rivin muodostumisen todennäköisyys ohjeiden mukaisesti suoritetussa lantinheitossa oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Toistat vain tuon mainitsemani ylläolevan, jonka todennäköisyys on yksi. Sinun pitäisi ensin määritellä mitä tarkoitat "juuri tuolla rivillä". Ota huomioon, että jos emme edeltä käsin, ennen heittoja määrittele jotain tiettyä "juuri tuota riviä", niin kaikki mahdolliset rivit vastaavat "juuri tuota riviä", ja siten sen saamisen todennäkösyys on yksi.

        "Toistat vain tuon mainitsemani ylläolevan, jonka todennäköisyys on yksi."

        Tautologia oli sinun. Minkä tahansa tietyn rivin syntytodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Sinun pitäisi ensin määritellä mitä tarkoitat "juuri tuolla rivillä"."

        Juuri tuolla rivillä tarkoitan sitä riviä, mikä muodostuu ohjeiden mukaisessa lantinheitossa.

        "Ota huomioon, että jos emme edeltä käsin, ennen heittoja määrittele jotain tiettyä "juuri tuota riviä", niin kaikki mahdolliset rivit vastaavat "juuri tuota riviä", ja siten sen saamisen todennäkösyys on yksi."

        Rivin saamisen todennäköisyys on tietysti ohjeiden mukaisesti suoritetussa lantinheitossa tuo yksi, mutta jokaisen yksittäisen rivin muodostumistodennäköisyys on vain yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ja juuri tuo rivi ei ole kaikki rivit, vaan yksi rivi, joka syntyy ohjeiden mukaisessa lantinheitossa.


      • silmänkääntö temppu kirjoitti:

        "Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Eli, jos ohjeita noudatetaan, saadaan rivi todennäköisyydellä 1. Mutta saadakseen juuri tuon rivin, jonka todennäköisyys on 1, sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        Kerroppa hieman selvemmin, ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, mutta selvennös auttaa näkemään eroavaisuuden Enqvistin esimerkkiin.

        Ymmärtäisin näin: Heitetään 100 heiton jono kruunuja ja klaavoja ja ne kirjataan ylös. Jotta saisitte tuon ylös kirjatun jonon "erillä" 100 heiton jonolla , sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Eli, jos ohjeita noudatetaan, saadaan rivi todennäköisyydellä 1. Mutta saadakseen juuri tuon rivin, jonka todennäköisyys on 1, sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Sotket. Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jos ohjeita noudatetaan. Mutta juuri tietyn rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, kuten Enqvist kertoo..

        "Kerroppa hieman selvemmin, ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, mutta selvennös auttaa näkemään eroavaisuuden Enqvistin esimerkkiin."

        Erilaisia rivejä on triljoona triljoonaa. Jokaisella niistä on yhtäsuuri todennäköisyys toteutua.

        "Ymmärtäisin näin: Heitetään 100 heiton jono kruunuja ja klaavoja ja ne kirjataan ylös. Jotta saisitte tuon ylös kirjatun jonon "erillä" 100 heiton jonolla , sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Enqvistin muotoilu on parempi:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."


      • asianharrastaja
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Eli, jos ohjeita noudatetaan, saadaan rivi todennäköisyydellä 1. Mutta saadakseen juuri tuon rivin, jonka todennäköisyys on 1, sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Sotket. Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jos ohjeita noudatetaan. Mutta juuri tietyn rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, kuten Enqvist kertoo..

        "Kerroppa hieman selvemmin, ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, mutta selvennös auttaa näkemään eroavaisuuden Enqvistin esimerkkiin."

        Erilaisia rivejä on triljoona triljoonaa. Jokaisella niistä on yhtäsuuri todennäköisyys toteutua.

        "Ymmärtäisin näin: Heitetään 100 heiton jono kruunuja ja klaavoja ja ne kirjataan ylös. Jotta saisitte tuon ylös kirjatun jonon "erillä" 100 heiton jonolla , sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Enqvistin muotoilu on parempi:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Todennäköisyyslaskennallinen terminologiaparannus saattaa auttaa. Sadan lantinheiton jokaisen eri rivin a priori -todennäköisyys on yksi per triljoona triljoonaa ja a posteriori -todennäköisyys yksi.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä"."

        Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa."

        Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu.

        "Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Merkityksetöntä jälkiviisautta.

        "Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu."

        Selvennys on kelvoton, koska tapahtuman todennäköisyys oli 1.


      • JC kirjoitti:

        "Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Merkityksetöntä jälkiviisautta.

        "Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu."

        Selvennys on kelvoton, koska tapahtuman todennäköisyys oli 1.

        "Merkityksetöntä jälkiviisautta."

        Sinulta.

        "Selvennys on kelvoton, koska tapahtuman todennäköisyys oli 1."

        Lottorivinkin syntymisen todennäköisyys on yksi, jos lottokone ei mene rikki. Mahdollisuus lotota 7 oikein yhdellä rivillä on yhden suhde n.15 miljoonaan.


      • no, jatketaan
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Eli, jos ohjeita noudatetaan, saadaan rivi todennäköisyydellä 1. Mutta saadakseen juuri tuon rivin, jonka todennäköisyys on 1, sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Sotket. Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jos ohjeita noudatetaan. Mutta juuri tietyn rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, kuten Enqvist kertoo..

        "Kerroppa hieman selvemmin, ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, mutta selvennös auttaa näkemään eroavaisuuden Enqvistin esimerkkiin."

        Erilaisia rivejä on triljoona triljoonaa. Jokaisella niistä on yhtäsuuri todennäköisyys toteutua.

        "Ymmärtäisin näin: Heitetään 100 heiton jono kruunuja ja klaavoja ja ne kirjataan ylös. Jotta saisitte tuon ylös kirjatun jonon "erillä" 100 heiton jonolla , sen saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Enqvistin muotoilu on parempi:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        "Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jos ohjeita noudatetaan. Mutta juuri tietyn rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, kuten Enqvist kertoo.."

        Itse yrität sekoittaa, rivin saamisen (todennäköisyys 1) siihen millainen tuo rivi on (todennäköisyys 1, ellei edeltä ole määritelty jotain tiettyä riviä). Enqvist ei määrittele ennen kolikon heittoja mitään tiettyä riviä, vaan hänelle kelpaa kaikki mahdolliset rivit, siksi todennäköisyys saada mikä tahansa rivi on yksi. Enqvist määrittelee saadun rivin "juuri tuoksi jonoksi" vasta heittojen jälkeen.

        "Erilaisia rivejä on triljoona triljoonaa. Jokaisella niistä on yhtäsuuri todennäköisyys toteutua."

        Aivan, ja koska Enqvistin esimerkissä niistä jokainen mahdollinen rivi kelpaa, niin saadun todennäköisyys on tasan 1.

        Enqvist:
        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Itse asettaisin sen muotoon: Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Teillä on nyt nenänne edessä jono, joka on yksi mahdollisuus "triljoonaa triljoonaa" jonosta.


      • no, jatketaan kirjoitti:

        "Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jos ohjeita noudatetaan. Mutta juuri tietyn rivin saamisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, kuten Enqvist kertoo.."

        Itse yrität sekoittaa, rivin saamisen (todennäköisyys 1) siihen millainen tuo rivi on (todennäköisyys 1, ellei edeltä ole määritelty jotain tiettyä riviä). Enqvist ei määrittele ennen kolikon heittoja mitään tiettyä riviä, vaan hänelle kelpaa kaikki mahdolliset rivit, siksi todennäköisyys saada mikä tahansa rivi on yksi. Enqvist määrittelee saadun rivin "juuri tuoksi jonoksi" vasta heittojen jälkeen.

        "Erilaisia rivejä on triljoona triljoonaa. Jokaisella niistä on yhtäsuuri todennäköisyys toteutua."

        Aivan, ja koska Enqvistin esimerkissä niistä jokainen mahdollinen rivi kelpaa, niin saadun todennäköisyys on tasan 1.

        Enqvist:
        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Itse asettaisin sen muotoon: Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Teillä on nyt nenänne edessä jono, joka on yksi mahdollisuus "triljoonaa triljoonaa" jonosta.

        "Itse yrität sekoittaa, rivin saamisen (todennäköisyys 1) siihen millainen tuo rivi on (todennäköisyys 1, ellei edeltä ole määritelty jotain tiettyä riviä)."

        En yritä. Pyrin olemaan mahdollisimman selkeä. Sen todennäköisyys millainen tuo rivi on, ei todellakaan ole yksi ennen heittoa. Jos luulet niin, niin voit kokeilla väitettäsi tämäniltaisessa lotossa.

        "Enqvist ei määrittele ennen kolikon heittoja mitään tiettyä riviä, vaan hänelle kelpaa kaikki mahdolliset rivit, siksi todennäköisyys saada mikä tahansa rivi on yksi."

        Todennäköisyys saada millainen rivi tahansa on yksi, jos ohjeita noudatetaan, todennäköisyys juuri tietylle riville on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Enqvist määrittelee saadun rivin "juuri tuoksi jonoksi" vasta heittojen jälkeen."

        Enqvist ei määrittele tuota riviä, vaan hän viittaa tuohon saatuun ja kirjattuun jonoon, jonka syntytodennäköisyydenkin mainutulla tavalla hän kertoo.

        "Aivan, ja koska Enqvistin esimerkissä niistä jokainen mahdollinen rivi kelpaa, niin saadun todennäköisyys on tasan 1."

        Ei. Enqvistin esimerkissä kelpaa ainoastaan tuo ohjeiden mukaan heitetty jono. Eivät muut.

        "Itse asettaisin sen muotoon: Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Teillä on nyt nenänne edessä jono, joka on yksi mahdollisuus "triljoonaa triljoonaa" jonosta."

        Enqvistin muotoilukin on aivan ymmärrettävä ja oikein.


      • mahdollisuudet
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Toistat vain tuon mainitsemani ylläolevan, jonka todennäköisyys on yksi."

        Tautologia oli sinun. Minkä tahansa tietyn rivin syntytodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Sinun pitäisi ensin määritellä mitä tarkoitat "juuri tuolla rivillä"."

        Juuri tuolla rivillä tarkoitan sitä riviä, mikä muodostuu ohjeiden mukaisessa lantinheitossa.

        "Ota huomioon, että jos emme edeltä käsin, ennen heittoja määrittele jotain tiettyä "juuri tuota riviä", niin kaikki mahdolliset rivit vastaavat "juuri tuota riviä", ja siten sen saamisen todennäkösyys on yksi."

        Rivin saamisen todennäköisyys on tietysti ohjeiden mukaisesti suoritetussa lantinheitossa tuo yksi, mutta jokaisen yksittäisen rivin muodostumistodennäköisyys on vain yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ja juuri tuo rivi ei ole kaikki rivit, vaan yksi rivi, joka syntyy ohjeiden mukaisessa lantinheitossa.

        "Minkä tahansa tietyn rivin syntytodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Sekoitat todennäköisyyden ja mahdollisuuden. Mahdollisuuksia on triljoonaa triljoonaa riviä Jos haluamme noista mahdollisuuksista vain yhden tietyn rivin, niin se saamisen todennäköisyys lanttia heittämällä on tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Juuri tuolla rivillä tarkoitan sitä riviä, mikä muodostuu ohjeiden mukaisessa lantinheitossa."

        Juuri tuo rivin, mikä muodostuu ohjeiden mukaisessa lantinheitossa, on vain yksi mahdollisuus, mutta sillä ei ole mitään tekemistä todennäköisyyden kanssa, koska kaikki mahdollisuudet kelpaavat.

        "Rivin saamisen todennäköisyys on tietysti ohjeiden mukaisesti suoritetussa lantinheitossa tuo yksi, mutta jokaisen yksittäisen rivin muodostumistodennäköisyys on vain yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ja juuri tuo rivi ei ole kaikki rivit, vaan yksi rivi, joka syntyy ohjeiden mukaisessa lantinheitossa."

        Rivi saadaan varmasti, jos ohjeita noudatetaan, mutta eihän sitä luokitella todennäköisyyden, vaan ohjeiden noudattamisen mukaan. Myöskään todennäköisyyksiä ei käytetä, jos edeltäkäsin ei ole määritelty jonoa, johon lantinheitossa pyritään. Mitä itua on heitellä kolikkoa ja merkitä jono ylös, ellei ole mihin sitä esimerkiksi vertaa. Yksittäinen rivi edustaa saatua riviä mainituista mahdollisuuksista. Juuri tuo saatu, yksi rivi, on mahdollisuus monista. Todennäköisyys astuu kuvaan vasta, kuin ennen kolikonheittoa on määritelty, millainen rivi pitäisi saada, että vastaisi edeltä määriteltyä.


      • mahdollisuudet kirjoitti:

        "Minkä tahansa tietyn rivin syntytodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Sekoitat todennäköisyyden ja mahdollisuuden. Mahdollisuuksia on triljoonaa triljoonaa riviä Jos haluamme noista mahdollisuuksista vain yhden tietyn rivin, niin se saamisen todennäköisyys lanttia heittämällä on tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Juuri tuolla rivillä tarkoitan sitä riviä, mikä muodostuu ohjeiden mukaisessa lantinheitossa."

        Juuri tuo rivin, mikä muodostuu ohjeiden mukaisessa lantinheitossa, on vain yksi mahdollisuus, mutta sillä ei ole mitään tekemistä todennäköisyyden kanssa, koska kaikki mahdollisuudet kelpaavat.

        "Rivin saamisen todennäköisyys on tietysti ohjeiden mukaisesti suoritetussa lantinheitossa tuo yksi, mutta jokaisen yksittäisen rivin muodostumistodennäköisyys on vain yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ja juuri tuo rivi ei ole kaikki rivit, vaan yksi rivi, joka syntyy ohjeiden mukaisessa lantinheitossa."

        Rivi saadaan varmasti, jos ohjeita noudatetaan, mutta eihän sitä luokitella todennäköisyyden, vaan ohjeiden noudattamisen mukaan. Myöskään todennäköisyyksiä ei käytetä, jos edeltäkäsin ei ole määritelty jonoa, johon lantinheitossa pyritään. Mitä itua on heitellä kolikkoa ja merkitä jono ylös, ellei ole mihin sitä esimerkiksi vertaa. Yksittäinen rivi edustaa saatua riviä mainituista mahdollisuuksista. Juuri tuo saatu, yksi rivi, on mahdollisuus monista. Todennäköisyys astuu kuvaan vasta, kuin ennen kolikonheittoa on määritelty, millainen rivi pitäisi saada, että vastaisi edeltä määriteltyä.

        "Sekoitat todennäköisyyden ja mahdollisuuden."

        En sekoita.

        "Mahdollisuuksia on triljoonaa triljoonaa riviä Jos haluamme noista mahdollisuuksista vain yhden tietyn rivin, niin se saamisen todennäköisyys lanttia heittämällä on tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Jokaisen yksittäisen rivin syntytodennäköisyys on ohjeita noudattaen yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Juuri tuo rivin, mikä muodostuu ohjeiden mukaisessa lantinheitossa, on vain yksi mahdollisuus, mutta sillä ei ole mitään tekemistä todennäköisyyden kanssa, koska kaikki mahdollisuudet kelpaavat."

        Toki sillä on tekemistä todennäköisyyden kanssa: jos ohjeita noudatetaan, juuri tuon syntyvän rivin syntytodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin tämän iltaisen lottorivin syntytodennäköisyys on yhden suhde n.15 miljoonaan.

        "Rivi saadaan varmasti, jos ohjeita noudatetaan, mutta eihän sitä luokitella todennäköisyyden, vaan ohjeiden noudattamisen mukaan."

        Ja jos ohjeita noudatetaan, rivin syntytodennäköisyys on tuo mainitsemasi 1 ja sen syntymisen juuri sellaiseksi kuin se ohjeita noudattamalla lanttia heittämällä muodostuu todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Myöskään todennäköisyyksiä ei käytetä, jos edeltäkäsin ei ole määritelty jonoa, johon lantinheitossa pyritään."

        Näissä ohjeissa pyrittiin tuohon lantiheitolla saatuun jonoon.

        "Mitä itua on heitellä kolikkoa ja merkitä jono ylös, ellei ole mihin sitä esimerkiksi vertaa."

        Enqvist käyttää tätä esimerkkinä siitä, miten helposti epätodennäköisiä tapahtumia voi tapahtua.

        "Yksittäinen rivi edustaa saatua riviä mainituista mahdollisuuksista. Juuri tuo saatu, yksi rivi, on mahdollisuus monista."

        Aivan. Erilaisia mahdollisuuksia on triljoona triljoonaa.

        "Todennäköisyys astuu kuvaan vasta, kuin ennen kolikonheittoa on määritelty, millainen rivi pitäisi saada, että vastaisi edeltä määriteltyä."

        Ei. Ohjeiden mukaan toimien pitäisi saada rivi, jollaisen syntytodennäköisyys on ohjeita noudattaen yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • asianharrastaja
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Sekoitat todennäköisyyden ja mahdollisuuden."

        En sekoita.

        "Mahdollisuuksia on triljoonaa triljoonaa riviä Jos haluamme noista mahdollisuuksista vain yhden tietyn rivin, niin se saamisen todennäköisyys lanttia heittämällä on tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Jokaisen yksittäisen rivin syntytodennäköisyys on ohjeita noudattaen yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Juuri tuo rivin, mikä muodostuu ohjeiden mukaisessa lantinheitossa, on vain yksi mahdollisuus, mutta sillä ei ole mitään tekemistä todennäköisyyden kanssa, koska kaikki mahdollisuudet kelpaavat."

        Toki sillä on tekemistä todennäköisyyden kanssa: jos ohjeita noudatetaan, juuri tuon syntyvän rivin syntytodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin tämän iltaisen lottorivin syntytodennäköisyys on yhden suhde n.15 miljoonaan.

        "Rivi saadaan varmasti, jos ohjeita noudatetaan, mutta eihän sitä luokitella todennäköisyyden, vaan ohjeiden noudattamisen mukaan."

        Ja jos ohjeita noudatetaan, rivin syntytodennäköisyys on tuo mainitsemasi 1 ja sen syntymisen juuri sellaiseksi kuin se ohjeita noudattamalla lanttia heittämällä muodostuu todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Myöskään todennäköisyyksiä ei käytetä, jos edeltäkäsin ei ole määritelty jonoa, johon lantinheitossa pyritään."

        Näissä ohjeissa pyrittiin tuohon lantiheitolla saatuun jonoon.

        "Mitä itua on heitellä kolikkoa ja merkitä jono ylös, ellei ole mihin sitä esimerkiksi vertaa."

        Enqvist käyttää tätä esimerkkinä siitä, miten helposti epätodennäköisiä tapahtumia voi tapahtua.

        "Yksittäinen rivi edustaa saatua riviä mainituista mahdollisuuksista. Juuri tuo saatu, yksi rivi, on mahdollisuus monista."

        Aivan. Erilaisia mahdollisuuksia on triljoona triljoonaa.

        "Todennäköisyys astuu kuvaan vasta, kuin ennen kolikonheittoa on määritelty, millainen rivi pitäisi saada, että vastaisi edeltä määriteltyä."

        Ei. Ohjeiden mukaan toimien pitäisi saada rivi, jollaisen syntytodennäköisyys on ohjeita noudattaen yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        Melkoisen pohdinnanpa olette saaneet aikaan Enqvistin hiukan kaksimielisen ("juuri tuon rivin") muotoilun ympärillä. Minusta on ilmeistä, että Enqvist ymmärtää apriori ja aposteriori todennäköisyyksien erot ja osaisi ne tarpeen vaatiessa ilmaista selvemminkin.

        Vaikkapa: "Heitä lanttia 100 kertaa ja merkkaa tulokset muistiin. Kun rivisi on valmis, sen saamisen todennäköisyys on yksi. Ennen kuin aloitit, juuri sen rivin saamisen todennäköisyys oli blaa blaa.. Huomaatko, miten tärkeää todennäköisyyden tarkka määritteleminen on?"


      • asianharrastaja kirjoitti:

        Melkoisen pohdinnanpa olette saaneet aikaan Enqvistin hiukan kaksimielisen ("juuri tuon rivin") muotoilun ympärillä. Minusta on ilmeistä, että Enqvist ymmärtää apriori ja aposteriori todennäköisyyksien erot ja osaisi ne tarpeen vaatiessa ilmaista selvemminkin.

        Vaikkapa: "Heitä lanttia 100 kertaa ja merkkaa tulokset muistiin. Kun rivisi on valmis, sen saamisen todennäköisyys on yksi. Ennen kuin aloitit, juuri sen rivin saamisen todennäköisyys oli blaa blaa.. Huomaatko, miten tärkeää todennäköisyyden tarkka määritteleminen on?"

        "Melkoisen pohdinnanpa olette saaneet aikaan Enqvistin hiukan kaksimielisen ("juuri tuon rivin") muotoilun ympärillä. Minusta on ilmeistä, että Enqvist ymmärtää apriori ja aposteriori todennäköisyyksien erot ja osaisi ne tarpeen vaatiessa ilmaista selvemminkin.

        Vaikkapa: "Heitä lanttia 100 kertaa ja merkkaa tulokset muistiin. Kun rivisi on valmis, sen saamisen todennäköisyys on yksi. Ennen kuin aloitit, juuri sen rivin saamisen todennäköisyys oli blaa blaa.. Huomaatko, miten tärkeää todennäköisyyden tarkka määritteleminen on?"

        Jeps. Tässä Enqvist vasta antaa ohjeet rivin muodostamiseen, rivi ei ole siis tapahtunut eikä sen todennäköisyys siten voi olla yksi.


      • holtittomasti kirjoitti:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Kerro, missä kohtaa ylläolevassa, sinun alla esittämäsi toisto suoritetaan?

        "Itseasiassa tämäkin asia on jo selitetty. Kreationistit yleisesti käyttävät todennäköisyyksiä ihan holtittomasti ja Enqvist antoi esimerkin tapahtuneesta asiasta (tapahtuneen asian todennaköisyys on aina yksi) jonka toistaminen tai saavuttaminen siten, että asetetaan tulos etukäteen ja sitten yritetään saada se, on erittäin epätodennäköistä."

        "Kerro, missä kohtaa ylläolevassa, sinun alla esittämäsi toisto suoritetaan?"

        Enqvist on aivan varmasti ja vakaalla tarkoituksella laittanut tuohon lauseeseensa sanan "juuri" siksi, että kyse on siitä tietystä, yhdestä, vaihtoehdosta kaikista niistä mahdollisista. Eli jos olisi valittu etukäteen se rivi, joka nyt sitten saatiin (siinä ihan silmien edessä), niin sen saamisen todennäköisyys kyseisellä heittosarjalla olisi olut tuo mainittu yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Kyse siis tässä tapauksessa ei ollut toistosta, vaan yhden tietyn heittosarjan tuloksen saamisesta (yksi niistä triljoonasta triljoonasta).

        Luepa nyt ihan ajatuksen kanssa ja pohtien ilmaisun "juuri x" merkitystä tuossa asiayhteydessä: "Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Usko pois, sen ymmärtäminen ei ole vaikeaa ja sen oppii kyllä. Jos nimittäin haluaa.


      • asianharrastaja kirjoitti:

        Melkoisen pohdinnanpa olette saaneet aikaan Enqvistin hiukan kaksimielisen ("juuri tuon rivin") muotoilun ympärillä. Minusta on ilmeistä, että Enqvist ymmärtää apriori ja aposteriori todennäköisyyksien erot ja osaisi ne tarpeen vaatiessa ilmaista selvemminkin.

        Vaikkapa: "Heitä lanttia 100 kertaa ja merkkaa tulokset muistiin. Kun rivisi on valmis, sen saamisen todennäköisyys on yksi. Ennen kuin aloitit, juuri sen rivin saamisen todennäköisyys oli blaa blaa.. Huomaatko, miten tärkeää todennäköisyyden tarkka määritteleminen on?"

        Olisiahn Enqvist voinut muotoilla tuon toisinkin, mutta sai tuolla muotoilullaan jyvät erotettua akanoista, kuten täälläkin sitten sen tulimme huomaamaan.

        Joidenkin kretujen kohdalla rautalanka tulee loppumaan aina ja vääjäämättä.


      • lottoaminen
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Itse yrität sekoittaa, rivin saamisen (todennäköisyys 1) siihen millainen tuo rivi on (todennäköisyys 1, ellei edeltä ole määritelty jotain tiettyä riviä)."

        En yritä. Pyrin olemaan mahdollisimman selkeä. Sen todennäköisyys millainen tuo rivi on, ei todellakaan ole yksi ennen heittoa. Jos luulet niin, niin voit kokeilla väitettäsi tämäniltaisessa lotossa.

        "Enqvist ei määrittele ennen kolikon heittoja mitään tiettyä riviä, vaan hänelle kelpaa kaikki mahdolliset rivit, siksi todennäköisyys saada mikä tahansa rivi on yksi."

        Todennäköisyys saada millainen rivi tahansa on yksi, jos ohjeita noudatetaan, todennäköisyys juuri tietylle riville on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Enqvist määrittelee saadun rivin "juuri tuoksi jonoksi" vasta heittojen jälkeen."

        Enqvist ei määrittele tuota riviä, vaan hän viittaa tuohon saatuun ja kirjattuun jonoon, jonka syntytodennäköisyydenkin mainutulla tavalla hän kertoo.

        "Aivan, ja koska Enqvistin esimerkissä niistä jokainen mahdollinen rivi kelpaa, niin saadun todennäköisyys on tasan 1."

        Ei. Enqvistin esimerkissä kelpaa ainoastaan tuo ohjeiden mukaan heitetty jono. Eivät muut.

        "Itse asettaisin sen muotoon: Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Teillä on nyt nenänne edessä jono, joka on yksi mahdollisuus "triljoonaa triljoonaa" jonosta."

        Enqvistin muotoilukin on aivan ymmärrettävä ja oikein.

        "Sen todennäköisyys millainen tuo rivi on, ei todellakaan ole yksi ennen heittoa. Jos luulet niin, niin voit kokeilla väitettäsi tämäniltaisessa lotossa."

        Kyllähän lauseesi on selkeä, mutta ajateleppa hieman. Jos pohdimme sen todennäköisyyttä millaisen lottorivin teen ennen ruksaamista, niin onko kyse silloin todennäköisyydestä? No, sinä heität kolikot ja saat tietyn jonon. Minä raksaan seitsemän numeroa tietystä määrästä. Sinulle tuo tietty jono edustaa todennäköisyyttä toteutuneena. Mutta edustaako seitsemän raksia minulle todennäköisyyden toteumista, että voitan lotossa? Huomaatko, mistä kenkä puristaa?

        "Todennäköisyys saada millainen rivi tahansa on yksi, jos ohjeita noudatetaan, todennäköisyys juuri tietylle riville on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Kaksi lausetta, jotka ovat oikein, mutta vain ensimmäinen on totta Enqvistin esimerkissä, jälkimmäinen ei.

        Todennäköisyys saada millainen rivi tahansa on yksi, jos ohjeita noudatetaan, heittämällä saatu rivi edustaa tällaista millaista tahansa riviä. Se, että heiton jälkeen viitataan tähän riviin juuri tiettynä rivinä ei tee siitä yhden suhde triljoonaa triljoona todennäköisyyttä toteutuneena.

        "Enqvist ei määrittele tuota riviä, vaan hän viittaa tuohon saatuun ja kirjattuun jonoon, jonka syntytodennäköisyydenkin mainutulla tavalla hän kertoo."

        Viittaus saatuun ja kirjattuun jonoon, ei edellytä mainittua yhden suhdetta triljoonaá triljoonaa syntytodennäköisyyttä, koska kyse ei ole siitä, vaan kolikon heitosta ja sen tuloksesta, joka edustaa yhtä noista triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta.

        "Ei. Enqvistin esimerkissä kelpaa ainoastaan tuo ohjeiden mukaan heitetty jono. Eivät muut."

        Ohjehan ei määrittele muuta kuin kolikon heiton sata kertaa ja tuloksen muistiin merkitsemisen. Saadulle jonon muodolle (kruunujen ja klaavojen järjestys), ei ole asetettu mitään vaatimuksia, kaikki triljoonat triljoonat mahdollisuudet kelpaavat. Koska on vain yksi 100 heiton sarja, on selvää että saatu jono kelpaa.


      • lottovoitto jos....
        antimytomaani_orig kirjoitti:

        "Kerro, missä kohtaa ylläolevassa, sinun alla esittämäsi toisto suoritetaan?"

        Enqvist on aivan varmasti ja vakaalla tarkoituksella laittanut tuohon lauseeseensa sanan "juuri" siksi, että kyse on siitä tietystä, yhdestä, vaihtoehdosta kaikista niistä mahdollisista. Eli jos olisi valittu etukäteen se rivi, joka nyt sitten saatiin (siinä ihan silmien edessä), niin sen saamisen todennäköisyys kyseisellä heittosarjalla olisi olut tuo mainittu yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Kyse siis tässä tapauksessa ei ollut toistosta, vaan yhden tietyn heittosarjan tuloksen saamisesta (yksi niistä triljoonasta triljoonasta).

        Luepa nyt ihan ajatuksen kanssa ja pohtien ilmaisun "juuri x" merkitystä tuossa asiayhteydessä: "Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Usko pois, sen ymmärtäminen ei ole vaikeaa ja sen oppii kyllä. Jos nimittäin haluaa.

        "Enqvist on aivan varmasti ja vakaalla tarkoituksella laittanut tuohon lauseeseensa sanan "juuri" siksi, että kyse on siitä tietystä, yhdestä, vaihtoehdosta kaikista niistä mahdollisista. Eli jos olisi valittu etukäteen se rivi, joka nyt sitten saatiin (siinä ihan silmien edessä), niin sen saamisen todennäköisyys kyseisellä heittosarjalla olisi olut tuo mainittu yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Kyse siis tässä tapauksessa ei ollut toistosta, vaan yhden tietyn heittosarjan tuloksen saamisesta (yksi niistä triljoonasta triljoonasta)."

        Aivan, jos olisi valittu. Kuitenkin ongelma on siinä, että tuota valintaa ei tehty etukäteen. (ei ainakaan esitetty).


      • lottoaminen kirjoitti:

        "Sen todennäköisyys millainen tuo rivi on, ei todellakaan ole yksi ennen heittoa. Jos luulet niin, niin voit kokeilla väitettäsi tämäniltaisessa lotossa."

        Kyllähän lauseesi on selkeä, mutta ajateleppa hieman. Jos pohdimme sen todennäköisyyttä millaisen lottorivin teen ennen ruksaamista, niin onko kyse silloin todennäköisyydestä? No, sinä heität kolikot ja saat tietyn jonon. Minä raksaan seitsemän numeroa tietystä määrästä. Sinulle tuo tietty jono edustaa todennäköisyyttä toteutuneena. Mutta edustaako seitsemän raksia minulle todennäköisyyden toteumista, että voitan lotossa? Huomaatko, mistä kenkä puristaa?

        "Todennäköisyys saada millainen rivi tahansa on yksi, jos ohjeita noudatetaan, todennäköisyys juuri tietylle riville on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Kaksi lausetta, jotka ovat oikein, mutta vain ensimmäinen on totta Enqvistin esimerkissä, jälkimmäinen ei.

        Todennäköisyys saada millainen rivi tahansa on yksi, jos ohjeita noudatetaan, heittämällä saatu rivi edustaa tällaista millaista tahansa riviä. Se, että heiton jälkeen viitataan tähän riviin juuri tiettynä rivinä ei tee siitä yhden suhde triljoonaa triljoona todennäköisyyttä toteutuneena.

        "Enqvist ei määrittele tuota riviä, vaan hän viittaa tuohon saatuun ja kirjattuun jonoon, jonka syntytodennäköisyydenkin mainutulla tavalla hän kertoo."

        Viittaus saatuun ja kirjattuun jonoon, ei edellytä mainittua yhden suhdetta triljoonaá triljoonaa syntytodennäköisyyttä, koska kyse ei ole siitä, vaan kolikon heitosta ja sen tuloksesta, joka edustaa yhtä noista triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta.

        "Ei. Enqvistin esimerkissä kelpaa ainoastaan tuo ohjeiden mukaan heitetty jono. Eivät muut."

        Ohjehan ei määrittele muuta kuin kolikon heiton sata kertaa ja tuloksen muistiin merkitsemisen. Saadulle jonon muodolle (kruunujen ja klaavojen järjestys), ei ole asetettu mitään vaatimuksia, kaikki triljoonat triljoonat mahdollisuudet kelpaavat. Koska on vain yksi 100 heiton sarja, on selvää että saatu jono kelpaa.

        "Kyllähän lauseesi on selkeä, mutta ajateleppa hieman. Jos pohdimme sen todennäköisyyttä millaisen lottorivin teen ennen ruksaamista, niin onko kyse silloin todennäköisyydestä?"

        Ei. Sinä teet sen omista mieltymyksistäsi lähtien, käytät syntymäpäivääsi tms.

        "No, sinä heität kolikot ja saat tietyn jonon. Minä raksaan seitsemän numeroa tietystä määrästä. Sinulle tuo tietty jono edustaa todennäköisyyttä toteutuneena. Mutta edustaako seitsemän raksia minulle todennäköisyyden toteumista, että voitan lotossa?"

        Ei. Vasta numeroiden arvonta tuottaa tuon toteutuneen todennäköisyyden.

        "Huomaatko, mistä kenkä puristaa?"

        Juu. Et halua ymmärtää, että Enqvist kertoo esimerkkinsä oikein.

        "Kaksi lausetta, jotka ovat oikein, mutta vain ensimmäinen on totta Enqvistin esimerkissä, jälkimmäinen ei."

        Tietenkin on.

        "Todennäköisyys saada millainen rivi tahansa on yksi, jos ohjeita noudatetaan, heittämällä saatu rivi edustaa tällaista millaista tahansa riviä. Se, että heiton jälkeen viitataan tähän riviin juuri tiettynä rivinä ei tee siitä yhden suhde triljoonaa triljoona todennäköisyyttä toteutuneena."

        Tekee. Sillä oli triljoona triljoonaa mahdollisuutta tulla erilaiseksi.

        "Viittaus saatuun ja kirjattuun jonoon, ei edellytä mainittua yhden suhdetta triljoonaá triljoonaa syntytodennäköisyyttä, koska kyse ei ole siitä, vaan kolikon heitosta ja sen tuloksesta, joka edustaa yhtä noista triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta."

        Ja noin juuri tuon jonon syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Vai mitä?

        "Ohjehan ei määrittele muuta kuin kolikon heiton sata kertaa ja tuloksen muistiin merkitsemisen. Saadulle jonon muodolle (kruunujen ja klaavojen järjestys), ei ole asetettu mitään vaatimuksia, kaikki triljoonat triljoonat mahdollisuudet kelpaavat. Koska on vain yksi 100 heiton sarja, on selvää että saatu jono kelpaa."

        Aivan. Heittämällä lanttiia ja merkitsemällä tulokset muistiin saadaan rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • lotossa menit vipuun
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Kyllähän lauseesi on selkeä, mutta ajateleppa hieman. Jos pohdimme sen todennäköisyyttä millaisen lottorivin teen ennen ruksaamista, niin onko kyse silloin todennäköisyydestä?"

        Ei. Sinä teet sen omista mieltymyksistäsi lähtien, käytät syntymäpäivääsi tms.

        "No, sinä heität kolikot ja saat tietyn jonon. Minä raksaan seitsemän numeroa tietystä määrästä. Sinulle tuo tietty jono edustaa todennäköisyyttä toteutuneena. Mutta edustaako seitsemän raksia minulle todennäköisyyden toteumista, että voitan lotossa?"

        Ei. Vasta numeroiden arvonta tuottaa tuon toteutuneen todennäköisyyden.

        "Huomaatko, mistä kenkä puristaa?"

        Juu. Et halua ymmärtää, että Enqvist kertoo esimerkkinsä oikein.

        "Kaksi lausetta, jotka ovat oikein, mutta vain ensimmäinen on totta Enqvistin esimerkissä, jälkimmäinen ei."

        Tietenkin on.

        "Todennäköisyys saada millainen rivi tahansa on yksi, jos ohjeita noudatetaan, heittämällä saatu rivi edustaa tällaista millaista tahansa riviä. Se, että heiton jälkeen viitataan tähän riviin juuri tiettynä rivinä ei tee siitä yhden suhde triljoonaa triljoona todennäköisyyttä toteutuneena."

        Tekee. Sillä oli triljoona triljoonaa mahdollisuutta tulla erilaiseksi.

        "Viittaus saatuun ja kirjattuun jonoon, ei edellytä mainittua yhden suhdetta triljoonaá triljoonaa syntytodennäköisyyttä, koska kyse ei ole siitä, vaan kolikon heitosta ja sen tuloksesta, joka edustaa yhtä noista triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta."

        Ja noin juuri tuon jonon syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Vai mitä?

        "Ohjehan ei määrittele muuta kuin kolikon heiton sata kertaa ja tuloksen muistiin merkitsemisen. Saadulle jonon muodolle (kruunujen ja klaavojen järjestys), ei ole asetettu mitään vaatimuksia, kaikki triljoonat triljoonat mahdollisuudet kelpaavat. Koska on vain yksi 100 heiton sarja, on selvää että saatu jono kelpaa."

        Aivan. Heittämällä lanttiia ja merkitsemällä tulokset muistiin saadaan rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Ei. Sinä teet sen omista mieltymyksistäsi lähtien, käytät syntymäpäivääsi tms."

        Okei, minä teen lottorivin, mutta sinun ei tarvitse Enqvistin esimerkissä tehdä "arvausta" millainen jono kolikonheitossa muodostuu.

        "Ei. Vasta numeroiden arvonta tuottaa tuon toteutuneen todennäköisyyden."

        Eihän numeroiden arvonta tuota toteutunutta todennäköisyyttä, vaan se, vastaako minun raksitukset arvottuja numeroita

        "Juu. Et halua ymmärtää, että Enqvist kertoo esimerkkinsä oikein."

        Etkä sinä sitä, että hän on väärässä.


      • lottovoitto jos.... kirjoitti:

        "Enqvist on aivan varmasti ja vakaalla tarkoituksella laittanut tuohon lauseeseensa sanan "juuri" siksi, että kyse on siitä tietystä, yhdestä, vaihtoehdosta kaikista niistä mahdollisista. Eli jos olisi valittu etukäteen se rivi, joka nyt sitten saatiin (siinä ihan silmien edessä), niin sen saamisen todennäköisyys kyseisellä heittosarjalla olisi olut tuo mainittu yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Kyse siis tässä tapauksessa ei ollut toistosta, vaan yhden tietyn heittosarjan tuloksen saamisesta (yksi niistä triljoonasta triljoonasta)."

        Aivan, jos olisi valittu. Kuitenkin ongelma on siinä, että tuota valintaa ei tehty etukäteen. (ei ainakaan esitetty).

        "Aivan, jos olisi valittu. Kuitenkin ongelma on siinä, että tuota valintaa ei tehty etukäteen. (ei ainakaan esitetty). "

        No mutta, nythän alamme lähestyä sitä lähtökohtaa, jota Enqvist halusi tuolla esimerkillä tähdentää!

        Ei evoluutiossa (eikä kosmologisissa prosesseissa) ole asetettu mitään vaihtoehtoa etukäteen. Kuitenkin jälkikäteen, ottamalla tuo tietty vaihtoehto niistä kaikista mahdollisista, tapahtuman todennäköisyyden laskemista nämä meidän kreationistimme nimenomaan harrastavat!

        Huomaatko miten typerää ja väärin tuollaisia todennäköisyyksiä (tapahtuneista tapauksista) on laskea, muussa kuin nice to know - mielessä?

        Lottoarvonnassa saadaan aina joku seitsemän numeron rivi (jos Lottokone siis toimii oikein). AIvan eri asia on, että onko jollakin sitten tuo vastaava numerosarja omassa lapussaan.


      • lotossa menit vipuun kirjoitti:

        "Ei. Sinä teet sen omista mieltymyksistäsi lähtien, käytät syntymäpäivääsi tms."

        Okei, minä teen lottorivin, mutta sinun ei tarvitse Enqvistin esimerkissä tehdä "arvausta" millainen jono kolikonheitossa muodostuu.

        "Ei. Vasta numeroiden arvonta tuottaa tuon toteutuneen todennäköisyyden."

        Eihän numeroiden arvonta tuota toteutunutta todennäköisyyttä, vaan se, vastaako minun raksitukset arvottuja numeroita

        "Juu. Et halua ymmärtää, että Enqvist kertoo esimerkkinsä oikein."

        Etkä sinä sitä, että hän on väärässä.

        "Okei, minä teen lottorivin, mutta sinun ei tarvitse Enqvistin esimerkissä tehdä "arvausta" millainen jono kolikonheitossa muodostuu."

        Aivan. Enqvistin esimerkissä jono muodostuu satunnaisesti triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta.

        "Eihän numeroiden arvonta tuota toteutunutta todennäköisyyttä, vaan se, vastaako minun raksitukset arvottuja numeroita"

        Juu, kyllä se tuottaa. Yhden lottorivin todennäköisyys on n. 1:15 000 000 ja kun lottorivi arvotaan, tuo todennäköisyys toteutuu.

        "Etkä sinä sitä, että hän on väärässä."

        Eipä hän olekaan.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Okei, minä teen lottorivin, mutta sinun ei tarvitse Enqvistin esimerkissä tehdä "arvausta" millainen jono kolikonheitossa muodostuu."

        Aivan. Enqvistin esimerkissä jono muodostuu satunnaisesti triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta.

        "Eihän numeroiden arvonta tuota toteutunutta todennäköisyyttä, vaan se, vastaako minun raksitukset arvottuja numeroita"

        Juu, kyllä se tuottaa. Yhden lottorivin todennäköisyys on n. 1:15 000 000 ja kun lottorivi arvotaan, tuo todennäköisyys toteutuu.

        "Etkä sinä sitä, että hän on väärässä."

        Eipä hän olekaan.

        Moloch, olet joutunut Mortonin demonin riivaamaksi. Moneen kertaan sinulle on osoitettu Enqvistin huijauksen toteutustapa, mutta et kykene sitä silti näkemään.

        Enqvist on selvästi umpikiero, jumalaton mies. Muistaakseni aiemmin palstalla saman miehen mielenterveyskin jouduttiin asettamaan kyseenalaiseksi.

        En käsitä, miksi asiaa selvittäneet kirjoitukset on palkittu miinusmerkein. Vähän näkyy totuus merkitsevän evoille ja heidän moraalilleen.


      • JC kirjoitti:

        Moloch, olet joutunut Mortonin demonin riivaamaksi. Moneen kertaan sinulle on osoitettu Enqvistin huijauksen toteutustapa, mutta et kykene sitä silti näkemään.

        Enqvist on selvästi umpikiero, jumalaton mies. Muistaakseni aiemmin palstalla saman miehen mielenterveyskin jouduttiin asettamaan kyseenalaiseksi.

        En käsitä, miksi asiaa selvittäneet kirjoitukset on palkittu miinusmerkein. Vähän näkyy totuus merkitsevän evoille ja heidän moraalilleen.

        "Moloch, olet joutunut Mortonin demonin riivaamaksi. Moneen kertaan sinulle on osoitettu Enqvistin huijauksen toteutustapa, mutta et kykene sitä silti näkemään."

        LOL. Eihän Enqvistillä ole tässä edes mitään tarvetta huijata, hänhän vain selittää miksi ja miten epätodennäköisiäkin tapahtumia voi tapahtua.

        "Enqvist on selvästi umpikiero, jumalaton mies. Muistaakseni aiemmin palstalla saman miehen mielenterveyskin jouduttiin asettamaan kyseenalaiseksi."

        Tosiasiassa hänen järkensä on partaveitsenterävä ja jos täällä oikeasti perustellusti on epäilty joidenkin mielenterveyttä, niin kyseessä on poikkeuksetta ollut kreationisti.

        "En käsitä, miksi asiaa selvittäneet kirjoitukset on palkittu miinusmerkein. Vähän näkyy totuus merkitsevän evoille ja heidän moraalilleen."

        Haha. Teidän moraalinne sallii paskanpuhumisen ja ihmisen solvaamisen perusteettomasti vain siksi, että hän on ateisti. Se ei ole moraalia, se on moraalittomuutta.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Moloch, olet joutunut Mortonin demonin riivaamaksi. Moneen kertaan sinulle on osoitettu Enqvistin huijauksen toteutustapa, mutta et kykene sitä silti näkemään."

        LOL. Eihän Enqvistillä ole tässä edes mitään tarvetta huijata, hänhän vain selittää miksi ja miten epätodennäköisiäkin tapahtumia voi tapahtua.

        "Enqvist on selvästi umpikiero, jumalaton mies. Muistaakseni aiemmin palstalla saman miehen mielenterveyskin jouduttiin asettamaan kyseenalaiseksi."

        Tosiasiassa hänen järkensä on partaveitsenterävä ja jos täällä oikeasti perustellusti on epäilty joidenkin mielenterveyttä, niin kyseessä on poikkeuksetta ollut kreationisti.

        "En käsitä, miksi asiaa selvittäneet kirjoitukset on palkittu miinusmerkein. Vähän näkyy totuus merkitsevän evoille ja heidän moraalilleen."

        Haha. Teidän moraalinne sallii paskanpuhumisen ja ihmisen solvaamisen perusteettomasti vain siksi, että hän on ateisti. Se ei ole moraalia, se on moraalittomuutta.

        On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen. Huijauksen esitystapa oli kiero, olet itse sen todistanut. Tällä perusteella arvioin miehen olevan esimerkkinsä mukainen, jumalaton hän tietääkseni on omastakin mielestään. Hänen oudot aiemmat kirjoituksensa heittivät varjon hänen täysijärkisyytensä ylle.

        Kun kuitenkin tunnet E:n paremmin ja vakuutat hänen olevan täysijärkinen ja vieläpä terävän, hyväksyn näiltä osin arviosi. Kristityn kannalta hänen kirjoituksensa olivat outoja, mutta ehkä sitten ateistille jotenkin järkeviä.

        Solvauksiin tässä ketjussa on syyllistynyt ainakin Illuminatus. Olen yrittänyt selvittää E:n esimerkin laatua totuuden esiintuomiseksi, kuten nähdäkseni useilla nimimerkeillä kirjoittanut toinenkin kirjoittaja.

        Aihe alkaa olla loppuunkäsitelty.


      • JC kirjoitti:

        On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen. Huijauksen esitystapa oli kiero, olet itse sen todistanut. Tällä perusteella arvioin miehen olevan esimerkkinsä mukainen, jumalaton hän tietääkseni on omastakin mielestään. Hänen oudot aiemmat kirjoituksensa heittivät varjon hänen täysijärkisyytensä ylle.

        Kun kuitenkin tunnet E:n paremmin ja vakuutat hänen olevan täysijärkinen ja vieläpä terävän, hyväksyn näiltä osin arviosi. Kristityn kannalta hänen kirjoituksensa olivat outoja, mutta ehkä sitten ateistille jotenkin järkeviä.

        Solvauksiin tässä ketjussa on syyllistynyt ainakin Illuminatus. Olen yrittänyt selvittää E:n esimerkin laatua totuuden esiintuomiseksi, kuten nähdäkseni useilla nimimerkeillä kirjoittanut toinenkin kirjoittaja.

        Aihe alkaa olla loppuunkäsitelty.

        "On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen."

        Toki. Ja on myös huijausta väittää, että asian, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni, todennäköisyys olisi yksi. Voit kokeilla Enqvistin ohjeiden noudattamista ja sitten suorittaa lantiheiton uudestaan. Jos ensimmäisen heittosi jonon saamisen todennäköisyys oli yksi, sinun tulisi saada myös toisella samojen ohjeiden mukaan suoritetulla heittosarjalla juuri tuo sama jono. Todellisuudessa et saa sitä vaikka heittäisit maailmankaikkeuden iän verran lanttia. Etkä saa elinaikanasi kahta samaa jonoa, vaikka keskittyisit elämässäsi vain lantin heittoon.

        "Huijauksen esitystapa oli kiero, olet itse sen todistanut."

        Kyse ei tietenkään ole mistään huijauksesta, vaan asian selventämisestä.

        "Tällä perusteella arvioin miehen olevan esimerkkinsä mukainen, jumalaton hän tietääkseni on omastakin mielestään. Hänen oudot aiemmat kirjoituksensa heittivät varjon hänen täysijärkisyytensä ylle."

        Haha. Erinomaisen huvittavaa, että taikauskoisen täysin todellisuuden vastaisen lapsellisen maailmankuvan omaava ihminen pyrkii arvioimaan muiden mielenterveyttä. Noloa kannaltasi.

        "Kun kuitenkin tunnet E:n paremmin ja vakuutat hänen olevan täysijärkinen ja vieläpä terävän, hyväksyn näiltä osin arviosi."

        Aiotko siis lopettaa häpelliset ja alhaiset vihjailusi Enqvistin mielenterveydestä?

        "Kristityn kannalta hänen kirjoituksensa olivat outoja, mutta ehkä sitten ateistille jotenkin järkeviä."

        Jos kristitty näkee hänen kirjoituksensa outoina, sen pahempi kristitylle.

        "Solvauksiin tässä ketjussa on syyllistynyt ainakin Illuminatus."

        Ja sinä myös. Älä suinkaan jätä tukkia silmässäsi huomaamatta, kun se meille muille on niin ilmiselvästi nähtävillä.

        "Olen yrittänyt selvittää E:n esimerkin laatua totuuden esiintuomiseksi, kuten nähdäkseni useilla nimimerkeillä kirjoittanut toinenkin kirjoittaja."

        Enqvistin esimerkki on selvä.

        "Aihe alkaa olla loppuunkäsitelty."

        Aivan. Jokainen normaalijärkinen rehellinen ihminen ymmärtää, että sadan lantinheiton tulos voi olla triljoonalla triljoonalla tavalla erilainen, joten tietyn yksittäisen rivin todennnäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • asianharrastaja
        JC kirjoitti:

        On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen. Huijauksen esitystapa oli kiero, olet itse sen todistanut. Tällä perusteella arvioin miehen olevan esimerkkinsä mukainen, jumalaton hän tietääkseni on omastakin mielestään. Hänen oudot aiemmat kirjoituksensa heittivät varjon hänen täysijärkisyytensä ylle.

        Kun kuitenkin tunnet E:n paremmin ja vakuutat hänen olevan täysijärkinen ja vieläpä terävän, hyväksyn näiltä osin arviosi. Kristityn kannalta hänen kirjoituksensa olivat outoja, mutta ehkä sitten ateistille jotenkin järkeviä.

        Solvauksiin tässä ketjussa on syyllistynyt ainakin Illuminatus. Olen yrittänyt selvittää E:n esimerkin laatua totuuden esiintuomiseksi, kuten nähdäkseni useilla nimimerkeillä kirjoittanut toinenkin kirjoittaja.

        Aihe alkaa olla loppuunkäsitelty.

        Kreationisteilla on tässä kohtaa kaksikin eri huijausta:

        "On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen."

        On huijausta väittää, ettei hyvin epätodennäköinen asia voisi kumminkin tapahtua. Niin myös sen tapahduttua väittää, että se itse asiassa ohjattiin tai määrättiin tapahtumaan sillä tavalla.

        Kummankin huijauksen perusidea on sekoittaa yhteen etu- ja jälkikikäteistodennäköisyydet. Sitähän Enqvist tuossa koettaa havainnollistaa.


      • ei nyt evoluutiota
        antimytomaani_orig kirjoitti:

        "Aivan, jos olisi valittu. Kuitenkin ongelma on siinä, että tuota valintaa ei tehty etukäteen. (ei ainakaan esitetty). "

        No mutta, nythän alamme lähestyä sitä lähtökohtaa, jota Enqvist halusi tuolla esimerkillä tähdentää!

        Ei evoluutiossa (eikä kosmologisissa prosesseissa) ole asetettu mitään vaihtoehtoa etukäteen. Kuitenkin jälkikäteen, ottamalla tuo tietty vaihtoehto niistä kaikista mahdollisista, tapahtuman todennäköisyyden laskemista nämä meidän kreationistimme nimenomaan harrastavat!

        Huomaatko miten typerää ja väärin tuollaisia todennäköisyyksiä (tapahtuneista tapauksista) on laskea, muussa kuin nice to know - mielessä?

        Lottoarvonnassa saadaan aina joku seitsemän numeron rivi (jos Lottokone siis toimii oikein). AIvan eri asia on, että onko jollakin sitten tuo vastaava numerosarja omassa lapussaan.

        "Ei evoluutiossa (eikä kosmologisissa prosesseissa) ole asetettu mitään vaihtoehtoa etukäteen. Kuitenkin jälkikäteen, ottamalla tuo tietty vaihtoehto niistä kaikista mahdollisista, tapahtuman todennäköisyyden laskemista nämä meidän kreationistimme nimenomaan harrastavat!
        Huomaatko miten typerää ja väärin tuollaisia todennäköisyyksiä (tapahtuneista tapauksista) on laskea, muussa kuin nice to know - mielessä?"

        Älä nyt sekoita evoluutiota tähän. Kyse on tuosta esimerkistä, jossa Enqvis esittää tuon "mahdottoman" todennäköisyyden toteutuneen siten, että tarvitsee vain heittää kolikkoa ja kirjata tulos mieleen ja lopuksi todeta, avot, se on siinä.

        "Lottoarvonnassa saadaan aina joku seitsemän numeron rivi (jos Lottokone siis toimii oikein). AIvan eri asia on, että onko jollakin sitten tuo vastaava numerosarja omassa lapussaan."

        Lottoarvonnassa saadaan seitsemän numeron rivi, ja se vastaa Enqvistin esimerkkiä kolikonheitosta. Onko tällä tekemistä todennäköisyyden vai sattuman kanssa?

        Ainakin todennäköisyys 7-oikein tulokseen tulee kysymykseen hänen kohdalla, joka on tehnyt seitsemän numeron rivin, ennen numeroiden arvontaa.


      • lotto ratkaiskoon
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Okei, minä teen lottorivin, mutta sinun ei tarvitse Enqvistin esimerkissä tehdä "arvausta" millainen jono kolikonheitossa muodostuu."

        Aivan. Enqvistin esimerkissä jono muodostuu satunnaisesti triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta.

        "Eihän numeroiden arvonta tuota toteutunutta todennäköisyyttä, vaan se, vastaako minun raksitukset arvottuja numeroita"

        Juu, kyllä se tuottaa. Yhden lottorivin todennäköisyys on n. 1:15 000 000 ja kun lottorivi arvotaan, tuo todennäköisyys toteutuu.

        "Etkä sinä sitä, että hän on väärässä."

        Eipä hän olekaan.

        Lotossa käytettään todennäköisyyttä ja sen on mahdollista toteutua. Joten, ratkaistaaksemme väittelyn, meidän täytyy verrata, kuinka hyvin mallimme pätevät todellisessa elämässä. Väitän, että sinulta puuttuu todennäköisyys esimerkistäsi ennen lantinheittoa tekemäsi rivi ja lopuksi sen tarkistaminen lantiheiton jälkeen, toteutuiko todennäköisyys. Minun lottoesimerkissä ne ovat.

        "Okei, minä teen lottorivin, mutta sinun ei tarvitse Enqvistin esimerkissä tehdä "arvausta" millainen jono kolikonheitossa muodostuu."

        Koska vertaamme nyt lantinheittoa ja lottoa, niin missä viipyy sinun tekemä arvaus tuolle 100 heiton riville?

        Enqvistin esimerkissä jono muodostuu satunnaisesti triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta. (jokainen niistä on yhtä todennäköinen)

        Lottoarvonassa 7-numeron rivi muodostuu satunnaisesti 15 000 000 eri vaihtoehdosta. (jokainen niistä on yhtä todennäköinen)

        "Eihän numeroiden arvonta tuota toteutunutta todennäköisyyttä, vaan se, vastaako minun raksitukset arvottuja numeroita"
        Juu, kyllä se tuottaa. Yhden lottorivin todennäköisyys on n. 1:15 000 000 ja kun lottorivi arvotaan, tuo todennäköisyys toteutuu."

        Numeroiden arvonta ei tuota todennäköisyyttä, vaan yhden vaihtoehdon 15 000 000 mahdollisesta.

        Todennäköisyys on laskettu minun tekemälle 7-numeron rivillle, ja jos se vastaa tuota arvottua, todennäköisyys toteutui.

        Nyt sinun pitäisi tarkistaa oma ennen lantiheittoa tekemäsi arvaus, ja jos se vastaa Enqvistin saamaa, tuo todennäköisyys toteutui.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen."

        Toki. Ja on myös huijausta väittää, että asian, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni, todennäköisyys olisi yksi. Voit kokeilla Enqvistin ohjeiden noudattamista ja sitten suorittaa lantiheiton uudestaan. Jos ensimmäisen heittosi jonon saamisen todennäköisyys oli yksi, sinun tulisi saada myös toisella samojen ohjeiden mukaan suoritetulla heittosarjalla juuri tuo sama jono. Todellisuudessa et saa sitä vaikka heittäisit maailmankaikkeuden iän verran lanttia. Etkä saa elinaikanasi kahta samaa jonoa, vaikka keskittyisit elämässäsi vain lantin heittoon.

        "Huijauksen esitystapa oli kiero, olet itse sen todistanut."

        Kyse ei tietenkään ole mistään huijauksesta, vaan asian selventämisestä.

        "Tällä perusteella arvioin miehen olevan esimerkkinsä mukainen, jumalaton hän tietääkseni on omastakin mielestään. Hänen oudot aiemmat kirjoituksensa heittivät varjon hänen täysijärkisyytensä ylle."

        Haha. Erinomaisen huvittavaa, että taikauskoisen täysin todellisuuden vastaisen lapsellisen maailmankuvan omaava ihminen pyrkii arvioimaan muiden mielenterveyttä. Noloa kannaltasi.

        "Kun kuitenkin tunnet E:n paremmin ja vakuutat hänen olevan täysijärkinen ja vieläpä terävän, hyväksyn näiltä osin arviosi."

        Aiotko siis lopettaa häpelliset ja alhaiset vihjailusi Enqvistin mielenterveydestä?

        "Kristityn kannalta hänen kirjoituksensa olivat outoja, mutta ehkä sitten ateistille jotenkin järkeviä."

        Jos kristitty näkee hänen kirjoituksensa outoina, sen pahempi kristitylle.

        "Solvauksiin tässä ketjussa on syyllistynyt ainakin Illuminatus."

        Ja sinä myös. Älä suinkaan jätä tukkia silmässäsi huomaamatta, kun se meille muille on niin ilmiselvästi nähtävillä.

        "Olen yrittänyt selvittää E:n esimerkin laatua totuuden esiintuomiseksi, kuten nähdäkseni useilla nimimerkeillä kirjoittanut toinenkin kirjoittaja."

        Enqvistin esimerkki on selvä.

        "Aihe alkaa olla loppuunkäsitelty."

        Aivan. Jokainen normaalijärkinen rehellinen ihminen ymmärtää, että sadan lantinheiton tulos voi olla triljoonalla triljoonalla tavalla erilainen, joten tietyn yksittäisen rivin todennnäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        Hieman mystisellä tyylillä kirjoittavien kreationistien mielenterveys on säännöllisesti kyseenalaistettu palstalla. Itsekin olen joutunut vastaavien epäilysten kohteeksi. MIksi siis outoja käsityksiä esittävän ateistin mielenterveyttä ei voisi vastaavasti epäillä?

        Hyväksyn kuitenkin mielihyvin Enqvistin täysijärkisyyden. Eikö hän harhaanjohtavan esimerkin esittäjänä ole sitten perustellusti kiero mies? Nähdäkseni tämä on tosiasia, kuten hänen jumalattomuutensakin. Toinen vaihtoehto on että hän on rehellinen, mutta ei ymmärrä esimerkkiään.

        Kolikonheittoihin liittyvät esimerkkisi ovat tosia, mutta ne eivät liity E:n esimerkkiin.


      • JC kirjoitti:

        Hieman mystisellä tyylillä kirjoittavien kreationistien mielenterveys on säännöllisesti kyseenalaistettu palstalla. Itsekin olen joutunut vastaavien epäilysten kohteeksi. MIksi siis outoja käsityksiä esittävän ateistin mielenterveyttä ei voisi vastaavasti epäillä?

        Hyväksyn kuitenkin mielihyvin Enqvistin täysijärkisyyden. Eikö hän harhaanjohtavan esimerkin esittäjänä ole sitten perustellusti kiero mies? Nähdäkseni tämä on tosiasia, kuten hänen jumalattomuutensakin. Toinen vaihtoehto on että hän on rehellinen, mutta ei ymmärrä esimerkkiään.

        Kolikonheittoihin liittyvät esimerkkisi ovat tosia, mutta ne eivät liity E:n esimerkkiin.

        "Hieman mystisellä tyylillä kirjoittavien kreationistien mielenterveys on säännöllisesti kyseenalaistettu palstalla."

        Juu, täällä kirjoittelee kreationisteja, jotka myöntävät mielenterveysongelmansa.

        "Itsekin olen joutunut vastaavien epäilysten kohteeksi. MIksi siis outoja käsityksiä esittävän ateistin mielenterveyttä ei voisi vastaavasti epäillä?"

        Enqvist esiintyy omalla nimellään, tuntemattoman nettikirjoittelijan perusteltu mielenterveyden epäileminen on "hieman" eri asia.

        "Hyväksyn kuitenkin mielihyvin Enqvistin täysijärkisyyden. Eikö hän harhaanjohtavan esimerkin esittäjänä ole sitten perustellusti kiero mies?"

        Esimerkki ei johtanut harhaan lainkaan. Sen voi toki kieltäytyä mielessään ymmärtämästä ja näin luulla, että siinä on jotain väärin.

        "Nähdäkseni tämä on tosiasia, kuten hänen jumalattomuutensakin. Toinen vaihtoehto on että hän on rehellinen, mutta ei ymmärrä esimerkkiään."

        Ja kolmas ilmeinen vaihtoehto on, että koska Enqvist on ateisti eikä hän ole Puolimatka, niin sinä itse kieltäydyt ymmärtämästä hänen esimerkkiään.

        "Kolikonheittoihin liittyvät esimerkkisi ovat tosia, mutta ne eivät liity E:n esimerkkiin."

        Ahaa. Luepa tarkemmin mitä kirjoitin: "Voit kokeilla Enqvistin ohjeiden noudattamista..." Kyllä ne nyt vain aivan suoraan siihen liittyvät, vaikka sinä toisin yrität väittää.


      • JC
        asianharrastaja kirjoitti:

        Kreationisteilla on tässä kohtaa kaksikin eri huijausta:

        "On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen."

        On huijausta väittää, ettei hyvin epätodennäköinen asia voisi kumminkin tapahtua. Niin myös sen tapahduttua väittää, että se itse asiassa ohjattiin tai määrättiin tapahtumaan sillä tavalla.

        Kummankin huijauksen perusidea on sekoittaa yhteen etu- ja jälkikikäteistodennäköisyydet. Sitähän Enqvist tuossa koettaa havainnollistaa.

        Kreationismi ei perustu epätodennäköisten tapahtumien tapahtumiseen. Jumalan luomistyö on tapahtunut tosiasia. Sen todennäköisyys on siten 1.

        Jumalattomat selitykset sen sijaan perustuvat oletuksiin äärimmäisten epätodennäköisyyksien sarjan realisoitumisesta.

        Mitä tarkoitat "jälkikäteistodennäköisyydellä"? Enqvistin huijaustako?


      • lotto ratkaiskoon kirjoitti:

        Lotossa käytettään todennäköisyyttä ja sen on mahdollista toteutua. Joten, ratkaistaaksemme väittelyn, meidän täytyy verrata, kuinka hyvin mallimme pätevät todellisessa elämässä. Väitän, että sinulta puuttuu todennäköisyys esimerkistäsi ennen lantinheittoa tekemäsi rivi ja lopuksi sen tarkistaminen lantiheiton jälkeen, toteutuiko todennäköisyys. Minun lottoesimerkissä ne ovat.

        "Okei, minä teen lottorivin, mutta sinun ei tarvitse Enqvistin esimerkissä tehdä "arvausta" millainen jono kolikonheitossa muodostuu."

        Koska vertaamme nyt lantinheittoa ja lottoa, niin missä viipyy sinun tekemä arvaus tuolle 100 heiton riville?

        Enqvistin esimerkissä jono muodostuu satunnaisesti triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta. (jokainen niistä on yhtä todennäköinen)

        Lottoarvonassa 7-numeron rivi muodostuu satunnaisesti 15 000 000 eri vaihtoehdosta. (jokainen niistä on yhtä todennäköinen)

        "Eihän numeroiden arvonta tuota toteutunutta todennäköisyyttä, vaan se, vastaako minun raksitukset arvottuja numeroita"
        Juu, kyllä se tuottaa. Yhden lottorivin todennäköisyys on n. 1:15 000 000 ja kun lottorivi arvotaan, tuo todennäköisyys toteutuu."

        Numeroiden arvonta ei tuota todennäköisyyttä, vaan yhden vaihtoehdon 15 000 000 mahdollisesta.

        Todennäköisyys on laskettu minun tekemälle 7-numeron rivillle, ja jos se vastaa tuota arvottua, todennäköisyys toteutui.

        Nyt sinun pitäisi tarkistaa oma ennen lantiheittoa tekemäsi arvaus, ja jos se vastaa Enqvistin saamaa, tuo todennäköisyys toteutui.

        "Lotossa käytettään todennäköisyyttä ja sen on mahdollista toteutua."

        Aivan. Ja lantinheitossa käytetään myös todennäköisyyttä ja sen mahdollisuutta toteutua. Koska lantilla on kaksi mahdollista tilaa, saamme tuon esimerkin mukaisen rivin todennäköisyydeksi 1:2^100.

        "Joten, ratkaistaaksemme väittelyn, meidän täytyy verrata, kuinka hyvin mallimme pätevät todellisessa elämässä."

        Heh. Enqvistin esimerkki on helppo toteuttaa.

        "Väitän, että sinulta puuttuu todennäköisyys esimerkistäsi ennen lantinheittoa tekemäsi rivi ja lopuksi sen tarkistaminen lantiheiton jälkeen, toteutuiko todennäköisyys. Minun lottoesimerkissä ne ovat"

        Ei tarvita esimerkkiriviä, jotta tiedettäisiin, että yksittäisen lantiheitoista muodostuvan rivin todennäköisyys on 1:2^100, kun lanttia heitetään sata kertaa ja lantilla on kaksi mahdollista tilaa. Se on aivan alkeismatematiikkaa.

        "Koska vertaamme nyt lantinheittoa ja lottoa, niin missä viipyy sinun tekemä arvaus tuolle 100 heiton riville?"

        Ei tarvita arvausta, tarvitaan tieto siitä kuinka todennäköinen yksittäinen rivi on. Esim. yhdessä nopanheitossa tiedämme, että jokaisen noppaluvun todennäköisyys normaalilla painottamattomalla nopalla, joka ei voi jäädä erikoisiin asentoihin, on 1/6, vaikka emme olisi tehneet vielä yhtään heittoa.

        "Enqvistin esimerkissä jono muodostuu satunnaisesti triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta. (jokainen niistä on yhtä todennäköinen)"

        Juuri näin. Ja siksi esimerkin jonon muodostumisen todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan ei yksi.

        "Lottoarvonassa 7-numeron rivi muodostuu satunnaisesti 15 000 000 eri vaihtoehdosta. (jokainen niistä on yhtä todennäköinen)"

        Juuri näin. Ja siksi yksittäisen lottorivin todennäköisyys on yhden suhde 15 000 000 eikä yksi.

        "Numeroiden arvonta ei tuota todennäköisyyttä, vaan yhden vaihtoehdon 15 000 000 mahdollisesta."

        Numeroiden arvonta tuottaa toteutuneen todennäköisyyden. Aivan kuin jos heität nopalla numeron 5, numeron 5 toteutunut todennäköisyys on yksi, vaikka jokaisella noppaluvulla oli 1/6 todennäköisyys esiintyä.

        "Todennäköisyys on laskettu minun tekemälle 7-numeron rivillle, ja jos se vastaa tuota arvottua, todennäköisyys toteutui."

        Todennäköisyys toteutuu myös, kun Enqvistin esimerkin mukainen lantinheitto toteutetaan: jokaisen erilaisen rivin toteutumistodennäköisyys on sama yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja vain yksi niistä lopulta toteutui.

        "Nyt sinun pitäisi tarkistaa oma ennen lantiheittoa tekemäsi arvaus, ja jos se vastaa Enqvistin saamaa, tuo todennäköisyys toteutui."

        Ei tarvitse. Jos Enqvistin esimerkki on sinulle liian vaikea, niin käsitellään noppia: Jokaisella noppanumerolla on 1/6 mahdollisuus toteutua nopanheitossa. Lienemme tästä samaa mieltä? Nyt kun heität noppaa ja saat luvun 5, huomaat, että vain yksi noista kuudesta eri todennäköisyydestä on toteutunut.


      • JC kirjoitti:

        On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen. Huijauksen esitystapa oli kiero, olet itse sen todistanut. Tällä perusteella arvioin miehen olevan esimerkkinsä mukainen, jumalaton hän tietääkseni on omastakin mielestään. Hänen oudot aiemmat kirjoituksensa heittivät varjon hänen täysijärkisyytensä ylle.

        Kun kuitenkin tunnet E:n paremmin ja vakuutat hänen olevan täysijärkinen ja vieläpä terävän, hyväksyn näiltä osin arviosi. Kristityn kannalta hänen kirjoituksensa olivat outoja, mutta ehkä sitten ateistille jotenkin järkeviä.

        Solvauksiin tässä ketjussa on syyllistynyt ainakin Illuminatus. Olen yrittänyt selvittää E:n esimerkin laatua totuuden esiintuomiseksi, kuten nähdäkseni useilla nimimerkeillä kirjoittanut toinenkin kirjoittaja.

        Aihe alkaa olla loppuunkäsitelty.

        >>Solvauksiin tässä ketjussa on syyllistynyt ainakin Illuminatus.


      • asianharrastaja
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Lotossa käytettään todennäköisyyttä ja sen on mahdollista toteutua."

        Aivan. Ja lantinheitossa käytetään myös todennäköisyyttä ja sen mahdollisuutta toteutua. Koska lantilla on kaksi mahdollista tilaa, saamme tuon esimerkin mukaisen rivin todennäköisyydeksi 1:2^100.

        "Joten, ratkaistaaksemme väittelyn, meidän täytyy verrata, kuinka hyvin mallimme pätevät todellisessa elämässä."

        Heh. Enqvistin esimerkki on helppo toteuttaa.

        "Väitän, että sinulta puuttuu todennäköisyys esimerkistäsi ennen lantinheittoa tekemäsi rivi ja lopuksi sen tarkistaminen lantiheiton jälkeen, toteutuiko todennäköisyys. Minun lottoesimerkissä ne ovat"

        Ei tarvita esimerkkiriviä, jotta tiedettäisiin, että yksittäisen lantiheitoista muodostuvan rivin todennäköisyys on 1:2^100, kun lanttia heitetään sata kertaa ja lantilla on kaksi mahdollista tilaa. Se on aivan alkeismatematiikkaa.

        "Koska vertaamme nyt lantinheittoa ja lottoa, niin missä viipyy sinun tekemä arvaus tuolle 100 heiton riville?"

        Ei tarvita arvausta, tarvitaan tieto siitä kuinka todennäköinen yksittäinen rivi on. Esim. yhdessä nopanheitossa tiedämme, että jokaisen noppaluvun todennäköisyys normaalilla painottamattomalla nopalla, joka ei voi jäädä erikoisiin asentoihin, on 1/6, vaikka emme olisi tehneet vielä yhtään heittoa.

        "Enqvistin esimerkissä jono muodostuu satunnaisesti triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta. (jokainen niistä on yhtä todennäköinen)"

        Juuri näin. Ja siksi esimerkin jonon muodostumisen todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan ei yksi.

        "Lottoarvonassa 7-numeron rivi muodostuu satunnaisesti 15 000 000 eri vaihtoehdosta. (jokainen niistä on yhtä todennäköinen)"

        Juuri näin. Ja siksi yksittäisen lottorivin todennäköisyys on yhden suhde 15 000 000 eikä yksi.

        "Numeroiden arvonta ei tuota todennäköisyyttä, vaan yhden vaihtoehdon 15 000 000 mahdollisesta."

        Numeroiden arvonta tuottaa toteutuneen todennäköisyyden. Aivan kuin jos heität nopalla numeron 5, numeron 5 toteutunut todennäköisyys on yksi, vaikka jokaisella noppaluvulla oli 1/6 todennäköisyys esiintyä.

        "Todennäköisyys on laskettu minun tekemälle 7-numeron rivillle, ja jos se vastaa tuota arvottua, todennäköisyys toteutui."

        Todennäköisyys toteutuu myös, kun Enqvistin esimerkin mukainen lantinheitto toteutetaan: jokaisen erilaisen rivin toteutumistodennäköisyys on sama yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja vain yksi niistä lopulta toteutui.

        "Nyt sinun pitäisi tarkistaa oma ennen lantiheittoa tekemäsi arvaus, ja jos se vastaa Enqvistin saamaa, tuo todennäköisyys toteutui."

        Ei tarvitse. Jos Enqvistin esimerkki on sinulle liian vaikea, niin käsitellään noppia: Jokaisella noppanumerolla on 1/6 mahdollisuus toteutua nopanheitossa. Lienemme tästä samaa mieltä? Nyt kun heität noppaa ja saat luvun 5, huomaat, että vain yksi noista kuudesta eri todennäköisyydestä on toteutunut.

        Tässä laskennassa on pieni komplikaatio:

        "Juuri näin. Ja siksi yksittäisen lottorivin todennäköisyys on yhden suhde 15 000 000 eikä yksi."

        Lottoarvonnan alkeistapahtuma on arvottu rivi arvontajärjestyksessä, ja sen todennäköisyys on paljon tuota pienempi. Oikeaksi riviksi katsotaan kaikki arvonnassa saatujen numeroiden järjestykset, joita on koko lailla monta. Siitä tuo yx per 15 M.

        Eroaa siis lantinheittoesimerkistä.


      • JC kirjoitti:

        Kreationismi ei perustu epätodennäköisten tapahtumien tapahtumiseen. Jumalan luomistyö on tapahtunut tosiasia. Sen todennäköisyys on siten 1.

        Jumalattomat selitykset sen sijaan perustuvat oletuksiin äärimmäisten epätodennäköisyyksien sarjan realisoitumisesta.

        Mitä tarkoitat "jälkikäteistodennäköisyydellä"? Enqvistin huijaustako?

        >Jumalan luomistyö on tapahtunut tosiasia. Sen todennäköisyys on siten 1.

        Olet kyllä sinnikäs. Ilman ainuttakaan kelvollista todistetta väität todennäköisyydeksi ykkösen. Lisäksi jätät jatkuvasti huomioon ottamatta ne lukemattomat todisteet, jotka puhuvat raamatullista kertaluomista vastaan ja joita näissäkin keskusteluissa on tuotu esille pilvin pimein. Ykkösen sijasta todennäköisyys onkin siis häviävän pieni ellei nolla.


      • ei nyt evoluutiota kirjoitti:

        "Ei evoluutiossa (eikä kosmologisissa prosesseissa) ole asetettu mitään vaihtoehtoa etukäteen. Kuitenkin jälkikäteen, ottamalla tuo tietty vaihtoehto niistä kaikista mahdollisista, tapahtuman todennäköisyyden laskemista nämä meidän kreationistimme nimenomaan harrastavat!
        Huomaatko miten typerää ja väärin tuollaisia todennäköisyyksiä (tapahtuneista tapauksista) on laskea, muussa kuin nice to know - mielessä?"

        Älä nyt sekoita evoluutiota tähän. Kyse on tuosta esimerkistä, jossa Enqvis esittää tuon "mahdottoman" todennäköisyyden toteutuneen siten, että tarvitsee vain heittää kolikkoa ja kirjata tulos mieleen ja lopuksi todeta, avot, se on siinä.

        "Lottoarvonnassa saadaan aina joku seitsemän numeron rivi (jos Lottokone siis toimii oikein). AIvan eri asia on, että onko jollakin sitten tuo vastaava numerosarja omassa lapussaan."

        Lottoarvonnassa saadaan seitsemän numeron rivi, ja se vastaa Enqvistin esimerkkiä kolikonheitosta. Onko tällä tekemistä todennäköisyyden vai sattuman kanssa?

        Ainakin todennäköisyys 7-oikein tulokseen tulee kysymykseen hänen kohdalla, joka on tehnyt seitsemän numeron rivin, ennen numeroiden arvontaa.

        "Älä nyt sekoita evoluutiota tähän. "

        Jaa? No tuon asian ympäriltä Enqvist esimerkkinsä lähti aikoinaan muodostamaan. Pidä se kuitenkin mielessäsi, vaikka epäilen mielesi olevan hiukan rajoittunut.

        "Kyse on tuosta esimerkistä, jossa Enqvis esittää tuon "mahdottoman" todennäköisyyden toteutuneen siten, että tarvitsee vain heittää kolikkoa ja kirjata tulos mieleen ja lopuksi todeta, avot, se on siinä."

        Nii-in, yhden määrätyn vaihtoehdon todennäköisyys oli se yksi triljoonasta triljoonasta, mutta kun se yksi tuon kolikonheiton myötä valikoitui niistä kaikista, sen lopputuleman todennäköisyys oli yksi, vaikka sen yhden (tietyn) jonon todennäköisyys olikin se mainitty hyvin pieni todennäköisyys. Huomaapa että se tietty ja määrätty jono tuli tietoon ja määräytyi tuon prosessin myötä.

        "Lottoarvonnassa saadaan seitsemän numeron rivi, ja se vastaa Enqvistin esimerkkiä kolikonheitosta. Onko tällä tekemistä todennäköisyyden vai sattuman kanssa?"

        Hei, onkos sinulla ihan varmasti kaikki ns. täysillä mukana tässä? Tiedätkö mitä todennäköisyys tarkoittaa ja mikä on sattuman (ja satunnaisuuden) osuus tässä prosessissa?

        "Ainakin todennäköisyys 7-oikein tulokseen tulee kysymykseen hänen kohdalla, joka on tehnyt seitsemän numeron rivin, ennen numeroiden arvontaa. "

        Kyllä, ja se seitsemän numeroa tulee arvottua satunnaisprosessin kautta.

        Huomaatko: seitsemän numeroa tulee arvottua aivan varmasti (todennäköisyydellä 1), mutta mitkä numerot siinä tulee arvottua, onkin jo taas ihan muuta: yksi suotuisa tapaus niistä kaikista mahdollisista tapauksista.

        Mihin tässä vielä tarvitaan rautalankaa, kerropa se?


      • JC
        antimytomaani_orig kirjoitti:

        "Älä nyt sekoita evoluutiota tähän. "

        Jaa? No tuon asian ympäriltä Enqvist esimerkkinsä lähti aikoinaan muodostamaan. Pidä se kuitenkin mielessäsi, vaikka epäilen mielesi olevan hiukan rajoittunut.

        "Kyse on tuosta esimerkistä, jossa Enqvis esittää tuon "mahdottoman" todennäköisyyden toteutuneen siten, että tarvitsee vain heittää kolikkoa ja kirjata tulos mieleen ja lopuksi todeta, avot, se on siinä."

        Nii-in, yhden määrätyn vaihtoehdon todennäköisyys oli se yksi triljoonasta triljoonasta, mutta kun se yksi tuon kolikonheiton myötä valikoitui niistä kaikista, sen lopputuleman todennäköisyys oli yksi, vaikka sen yhden (tietyn) jonon todennäköisyys olikin se mainitty hyvin pieni todennäköisyys. Huomaapa että se tietty ja määrätty jono tuli tietoon ja määräytyi tuon prosessin myötä.

        "Lottoarvonnassa saadaan seitsemän numeron rivi, ja se vastaa Enqvistin esimerkkiä kolikonheitosta. Onko tällä tekemistä todennäköisyyden vai sattuman kanssa?"

        Hei, onkos sinulla ihan varmasti kaikki ns. täysillä mukana tässä? Tiedätkö mitä todennäköisyys tarkoittaa ja mikä on sattuman (ja satunnaisuuden) osuus tässä prosessissa?

        "Ainakin todennäköisyys 7-oikein tulokseen tulee kysymykseen hänen kohdalla, joka on tehnyt seitsemän numeron rivin, ennen numeroiden arvontaa. "

        Kyllä, ja se seitsemän numeroa tulee arvottua satunnaisprosessin kautta.

        Huomaatko: seitsemän numeroa tulee arvottua aivan varmasti (todennäköisyydellä 1), mutta mitkä numerot siinä tulee arvottua, onkin jo taas ihan muuta: yksi suotuisa tapaus niistä kaikista mahdollisista tapauksista.

        Mihin tässä vielä tarvitaan rautalankaa, kerropa se?

        "Huomaapa että se tietty ja määrätty jono tuli tietoon ja määräytyi tuon prosessin myötä."

        Jälleen väärin. Prosessi tuotti rivin, minkä tahansa rivin, todennäköisyydellä 1. "Tietty ja määrätty jono" siitä tuli vasta kolikon heiton jälkeen rivi noin kierosti nimeämällä. Tämä on koko huijauksen ydin, joka tuntuu olevan ihmeen vaikea käsittää.

        Kaiva vain rautalanka avuksesi...


      • JC kirjoitti:

        "Huomaapa että se tietty ja määrätty jono tuli tietoon ja määräytyi tuon prosessin myötä."

        Jälleen väärin. Prosessi tuotti rivin, minkä tahansa rivin, todennäköisyydellä 1. "Tietty ja määrätty jono" siitä tuli vasta kolikon heiton jälkeen rivi noin kierosti nimeämällä. Tämä on koko huijauksen ydin, joka tuntuu olevan ihmeen vaikea käsittää.

        Kaiva vain rautalanka avuksesi...

        Kyllä tässä rautalankaa tarvittaisiinkin, mutta eräiden kreationistien (ja änkyröiden) kanssa rautalanka loppuu aina ja vääjäämättä. Ja tässä alkaa kyllä taas selkiytyä, miksi esim. sinun kanssasi on aivan turha selitellä yhtään mitään. Kun et kerran kykene ja halua asiaa ymmärtää, niin turhaahan tämäkin on.

        Ja nyt minä sanon höpöhöpö. Ensimmäisen kolikon heiton jälkeen mahdollisten jonojen määrä pieneni. Toisen heiton jälkeen mahdollisten jonojen määrä pieneni edelleen ja kyseessä ei ole enää "mikä tahansa rivi". Lopulta meillä on vain ja ainoastaan se ainoa kaikista mahdollisista jonoista, siinä.

        Yksi mahdollisuus niistä kaikista triljoonista ja triljoonista. Vaan syntyi aivan varmasti, eli todennäköisyydellä 1.

        Kumma kun et tätä kykene ymmärtämään ja luulet sitä huijaukseksi - saanko nauraa?


      • JC
        illuminatus kirjoitti:

        >>Solvauksiin tässä ketjussa on syyllistynyt ainakin Illuminatus.

        Yrityksesi vahvistaa kehnoilla arvioillasi ja solvauksillasi käsityksiäni ovat tarpeettomia. Tiedän olevani oikeassa ko. asiassa ja niin taidat tietää sinäkin.


      • kapulakieltä
        antimytomaani_orig kirjoitti:

        "Älä nyt sekoita evoluutiota tähän. "

        Jaa? No tuon asian ympäriltä Enqvist esimerkkinsä lähti aikoinaan muodostamaan. Pidä se kuitenkin mielessäsi, vaikka epäilen mielesi olevan hiukan rajoittunut.

        "Kyse on tuosta esimerkistä, jossa Enqvis esittää tuon "mahdottoman" todennäköisyyden toteutuneen siten, että tarvitsee vain heittää kolikkoa ja kirjata tulos mieleen ja lopuksi todeta, avot, se on siinä."

        Nii-in, yhden määrätyn vaihtoehdon todennäköisyys oli se yksi triljoonasta triljoonasta, mutta kun se yksi tuon kolikonheiton myötä valikoitui niistä kaikista, sen lopputuleman todennäköisyys oli yksi, vaikka sen yhden (tietyn) jonon todennäköisyys olikin se mainitty hyvin pieni todennäköisyys. Huomaapa että se tietty ja määrätty jono tuli tietoon ja määräytyi tuon prosessin myötä.

        "Lottoarvonnassa saadaan seitsemän numeron rivi, ja se vastaa Enqvistin esimerkkiä kolikonheitosta. Onko tällä tekemistä todennäköisyyden vai sattuman kanssa?"

        Hei, onkos sinulla ihan varmasti kaikki ns. täysillä mukana tässä? Tiedätkö mitä todennäköisyys tarkoittaa ja mikä on sattuman (ja satunnaisuuden) osuus tässä prosessissa?

        "Ainakin todennäköisyys 7-oikein tulokseen tulee kysymykseen hänen kohdalla, joka on tehnyt seitsemän numeron rivin, ennen numeroiden arvontaa. "

        Kyllä, ja se seitsemän numeroa tulee arvottua satunnaisprosessin kautta.

        Huomaatko: seitsemän numeroa tulee arvottua aivan varmasti (todennäköisyydellä 1), mutta mitkä numerot siinä tulee arvottua, onkin jo taas ihan muuta: yksi suotuisa tapaus niistä kaikista mahdollisista tapauksista.

        Mihin tässä vielä tarvitaan rautalankaa, kerropa se?

        "Nii-in, yhden määrätyn vaihtoehdon todennäköisyys oli se yksi triljoonasta triljoonasta, mutta kun se yksi tuon kolikonheiton myötä valikoitui niistä kaikista, sen lopputuleman todennäköisyys oli yksi, vaikka sen yhden (tietyn) jonon todennäköisyys olikin se mainitty hyvin pieni todennäköisyys. Huomaapa että se tietty ja määrätty jono tuli tietoon ja määräytyi tuon prosessin myötä."

        Korjaa jos olen väärässä, mutta minun mukaan myönnät tuossa, että se yksi joka kolikonheiton myötä valikoitui niistä kaikista, sen lopputuleman todennäköisyys oli yksi. Kuitekin Enqvist väittää, että se joka kolikonheiton myötä valikoitui, oli aivan joku muu kuin ykkösen omaava todennäköisyys. Myönnät siis Enqvistin olleen väärässä.

        "Hei, onkos sinulla ihan varmasti kaikki ns. täysillä mukana tässä? Tiedätkö mitä todennäköisyys tarkoittaa ja mikä on sattuman (ja satunnaisuuden) osuus tässä prosessissa?"

        Minähän kysyin tuota sinulta, ja et näköjään tiedä, se selittää kaiken.

        "Huomaatko: seitsemän numeroa tulee arvottua aivan varmasti (todennäköisyydellä 1), mutta mitkä numerot siinä tulee arvottua, onkin jo taas ihan muuta: yksi suotuisa tapaus niistä kaikista mahdollisista tapauksista."

        Oliko Enqvistin kolikonheitossa tätä pulmaa? Siinähän tarvittiin heittää kolikkoa 100 kertaa ja painaa heittotulokset mielee. Eikö lotossakin kone arvo seitsemän numeroa ja me voimme panna ne mieleen? Eikö ylläolevat ole varmoja tapauksia, eihän meidän tarvitse laskea todennäköisyyksiä, mitkä numerot tulee arvottua noiksi seitsemäksi, kyllä kone sen tekee, satunnaisesti. On sitten eri asia, tuliko 7-oikein.


      • se toinen haukuttu
        JC kirjoitti:

        "Huomaapa että se tietty ja määrätty jono tuli tietoon ja määräytyi tuon prosessin myötä."

        Jälleen väärin. Prosessi tuotti rivin, minkä tahansa rivin, todennäköisyydellä 1. "Tietty ja määrätty jono" siitä tuli vasta kolikon heiton jälkeen rivi noin kierosti nimeämällä. Tämä on koko huijauksen ydin, joka tuntuu olevan ihmeen vaikea käsittää.

        Kaiva vain rautalanka avuksesi...

        Kiitos JC mukanaolosta, jatka entiseen tahtiin.


      • JC
        antimytomaani_orig kirjoitti:

        Kyllä tässä rautalankaa tarvittaisiinkin, mutta eräiden kreationistien (ja änkyröiden) kanssa rautalanka loppuu aina ja vääjäämättä. Ja tässä alkaa kyllä taas selkiytyä, miksi esim. sinun kanssasi on aivan turha selitellä yhtään mitään. Kun et kerran kykene ja halua asiaa ymmärtää, niin turhaahan tämäkin on.

        Ja nyt minä sanon höpöhöpö. Ensimmäisen kolikon heiton jälkeen mahdollisten jonojen määrä pieneni. Toisen heiton jälkeen mahdollisten jonojen määrä pieneni edelleen ja kyseessä ei ole enää "mikä tahansa rivi". Lopulta meillä on vain ja ainoastaan se ainoa kaikista mahdollisista jonoista, siinä.

        Yksi mahdollisuus niistä kaikista triljoonista ja triljoonista. Vaan syntyi aivan varmasti, eli todennäköisyydellä 1.

        Kumma kun et tätä kykene ymmärtämään ja luulet sitä huijaukseksi - saanko nauraa?

        "Yksi mahdollisuus niistä kaikista triljoonista ja triljoonista."

        Niin, yksi rivi tulee aina arvotuksi. Jokainen rivi triljoonista ja triljoonista kelpaa.

        "Vaan syntyi aivan varmasti, eli todennäköisyydellä 1."

        Näin olen väittänyt alusta alkaen.

        "Ja nyt minä sanon höpöhöpö. Ensimmäisen kolikon heiton jälkeen mahdollisten jonojen määrä pieneni. Toisen heiton jälkeen mahdollisten jonojen määrä pieneni edelleen ja kyseessä ei ole enää "mikä tahansa rivi". Lopulta meillä on vain ja ainoastaan se ainoa kaikista mahdollisista jonoista, siinä."

        Rivin syntyminen kolikko kolikolta on täysin epäolennaista. Jos kaikki rivit kelpaavat - kuten E:n esimerkissä - rivin sisällöllä ei ole merkitystä. Kyseessä on siis juuri mikä tahansa rivi. Kuinka arvonta voisi mitään muuta tuottaakaan?
        Jälkikäteen "juuri tuon rivin" todennäköisyyden laskeminen on mieletöntä.

        Naura kaikin mokomin, se sopii sinulle paremmin kuin ajattelu.


      • JC kirjoitti:

        Yrityksesi vahvistaa kehnoilla arvioillasi ja solvauksillasi käsityksiäni ovat tarpeettomia. Tiedän olevani oikeassa ko. asiassa ja niin taidat tietää sinäkin.

        Voi kuule, solvaan sinua vain siksi, koska olet tyhmä, väärässä ja kreationisti. Ja tarpeetonta tuo solvaaminen ei ole, koska nautin siitä.


      • JC kirjoitti:

        "Yksi mahdollisuus niistä kaikista triljoonista ja triljoonista."

        Niin, yksi rivi tulee aina arvotuksi. Jokainen rivi triljoonista ja triljoonista kelpaa.

        "Vaan syntyi aivan varmasti, eli todennäköisyydellä 1."

        Näin olen väittänyt alusta alkaen.

        "Ja nyt minä sanon höpöhöpö. Ensimmäisen kolikon heiton jälkeen mahdollisten jonojen määrä pieneni. Toisen heiton jälkeen mahdollisten jonojen määrä pieneni edelleen ja kyseessä ei ole enää "mikä tahansa rivi". Lopulta meillä on vain ja ainoastaan se ainoa kaikista mahdollisista jonoista, siinä."

        Rivin syntyminen kolikko kolikolta on täysin epäolennaista. Jos kaikki rivit kelpaavat - kuten E:n esimerkissä - rivin sisällöllä ei ole merkitystä. Kyseessä on siis juuri mikä tahansa rivi. Kuinka arvonta voisi mitään muuta tuottaakaan?
        Jälkikäteen "juuri tuon rivin" todennäköisyyden laskeminen on mieletöntä.

        Naura kaikin mokomin, se sopii sinulle paremmin kuin ajattelu.

        "Niin, yksi rivi tulee aina arvotuksi. Jokainen rivi triljoonista ja triljoonista kelpaa."

        Vielä tarkemmin sanottuna, jokainen yksittäinen rivi, jollaisia on siis triljoona triljoonaa erilaista ja joista jokaisen todennäköisyys on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan kelpaa. Koska yksittäisen rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja niitä on triljoona triljoonaa erilaista, niin saamme yksinkertaisella kertolaskulla triljoona triljoonaa x 1 / triljoona triljoonaa tulokseksi, että rivin syntytodennäköisyys on yksi.

        "Näin olen väittänyt alusta alkaen."

        Tämä lieneekin asia, josta olemme yksimielisiä: ohjieta noudattamalla syntyy varmasti rivi.

        "Rivin syntyminen kolikko kolikolta on täysin epäolennaista."

        Heh. Ei suinkaan, rivin syntymistapahan tässä juuri on olennaista, koska se syntyy satunnaisista lantiheitoista ja nuo satunnaiset lantinheitot määräävät millainen rivi on.

        "Jos kaikki rivit kelpaavat - kuten E:n esimerkissä - rivin sisällöllä ei ole merkitystä."

        On sillä siinä mielessä, että se poikkeaa kaikista muista mahdollisista riveistä, joita tuolla tavalla voi syntyä triljoona triljoonaa ja siksi Enqvist viittaakin juuri tuohon riviin.

        "Kyseessä on siis juuri mikä tahansa rivi."

        Kyseessä on juuri mikä tahansa rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Kuinka arvonta voisi mitään muuta tuottaakaan?"

        Arvonta olisi helposti voinut tuottaa toisenlaisen rivin, joka poikkeaa juuri tuosta rivistä vaikkapa 72.ssa eri kohdassa.

        "Jälkikäteen "juuri tuon rivin" todennäköisyyden laskeminen on mieletöntä."

        Siinä ei ole mitään mieletöntä ja laskutoimitus on helppo tehdä, koska tiedämme, että kolikolla on kaksi tilaa johon se voi päätyä ja heittoja tehdään 100. Voimme siis helposti laskea, että todennäköisyys juuri tuon rivin syntymiselle oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • Ihme ! Oksa katkes!
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä"."

        Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa."

        Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu.

        http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm
        "Mutta koko havaintomaailmamme koostuu juuri tämänkaltaisista tapahtumista. Oksa murtuu tuulessa ja putoaa katolle; Maa syntyy tietylle etäisyydelle Auringosta. Nämä ovat valtaisan monipolvisia ja ainutkertaisia tapahtumia, joihin liittyvä tilastollinen todennäköisyys on aina mikroskooppisen pieni. Tästä pystyisi jopa muotoilemaan yleispätevän lain:

        ”Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.”


      • Ihme ! Oksa katkes! kirjoitti:

        http://www.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/kanava_03.htm
        "Mutta koko havaintomaailmamme koostuu juuri tämänkaltaisista tapahtumista. Oksa murtuu tuulessa ja putoaa katolle; Maa syntyy tietylle etäisyydelle Auringosta. Nämä ovat valtaisan monipolvisia ja ainutkertaisia tapahtumia, joihin liittyvä tilastollinen todennäköisyys on aina mikroskooppisen pieni. Tästä pystyisi jopa muotoilemaan yleispätevän lain:

        ”Kaikkien kompleksisten ilmiöiden esiintymistodennäköisyydet ovat niin mitättömiä että voisimme aina halutessamme kutsua niitä ihmeiksi.”

        Ja lisää linkistäSI:

        "Evidentialismi on älyllisesti epärehellinen kanta siksi, että sen kannattajat eivät milloinkaan kerro, mikä olisi se todistusaineisto, joka voisi osoittaa, että Jumalaa ei ole olemassa. Käytännössä uskovan on mahdotonta edes kuvitella sellaista evidenssiä."


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä"."

        Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa."

        Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu.

        "Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu."

        Etkö moloch yhtään ihmettele, miksi E:n kolikkotemppua toistettaessa joka ainoa kerta saadaan "tulos", jonka mukaan "maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu", vieläpä äärimmäisen epätodennäköisiä?


      • JC kirjoitti:

        "Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu."

        Etkö moloch yhtään ihmettele, miksi E:n kolikkotemppua toistettaessa joka ainoa kerta saadaan "tulos", jonka mukaan "maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu", vieläpä äärimmäisen epätodennäköisiä?

        "Etkö moloch yhtään ihmettele, miksi E:n kolikkotemppua toistettaessa joka ainoa kerta saadaan "tulos", jonka mukaan "maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu", vieläpä äärimmäisen epätodennäköisiä?"

        Ei lainkaan. Katsos kun toisin kuin sinä, minä olen opiskellut matematiikkaa.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Niin, yksi rivi tulee aina arvotuksi. Jokainen rivi triljoonista ja triljoonista kelpaa."

        Vielä tarkemmin sanottuna, jokainen yksittäinen rivi, jollaisia on siis triljoona triljoonaa erilaista ja joista jokaisen todennäköisyys on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan kelpaa. Koska yksittäisen rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan ja niitä on triljoona triljoonaa erilaista, niin saamme yksinkertaisella kertolaskulla triljoona triljoonaa x 1 / triljoona triljoonaa tulokseksi, että rivin syntytodennäköisyys on yksi.

        "Näin olen väittänyt alusta alkaen."

        Tämä lieneekin asia, josta olemme yksimielisiä: ohjieta noudattamalla syntyy varmasti rivi.

        "Rivin syntyminen kolikko kolikolta on täysin epäolennaista."

        Heh. Ei suinkaan, rivin syntymistapahan tässä juuri on olennaista, koska se syntyy satunnaisista lantiheitoista ja nuo satunnaiset lantinheitot määräävät millainen rivi on.

        "Jos kaikki rivit kelpaavat - kuten E:n esimerkissä - rivin sisällöllä ei ole merkitystä."

        On sillä siinä mielessä, että se poikkeaa kaikista muista mahdollisista riveistä, joita tuolla tavalla voi syntyä triljoona triljoonaa ja siksi Enqvist viittaakin juuri tuohon riviin.

        "Kyseessä on siis juuri mikä tahansa rivi."

        Kyseessä on juuri mikä tahansa rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Kuinka arvonta voisi mitään muuta tuottaakaan?"

        Arvonta olisi helposti voinut tuottaa toisenlaisen rivin, joka poikkeaa juuri tuosta rivistä vaikkapa 72.ssa eri kohdassa.

        "Jälkikäteen "juuri tuon rivin" todennäköisyyden laskeminen on mieletöntä."

        Siinä ei ole mitään mieletöntä ja laskutoimitus on helppo tehdä, koska tiedämme, että kolikolla on kaksi tilaa johon se voi päätyä ja heittoja tehdään 100. Voimme siis helposti laskea, että todennäköisyys juuri tuon rivin syntymiselle oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "On sillä siinä mielessä, että se poikkeaa kaikista muista mahdollisista riveistä, joita tuolla tavalla voi syntyä triljoona triljoonaa ja siksi Enqvist viittaakin juuri tuohon riviin."

        Ei. Enqvist viittaa syntyneeseen riviin, joka on mikä tahansa rivi. "Juuri tuo rivi" on pelkästään hänen kiero nimityksensä tuolle riville.

        "Voimme siis helposti laskea, että todennäköisyys juuri tuon rivin syntymiselle oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Ei liity E:n esimerkin oikeaan tulkintaan ja on vain pelkää matematiikkaa.

        "Arvonta olisi helposti voinut tuottaa toisenlaisen rivin, joka poikkeaa juuri tuosta rivistä vaikkapa 72.ssa eri kohdassa."

        Ja Enqvist olisi nimittänyt sitäkin riviä nimellä "juuri tuo rivi".

        "Kyseessä on juuri mikä tahansa rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. "

        Käsität siis, että "mikä tahansa rivi" ja "juuri tuo rivi" tarkoittavat samaa. Outoa, mutta selittää kirjoituksiasi.


      • JC kirjoitti:

        "On sillä siinä mielessä, että se poikkeaa kaikista muista mahdollisista riveistä, joita tuolla tavalla voi syntyä triljoona triljoonaa ja siksi Enqvist viittaakin juuri tuohon riviin."

        Ei. Enqvist viittaa syntyneeseen riviin, joka on mikä tahansa rivi. "Juuri tuo rivi" on pelkästään hänen kiero nimityksensä tuolle riville.

        "Voimme siis helposti laskea, että todennäköisyys juuri tuon rivin syntymiselle oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Ei liity E:n esimerkin oikeaan tulkintaan ja on vain pelkää matematiikkaa.

        "Arvonta olisi helposti voinut tuottaa toisenlaisen rivin, joka poikkeaa juuri tuosta rivistä vaikkapa 72.ssa eri kohdassa."

        Ja Enqvist olisi nimittänyt sitäkin riviä nimellä "juuri tuo rivi".

        "Kyseessä on juuri mikä tahansa rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. "

        Käsität siis, että "mikä tahansa rivi" ja "juuri tuo rivi" tarkoittavat samaa. Outoa, mutta selittää kirjoituksiasi.

        "Ei. Enqvist viittaa syntyneeseen riviin, joka on mikä tahansa rivi. "Juuri tuo rivi" on pelkästään hänen kiero nimityksensä tuolle riville."

        Höpsis. Enqvistin ohjeiden perusteella syntyy rivi ja se on juuri se rivi, johon hän viittaa.

        "Ei liity E:n esimerkin oikeaan tulkintaan ja on vain pelkää matematiikkaa."

        LOL. Tietenkin se on pelkkää matematiikkaa. Enqvist todisti matemaattisesti, miten epätodennäköisiäkin voi tapahtua.

        "Ja Enqvist olisi nimittänyt sitäkin riviä nimellä "juuri tuo rivi"."

        Vain siinä tapauksessa, että se olisi syntynyt hänen ohjeidensa mukaisessa heittosarjassa.

        "Käsität siis, että "mikä tahansa rivi" ja "juuri tuo rivi" tarkoittavat samaa."

        En suinkaan. Kyse on nyt tuosta rivistä, joka syntyy, kun noudattaa Enqvistin ohjeita. Jos niin tekee, syntyy tietty rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Tuon rivin syntymisen jälkeen mikä tahansa rivi ei ole enää sama kuin tämä tietty rivi, josta tiedämme tarkasti millainen se on.

        "Outoa, mutta selittää kirjoituksiasi."

        Minusta on outoa, että kieltäydyt ymmärtämästä selvää Enqvistin esimerkkiä siitä kuinka epätodennäköisiäkin tapahtumia voi tapahtua. Miksi kaikki eivät voita aina lotossa, vaan vain joku?.

        Outoa, mutta selittää kirjoituksiasi.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Etkö moloch yhtään ihmettele, miksi E:n kolikkotemppua toistettaessa joka ainoa kerta saadaan "tulos", jonka mukaan "maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu", vieläpä äärimmäisen epätodennäköisiä?"

        Ei lainkaan. Katsos kun toisin kuin sinä, minä olen opiskellut matematiikkaa.

        On siis koe, joka toistettaessa antaa aina, siis todennäkoisyydellä 1, tuloksen, jonka todennäköisyyden väität joka kerta olevan yksi triljoonasta triljoonasta. Järjetöntä.

        Ongelmasi ei ole niinkään matemaattinen kuin looginen ja kielellinen. Mortonin demoni taitaa myös olla kimpussasi.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Ei. Enqvist viittaa syntyneeseen riviin, joka on mikä tahansa rivi. "Juuri tuo rivi" on pelkästään hänen kiero nimityksensä tuolle riville."

        Höpsis. Enqvistin ohjeiden perusteella syntyy rivi ja se on juuri se rivi, johon hän viittaa.

        "Ei liity E:n esimerkin oikeaan tulkintaan ja on vain pelkää matematiikkaa."

        LOL. Tietenkin se on pelkkää matematiikkaa. Enqvist todisti matemaattisesti, miten epätodennäköisiäkin voi tapahtua.

        "Ja Enqvist olisi nimittänyt sitäkin riviä nimellä "juuri tuo rivi"."

        Vain siinä tapauksessa, että se olisi syntynyt hänen ohjeidensa mukaisessa heittosarjassa.

        "Käsität siis, että "mikä tahansa rivi" ja "juuri tuo rivi" tarkoittavat samaa."

        En suinkaan. Kyse on nyt tuosta rivistä, joka syntyy, kun noudattaa Enqvistin ohjeita. Jos niin tekee, syntyy tietty rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Tuon rivin syntymisen jälkeen mikä tahansa rivi ei ole enää sama kuin tämä tietty rivi, josta tiedämme tarkasti millainen se on.

        "Outoa, mutta selittää kirjoituksiasi."

        Minusta on outoa, että kieltäydyt ymmärtämästä selvää Enqvistin esimerkkiä siitä kuinka epätodennäköisiäkin tapahtumia voi tapahtua. Miksi kaikki eivät voita aina lotossa, vaan vain joku?.

        Outoa, mutta selittää kirjoituksiasi.

        "Kyse on nyt tuosta rivistä, joka syntyy, kun noudattaa Enqvistin ohjeita. Jos niin tekee, syntyy tietty rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Kolikonheitto on satunnainen, tiedoton prosessi, joka synnyttää aina jonkin rivin. Nimitys tietty rivi, rivin järjestyksen tutkiminen yms. on inhimillistä toimintaa, joka ei vaikuta em. prosessiin. Ei siis synny "tiettyä riviä", ainoastaan mikä tahansa rivi. Jos E olisi esittänyt rivinsä ennen kolikonheittoa, sitä olisi mielekästä kutsua tietyksi riviksi, riviksi joka on tiedetty. Sen tuleva esiintyminen kokeessa olisi todennäköisyydeltään triljoonasosan triljoonasosa. Tämän luulisi olevan jo selvää.

        "Vain siinä tapauksessa, että se olisi syntynyt hänen ohjeidensa mukaisessa heittosarjassa."

        Käytännössä joka tapauksessa.

        "Minusta on outoa, että kieltäydyt ymmärtämästä selvää Enqvistin esimerkkiä siitä kuinka epätodennäköisiäkin tapahtumia voi tapahtua. Miksi kaikki eivät voita aina lotossa, vaan vain joku?."

        E:n esimerkki on pelkkä huijaus, jonka läpi on varsin helppo nähdä. Koe, jossa epätodennäköinen tapahtuu 100% varmuudella on mieletön. Lotto ei ole huijausta.


      • JC kirjoitti:

        "Kyse on nyt tuosta rivistä, joka syntyy, kun noudattaa Enqvistin ohjeita. Jos niin tekee, syntyy tietty rivi, jonka syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Kolikonheitto on satunnainen, tiedoton prosessi, joka synnyttää aina jonkin rivin. Nimitys tietty rivi, rivin järjestyksen tutkiminen yms. on inhimillistä toimintaa, joka ei vaikuta em. prosessiin. Ei siis synny "tiettyä riviä", ainoastaan mikä tahansa rivi. Jos E olisi esittänyt rivinsä ennen kolikonheittoa, sitä olisi mielekästä kutsua tietyksi riviksi, riviksi joka on tiedetty. Sen tuleva esiintyminen kokeessa olisi todennäköisyydeltään triljoonasosan triljoonasosa. Tämän luulisi olevan jo selvää.

        "Vain siinä tapauksessa, että se olisi syntynyt hänen ohjeidensa mukaisessa heittosarjassa."

        Käytännössä joka tapauksessa.

        "Minusta on outoa, että kieltäydyt ymmärtämästä selvää Enqvistin esimerkkiä siitä kuinka epätodennäköisiäkin tapahtumia voi tapahtua. Miksi kaikki eivät voita aina lotossa, vaan vain joku?."

        E:n esimerkki on pelkkä huijaus, jonka läpi on varsin helppo nähdä. Koe, jossa epätodennäköinen tapahtuu 100% varmuudella on mieletön. Lotto ei ole huijausta.

        "Kolikonheitto on satunnainen, tiedoton prosessi, joka synnyttää aina jonkin rivin."

        Aivan ja riippuen heittojen määrästä tuon rivin syntytodennäköisyys voidaan helposti laskea, koska lantilla on kaksi tilaa, kruuna ja klaava.

        "Nimitys tietty rivi, rivin järjestyksen tutkiminen yms. on inhimillistä toimintaa, joka ei vaikuta em. prosessiin."

        Ei niin. Mutta tietyllä rivillä voidaan viitata juuri siihen riviin, joka saadaan heittotulokseksi.

        "Ei siis synny "tiettyä riviä", ainoastaan mikä tahansa rivi."
        '
        Syntyy juuri tietty rivi, jos tuo heittosarja suoritetaan.

        "Jos E olisi esittänyt rivinsä ennen kolikonheittoa, sitä olisi mielekästä kutsua tietyksi riviksi, riviksi joka on tiedetty."

        Enqvist antaa tässä vasta ohjeita, kuinka saadaan pieniä epätodennäköisyyksiä toteutumaan. Heittoja ei ole vielä suoritettu.

        "Sen tuleva esiintyminen kokeessa olisi todennäköisyydeltään triljoonasosan triljoonasosa. Tämän luulisi olevan jo selvää."

        Jokaisen noista riveistä esiintymisen todennäköisyys on tuo sama. Aivan kuin ennen nopanheittoa tiedät, että jokaisen noppaluvun esiintymistodennäköisyys on 1/6. Vai tiedätkö?

        "Käytännössä joka tapauksessa."

        Aivan. Mikä tahansa noista todennäköisyyksistä voisi toteutua.

        "E:n esimerkki on pelkkä huijaus, jonka läpi on varsin helppo nähdä. Koe, jossa epätodennäköinen tapahtuu 100% varmuudella on mieletön. Lotto ei ole huijausta."

        Heh. Esimerkki on esimerkki epätodennäköisen toteutumisesta. Mutta koska asia on sinulle selvästi liian vaikea siihen sisältyvien suurien lukujen ja Enqvistin vuoksi, niin yksinkertiastetaan asiaa havainnollisesti:

        Heität noppaa ja saat tuloksen 5. Mikä oli sen todennäköisyys, että sait tuon tuloksen? Mikä oli todennäköisyys, että tulos olisi ollut 4?


      • pekka-
        JC kirjoitti:

        On siis koe, joka toistettaessa antaa aina, siis todennäkoisyydellä 1, tuloksen, jonka todennäköisyyden väität joka kerta olevan yksi triljoonasta triljoonasta. Järjetöntä.

        Ongelmasi ei ole niinkään matemaattinen kuin looginen ja kielellinen. Mortonin demoni taitaa myös olla kimpussasi.

        "Mortonin demoni taitaa myös olla kimpussasi. "

        Kretu heitti vitsin ;-)


        Kaltaisillasi kretiineillä ei ole muuta keinoa kuin jänkätä tyhjänpäiväisistä.
        Aswiakeskusteluissa olette järjestään ja poikkeuksetta "kusessa". Teidän puolellanne ovat vain valhe, vääristely ja hekilökohtaisuuksiin meneminen.


      • JC kirjoitti:

        On siis koe, joka toistettaessa antaa aina, siis todennäkoisyydellä 1, tuloksen, jonka todennäköisyyden väität joka kerta olevan yksi triljoonasta triljoonasta. Järjetöntä.

        Ongelmasi ei ole niinkään matemaattinen kuin looginen ja kielellinen. Mortonin demoni taitaa myös olla kimpussasi.

        >On siis koe, joka toistettaessa antaa aina, siis todennäkoisyydellä 1, tuloksen, jonka todennäköisyyden väität joka kerta olevan yksi triljoonasta triljoonasta. Järjetöntä.

        Kyllä, tuo höperehtimisesti on järjetöntä.


      • JC kirjoitti:

        On siis koe, joka toistettaessa antaa aina, siis todennäkoisyydellä 1, tuloksen, jonka todennäköisyyden väität joka kerta olevan yksi triljoonasta triljoonasta. Järjetöntä.

        Ongelmasi ei ole niinkään matemaattinen kuin looginen ja kielellinen. Mortonin demoni taitaa myös olla kimpussasi.

        "On siis koe, joka toistettaessa antaa aina, siis todennäkoisyydellä 1, tuloksen, jonka todennäköisyyden väität joka kerta olevan yksi triljoonasta triljoonasta. Järjetöntä."

        Sinunkin järkesi ehkä alkaa toimimaan, jos käsittelemme pienempiä lukuja, vaikkapa lantinheittoa yhden kerran. Tehdään koe: heität lanttia ja saat tuloksen, jonka todennäköisyys oli 1/2, koska lantilla on kaksi tilaa eikö vain? Nyt tuo pelkkä tuloksen saamisen todennäköisyys oli jo alunperin esimerkissä yksi, mutta juuri tuon tuloksen todennäköisyys olikin vain 1/2. Nyt voit tehdä niin, että heitätkin lanttia kaski kertaa ja merkitset tulokset muistiin. Ensimmäisellä heitolla todennäköisyys saada tietty tulos on 1/2 ja toisella samoin. Näin sinulle toteutuu neljästä eri mahdollisuudesta yksi rivi, jossa on siis kaksi alkiota ja jonka todennäköisyys muodostua oli siis 1/4. Sitten heitätkin lanttia kolme kertaa peräjälkeen ja saat tulokseksi kahdeksasta erilaisesta mahdollisesta rivistä rivin, jonka todennäköisyys on 1/8, koska 2 x 2 x 2 = 8.

        Jatka tätä kunnes tulee niin isoja lukuja, ettet enää ymmärrä missä mennään tai vastaan tulee nimi Enqvist ja aivosi pimenevät, niin minä tulen apuun.

        "Ongelmasi ei ole niinkään matemaattinen kuin looginen ja kielellinen."

        Ei minulla ole ongelmaa: ymmärrän mainiosti, että Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin esim. nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6. Ongelma on sinulla, joka väität, että juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yksi ja sitten et kuitenkaan kykene perustelemaan, että miksi tuo todennäköisyydellä yksi tapahtuva eli siis varma tapahtuma ei samoilla ohjeilla tapahdukaan toistettaessa uudelleen, vaan silloin syntyy uusi toisenlainen rivi. Näin ei tietenkään pitäisi käydä, jos juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli 1.

        "Mortonin demoni taitaa myös olla kimpussasi."

        Niinkö? Morton kyllä kertoi demoninsa estävän ymmärtämästä vanhaa Maata ja evoluutiota tukevia todisteita.


      • järki hoi!
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enkä missään vaiheessa ole esittänyt väitettäsi, että se olisi määritelty ennen heittoja."

        Hups. Tämä vaatii selvennyksen:

        "Ennen heittoja, tarkasti määritellyn rivin saamisen todennäköisyys on tuo mainitsemasi."

        Juuri näin. Ja niinhän Enqvist kertookin: "juuri tuon jonon".

        Ennen heittoja tarkasti määritetyn rivin syntytodennäköisyys on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Mutta minkä tahansa tietyn rivin syntymisen todennäköisyys on myös sama.

        >Ennen heittoja tarkasti määritetyn rivin syntytodennäköisyys on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Mutta minkä tahansa tietyn rivin syntymisen todennäköisyys on myös sama.

        Mikä ihmisiä vaivaa, kun selkeä maalaisjärkikin yritetään polkea maanrakoon hurjilla väittämillä?

        Jokaisen luulisi ymmärtävän, että heittämällä satakertaa kolikkoa sieltä tulee varmasti aina joku jono ja vaikka tämä näytelmä toistetaan miljoonakertaa, niin aina sieltä tulee joku jono 100% varmasti ja siinä ei ole mitään ihmeellistä ja on aivan turha vetää sinne kertoimia yhden suhde triljoonaan triljoonaan, vaan se on 1/1

        Jos sieltä tulisi kaksi samanlaista riviä, vaikkain miloonan toiston jälkeen, niin silloin voitaisiin alkaa laskemaan kertoimia, eikä sekään olisi vielä kovin suuri ihme, koska kolikolla on vain kaksi puolta ja esim. nopalla heitettäessä todennäköisyydet kasvaisivat huomattavasti.

        Todellisiin todennäköisyyksiin/ihmeisiin yhden suhde triljoonaan triloonaan päästään oikeasti silloin, kun on tietty jono kirjattu ennen heittoja ylös paperille, ja jos joku sen sitten nakkelee, mikä on lähes mahdotonta.

        Lopettakaa tyhmät pohdintanne ennenkuin sekoatte lopullisesti


      • järki hoi! kirjoitti:

        >Ennen heittoja tarkasti määritetyn rivin syntytodennäköisyys on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Mutta minkä tahansa tietyn rivin syntymisen todennäköisyys on myös sama.

        Mikä ihmisiä vaivaa, kun selkeä maalaisjärkikin yritetään polkea maanrakoon hurjilla väittämillä?

        Jokaisen luulisi ymmärtävän, että heittämällä satakertaa kolikkoa sieltä tulee varmasti aina joku jono ja vaikka tämä näytelmä toistetaan miljoonakertaa, niin aina sieltä tulee joku jono 100% varmasti ja siinä ei ole mitään ihmeellistä ja on aivan turha vetää sinne kertoimia yhden suhde triljoonaan triljoonaan, vaan se on 1/1

        Jos sieltä tulisi kaksi samanlaista riviä, vaikkain miloonan toiston jälkeen, niin silloin voitaisiin alkaa laskemaan kertoimia, eikä sekään olisi vielä kovin suuri ihme, koska kolikolla on vain kaksi puolta ja esim. nopalla heitettäessä todennäköisyydet kasvaisivat huomattavasti.

        Todellisiin todennäköisyyksiin/ihmeisiin yhden suhde triljoonaan triloonaan päästään oikeasti silloin, kun on tietty jono kirjattu ennen heittoja ylös paperille, ja jos joku sen sitten nakkelee, mikä on lähes mahdotonta.

        Lopettakaa tyhmät pohdintanne ennenkuin sekoatte lopullisesti

        Järki hoi. Kaikki ovat samaa mieltä, että ohjeita noudattaen syntyy varmasti rivi eli sen todennäköisyys on 1. Sen sijaan se millainen tuosta rivistä tulee määräytyy todennäköisyyksien mukaan. Jokaisella rivillä kun on yhden suden triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua tuossa lantinheitossa.

        Jos asia on sinulle vaikea hahmottaan, niin mieti noppaa. Jokaisen noppaluvun todennäköisyys toteutua on 1/6. Ja kun heität noppaa, saat varmasti tuloksen, aivan kuten Enqvistin esimerkissä. Sen sijaan et varmasti saa nopalla lukua 5, koska sen todennäköisyys oli vain tuo 1/6. Sen jälkeen vasta kun heitto on toteutunut, tiedät, saitko juuri viitosen. Ei tarvitse etukäteen tietää lopputulosta, että sen todennäköisyys tiedetään.

        Aivan vastaavasti kuin Enqvistin esimerkissä.


      • ihmetellä täytyy
        pekka- kirjoitti:

        "Mortonin demoni taitaa myös olla kimpussasi. "

        Kretu heitti vitsin ;-)


        Kaltaisillasi kretiineillä ei ole muuta keinoa kuin jänkätä tyhjänpäiväisistä.
        Aswiakeskusteluissa olette järjestään ja poikkeuksetta "kusessa". Teidän puolellanne ovat vain valhe, vääristely ja hekilökohtaisuuksiin meneminen.

        Etkö matemattiikkaa/loogisuutta osaavana, huomaa mikä näissä kirjoituksissa ei päde oikeassa todennäköisyys laskennassa?

        Sinunkin järkesi ehkä alkaa toimimaan, jos käsittelemme pienempiä lukuja, vaikkapa lantinheittoa yhden kerran. Tehdään koe: heität lanttia ja saat tuloksen, jonka todennäköisyys oli 1/2, koska lantilla on kaksi tilaa eikö vain? Nyt tuo pelkkä tuloksen saamisen todennäköisyys oli jo alunperin esimerkissä yksi, mutta juuri tuon tuloksen todennäköisyys olikin vain 1/2. Nyt voit tehdä niin, että heitätkin lanttia kaski kertaa ja merkitset tulokset muistiin. Ensimmäisellä heitolla todennäköisyys saada tietty tulos on 1/2 ja toisella samoin. Näin sinulle toteutuu neljästä eri mahdollisuudesta yksi rivi, jossa on siis kaksi alkiota ja jonka todennäköisyys muodostua oli siis 1/4. Sitten heitätkin lanttia kolme kertaa peräjälkeen ja saat tulokseksi kahdeksasta erilaisesta mahdollisesta rivistä rivin, jonka todennäköisyys on 1/8, koska 2 x 2 x 2 = 8.

        Ei minulla ole ongelmaa: ymmärrän mainiosti, että Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin esim. nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6. Ongelma on sinulla, joka väität, että juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yksi ja sitten et kuitenkaan kykene perustelemaan, että miksi tuo todennäköisyydellä yksi tapahtuva eli siis varma tapahtuma ei samoilla ohjeilla tapahdukaan toistettaessa uudelleen, vaan silloin syntyy uusi toisenlainen rivi. Näin ei tietenkään pitäisi käydä, jos juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli 1.


      • ihmetellä täytyy kirjoitti:

        Etkö matemattiikkaa/loogisuutta osaavana, huomaa mikä näissä kirjoituksissa ei päde oikeassa todennäköisyys laskennassa?

        Sinunkin järkesi ehkä alkaa toimimaan, jos käsittelemme pienempiä lukuja, vaikkapa lantinheittoa yhden kerran. Tehdään koe: heität lanttia ja saat tuloksen, jonka todennäköisyys oli 1/2, koska lantilla on kaksi tilaa eikö vain? Nyt tuo pelkkä tuloksen saamisen todennäköisyys oli jo alunperin esimerkissä yksi, mutta juuri tuon tuloksen todennäköisyys olikin vain 1/2. Nyt voit tehdä niin, että heitätkin lanttia kaski kertaa ja merkitset tulokset muistiin. Ensimmäisellä heitolla todennäköisyys saada tietty tulos on 1/2 ja toisella samoin. Näin sinulle toteutuu neljästä eri mahdollisuudesta yksi rivi, jossa on siis kaksi alkiota ja jonka todennäköisyys muodostua oli siis 1/4. Sitten heitätkin lanttia kolme kertaa peräjälkeen ja saat tulokseksi kahdeksasta erilaisesta mahdollisesta rivistä rivin, jonka todennäköisyys on 1/8, koska 2 x 2 x 2 = 8.

        Ei minulla ole ongelmaa: ymmärrän mainiosti, että Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin esim. nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6. Ongelma on sinulla, joka väität, että juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yksi ja sitten et kuitenkaan kykene perustelemaan, että miksi tuo todennäköisyydellä yksi tapahtuva eli siis varma tapahtuma ei samoilla ohjeilla tapahdukaan toistettaessa uudelleen, vaan silloin syntyy uusi toisenlainen rivi. Näin ei tietenkään pitäisi käydä, jos juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli 1.

        "Etkö matemattiikkaa/loogisuutta osaavana, huomaa mikä näissä kirjoituksissa ei päde oikeassa todennäköisyys laskennassa?"

        Löysin virheen kirjoituksestani. Lanttia pitää heittää kaksi kertaa eikä kaski kertaa.


      • ei mene läpi!
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Kolikonheitto on satunnainen, tiedoton prosessi, joka synnyttää aina jonkin rivin."

        Aivan ja riippuen heittojen määrästä tuon rivin syntytodennäköisyys voidaan helposti laskea, koska lantilla on kaksi tilaa, kruuna ja klaava.

        "Nimitys tietty rivi, rivin järjestyksen tutkiminen yms. on inhimillistä toimintaa, joka ei vaikuta em. prosessiin."

        Ei niin. Mutta tietyllä rivillä voidaan viitata juuri siihen riviin, joka saadaan heittotulokseksi.

        "Ei siis synny "tiettyä riviä", ainoastaan mikä tahansa rivi."
        '
        Syntyy juuri tietty rivi, jos tuo heittosarja suoritetaan.

        "Jos E olisi esittänyt rivinsä ennen kolikonheittoa, sitä olisi mielekästä kutsua tietyksi riviksi, riviksi joka on tiedetty."

        Enqvist antaa tässä vasta ohjeita, kuinka saadaan pieniä epätodennäköisyyksiä toteutumaan. Heittoja ei ole vielä suoritettu.

        "Sen tuleva esiintyminen kokeessa olisi todennäköisyydeltään triljoonasosan triljoonasosa. Tämän luulisi olevan jo selvää."

        Jokaisen noista riveistä esiintymisen todennäköisyys on tuo sama. Aivan kuin ennen nopanheittoa tiedät, että jokaisen noppaluvun esiintymistodennäköisyys on 1/6. Vai tiedätkö?

        "Käytännössä joka tapauksessa."

        Aivan. Mikä tahansa noista todennäköisyyksistä voisi toteutua.

        "E:n esimerkki on pelkkä huijaus, jonka läpi on varsin helppo nähdä. Koe, jossa epätodennäköinen tapahtuu 100% varmuudella on mieletön. Lotto ei ole huijausta."

        Heh. Esimerkki on esimerkki epätodennäköisen toteutumisesta. Mutta koska asia on sinulle selvästi liian vaikea siihen sisältyvien suurien lukujen ja Enqvistin vuoksi, niin yksinkertiastetaan asiaa havainnollisesti:

        Heität noppaa ja saat tuloksen 5. Mikä oli sen todennäköisyys, että sait tuon tuloksen? Mikä oli todennäköisyys, että tulos olisi ollut 4?

        >>>>"Ei siis synny "tiettyä riviä", ainoastaan mikä tahansa rivi."

        Syntyy juuri tietty rivi, jos tuo heittosarja suoritetaan.


      • ei mene läpi! kirjoitti:

        >>>>"Ei siis synny "tiettyä riviä", ainoastaan mikä tahansa rivi."

        Syntyy juuri tietty rivi, jos tuo heittosarja suoritetaan.

        "Älä nyt tyhmiä puhu, sillä syntyy mikä tahansa rivi niistä triljoonan triljoonasta rivistä ja se on faktaa."

        Heh. Aivan mikä tahansa noista triljoonasta triljoonasta rivistä voi syntyä, mutta vain yksi eli juuri se rivi, joka lopulta syntyy.

        "Tuo evouskovien oppi vain vie lopulta siihen, että heistä on tullut tyhmiä kun kuvittelivat viisaita olevansa ja siltä se kanssa alkaa näyttämään.
        Profetiat toteutuvat, siitähän tässä on kysymys, kun kopastuvat omaan nokkeluuteensa. Matematiikkakin yritetään sotkea heidän kikkailuihinsa, kun monimutaisten prosessien selittäminen ei muuten tunnu onnistuvan. Kieroo porukkaa? "

        Pyh. Typeryyksiä.


      • ihmeitä tapahtuu
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enqvist syyllistyi matemaattiseen silmänkääntötemppuun esimerkissään. Rivin todennäköisyys on joko yksi tai yhden suhde triljoonaan triljoonaan sen mukaan nimetäänkö rivi ennen kolikonheittoa vai ei. Koska E ei esittänyt riviä ennen heittoja, sen todennäköisyys oli 1 - eikä se mitä edelleen esität käsittämättömästi kirjoituksessasi "tulevan rivin todennäköisyytenä"."

        Jos ohjeita noudatetaan, toki silloin saadan rivi todennäköisyydellä 1, mutta että se oli juuri tuo rivi, kuten Enqvist kertoo, niin sen todennäköisyys syntyä oli tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa."

        Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu.

        >>"Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa."

        Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu


      • ihmeitä tapahtuu kirjoitti:

        >>"Oikein, mutta pelkkää triviaalia matematiikkaa."

        Juuri näin ja sen sijaan että kyse olisi mistään matemaattisista silmänkääntötempuista, Enqvist yrittää selventää maallikoille, kuinka maailmassa epätodennäköisiäkin tapahtumia tapahtuu

        "Minäkin tein itse talon ja viimeiset listat melkein vuoden viiveellä, mutta kuitenkin se on valtava ihme kuin sekin että myös vaimoni ja lapsen mielestä se on erinomaisen hyvä, vaikka noista listoista sai vähän naispuhujaa kuunnellakin, niin puhutaan valtavasta ihmeestä ja vielä se, että siitä tuli juuri sellainen kuin tuli on valtava ihme.

        Nyt kun pitäisi tässä alkaa pihahommiin niin katselin tuossa kuraista autoani jonka päälle satoi ja muodostui ihmeellisen näköisiä kuvioita sateen ansiosta, siis aivan valtava ihme.

        Enqvistille kuitenkin sanoisin, että älä kikkaile matemaattisesti kanssamme, sillä emme me sentään tyhmiä ole ja en tarkoita tällä sitä, että epätodennäköisiä tapahtumia maailmassa ei tapahtuisi, kuten nyt tuo minun juuri valmistunut omakotitaloni itse tehtynä.;)"

        Sinähän alat ymmärtää. Epätodennäköisiä tapahtumia tapahtuu sinunkin elämässäsi , aivan kuten Enqvist kertoi.


      • kohta 1
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Etkö matemattiikkaa/loogisuutta osaavana, huomaa mikä näissä kirjoituksissa ei päde oikeassa todennäköisyys laskennassa?"

        Löysin virheen kirjoituksestani. Lanttia pitää heittää kaksi kertaa eikä kaski kertaa.

        "Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin esim. nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6."

        Koska käytät "aivan kuin" sanaa, niin rinnastat keskenään tapaukset, jotka eivät vastaa toisiaan.

        Nopanheitossa tuloksen 5 saannin todennäköisyys on 1/6. Enqvistin tapauksessa ei ole vastaavuutta tuolle 5, joten ei voida puhua sen saannin todennäköisyydessä.


      • kohta 1 kirjoitti:

        "Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin esim. nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6."

        Koska käytät "aivan kuin" sanaa, niin rinnastat keskenään tapaukset, jotka eivät vastaa toisiaan.

        Nopanheitossa tuloksen 5 saannin todennäköisyys on 1/6. Enqvistin tapauksessa ei ole vastaavuutta tuolle 5, joten ei voida puhua sen saannin todennäköisyydessä.

        "Koska käytät "aivan kuin" sanaa, niin rinnastat keskenään tapaukset, jotka eivät vastaa toisiaan."

        Ne vastaavat toisiaan oleelliselta osiltaan.

        "Nopanheitossa tuloksen 5 saannin todennäköisyys on 1/6. Enqvistin tapauksessa ei ole vastaavuutta tuolle 5, joten ei voida puhua sen saannin todennäköisyydessä."

        Nopanheitossa jokaisen noppaluvun saannin todennäköisyys on 1/6, myös tuon mainitun tuloksen 5. Enqvistin esimerkin jokaisella rivillä todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Myös sen, joka heittämällä toteutuu.


      • kohta 2
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Etkö matemattiikkaa/loogisuutta osaavana, huomaa mikä näissä kirjoituksissa ei päde oikeassa todennäköisyys laskennassa?"

        Löysin virheen kirjoituksestani. Lanttia pitää heittää kaksi kertaa eikä kaski kertaa.

        "Tehdään koe: heität lanttia ja saat tuloksen, jonka todennäköisyys oli 1/2, koska lantilla on kaksi tilaa eikö vain? Nyt tuo pelkkä tuloksen saamisen todennäköisyys oli jo alunperin esimerkissä yksi, mutta juuri tuon tuloksen todennäköisyys olikin vain 1/2."

        Oikeassa kolikonheitossa tapahtuu näin: valitaan toinen kahdesta vaihtoehdosta. Valitun vaihtoehdon todennäköisyys toteutua on 1/2. Heitetään kolikkoa. Lopputulos on joko tuo todennäköisyys toteuneena tai sitten ei.

        Sinun esimerkissäsi puuttuu tuo valinta kahdesta vaihtoehdosta. Joten et silloin voi puhua tuloksesta jonka todennäköisyys oli 1/2.


      • kohta 2 kirjoitti:

        "Tehdään koe: heität lanttia ja saat tuloksen, jonka todennäköisyys oli 1/2, koska lantilla on kaksi tilaa eikö vain? Nyt tuo pelkkä tuloksen saamisen todennäköisyys oli jo alunperin esimerkissä yksi, mutta juuri tuon tuloksen todennäköisyys olikin vain 1/2."

        Oikeassa kolikonheitossa tapahtuu näin: valitaan toinen kahdesta vaihtoehdosta. Valitun vaihtoehdon todennäköisyys toteutua on 1/2. Heitetään kolikkoa. Lopputulos on joko tuo todennäköisyys toteuneena tai sitten ei.

        Sinun esimerkissäsi puuttuu tuo valinta kahdesta vaihtoehdosta. Joten et silloin voi puhua tuloksesta jonka todennäköisyys oli 1/2.

        "Oikeassa kolikonheitossa tapahtuu näin: valitaan toinen kahdesta vaihtoehdosta. Valitun vaihtoehdon todennäköisyys toteutua on 1/2. Heitetään kolikkoa. Lopputulos on joko tuo todennäköisyys toteuneena tai sitten ei.

        Sinun esimerkissäsi puuttuu tuo valinta kahdesta vaihtoehdosta. Joten et silloin voi puhua tuloksesta jonka todennäköisyys oli 1/2."

        Höpsis. Kolikolla on kaksi mahdollista lopputulosta, kruuna tai klaava. Molemmilla on tasan yhtäsuuri todennäköisyys toteutua aivan riippumatta siitä, nimeätkö kruunan haluamaksesi tulokseksi vai et. Kokeile vaikka.


      • silmänlumetta
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Oikeassa kolikonheitossa tapahtuu näin: valitaan toinen kahdesta vaihtoehdosta. Valitun vaihtoehdon todennäköisyys toteutua on 1/2. Heitetään kolikkoa. Lopputulos on joko tuo todennäköisyys toteuneena tai sitten ei.

        Sinun esimerkissäsi puuttuu tuo valinta kahdesta vaihtoehdosta. Joten et silloin voi puhua tuloksesta jonka todennäköisyys oli 1/2."

        Höpsis. Kolikolla on kaksi mahdollista lopputulosta, kruuna tai klaava. Molemmilla on tasan yhtäsuuri todennäköisyys toteutua aivan riippumatta siitä, nimeätkö kruunan haluamaksesi tulokseksi vai et. Kokeile vaikka.

        "Höpsis. Kolikolla on kaksi mahdollista lopputulosta, kruuna tai klaava. Molemmilla on tasan yhtäsuuri todennäköisyys toteutua aivan riippumatta siitä, nimeätkö kruunan haluamaksesi tulokseksi vai et. Kokeile vaikka."

        Aivan, mutta missä on valinta tuossa sinun esimerkissä? Ellei valintaa tehdä ennen heittoa, niin on aivan sama kumpi tulee, eikä heitolla ole merkitystä 1/2 todennäköisyyden kanssa. Käytät todennäköisyyttä vain silmänlumeena.


      • silmänlumetta kirjoitti:

        "Höpsis. Kolikolla on kaksi mahdollista lopputulosta, kruuna tai klaava. Molemmilla on tasan yhtäsuuri todennäköisyys toteutua aivan riippumatta siitä, nimeätkö kruunan haluamaksesi tulokseksi vai et. Kokeile vaikka."

        Aivan, mutta missä on valinta tuossa sinun esimerkissä? Ellei valintaa tehdä ennen heittoa, niin on aivan sama kumpi tulee, eikä heitolla ole merkitystä 1/2 todennäköisyyden kanssa. Käytät todennäköisyyttä vain silmänlumeena.

        "Aivan, mutta missä on valinta tuossa sinun esimerkissä?"

        Ei tarvita valintaa, se ei muuta lainkaan mitään.

        "Ellei valintaa tehdä ennen heittoa, niin on aivan sama kumpi tulee, eikä heitolla ole merkitystä 1/2 todennäköisyyden kanssa."

        On sillä. Mutta jotta ymmärtäisit tämän, sinun näköjään tulee ajatella painotettua kolikkoa, jossa kruunan todennäköisyys on 0,65 ja klaavan todennäköisyys 0,35. Nuo todennäköisyydet eri lopputuloksille ovat aina voimassa, aivan tiippumatta siitä, valitsetko haluavasi kruunan tai klaavan tai jätätkö valitsematta mitään. Voit testata tuon todennäköisyyden heittämällä kolikkoa kymmenen sadan heiton sarjaa ja jättämällä valitsematta mitään ennakkoon haluamaasi lopputulosta ja näin huomaat, että sarjoissa syntyy keskimäärin 65 kruunaa ja keskimäärin 35 klaavaa.

        Et siis voi väittää, etteikö kolikonheittojesi tuloksilla olisi todennäköisyyksiä.

        "Käytät todennäköisyyttä vain silmänlumeena."

        Höpsis. Sinä et vain puusilmäisyytesi vuoksi halua ymmärtää, että todennäköisyydet ovat täysin riippumattomia siitä, valitsetko jonkin tietyn lopputuloksen vai et.


      • kohta 3
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Etkö matemattiikkaa/loogisuutta osaavana, huomaa mikä näissä kirjoituksissa ei päde oikeassa todennäköisyys laskennassa?"

        Löysin virheen kirjoituksestani. Lanttia pitää heittää kaksi kertaa eikä kaski kertaa.

        "Ongelma on sinulla, joka väität, että juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yksi ja sitten et kuitenkaan kykene perustelemaan, että miksi tuo todennäköisyydellä yksi tapahtuva eli siis varma tapahtuma ei samoilla ohjeilla tapahdukaan toistettaessa uudelleen, vaan silloin syntyy uusi toisenlainen rivi. Näin ei tietenkään pitäisi käydä, jos juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli 1. "

        Koska ennen kolikonheittoa ei määritelty mitään tavoite riviä, silloin hyväksytään mikä tahansa rivi, on minkä tahansa rivin saamisen todennäköisyys on yksi.

        Jos kolikonheitto suoritettaan uudelleen, ja tavoite riviksi annetaan tuosta eka heittokerrasta saatu, niin silloin kolikonheitosta syntyy, joko eri rivi, tai jos tuo huikea todennäköisyys toteutuu, sama rivi, kuin eka kerralla.


      • kohta 3 kirjoitti:

        "Ongelma on sinulla, joka väität, että juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yksi ja sitten et kuitenkaan kykene perustelemaan, että miksi tuo todennäköisyydellä yksi tapahtuva eli siis varma tapahtuma ei samoilla ohjeilla tapahdukaan toistettaessa uudelleen, vaan silloin syntyy uusi toisenlainen rivi. Näin ei tietenkään pitäisi käydä, jos juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli 1. "

        Koska ennen kolikonheittoa ei määritelty mitään tavoite riviä, silloin hyväksytään mikä tahansa rivi, on minkä tahansa rivin saamisen todennäköisyys on yksi.

        Jos kolikonheitto suoritettaan uudelleen, ja tavoite riviksi annetaan tuosta eka heittokerrasta saatu, niin silloin kolikonheitosta syntyy, joko eri rivi, tai jos tuo huikea todennäköisyys toteutuu, sama rivi, kuin eka kerralla.

        "Koska ennen kolikonheittoa ei määritelty mitään tavoite riviä, silloin hyväksytään mikä tahansa rivi, on minkä tahansa rivin saamisen todennäköisyys on yksi."

        Ei. Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, jokaisella yksittäisellä rivillä on yhden suhde triljoonaan triljoona todennäköisyys toteutua.

        "Jos kolikonheitto suoritettaan uudelleen, ja tavoite riviksi annetaan tuosta eka heittokerrasta saatu, niin silloin kolikonheitosta syntyy, joko eri rivi, tai jos tuo huikea todennäköisyys toteutuu, sama rivi, kuin eka kerralla."

        Ei tarvitse asettaa tavoitetulosta. Varma tapaus, jonka todennäköisyys on yksi tapahtuu aina, joten rivistä tulee automaattisesti sama aivan riippumatta siitä, asetettiinko tuo ensimmäisen heittorivin tulos tavoitteeksi. Paitsi jos sen todennäköisyys ei ollutkaan yksi, vaan yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • kohta 4
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Etkö matemattiikkaa/loogisuutta osaavana, huomaa mikä näissä kirjoituksissa ei päde oikeassa todennäköisyys laskennassa?"

        Löysin virheen kirjoituksestani. Lanttia pitää heittää kaksi kertaa eikä kaski kertaa.

        "Ei minulla ole ongelmaa: ymmärrän mainiosti, että Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin esim. nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6."

        Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys ei ole yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska sitä ei määritelty ennen kolikonheittoa. Nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6.

        Jälleen, unohdit antaa ennen heittoa tavoiterivin, joka ratkaisee, toteutuuko tuo todennäköisyys vai ei. Huomaa, miten nopanheitossa se oli määritelty 5. Tässä on asian ydin, miksi Enqvistin esimerkki on väärin, se ei kuvaa todellisuutta, todennäköisyyttä toteutuneena, tuosta huikeasta luvusta, vaan vaan aivan jotain muuta, siis varmaa tapahtumaa joka toteutuu 100% varmasti. Mutta hattua täytyy Enqvistille nostaa, että hän pystyy huijaamaan täydellisesti joitakin tuolla esimerkillä.


      • kohta 4 kirjoitti:

        "Ei minulla ole ongelmaa: ymmärrän mainiosti, että Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin esim. nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6."

        Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys ei ole yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska sitä ei määritelty ennen kolikonheittoa. Nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6.

        Jälleen, unohdit antaa ennen heittoa tavoiterivin, joka ratkaisee, toteutuuko tuo todennäköisyys vai ei. Huomaa, miten nopanheitossa se oli määritelty 5. Tässä on asian ydin, miksi Enqvistin esimerkki on väärin, se ei kuvaa todellisuutta, todennäköisyyttä toteutuneena, tuosta huikeasta luvusta, vaan vaan aivan jotain muuta, siis varmaa tapahtumaa joka toteutuu 100% varmasti. Mutta hattua täytyy Enqvistille nostaa, että hän pystyy huijaamaan täydellisesti joitakin tuolla esimerkillä.

        "Enqvistin esimerkissä juuri tuon rivin syntytodennäköisyys ei ole yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska sitä ei määritelty ennen kolikonheittoa. Nopanheitossa tuloksen 5 todennäköisyys on 1/6."

        Ei tarvita rivin määrittelyä, vaan tieto siitä miten se muodostuu, jotta sen todennäköisyys voitaisiin tietää. Tässä tapauksessa lantinheitolla on kaksi mahdollista lopputulosta ja heittoja sata peräkkäin. Näin minkä tahansa rivin todennäköisyys on 1:2^100.

        "Jälleen, unohdit antaa ennen heittoa tavoiterivin, joka ratkaisee, toteutuuko tuo todennäköisyys vai ei."

        Tavoiteriviä ei tarvitse määrittää, jotta todennäköisyydet tiedettäisiin.

        "Huomaa, miten nopanheitossa se oli määritelty 5."

        Huomaan. Entä kun tulokseksi tulikin 4. Miten tiedät kuinka todennäköinen tuo tulos 4 oli? Siten tietysti, että tiesit jokaisen noppaluvun olevan yhtä todennäköinen eli 1/6.

        "Tässä on asian ydin, miksi Enqvistin esimerkki on väärin, se ei kuvaa todellisuutta, todennäköisyyttä toteutuneena, tuosta huikeasta luvusta, vaan vaan aivan jotain muuta, siis varmaa tapahtumaa joka toteutuu 100% varmasti."

        Ehei. Rivit ovat käytännössä aina erilaisia, joten minkään yksittäisen rivin todennäköisyys ei voi olla 100%. Jos sellainen olisi noilla ohjeilla olemassa, juuri se rivi toteutuisi kerrasta toiseen. Tiedämme sen mahdottomaksi ja näin tiedämme, ettei yksittäisen rivin todennäköisyys voi olla 100%. Enqvistin esimerkki on helposti ymmärrettävä ja kuvaa todellisuutta mainiosti.

        "Mutta hattua täytyy Enqvistille nostaa, että hän pystyy huijaamaan täydellisesti joitakin tuolla esimerkillä."

        Minä puolestani ihmettelen puusilmäisyyttäsi, kun tahallasi kieltäydyt ymmärtämästä selvää esimerkkiä.


        Tässä on asian ydin, miksi Enqvistin esimerkki on väärin, se ei kuvaa todellisuutta, todennäköisyyttä toteutuneena, tuosta huikeasta luvusta, vaan vaan aivan jotain muuta, siis varmaa tapahtumaa joka toteutuu 100% varmasti. Mutta hattua täytyy Enqvistille nostaa, että hän pystyy huijaamaan täydellisesti joitakin tuolla esimerkillä.


      • avuja


      • nopaa 100 kertaa
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Pari linkkiä totuuden puolesta:"

        Kiitos. Ensimmäisessä linkissäsi kerrottinkin juuri se, mitä olen tässä jankannut:

        Jos joku heittää 100 kertaa kolikkoa, todennäköisyys saadulle sarjalle on hyvin pieni.

        Ja toisessa, koska jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen arpakuutiosta, on "minkä tahansa tuloksen" saamisen todennäköisyys jokaisella heittokerralla 1 (eli 100%)


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Kolikonheitto on satunnainen, tiedoton prosessi, joka synnyttää aina jonkin rivin."

        Aivan ja riippuen heittojen määrästä tuon rivin syntytodennäköisyys voidaan helposti laskea, koska lantilla on kaksi tilaa, kruuna ja klaava.

        "Nimitys tietty rivi, rivin järjestyksen tutkiminen yms. on inhimillistä toimintaa, joka ei vaikuta em. prosessiin."

        Ei niin. Mutta tietyllä rivillä voidaan viitata juuri siihen riviin, joka saadaan heittotulokseksi.

        "Ei siis synny "tiettyä riviä", ainoastaan mikä tahansa rivi."
        '
        Syntyy juuri tietty rivi, jos tuo heittosarja suoritetaan.

        "Jos E olisi esittänyt rivinsä ennen kolikonheittoa, sitä olisi mielekästä kutsua tietyksi riviksi, riviksi joka on tiedetty."

        Enqvist antaa tässä vasta ohjeita, kuinka saadaan pieniä epätodennäköisyyksiä toteutumaan. Heittoja ei ole vielä suoritettu.

        "Sen tuleva esiintyminen kokeessa olisi todennäköisyydeltään triljoonasosan triljoonasosa. Tämän luulisi olevan jo selvää."

        Jokaisen noista riveistä esiintymisen todennäköisyys on tuo sama. Aivan kuin ennen nopanheittoa tiedät, että jokaisen noppaluvun esiintymistodennäköisyys on 1/6. Vai tiedätkö?

        "Käytännössä joka tapauksessa."

        Aivan. Mikä tahansa noista todennäköisyyksistä voisi toteutua.

        "E:n esimerkki on pelkkä huijaus, jonka läpi on varsin helppo nähdä. Koe, jossa epätodennäköinen tapahtuu 100% varmuudella on mieletön. Lotto ei ole huijausta."

        Heh. Esimerkki on esimerkki epätodennäköisen toteutumisesta. Mutta koska asia on sinulle selvästi liian vaikea siihen sisältyvien suurien lukujen ja Enqvistin vuoksi, niin yksinkertiastetaan asiaa havainnollisesti:

        Heität noppaa ja saat tuloksen 5. Mikä oli sen todennäköisyys, että sait tuon tuloksen? Mikä oli todennäköisyys, että tulos olisi ollut 4?

        "Ei niin. Mutta tietyllä rivillä voidaan viitata juuri siihen riviin, joka saadaan heittotulokseksi."

        Enqvistin huijauksen ydin, mitä kieltäydyt ymmärtämästä. OK, jos tehdään ennen kolikonheittoa.

        "Syntyy juuri tietty rivi, jos tuo heittosarja suoritetaan."

        Ei. Jos arvonnan tulosta voidaan kutsua tietyksi riviksi, siis tiedetyksi, kyseessä ei ole arvonta.

        "Enqvist antaa tässä vasta ohjeita, kuinka saadaan pieniä epätodennäköisyyksiä toteutumaan. Heittoja ei ole vielä suoritettu."

        Kirjoitat hämärästi. Todennäköisyys muodostuu suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten suhteena. Kumpiakin E:n esimerkissä on triljoona triljoonaa kappaletta, koska joka ainoa rivi hänelle kelpaa "tietyksi riviksi". Todennäköisyys "tietylle riville" on siten 1.

        "Jokaisen noista riveistä esiintymisen todennäköisyys on tuo sama. Aivan kuin ennen nopanheittoa tiedät, että jokaisen noppaluvun esiintymistodennäköisyys on 1/6. Vai tiedätkö?"

        Tiedän. Huomaatko, että asian tietämiseen ei tarvitse edes heittää noppaa? Vastaavasti kolikonheitto on tarpeeton E:n esimerkissä. Se on pelkkää teatteria, jolla hämätään harhautettavia. E olisi voinut keksiä itse rivinsä ja väittää juuri "tuon tietyn rivin" todennäköisyyden olevan minimaalinen. Tietenkin järjetöntä ja huijausta, kuten E:n kolikonheittotemppukin.

        "Aivan. Mikä tahansa noista todennäköisyyksistä voisi toteutua."

        Kyse oli Enqvistin nimityksestä "juuri tuo rivi", joksi hän kelpuuttaa minkä tahansa rivin. Huijauksen ydin.

        "Heität noppaa ja saat tuloksen 5. Mikä oli sen todennäköisyys, että sait tuon tuloksen? Mikä oli todennäköisyys, että tulos olisi ollut 4?"

        Ilman arvausta silmäluvusta ei ole suotuista tapausta, jonka perusteella laskea todennäköisyyttä. Kysymyksesi ovat siten lähinnä mielettömiä. Ei tarvitse edes heittää noppaa tietääkseen, että kaikkien tulosten todennäköisyys on sama, 1/6. Ilman heittoa tehdyt arvaukset ovat yhtä puutteellisia kuin ilman arvausta tehdyt heitot. Molemmat tarvitaan, että syntyy tapahtuma jonka todennäköisyys voidaan laskea.


      • JC
        pekka- kirjoitti:

        "Mortonin demoni taitaa myös olla kimpussasi. "

        Kretu heitti vitsin ;-)


        Kaltaisillasi kretiineillä ei ole muuta keinoa kuin jänkätä tyhjänpäiväisistä.
        Aswiakeskusteluissa olette järjestään ja poikkeuksetta "kusessa". Teidän puolellanne ovat vain valhe, vääristely ja hekilökohtaisuuksiin meneminen.

        Tiedän, että Enqvist on ateistinen naturalisti, joka vastustaa kreationismia.

        Kreationistille hänen kirjoituksensa epäilemättä ovat tyhjänpäiväisiä, eikä niiden virheiden oikaisukaan kovin tärkeää liene. Asiakeskustelua kolikonheittoesimerkin puiminen silti on, välillisesti jopa palstan aihepiiriin liittyvää. Jokainen ajatteleva lukija tietää ketkä ovat olleet pulassa keskustelussa ko. tapauksesta.

        En keksi muuta syytä molochin kirjoituksiin kuin häntä riivaava Mortonin demoni. "Pääsyyllinen" sekaannukseen on tietenkin Enqvist, joka tosin nimittää esimerkkinsä muka epätodennäköistä tulosta sanalla "ihme". Moninkertaista kieroilua.

        "Teidän puolellanne ovat vain valhe, vääristely ja hekilökohtaisuuksiin meneminen."

        Taisit kirjoituksessasi syyllistyä pariin listaamistasi synneistä.


      • JC
        se toinen haukuttu kirjoitti:

        Kiitos JC mukanaolosta, jatka entiseen tahtiin.

        Kiitos itsellesi, olet kirjoittanut hyvin. Ajattelin jo lopetella tämän aiheen tiimoilta. Asia on sinänsä ollut selvä jo pitkään.

        Ihminen on erehtyväinen, se tuli kai osoitetuksi.


      • järki päähän!
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Minäkin tein itse talon ja viimeiset listat melkein vuoden viiveellä, mutta kuitenkin se on valtava ihme kuin sekin että myös vaimoni ja lapsen mielestä se on erinomaisen hyvä, vaikka noista listoista sai vähän naispuhujaa kuunnellakin, niin puhutaan valtavasta ihmeestä ja vielä se, että siitä tuli juuri sellainen kuin tuli on valtava ihme.

        Nyt kun pitäisi tässä alkaa pihahommiin niin katselin tuossa kuraista autoani jonka päälle satoi ja muodostui ihmeellisen näköisiä kuvioita sateen ansiosta, siis aivan valtava ihme.

        Enqvistille kuitenkin sanoisin, että älä kikkaile matemaattisesti kanssamme, sillä emme me sentään tyhmiä ole ja en tarkoita tällä sitä, että epätodennäköisiä tapahtumia maailmassa ei tapahtuisi, kuten nyt tuo minun juuri valmistunut omakotitaloni itse tehtynä.;)"

        Sinähän alat ymmärtää. Epätodennäköisiä tapahtumia tapahtuu sinunkin elämässäsi , aivan kuten Enqvist kertoi.

        >Sinähän alat ymmärtää. Epätodennäköisiä tapahtumia tapahtuu sinunkin elämässäsi , aivan kuten Enqvist kertoi.

        Niin minähän talonrakentajana ymmärrän täysin, miksi Enqvist moisia typeryyksiä latelee matemaattisesi kikkaillen, koska ongelmat johtavat uusiin ongelmiin ja lopulta joudutaan kestämättömiin tilanteisiin.;)

        Se on vaan niin, että Enqvistin logikalla ihmeet ja todennäköisyyslaskemat kokevat inflaation ja sen jälkeen kaikki pitäisi määritellä vain suureksi ihmeeksi esim. minun talonrakentamiseni, tai naapurin viereiselle tontille rakentamansa talo ja se se vasta ihme on, kun tuohon kilometrin päähän nousi Älvsbytalo muutamassa päivässä, sillä sen todennäköisyys on aivan karmea.;)

        Jatkuvaa ihmeiden päivittelyä.


      • nopaa 100 kertaa kirjoitti:

        Ja toisessa, koska jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen arpakuutiosta, on "minkä tahansa tuloksen" saamisen todennäköisyys jokaisella heittokerralla 1 (eli 100%)

        "Ja toisessa, koska jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen arpakuutiosta, on "minkä tahansa tuloksen" saamisen todennäköisyys jokaisella heittokerralla 1 (eli 100%)"

        Aivan. Tulos saadaan varmisti, mutta tämähän oli jo selvää.


      • tulos määriteltynä
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Ja toisessa, koska jos hyväksyt minkä tahansa tuloksen arpakuutiosta, on "minkä tahansa tuloksen" saamisen todennäköisyys jokaisella heittokerralla 1 (eli 100%)"

        Aivan. Tulos saadaan varmisti, mutta tämähän oli jo selvää.

        "Aivan. Tulos saadaan varmisti, mutta tämähän oli jo selvää."

        Ja tulos on tuo "mikä tahansa tulos". Eli, "mikä tahansa tulos" saadaan varmasti.


      • JC kirjoitti:

        "Ei niin. Mutta tietyllä rivillä voidaan viitata juuri siihen riviin, joka saadaan heittotulokseksi."

        Enqvistin huijauksen ydin, mitä kieltäydyt ymmärtämästä. OK, jos tehdään ennen kolikonheittoa.

        "Syntyy juuri tietty rivi, jos tuo heittosarja suoritetaan."

        Ei. Jos arvonnan tulosta voidaan kutsua tietyksi riviksi, siis tiedetyksi, kyseessä ei ole arvonta.

        "Enqvist antaa tässä vasta ohjeita, kuinka saadaan pieniä epätodennäköisyyksiä toteutumaan. Heittoja ei ole vielä suoritettu."

        Kirjoitat hämärästi. Todennäköisyys muodostuu suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten suhteena. Kumpiakin E:n esimerkissä on triljoona triljoonaa kappaletta, koska joka ainoa rivi hänelle kelpaa "tietyksi riviksi". Todennäköisyys "tietylle riville" on siten 1.

        "Jokaisen noista riveistä esiintymisen todennäköisyys on tuo sama. Aivan kuin ennen nopanheittoa tiedät, että jokaisen noppaluvun esiintymistodennäköisyys on 1/6. Vai tiedätkö?"

        Tiedän. Huomaatko, että asian tietämiseen ei tarvitse edes heittää noppaa? Vastaavasti kolikonheitto on tarpeeton E:n esimerkissä. Se on pelkkää teatteria, jolla hämätään harhautettavia. E olisi voinut keksiä itse rivinsä ja väittää juuri "tuon tietyn rivin" todennäköisyyden olevan minimaalinen. Tietenkin järjetöntä ja huijausta, kuten E:n kolikonheittotemppukin.

        "Aivan. Mikä tahansa noista todennäköisyyksistä voisi toteutua."

        Kyse oli Enqvistin nimityksestä "juuri tuo rivi", joksi hän kelpuuttaa minkä tahansa rivin. Huijauksen ydin.

        "Heität noppaa ja saat tuloksen 5. Mikä oli sen todennäköisyys, että sait tuon tuloksen? Mikä oli todennäköisyys, että tulos olisi ollut 4?"

        Ilman arvausta silmäluvusta ei ole suotuista tapausta, jonka perusteella laskea todennäköisyyttä. Kysymyksesi ovat siten lähinnä mielettömiä. Ei tarvitse edes heittää noppaa tietääkseen, että kaikkien tulosten todennäköisyys on sama, 1/6. Ilman heittoa tehdyt arvaukset ovat yhtä puutteellisia kuin ilman arvausta tehdyt heitot. Molemmat tarvitaan, että syntyy tapahtuma jonka todennäköisyys voidaan laskea.

        "Enqvistin huijauksen ydin, mitä kieltäydyt ymmärtämästä. OK, jos tehdään ennen kolikonheittoa."

        Sehän on tehty niin Enqvistin ohjeissa. Aivan samoin kuin jo ennen nopanheittoa tiedämme, että tuloksen todennäköisyys on 1/6 riippumatta siitä, mikä noppaluku saadaan.

        "Ei. Jos arvonnan tulosta voidaan kutsua tietyksi riviksi, siis tiedetyksi, kyseessä ei ole arvonta."

        Enqvist ei väitä tietävänsä arvotun rivin sisältöä, sen sijaan hän viittaa tulosriviin. Aivan kuten voit viitata tulevaan nopanheiton tulokseen tietämättä mikä siitä lopulta tulee.

        "Kirjoitat hämärästi. Todennäköisyys muodostuu suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten suhteena."

        Sinäpä vasta hämärästi kirjoitatkin. Nimittäin suotuisan tapauksen todennäköisyys muodostuu suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten suhteena. Sen sijaan esim. klassisessa lähestymistavassa, josta tässä esimerkissä on kyse, todennäköisyys muodostuu mahdollisten ja toisensa poissulkevien yhtä todennäköisten tapausten suhteesta.

        "Kumpiakin E:n esimerkissä on triljoona triljoonaa kappaletta, koska joka ainoa rivi hänelle kelpaa "tietyksi riviksi". Todennäköisyys "tietylle riville" on siten 1."

        Ei ole. Jos niin olisi, tuo tietty rivi tulisi jokaisessa ohjeiden mukaisesti suoritetussa arvonnassa, kuten hyvin ymmärrät. Ja tiedät, ettei tule, vaan se on aina erilainen.

        "Tiedän. Huomaatko, että asian tietämiseen ei tarvitse edes heittää noppaa?"

        Noin, nyt päästiin asiaan. Huomaatko, että Enqvistin esimerkissä ei tarvitse heittää lanttia, jotta tiedämme syntyvän rivin todennäköisyyden?

        "Vastaavasti kolikonheitto on tarpeeton E:n esimerkissä."

        Aivan. Tiedät tuon tulevan rivin todennäköisyyden olevan yhden suhde triljoonaan triljoonaan ennen kolikonheittoa juuri kuten tiedät noppatuloksen todennäköisyyden olevan 1/6, vaikket vielä ole heittänyt noppaa. Nyt puhumme samaa kieltä.

        "Se on pelkkää teatteria, jolla hämätään harhautettavia. E olisi voinut keksiä itse rivinsä ja väittää juuri "tuon tietyn rivin" todennäköisyyden olevan minimaalinen. Tietenkin järjetöntä ja huijausta, kuten E:n kolikonheittotemppukin."

        Ehei. Nyt olit jo ymmärtänyt Enqvistin pointin, kun tajusit, että tiedät noppatuloksen todennäköisyyden etukäteen ilman nopanheittoa ja vastaavasti Enqvistin ohjeiden mukaisen arvonnan rivin todennäköisyyden. Älä enää hämää itseäsi.

        "Kyse oli Enqvistin nimityksestä "juuri tuo rivi", joksi hän kelpuuttaa minkä tahansa rivin. Huijauksen ydin."

        Juuri tuo rivi, jonka toteutuu arvonnassa ja jonka todennäköisyydeksi sinäkin nyt tiedät olevan yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin ennen nopan heittoa tiedät juuri tuon tuloksen, jonka saat todennäköisyyden olevan 1/6.

        "Ilman arvausta silmäluvusta ei ole suotuista tapausta, jonka perusteella laskea todennäköisyyttä."

        Ei suinkaan tarvita suotuista tapausta. Muistatko, että tuolla ylempänä tiesit jo ilman nopanheittoa, että tuloksen todennäköisyys on 1/6? Siinäkään ei ollut lainkaan suotuista tapausta ja silti sinä väitit tietäväsi tuloksen todennäköisyyden 1/6.

        "Kysymyksesi ovat siten lähinnä mielettömiä. Ei tarvitse edes heittää noppaa tietääkseen, että kaikkien tulosten todennäköisyys on sama, 1/6."

        Aivan. Eikä tarvitse heittää lanttia tietääkseen, että Enqvistin kaikkien esimerkkirivien todennäköisyys on sama yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Mainiota että ymmärsit tämän tuon esimerkkini avulla.

        "Ilman heittoa tehdyt arvaukset ovat yhtä puutteellisia kuin ilman arvausta tehdyt heitot. Molemmat tarvitaan, että syntyy tapahtuma jonka todennäköisyys voidaan laskea."

        Toki tapahtuma tarvitaan, jotta saadaan tapahuma. Mutta todennäköisyydet voidaan laskea tapahtumalle etukäteen juuri kuten kerroit tietäväsi nopanheiton tulksen todennäköisyyden ennen heittoa. Ja juuri sama minkä itse kerroit, pätee tietysti Enqvistin esimerkkiiin. Siinä vain luvut ovat suurempia. mutta täysin laskettavissa, vaikket olisikaan matemaatikko.


      • järki päähän! kirjoitti:

        >Sinähän alat ymmärtää. Epätodennäköisiä tapahtumia tapahtuu sinunkin elämässäsi , aivan kuten Enqvist kertoi.

        Niin minähän talonrakentajana ymmärrän täysin, miksi Enqvist moisia typeryyksiä latelee matemaattisesi kikkaillen, koska ongelmat johtavat uusiin ongelmiin ja lopulta joudutaan kestämättömiin tilanteisiin.;)

        Se on vaan niin, että Enqvistin logikalla ihmeet ja todennäköisyyslaskemat kokevat inflaation ja sen jälkeen kaikki pitäisi määritellä vain suureksi ihmeeksi esim. minun talonrakentamiseni, tai naapurin viereiselle tontille rakentamansa talo ja se se vasta ihme on, kun tuohon kilometrin päähän nousi Älvsbytalo muutamassa päivässä, sillä sen todennäköisyys on aivan karmea.;)

        Jatkuvaa ihmeiden päivittelyä.

        "Niin minähän talonrakentajana ymmärrän täysin, miksi Enqvist moisia typeryyksiä latelee matemaattisesi kikkaillen, koska ongelmat johtavat uusiin ongelmiin ja lopulta joudutaan kestämättömiin tilanteisiin.;)"

        Ehei. Enqvist vain osoitti miten mielettömiä kreationistien todennäköisyyslaskut ovat.

        "Se on vaan niin, että Enqvistin logikalla ihmeet ja todennäköisyyslaskemat kokevat inflaation ja sen jälkeen kaikki pitäisi määritellä vain suureksi ihmeeksi esim. minun talonrakentamiseni, tai naapurin viereiselle tontille rakentamansa talo ja se se vasta ihme on, kun tuohon kilometrin päähän nousi Älvsbytalo muutamassa päivässä, sillä sen todennäköisyys on aivan karmea.;)"

        Siitäkin voitaisiin toki laskea todennäköisyydet kreationistityyliin.

        "Jatkuvaa ihmeiden päivittelyä."

        No, eikös elämä ole ihmettä?


      • tulos määriteltynä kirjoitti:

        "Aivan. Tulos saadaan varmisti, mutta tämähän oli jo selvää."

        Ja tulos on tuo "mikä tahansa tulos". Eli, "mikä tahansa tulos" saadaan varmasti.

        "Ja tulos on tuo "mikä tahansa tulos". Eli, "mikä tahansa tulos" saadaan varmasti."

        Niin, mikä tahansa triljoonista triljoonista mahdollisista tuloksista, joista jokaisen yksittäisen rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • hämäysksien äiti
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Ja tulos on tuo "mikä tahansa tulos". Eli, "mikä tahansa tulos" saadaan varmasti."

        Niin, mikä tahansa triljoonista triljoonista mahdollisista tuloksista, joista jokaisen yksittäisen rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Niin, mikä tahansa triljoonista triljoonista mahdollisista tuloksista, joista jokaisen yksittäisen rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Eli, teet seuraavanlaisen hämäyksen. Määrittelet ensin tuloksen joka on varma eli 1 ja sitten mikä on todennäköisyys, jos yksi vaihtoehto olisi valittu. Kuitekaan tätä vaihtoehtoa, eli tulosta ei valittu ennen heittoa, eikä sitä olisi voitukaa.

        Ennen heittoa, jokaisella näistä triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta on mahdollisuus toteutua, joten emme tassä tapauksessa käytä todennäköisyys käsitettä, koska sillä ei ole merkitystä.

        Sitä vastoin, jos määrittelemme yksittäisen rivin mahdollisuuden toteutua, niin tällä on tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua.


      • hämäysksien äiti kirjoitti:

        "Niin, mikä tahansa triljoonista triljoonista mahdollisista tuloksista, joista jokaisen yksittäisen rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Eli, teet seuraavanlaisen hämäyksen. Määrittelet ensin tuloksen joka on varma eli 1 ja sitten mikä on todennäköisyys, jos yksi vaihtoehto olisi valittu. Kuitekaan tätä vaihtoehtoa, eli tulosta ei valittu ennen heittoa, eikä sitä olisi voitukaa.

        Ennen heittoa, jokaisella näistä triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta on mahdollisuus toteutua, joten emme tassä tapauksessa käytä todennäköisyys käsitettä, koska sillä ei ole merkitystä.

        Sitä vastoin, jos määrittelemme yksittäisen rivin mahdollisuuden toteutua, niin tällä on tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua.

        "Eli, teet seuraavanlaisen hämäyksen. Määrittelet ensin tuloksen joka on varma eli 1 ja sitten mikä on todennäköisyys, jos yksi vaihtoehto olisi valittu. Kuitekaan tätä vaihtoehtoa, eli tulosta ei valittu ennen heittoa, eikä sitä olisi voitukaa."

        Minkä tahansa ohjeita noudattamalla saadun rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ainoastaan rivin saamisen todennäköisyys on yksi.

        "Ennen heittoa, jokaisella näistä triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta on mahdollisuus toteutua, joten emme tassä tapauksessa käytä todennäköisyys käsitettä, koska sillä ei ole merkitystä."

        Juu, kyllä käytämme, koska jokaisella noista eri riveistä on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua. Aivan kuten jokaisella mahdollisella noppaluvulla on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua. Tiedämme sen todennälköisyyden etukäteen nopanheitossa, kuten mm. JC kertoi ja tiedämme sen täysin samoin tämän esimerkkirivin suhteen.

        "Sitä vastoin, jos määrittelemme yksittäisen rivin mahdollisuuden toteutua, niin tällä on tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua."

        Aivan. Mutta emme tarvitse etukäteen määritteltyä riviä, jotta voisimme tietää varmasti, että ohjeiden mukaisesti heitetyllä rivillä oli todennäköisyys toteutua yhden syhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuten JC kertoi, että temme tarvitse nopan heittoa tietääksemme, että yksittäisen tuloksen todennäköisyys on 1/6. Se tiedetään, koska voimme laskea mahdollisten riuvien määrän ja tiedämme, että jokaisella niistä on yhtäsuuri todennäköisyys toteutua..


      • oikea suhde on...
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Eli, teet seuraavanlaisen hämäyksen. Määrittelet ensin tuloksen joka on varma eli 1 ja sitten mikä on todennäköisyys, jos yksi vaihtoehto olisi valittu. Kuitekaan tätä vaihtoehtoa, eli tulosta ei valittu ennen heittoa, eikä sitä olisi voitukaa."

        Minkä tahansa ohjeita noudattamalla saadun rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ainoastaan rivin saamisen todennäköisyys on yksi.

        "Ennen heittoa, jokaisella näistä triljoonaa triljoonaa mahdollisuudesta on mahdollisuus toteutua, joten emme tassä tapauksessa käytä todennäköisyys käsitettä, koska sillä ei ole merkitystä."

        Juu, kyllä käytämme, koska jokaisella noista eri riveistä on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua. Aivan kuten jokaisella mahdollisella noppaluvulla on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua. Tiedämme sen todennälköisyyden etukäteen nopanheitossa, kuten mm. JC kertoi ja tiedämme sen täysin samoin tämän esimerkkirivin suhteen.

        "Sitä vastoin, jos määrittelemme yksittäisen rivin mahdollisuuden toteutua, niin tällä on tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua."

        Aivan. Mutta emme tarvitse etukäteen määritteltyä riviä, jotta voisimme tietää varmasti, että ohjeiden mukaisesti heitetyllä rivillä oli todennäköisyys toteutua yhden syhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuten JC kertoi, että temme tarvitse nopan heittoa tietääksemme, että yksittäisen tuloksen todennäköisyys on 1/6. Se tiedetään, koska voimme laskea mahdollisten riuvien määrän ja tiedämme, että jokaisella niistä on yhtäsuuri todennäköisyys toteutua..

        "Minkä tahansa ohjeita noudattamalla saadun rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ainoastaan rivin saamisen todennäköisyys on yksi."

        Jos rivi saa olla mikä tahansa, niin et voi silloin käyttää määrrettä yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Oikeampi olisi silloin käyttää triljoonaa triljoonaa suhde triljoonaa triljoonaa.

        "Juu, kyllä käytämme, koska jokaisella noista eri riveistä on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua. Aivan kuten jokaisella mahdollisella noppaluvulla on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua. Tiedämme sen todennälköisyyden etukäteen nopanheitossa, kuten mm. JC kertoi ja tiedämme sen täysin samoin tämän esimerkkirivin suhteen."

        Tarvitsen tuota hämäykseen, jolla yrität peittää ohjeilla saadun rivin vertailukohteen.

        "Aivan. Mutta emme tarvitse etukäteen määritteltyä riviä, jotta voisimme tietää varmasti, että ohjeiden mukaisesti heitetyllä rivillä oli todennäköisyys toteutua yhden syhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuten JC kertoi, että temme tarvitse nopan heittoa tietääksemme, että yksittäisen tuloksen todennäköisyys on 1/6. Se tiedetään, koska voimme laskea mahdollisten riuvien määrän ja tiedämme, että jokaisella niistä on yhtäsuuri todennäköisyys toteutua.. "

        Emme tarvitse heiton jälkeen tietoa siitä mikä oli sen todennäköisyys toteutua, vaan ennen heittoa. Ja tietääksemme sen, meidän täyttyy valita yksi vaihtoehto.


      • oikea suhde on... kirjoitti:

        "Minkä tahansa ohjeita noudattamalla saadun rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ainoastaan rivin saamisen todennäköisyys on yksi."

        Jos rivi saa olla mikä tahansa, niin et voi silloin käyttää määrrettä yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Oikeampi olisi silloin käyttää triljoonaa triljoonaa suhde triljoonaa triljoonaa.

        "Juu, kyllä käytämme, koska jokaisella noista eri riveistä on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua. Aivan kuten jokaisella mahdollisella noppaluvulla on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua. Tiedämme sen todennälköisyyden etukäteen nopanheitossa, kuten mm. JC kertoi ja tiedämme sen täysin samoin tämän esimerkkirivin suhteen."

        Tarvitsen tuota hämäykseen, jolla yrität peittää ohjeilla saadun rivin vertailukohteen.

        "Aivan. Mutta emme tarvitse etukäteen määritteltyä riviä, jotta voisimme tietää varmasti, että ohjeiden mukaisesti heitetyllä rivillä oli todennäköisyys toteutua yhden syhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuten JC kertoi, että temme tarvitse nopan heittoa tietääksemme, että yksittäisen tuloksen todennäköisyys on 1/6. Se tiedetään, koska voimme laskea mahdollisten riuvien määrän ja tiedämme, että jokaisella niistä on yhtäsuuri todennäköisyys toteutua.. "

        Emme tarvitse heiton jälkeen tietoa siitä mikä oli sen todennäköisyys toteutua, vaan ennen heittoa. Ja tietääksemme sen, meidän täyttyy valita yksi vaihtoehto.

        "Jos rivi saa olla mikä tahansa, niin et voi silloin käyttää määrrettä yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Oikeampi olisi silloin käyttää triljoonaa triljoonaa suhde triljoonaa triljoonaa."

        Ei olisi. Katsos, kun ohjeisiin ei sisälly triljoona triljoona heittosarjaa. Siihen sisältyy yksi sadan heiton heittosarja. Todennäköisyys sille, että niin saamme rivin, on toki yksi, mutta sen todennäkäisyys, että rivi on juuri sellainen kuin saamme, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Tarvitsen tuota hämäykseen, jolla yrität peittää ohjeilla saadun rivin vertailukohteen."

        Höpsis. Pyrin olemaan mahdollisimman selkeä. Rivi ei tarvitse vertailukohdetta, jotta voisimme tietää sen todennäköisyyden. Aivan kuten JC kertoi: voimme tietää varmasti nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ilman, että edes heitämme noppaa saati sitten että valitsemme minkä numeron haluamme. Jos et usko minua, niin usko edes häntä, kun hän on oikeassa.

        "Emme tarvitse heiton jälkeen tietoa siitä mikä oli sen todennäköisyys toteutua, vaan ennen heittoa. Ja tietääksemme sen, meidän täyttyy valita yksi vaihtoehto."

        Höpsis. Laskutoimitus, jolla selviää kunkin yksittäisen rivin todennäköisyys on helppo toteuttaa, kun tiedämme jokaisesta yksittäisestä heitosta kaksi mahdollista lopputulosta ja tiedämme, että heittoja on sata kappaletta. Yhden yksittäisen rivin todennäköisyydeksi tiedetään silloin 1:2^100 aivan täsmälleen samalla tavalla kuin JC kertoo, että tiedämme etukäteen ennen heittoja yhden nopanheiton tuloksen todennäköisyyden olevan 1/6:

        "Ei tarvitse edes heittää noppaa tietääkseen, että kaikkien tulosten todennäköisyys on sama, 1/6."

        Hän tietää tämän siitä, että nopassa on kuusi mahdollista lopputulosta ja jokainen niistä on yhtä todennäköinen.

        Jos et usko minua, niin usko JC:tä, että todennäköisyydet kullekin tulokselle voidaan tietää etukäteen ilman että valitaan suotuisaa tapausta.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enqvistin huijauksen ydin, mitä kieltäydyt ymmärtämästä. OK, jos tehdään ennen kolikonheittoa."

        Sehän on tehty niin Enqvistin ohjeissa. Aivan samoin kuin jo ennen nopanheittoa tiedämme, että tuloksen todennäköisyys on 1/6 riippumatta siitä, mikä noppaluku saadaan.

        "Ei. Jos arvonnan tulosta voidaan kutsua tietyksi riviksi, siis tiedetyksi, kyseessä ei ole arvonta."

        Enqvist ei väitä tietävänsä arvotun rivin sisältöä, sen sijaan hän viittaa tulosriviin. Aivan kuten voit viitata tulevaan nopanheiton tulokseen tietämättä mikä siitä lopulta tulee.

        "Kirjoitat hämärästi. Todennäköisyys muodostuu suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten suhteena."

        Sinäpä vasta hämärästi kirjoitatkin. Nimittäin suotuisan tapauksen todennäköisyys muodostuu suotuisten tapausten ja kaikkien tapausten suhteena. Sen sijaan esim. klassisessa lähestymistavassa, josta tässä esimerkissä on kyse, todennäköisyys muodostuu mahdollisten ja toisensa poissulkevien yhtä todennäköisten tapausten suhteesta.

        "Kumpiakin E:n esimerkissä on triljoona triljoonaa kappaletta, koska joka ainoa rivi hänelle kelpaa "tietyksi riviksi". Todennäköisyys "tietylle riville" on siten 1."

        Ei ole. Jos niin olisi, tuo tietty rivi tulisi jokaisessa ohjeiden mukaisesti suoritetussa arvonnassa, kuten hyvin ymmärrät. Ja tiedät, ettei tule, vaan se on aina erilainen.

        "Tiedän. Huomaatko, että asian tietämiseen ei tarvitse edes heittää noppaa?"

        Noin, nyt päästiin asiaan. Huomaatko, että Enqvistin esimerkissä ei tarvitse heittää lanttia, jotta tiedämme syntyvän rivin todennäköisyyden?

        "Vastaavasti kolikonheitto on tarpeeton E:n esimerkissä."

        Aivan. Tiedät tuon tulevan rivin todennäköisyyden olevan yhden suhde triljoonaan triljoonaan ennen kolikonheittoa juuri kuten tiedät noppatuloksen todennäköisyyden olevan 1/6, vaikket vielä ole heittänyt noppaa. Nyt puhumme samaa kieltä.

        "Se on pelkkää teatteria, jolla hämätään harhautettavia. E olisi voinut keksiä itse rivinsä ja väittää juuri "tuon tietyn rivin" todennäköisyyden olevan minimaalinen. Tietenkin järjetöntä ja huijausta, kuten E:n kolikonheittotemppukin."

        Ehei. Nyt olit jo ymmärtänyt Enqvistin pointin, kun tajusit, että tiedät noppatuloksen todennäköisyyden etukäteen ilman nopanheittoa ja vastaavasti Enqvistin ohjeiden mukaisen arvonnan rivin todennäköisyyden. Älä enää hämää itseäsi.

        "Kyse oli Enqvistin nimityksestä "juuri tuo rivi", joksi hän kelpuuttaa minkä tahansa rivin. Huijauksen ydin."

        Juuri tuo rivi, jonka toteutuu arvonnassa ja jonka todennäköisyydeksi sinäkin nyt tiedät olevan yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Aivan kuin ennen nopan heittoa tiedät juuri tuon tuloksen, jonka saat todennäköisyyden olevan 1/6.

        "Ilman arvausta silmäluvusta ei ole suotuista tapausta, jonka perusteella laskea todennäköisyyttä."

        Ei suinkaan tarvita suotuista tapausta. Muistatko, että tuolla ylempänä tiesit jo ilman nopanheittoa, että tuloksen todennäköisyys on 1/6? Siinäkään ei ollut lainkaan suotuista tapausta ja silti sinä väitit tietäväsi tuloksen todennäköisyyden 1/6.

        "Kysymyksesi ovat siten lähinnä mielettömiä. Ei tarvitse edes heittää noppaa tietääkseen, että kaikkien tulosten todennäköisyys on sama, 1/6."

        Aivan. Eikä tarvitse heittää lanttia tietääkseen, että Enqvistin kaikkien esimerkkirivien todennäköisyys on sama yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Mainiota että ymmärsit tämän tuon esimerkkini avulla.

        "Ilman heittoa tehdyt arvaukset ovat yhtä puutteellisia kuin ilman arvausta tehdyt heitot. Molemmat tarvitaan, että syntyy tapahtuma jonka todennäköisyys voidaan laskea."

        Toki tapahtuma tarvitaan, jotta saadaan tapahuma. Mutta todennäköisyydet voidaan laskea tapahtumalle etukäteen juuri kuten kerroit tietäväsi nopanheiton tulksen todennäköisyyden ennen heittoa. Ja juuri sama minkä itse kerroit, pätee tietysti Enqvistin esimerkkiiin. Siinä vain luvut ovat suurempia. mutta täysin laskettavissa, vaikket olisikaan matemaatikko.

        Yrität parhaasi mukaan sekoittaa selvää asiaa. Tulos, mahdollisuus, tapahtuma, asioiden järjestys, todennäköisyys - et ymmärrä riittävän selvästi mitä ne tarkoittavat. E:n "tietty rivi" on huijauksen ydin. Et pysty nähtävästi käsittämään, että se on sama asia kuin mikä tahansa rivi.

        Mortonin demonin voima on pelottava. Puolustat jääräpäisesti väärässä olevaa ateistia, Enqvistiä ja hänen kieroa esimerkkiään. En voi käsittää miksi uskova tekee niin.


      • JC kirjoitti:

        Yrität parhaasi mukaan sekoittaa selvää asiaa. Tulos, mahdollisuus, tapahtuma, asioiden järjestys, todennäköisyys - et ymmärrä riittävän selvästi mitä ne tarkoittavat. E:n "tietty rivi" on huijauksen ydin. Et pysty nähtävästi käsittämään, että se on sama asia kuin mikä tahansa rivi.

        Mortonin demonin voima on pelottava. Puolustat jääräpäisesti väärässä olevaa ateistia, Enqvistiä ja hänen kieroa esimerkkiään. En voi käsittää miksi uskova tekee niin.

        "Yrität parhaasi mukaan sekoittaa selvää asiaa. Tulos, mahdollisuus, tapahtuma, asioiden järjestys, todennäköisyys - et ymmärrä riittävän selvästi mitä ne tarkoittavat. E:n "tietty rivi" on huijauksen ydin. Et pysty nähtävästi käsittämään, että se on sama asia kuin mikä tahansa rivi."

        Se ei ole sama asia kuin mikä tahansa rivi, koska kun se on muodostunut, muita rivejä, jotka poikkeavat siitä on n.triljoona triljoonaa erilaista. Ja eri termejä sekoittelet sinä. Kirjoitithan mm. näin:

        "Ilman arvausta silmäluvusta ei ole suotuista tapausta, jonka perusteella laskea todennäköisyyttä. Kysymyksesi ovat siten lähinnä mielettömiä. Ei tarvitse edes heittää noppaa tietääkseen, että kaikkien tulosten todennäköisyys on sama, 1/6."

        Ensin väität että tarvistaan suotuisa tapaus, jotta tiedettäisiin todennäköisyys ja sitten kerrot, aivan oikein, että todennäköisyys tiedetään jo etukäteen (ilman suotuisan tapauksen määrittelyä), koska osaat laskea mahdollisten yhtätodennäköisten tapausten perusteella tuon todennäköisyyden. Olet siis ristiriidassa omienkin väitteidesi kanssa,

        "Mortonin demonin voima on pelottava. Puolustat jääräpäisesti väärässä olevaa ateistia, Enqvistiä ja hänen kieroa esimerkkiään. En voi käsittää miksi uskova tekee niin."

        Heh. Sinä itse epäsuorasti tunnustit, että Enqvist on oikeassa, kun myönsit, että nopanheiton todennäköisyydet kyetään tietämään ennnen heittoa määrittelemättä suotuisia tapauksia. Ne ovat helposti laskettavissa ja jokaisen tuloksen todennäköisyys on 1/6. Enqvistin esimerkissä lasku toimii periaatteessa samalla tavalla, mutta sinulle se tietysti on hieman hankalampaa, koska numerot ovat isompia ja esimerkin on laatinut Enqvist niminen mies. Mutta kyllä jokaisen yksittäisen tulosrivin todennäköisyydet ovat laskettavissa juuri kuten noppaesimerkissäkin.


      • järki hoi! kirjoitti:

        >Ennen heittoja tarkasti määritetyn rivin syntytodennäköisyys on siis yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Mutta minkä tahansa tietyn rivin syntymisen todennäköisyys on myös sama.

        Mikä ihmisiä vaivaa, kun selkeä maalaisjärkikin yritetään polkea maanrakoon hurjilla väittämillä?

        Jokaisen luulisi ymmärtävän, että heittämällä satakertaa kolikkoa sieltä tulee varmasti aina joku jono ja vaikka tämä näytelmä toistetaan miljoonakertaa, niin aina sieltä tulee joku jono 100% varmasti ja siinä ei ole mitään ihmeellistä ja on aivan turha vetää sinne kertoimia yhden suhde triljoonaan triljoonaan, vaan se on 1/1

        Jos sieltä tulisi kaksi samanlaista riviä, vaikkain miloonan toiston jälkeen, niin silloin voitaisiin alkaa laskemaan kertoimia, eikä sekään olisi vielä kovin suuri ihme, koska kolikolla on vain kaksi puolta ja esim. nopalla heitettäessä todennäköisyydet kasvaisivat huomattavasti.

        Todellisiin todennäköisyyksiin/ihmeisiin yhden suhde triljoonaan triloonaan päästään oikeasti silloin, kun on tietty jono kirjattu ennen heittoja ylös paperille, ja jos joku sen sitten nakkelee, mikä on lähes mahdotonta.

        Lopettakaa tyhmät pohdintanne ennenkuin sekoatte lopullisesti

        >Lopettakaa tyhmät pohdintanne ennenkuin sekoatte lopullisesti

        Huh. Meistä tulisi siis kreationisteja.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Yrität parhaasi mukaan sekoittaa selvää asiaa. Tulos, mahdollisuus, tapahtuma, asioiden järjestys, todennäköisyys - et ymmärrä riittävän selvästi mitä ne tarkoittavat. E:n "tietty rivi" on huijauksen ydin. Et pysty nähtävästi käsittämään, että se on sama asia kuin mikä tahansa rivi."

        Se ei ole sama asia kuin mikä tahansa rivi, koska kun se on muodostunut, muita rivejä, jotka poikkeavat siitä on n.triljoona triljoonaa erilaista. Ja eri termejä sekoittelet sinä. Kirjoitithan mm. näin:

        "Ilman arvausta silmäluvusta ei ole suotuista tapausta, jonka perusteella laskea todennäköisyyttä. Kysymyksesi ovat siten lähinnä mielettömiä. Ei tarvitse edes heittää noppaa tietääkseen, että kaikkien tulosten todennäköisyys on sama, 1/6."

        Ensin väität että tarvistaan suotuisa tapaus, jotta tiedettäisiin todennäköisyys ja sitten kerrot, aivan oikein, että todennäköisyys tiedetään jo etukäteen (ilman suotuisan tapauksen määrittelyä), koska osaat laskea mahdollisten yhtätodennäköisten tapausten perusteella tuon todennäköisyyden. Olet siis ristiriidassa omienkin väitteidesi kanssa,

        "Mortonin demonin voima on pelottava. Puolustat jääräpäisesti väärässä olevaa ateistia, Enqvistiä ja hänen kieroa esimerkkiään. En voi käsittää miksi uskova tekee niin."

        Heh. Sinä itse epäsuorasti tunnustit, että Enqvist on oikeassa, kun myönsit, että nopanheiton todennäköisyydet kyetään tietämään ennnen heittoa määrittelemättä suotuisia tapauksia. Ne ovat helposti laskettavissa ja jokaisen tuloksen todennäköisyys on 1/6. Enqvistin esimerkissä lasku toimii periaatteessa samalla tavalla, mutta sinulle se tietysti on hieman hankalampaa, koska numerot ovat isompia ja esimerkin on laatinut Enqvist niminen mies. Mutta kyllä jokaisen yksittäisen tulosrivin todennäköisyydet ovat laskettavissa juuri kuten noppaesimerkissäkin.

        Onnistuit uuvutustaktiikallasi saamaan minut kirjoittamaan hieman epätarkasti nopanheiton "tuloksista". Tulos saadaan tietenkin vasta nopan heiton jälkeen, ennen heittoa on vain kuusi yhtä todennäköistä mahdollisuutta. Ennen heittoa ei ole tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä voisi laskea, E:n esimerkissä ei taas ole suotuisaa tapausta: oikeaa, mielekästä tiettyä riviä.

        E:n "tietty rivi" on pelkästään merkityksetön, kiero nimitys, joka ilmeisesti ylittää käsityskykysi. Huijauksen ydin.

        "Se ei ole sama asia kuin mikä tahansa rivi, koska kun se on muodostunut, muita rivejä, jotka poikkeavat siitä on n.triljoona triljoonaa erilaista."

        Se on sama asia, koska E:lle joka ainoa rivi - mikä tahansa rivi - kelpaa "tietyksi riviksi". MIksi et kykene tätä tajuamaan? Asia on aivan yksinkertainen. Muut rivit eivät liity asiaan millään tavalla, koska arvonta tuottaa vain yhden.

        Ehkäpä uskonveljemme asianharrastaja voisi saada sinut ymmärtämään huijauksen. Hän kirjoitti aiemmin asiasta oikein, tosin jostain syystä hyvin varovaisin sanoin... Mitä luulet hänen ajattelevan E:n "tietystä rivistä"?


      • valinta ratkaisee
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Jos rivi saa olla mikä tahansa, niin et voi silloin käyttää määrrettä yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Oikeampi olisi silloin käyttää triljoonaa triljoonaa suhde triljoonaa triljoonaa."

        Ei olisi. Katsos, kun ohjeisiin ei sisälly triljoona triljoona heittosarjaa. Siihen sisältyy yksi sadan heiton heittosarja. Todennäköisyys sille, että niin saamme rivin, on toki yksi, mutta sen todennäkäisyys, että rivi on juuri sellainen kuin saamme, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Tarvitsen tuota hämäykseen, jolla yrität peittää ohjeilla saadun rivin vertailukohteen."

        Höpsis. Pyrin olemaan mahdollisimman selkeä. Rivi ei tarvitse vertailukohdetta, jotta voisimme tietää sen todennäköisyyden. Aivan kuten JC kertoi: voimme tietää varmasti nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ilman, että edes heitämme noppaa saati sitten että valitsemme minkä numeron haluamme. Jos et usko minua, niin usko edes häntä, kun hän on oikeassa.

        "Emme tarvitse heiton jälkeen tietoa siitä mikä oli sen todennäköisyys toteutua, vaan ennen heittoa. Ja tietääksemme sen, meidän täyttyy valita yksi vaihtoehto."

        Höpsis. Laskutoimitus, jolla selviää kunkin yksittäisen rivin todennäköisyys on helppo toteuttaa, kun tiedämme jokaisesta yksittäisestä heitosta kaksi mahdollista lopputulosta ja tiedämme, että heittoja on sata kappaletta. Yhden yksittäisen rivin todennäköisyydeksi tiedetään silloin 1:2^100 aivan täsmälleen samalla tavalla kuin JC kertoo, että tiedämme etukäteen ennen heittoja yhden nopanheiton tuloksen todennäköisyyden olevan 1/6:

        "Ei tarvitse edes heittää noppaa tietääkseen, että kaikkien tulosten todennäköisyys on sama, 1/6."

        Hän tietää tämän siitä, että nopassa on kuusi mahdollista lopputulosta ja jokainen niistä on yhtä todennäköinen.

        Jos et usko minua, niin usko JC:tä, että todennäköisyydet kullekin tulokselle voidaan tietää etukäteen ilman että valitaan suotuisaa tapausta.

        "Katsos, kun ohjeisiin ei sisälly triljoona triljoona heittosarjaa. Siihen sisältyy yksi sadan heiton heittosarja. Todennäköisyys sille, että niin saamme rivin, on toki yksi, mutta sen todennäkäisyys, että rivi on juuri sellainen kuin saamme, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Jokaisella rivillä on aivan samat mahdollisuudet toteutua, ja ellemme edeltä käsin määrittele jotain erityistä riviä, niin se rivi, jonka saamme, edustaa yhtä niistä, koska muita mahdollisuuksia ei ole. Se syntyi satunnaisuuden sanelemana, mutta sen muodolla ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta.

        "Jos et usko minua, niin usko JC:tä, että todennäköisyydet kullekin tulokselle voidaan tietää etukäteen ilman että valitaan suotuisaa tapausta."

        Ilman muuta voidaan tietää, ja se on 1/6, mutta se edellyttää että valitaan noppaluku noista kuudesta joka halutaan saada. Jos tätä valintaa ei tehdä, niin jokaisella silmäluvulla on aivan sama mahdollisuus toteua ja se on yksi.


      • JC kirjoitti:

        Onnistuit uuvutustaktiikallasi saamaan minut kirjoittamaan hieman epätarkasti nopanheiton "tuloksista". Tulos saadaan tietenkin vasta nopan heiton jälkeen, ennen heittoa on vain kuusi yhtä todennäköistä mahdollisuutta. Ennen heittoa ei ole tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä voisi laskea, E:n esimerkissä ei taas ole suotuisaa tapausta: oikeaa, mielekästä tiettyä riviä.

        E:n "tietty rivi" on pelkästään merkityksetön, kiero nimitys, joka ilmeisesti ylittää käsityskykysi. Huijauksen ydin.

        "Se ei ole sama asia kuin mikä tahansa rivi, koska kun se on muodostunut, muita rivejä, jotka poikkeavat siitä on n.triljoona triljoonaa erilaista."

        Se on sama asia, koska E:lle joka ainoa rivi - mikä tahansa rivi - kelpaa "tietyksi riviksi". MIksi et kykene tätä tajuamaan? Asia on aivan yksinkertainen. Muut rivit eivät liity asiaan millään tavalla, koska arvonta tuottaa vain yhden.

        Ehkäpä uskonveljemme asianharrastaja voisi saada sinut ymmärtämään huijauksen. Hän kirjoitti aiemmin asiasta oikein, tosin jostain syystä hyvin varovaisin sanoin... Mitä luulet hänen ajattelevan E:n "tietystä rivistä"?

        "Onnistuit uuvutustaktiikallasi saamaan minut kirjoittamaan hieman epätarkasti nopanheiton "tuloksista"."

        Ei, se oli aivan oikein ja rehellisesti kirjoitettu. Kiitos siitä.

        "Tulos saadaan tietenkin vasta nopan heiton jälkeen, ennen heittoa on vain kuusi yhtä todennäköistä mahdollisuutta."

        Juuri näin. Jokaisella tuloksella on 1/6 todennäköisyys toteutua.

        "Ennen heittoa ei ole tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä voisi laskea,"

        Voimme toki laskea tapahtuman todennäköisyyden ennakkoon, älä nyt höpsi. Miten luulet, että pitkänvedon kertoimet tehdään? Jälkikäteenkö?

        "E:n esimerkissä ei taas ole suotuisaa tapausta: oikeaa, mielekästä tiettyä riviä."

        Siinä ei tosiaan ole suotuisaa tapausta, mutta kuten tiedät ja kirjoitit, ei tarvita suotuista tapausta, jotta voisimme tietää yksittäisten tapausten todennäköisyydet.

        "E:n "tietty rivi" on pelkästään merkityksetön, kiero nimitys, joka ilmeisesti ylittää käsityskykysi. Huijauksen ydin."

        Heh. Kuten nyt ilmeisesti alkaa vihdoinkin tajuntaasi valjeta, tuo tietty rivi on tulosta arvonnasta, jonka todennäköisyydet kykenimme laskemaan etukäteen. Aivan kuten nopanheitossa.

        "Se on sama asia, koska E:lle joka ainoa rivi - mikä tahansa rivi - kelpaa "tietyksi riviksi". MIksi et kykene tätä tajuamaan?"

        Mikä tahansa rivi toki kelpaa tuoksi tietyksi riviksi kunhan se on tuon arvonnan tulos. Muut rivit eivät kelpaa. Asia on harvinaisen selkeä.

        "Asia on aivan yksinkertainen. Muut rivit eivät liity asiaan millään tavalla, koska arvonta tuottaa vain yhden."

        Juuri näin. Vain tuolla arvonnan tuottamalla rivillä on merkitystä ja siksi Enqvist viittaa siihen kutsumalla sitä juuri tuoksi riviksi.

        "Ehkäpä uskonveljemme asianharrastaja voisi saada sinut ymmärtämään huijauksen. Hän kirjoitti aiemmin asiasta oikein, tosin jostain syystä hyvin varovaisin sanoin... Mitä luulet hänen ajattelevan E:n "tietystä rivistä"?"

        Luulenpa, että tämä keskustelu todellakin kaipaa ulkopuolista tuomaria, koska sinä välillä kerrot, että todennäköisyyden laskemiseen ja tietämiseen tarvitaan suotuisa tapaus ja välillä kerrot, että tuloksen todennäköisyys voidaan tietää ilman sitä etkä suostu ymmärtämään, että olet ristiriidassa itsesi kanssa.


      • valinta ratkaisee kirjoitti:

        "Katsos, kun ohjeisiin ei sisälly triljoona triljoona heittosarjaa. Siihen sisältyy yksi sadan heiton heittosarja. Todennäköisyys sille, että niin saamme rivin, on toki yksi, mutta sen todennäkäisyys, että rivi on juuri sellainen kuin saamme, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Jokaisella rivillä on aivan samat mahdollisuudet toteutua, ja ellemme edeltä käsin määrittele jotain erityistä riviä, niin se rivi, jonka saamme, edustaa yhtä niistä, koska muita mahdollisuuksia ei ole. Se syntyi satunnaisuuden sanelemana, mutta sen muodolla ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta.

        "Jos et usko minua, niin usko JC:tä, että todennäköisyydet kullekin tulokselle voidaan tietää etukäteen ilman että valitaan suotuisaa tapausta."

        Ilman muuta voidaan tietää, ja se on 1/6, mutta se edellyttää että valitaan noppaluku noista kuudesta joka halutaan saada. Jos tätä valintaa ei tehdä, niin jokaisella silmäluvulla on aivan sama mahdollisuus toteua ja se on yksi.

        "Jokaisella rivillä on aivan samat mahdollisuudet toteutua, ja ellemme edeltä käsin määrittele jotain erityistä riviä, niin se rivi, jonka saamme, edustaa yhtä niistä, koska muita mahdollisuuksia ei ole."

        Tuota, että noilla kaikilla mahdollisilla riveillä on samat mahdollisuudet toteutua, kutsutaan matemaattisesti tarkemminkin: niillä on samat todennäköisyydet toteutua.

        "Se syntyi satunnaisuuden sanelemana, mutta sen muodolla ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta."

        Silti kykenimme etukäteen tietämään, että millä todennäköisyydellä saamme juuri tuon rivin, kun heitämme ohjeiden mukaan.

        "Ilman muuta voidaan tietää, ja se on 1/6, mutta se edellyttää että valitaan noppaluku noista kuudesta joka halutaan saada."

        Ei suinkaan. Jokaisella noppanumerolla on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua valitsit sinä haluamasi numeron tai et. Voit testata tätä heittämällä noppaa vaikkapa 10 sarjaa, joissa on tuhat heittoa valikoimatta mitään numeroa. Saat todennäköisesti keskimäärin jokaiseen sarjaan 166 ykköstä, 166 kakkosta, 166 kolmosta jne., jos noppasi ei ole painotettu. Näin voit varmistua siitä, että jokaisella noppaluvulla on todennäköisyys 1/6.

        "Jos tätä valintaa ei tehdä, niin jokaisella silmäluvulla on aivan sama mahdollisuus toteua ja se on yksi."

        Sinun todennäköisyyslaskusi on pielessä: Jos jokaisen noppaluvun todennäköisyys on yksi, niin koko tapahtuman todennäköisyys on 6 ja se on mahdotonta. Tietenkin jokaisen noppaluvun todennäköisyys toteutua on 1/6. Valitsit haluamasi numeron etukäteen tai et, aivan kuten JC rehellisyyden puuskassan tunnusti.


      • mdma
        valinta ratkaisee kirjoitti:

        "Katsos, kun ohjeisiin ei sisälly triljoona triljoona heittosarjaa. Siihen sisältyy yksi sadan heiton heittosarja. Todennäköisyys sille, että niin saamme rivin, on toki yksi, mutta sen todennäkäisyys, että rivi on juuri sellainen kuin saamme, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Jokaisella rivillä on aivan samat mahdollisuudet toteutua, ja ellemme edeltä käsin määrittele jotain erityistä riviä, niin se rivi, jonka saamme, edustaa yhtä niistä, koska muita mahdollisuuksia ei ole. Se syntyi satunnaisuuden sanelemana, mutta sen muodolla ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta.

        "Jos et usko minua, niin usko JC:tä, että todennäköisyydet kullekin tulokselle voidaan tietää etukäteen ilman että valitaan suotuisaa tapausta."

        Ilman muuta voidaan tietää, ja se on 1/6, mutta se edellyttää että valitaan noppaluku noista kuudesta joka halutaan saada. Jos tätä valintaa ei tehdä, niin jokaisella silmäluvulla on aivan sama mahdollisuus toteua ja se on yksi.

        "Ilman muuta voidaan tietää, ja se on 1/6, mutta se edellyttää että valitaan noppaluku noista kuudesta joka halutaan saada. Jos tätä valintaa ei tehdä, niin jokaisella silmäluvulla on aivan sama mahdollisuus toteua ja se on yksi."

        Toisinsanoen väität että nopan silmäluvun valitseminen muuttaa sitä todennäköisyyttä millä tulos nopanheitosta tulee.

        Palaa peruskouluun.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Onnistuit uuvutustaktiikallasi saamaan minut kirjoittamaan hieman epätarkasti nopanheiton "tuloksista"."

        Ei, se oli aivan oikein ja rehellisesti kirjoitettu. Kiitos siitä.

        "Tulos saadaan tietenkin vasta nopan heiton jälkeen, ennen heittoa on vain kuusi yhtä todennäköistä mahdollisuutta."

        Juuri näin. Jokaisella tuloksella on 1/6 todennäköisyys toteutua.

        "Ennen heittoa ei ole tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä voisi laskea,"

        Voimme toki laskea tapahtuman todennäköisyyden ennakkoon, älä nyt höpsi. Miten luulet, että pitkänvedon kertoimet tehdään? Jälkikäteenkö?

        "E:n esimerkissä ei taas ole suotuisaa tapausta: oikeaa, mielekästä tiettyä riviä."

        Siinä ei tosiaan ole suotuisaa tapausta, mutta kuten tiedät ja kirjoitit, ei tarvita suotuista tapausta, jotta voisimme tietää yksittäisten tapausten todennäköisyydet.

        "E:n "tietty rivi" on pelkästään merkityksetön, kiero nimitys, joka ilmeisesti ylittää käsityskykysi. Huijauksen ydin."

        Heh. Kuten nyt ilmeisesti alkaa vihdoinkin tajuntaasi valjeta, tuo tietty rivi on tulosta arvonnasta, jonka todennäköisyydet kykenimme laskemaan etukäteen. Aivan kuten nopanheitossa.

        "Se on sama asia, koska E:lle joka ainoa rivi - mikä tahansa rivi - kelpaa "tietyksi riviksi". MIksi et kykene tätä tajuamaan?"

        Mikä tahansa rivi toki kelpaa tuoksi tietyksi riviksi kunhan se on tuon arvonnan tulos. Muut rivit eivät kelpaa. Asia on harvinaisen selkeä.

        "Asia on aivan yksinkertainen. Muut rivit eivät liity asiaan millään tavalla, koska arvonta tuottaa vain yhden."

        Juuri näin. Vain tuolla arvonnan tuottamalla rivillä on merkitystä ja siksi Enqvist viittaa siihen kutsumalla sitä juuri tuoksi riviksi.

        "Ehkäpä uskonveljemme asianharrastaja voisi saada sinut ymmärtämään huijauksen. Hän kirjoitti aiemmin asiasta oikein, tosin jostain syystä hyvin varovaisin sanoin... Mitä luulet hänen ajattelevan E:n "tietystä rivistä"?"

        Luulenpa, että tämä keskustelu todellakin kaipaa ulkopuolista tuomaria, koska sinä välillä kerrot, että todennäköisyyden laskemiseen ja tietämiseen tarvitaan suotuisa tapaus ja välillä kerrot, että tuloksen todennäköisyys voidaan tietää ilman sitä etkä suostu ymmärtämään, että olet ristiriidassa itsesi kanssa.

        "Mikä tahansa rivi toki kelpaa tuoksi tietyksi riviksi kunhan se on tuon arvonnan tulos. Muut rivit eivät kelpaa. Asia on harvinaisen selkeä."

        Viimeinkin. MInkä tahansa rivin todennäköisyys on 1, kuten siis E:n "tietyn rivinkin". Väite "tietyn rivin" synnyn äärimmäisestä epätodennäköisyydestä on siten valheellinen ja esimerkki pelkkää huijausta.

        En jaksa enää puuttua kirjoituksesi muihin epätarkkuuksiin. Kun E:n "tietty rivi" ja mikä tahansa rivi on todettu samaksi asiaksi, kysymys on ratkaistu. Asianharrastaja on varmasti samaa mieltä.

        Asia on loppuunkäsitelty.


      • JC kirjoitti:

        "Mikä tahansa rivi toki kelpaa tuoksi tietyksi riviksi kunhan se on tuon arvonnan tulos. Muut rivit eivät kelpaa. Asia on harvinaisen selkeä."

        Viimeinkin. MInkä tahansa rivin todennäköisyys on 1, kuten siis E:n "tietyn rivinkin". Väite "tietyn rivin" synnyn äärimmäisestä epätodennäköisyydestä on siten valheellinen ja esimerkki pelkkää huijausta.

        En jaksa enää puuttua kirjoituksesi muihin epätarkkuuksiin. Kun E:n "tietty rivi" ja mikä tahansa rivi on todettu samaksi asiaksi, kysymys on ratkaistu. Asianharrastaja on varmasti samaa mieltä.

        Asia on loppuunkäsitelty.

        "Viimeinkin. MInkä tahansa rivin todennäköisyys on 1, kuten siis E:n "tietyn rivinkin"."

        Ei. Minkä tahansa rivin todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Mikä tahansa niistä voi toteutua. Olen jo monta kertaa kertonut tämän, että rivin saamisen todennäköisyys on 1. Sen sijaan millainen tulos tulee eli millainen tuo rivi on, sen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Ja sen vuoksi, kun lasketaan jokaisen mahdollisen rivin todennäköisyys yhteen, saadaan rivin todennäköisyydeksi 1. Enqvistin juuri tuon rivin todennäköisyys oli myös tuo yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Väite "tietyn rivin" synnyn äärimmäisestä epätodennäköisyydestä on siten valheellinen ja esimerkki pelkkää huijausta."

        Ehei. Kuten osoitit kirjoittamalla nopista, tiedämme tuon rivin todennäköisyyden etukäteen ja se on äärimmäisen pieni, yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "En jaksa enää puuttua kirjoituksesi muihin epätarkkuuksiin. Kun E:n "tietty rivi" ja mikä tahansa rivi on todettu samaksi asiaksi, kysymys on ratkaistu."

        Äläpä vääristele. Mikä tahansa rivi ei ole sama asia kuin juuri tuo rivi. Sen sijaan mikä tahansa rivi, joka on ohjeiden mukaan suoritetun arvonnan tulosta on juuri tuo rivi ja niitä on vain yksi. Ymmärrän toki, että haluat vetäytyä, alathan olla valheen puolella joutuessasi selittelemään tätä ja mm. nopanheiton tuloksia, jotka vertautuvat suoraan tähän Enqvistin esimerkkiin. Valehteleminen ei ole kivaa ja siitä jää kiinni.

        "Asianharrastaja on varmasti samaa mieltä."

        Veikkaisin, että hän ymmärtää, että voimme etukäteen tietää kunkin yksittäisen rivin todennäköisyyden tuossa Enqvistin esimerkissä ja että . Mutta kysytään häneltä.


      • mikä tarkoitus
        mdma kirjoitti:

        "Ilman muuta voidaan tietää, ja se on 1/6, mutta se edellyttää että valitaan noppaluku noista kuudesta joka halutaan saada. Jos tätä valintaa ei tehdä, niin jokaisella silmäluvulla on aivan sama mahdollisuus toteua ja se on yksi."

        Toisinsanoen väität että nopan silmäluvun valitseminen muuttaa sitä todennäköisyyttä millä tulos nopanheitosta tulee.

        Palaa peruskouluun.

        "Toisinsanoen väität että nopan silmäluvun valitseminen muuttaa sitä todennäköisyyttä millä tulos nopanheitosta tulee."

        Väitän, että kun nopanheitossa valitaan jokin silmäluku, ennen heittoa, voidaan laskea todennäköisyys tuon silmän saamiksi. Jos noppaa vain heitellään, (huvin vuoksi) niin silloin voidaan puhua eri vaihtoehdoista, mikä silmäluku voidaan saada ja niitä on 6.


      • mikä tarkoitus kirjoitti:

        "Toisinsanoen väität että nopan silmäluvun valitseminen muuttaa sitä todennäköisyyttä millä tulos nopanheitosta tulee."

        Väitän, että kun nopanheitossa valitaan jokin silmäluku, ennen heittoa, voidaan laskea todennäköisyys tuon silmän saamiksi. Jos noppaa vain heitellään, (huvin vuoksi) niin silloin voidaan puhua eri vaihtoehdoista, mikä silmäluku voidaan saada ja niitä on 6.

        "Väitän, että kun nopanheitossa valitaan jokin silmäluku, ennen heittoa, voidaan laskea todennäköisyys tuon silmän saamiksi. Jos noppaa vain heitellään, (huvin vuoksi) niin silloin voidaan puhua eri vaihtoehdoista, mikä silmäluku voidaan saada ja niitä on 6."

        Tiedämme myös, että noiden eri mahdollisten vaihtoehtojen todennäköisyydet ovat 1/6, koska mahdollisia vaihtoehtoja on 6 ja jokainen niistä on yhtä mahdollinen eli yhtä todennäköinen. Tuo alkaa mennä valehtelun puolelle, ettet tunnusta, että nopanheiton jokaisen tuloksen todennäköisyys on laskettavissa ja tiedossa etukäteen ilman suotuisan tuloksen nimeämistä.


      • ja noppailu jatkuu
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Jokaisella rivillä on aivan samat mahdollisuudet toteutua, ja ellemme edeltä käsin määrittele jotain erityistä riviä, niin se rivi, jonka saamme, edustaa yhtä niistä, koska muita mahdollisuuksia ei ole."

        Tuota, että noilla kaikilla mahdollisilla riveillä on samat mahdollisuudet toteutua, kutsutaan matemaattisesti tarkemminkin: niillä on samat todennäköisyydet toteutua.

        "Se syntyi satunnaisuuden sanelemana, mutta sen muodolla ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta."

        Silti kykenimme etukäteen tietämään, että millä todennäköisyydellä saamme juuri tuon rivin, kun heitämme ohjeiden mukaan.

        "Ilman muuta voidaan tietää, ja se on 1/6, mutta se edellyttää että valitaan noppaluku noista kuudesta joka halutaan saada."

        Ei suinkaan. Jokaisella noppanumerolla on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua valitsit sinä haluamasi numeron tai et. Voit testata tätä heittämällä noppaa vaikkapa 10 sarjaa, joissa on tuhat heittoa valikoimatta mitään numeroa. Saat todennäköisesti keskimäärin jokaiseen sarjaan 166 ykköstä, 166 kakkosta, 166 kolmosta jne., jos noppasi ei ole painotettu. Näin voit varmistua siitä, että jokaisella noppaluvulla on todennäköisyys 1/6.

        "Jos tätä valintaa ei tehdä, niin jokaisella silmäluvulla on aivan sama mahdollisuus toteua ja se on yksi."

        Sinun todennäköisyyslaskusi on pielessä: Jos jokaisen noppaluvun todennäköisyys on yksi, niin koko tapahtuman todennäköisyys on 6 ja se on mahdotonta. Tietenkin jokaisen noppaluvun todennäköisyys toteutua on 1/6. Valitsit haluamasi numeron etukäteen tai et, aivan kuten JC rehellisyyden puuskassan tunnusti.

        "Tuota, että noilla kaikilla mahdollisilla riveillä on samat mahdollisuudet toteutua, kutsutaan matemaattisesti tarkemminkin: niillä on samat todennäköisyydet toteutua."

        Termiä todennäköisyydet toteutua käytetään käytetään kun asia liittyy todennäköisyyksiin. Kolikkoa voidaan heittää muutenkin kuin satunnaistapahtumana.

        "Silti kykenimme etukäteen tietämään, että millä todennäköisyydellä saamme juuri tuon rivin, kun heitämme ohjeiden mukaan."

        Jos hyväksymme edeltäkäsin minkä tahansa rivin, niin meidän ei tarvitse käyttää todennäköisyyttä saadun rivin todennäköisyyden arvoimiseen, koska tiedämme että se on yksi. Enqvistin antamat ohjeet eivät täytä kriteeriä todennäköisyyteen vaan tietoon, että tulos vastaa 1, eli varmaa tapahtumaa rivineen.

        "Ei suinkaan. Jokaisella noppanumerolla on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua valitsit sinä haluamasi numeron tai et. Voit testata tätä heittämällä noppaa vaikkapa 10 sarjaa, joissa on tuhat heittoa valikoimatta mitään numeroa. Saat todennäköisesti keskimäärin jokaiseen sarjaan 166 ykköstä, 166 kakkosta, 166 kolmosta jne., jos noppasi ei ole painotettu. Näin voit varmistua siitä, että jokaisella noppaluvulla on todennäköisyys 1/6."

        Ellemme tee valintaa, niin todennäköisyys kriteerit eivät täyty, ja on tarpeetonta puhua todennäköisyyksistä.

        "Sinun todennäköisyyslaskusi on pielessä: Jos jokaisen noppaluvun todennäköisyys on yksi, niin koko tapahtuman todennäköisyys on 6 ja se on mahdotonta. Tietenkin jokaisen noppaluvun todennäköisyys toteutua on 1/6. Valitsit haluamasi numeron etukäteen tai et, aivan kuten JC rehellisyyden puuskassan tunnusti."

        Jos valintaa ei tehdä, ei voida puhua että todennäköisyyslaksu on pielessä, koska edellytettään valintaa todennäköisyyden laskentaan. Jokaisella noppaluvulla on aivan samat mahdollisuudet toteutua, ja tämä aiheuttaa sen, että nopaheiton tulos, ilman valintaa, on aina yksi.


      • ahaa!
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Väitän, että kun nopanheitossa valitaan jokin silmäluku, ennen heittoa, voidaan laskea todennäköisyys tuon silmän saamiksi. Jos noppaa vain heitellään, (huvin vuoksi) niin silloin voidaan puhua eri vaihtoehdoista, mikä silmäluku voidaan saada ja niitä on 6."

        Tiedämme myös, että noiden eri mahdollisten vaihtoehtojen todennäköisyydet ovat 1/6, koska mahdollisia vaihtoehtoja on 6 ja jokainen niistä on yhtä mahdollinen eli yhtä todennäköinen. Tuo alkaa mennä valehtelun puolelle, ettet tunnusta, että nopanheiton jokaisen tuloksen todennäköisyys on laskettavissa ja tiedossa etukäteen ilman suotuisan tuloksen nimeämistä.

        Alkaako polttelemaan?


      • ja noppailu jatkuu kirjoitti:

        "Tuota, että noilla kaikilla mahdollisilla riveillä on samat mahdollisuudet toteutua, kutsutaan matemaattisesti tarkemminkin: niillä on samat todennäköisyydet toteutua."

        Termiä todennäköisyydet toteutua käytetään käytetään kun asia liittyy todennäköisyyksiin. Kolikkoa voidaan heittää muutenkin kuin satunnaistapahtumana.

        "Silti kykenimme etukäteen tietämään, että millä todennäköisyydellä saamme juuri tuon rivin, kun heitämme ohjeiden mukaan."

        Jos hyväksymme edeltäkäsin minkä tahansa rivin, niin meidän ei tarvitse käyttää todennäköisyyttä saadun rivin todennäköisyyden arvoimiseen, koska tiedämme että se on yksi. Enqvistin antamat ohjeet eivät täytä kriteeriä todennäköisyyteen vaan tietoon, että tulos vastaa 1, eli varmaa tapahtumaa rivineen.

        "Ei suinkaan. Jokaisella noppanumerolla on täsmälleen sama todennäköisyys toteutua valitsit sinä haluamasi numeron tai et. Voit testata tätä heittämällä noppaa vaikkapa 10 sarjaa, joissa on tuhat heittoa valikoimatta mitään numeroa. Saat todennäköisesti keskimäärin jokaiseen sarjaan 166 ykköstä, 166 kakkosta, 166 kolmosta jne., jos noppasi ei ole painotettu. Näin voit varmistua siitä, että jokaisella noppaluvulla on todennäköisyys 1/6."

        Ellemme tee valintaa, niin todennäköisyys kriteerit eivät täyty, ja on tarpeetonta puhua todennäköisyyksistä.

        "Sinun todennäköisyyslaskusi on pielessä: Jos jokaisen noppaluvun todennäköisyys on yksi, niin koko tapahtuman todennäköisyys on 6 ja se on mahdotonta. Tietenkin jokaisen noppaluvun todennäköisyys toteutua on 1/6. Valitsit haluamasi numeron etukäteen tai et, aivan kuten JC rehellisyyden puuskassan tunnusti."

        Jos valintaa ei tehdä, ei voida puhua että todennäköisyyslaksu on pielessä, koska edellytettään valintaa todennäköisyyden laskentaan. Jokaisella noppaluvulla on aivan samat mahdollisuudet toteutua, ja tämä aiheuttaa sen, että nopaheiton tulos, ilman valintaa, on aina yksi.

        "Termiä todennäköisyydet toteutua käytetään käytetään kun asia liittyy todennäköisyyksiin. Kolikkoa voidaan heittää muutenkin kuin satunnaistapahtumana."

        Aivan, mutta Enqvistin esimerkissä on selvästi kyse satunnaistapahtumasta ja hän kertoo todennäköisyydenkin millä saadaan juuri tuo rivi, joka toteutui, vaikka se on hänen ohjeistaankin laskettavissa.

        "Jos hyväksymme edeltäkäsin minkä tahansa rivin, niin meidän ei tarvitse käyttää todennäköisyyttä saadun rivin todennäköisyyden arvoimiseen, koska tiedämme että se on yksi."

        Tässä tapauksessa juuri tuon erittäin epätodennäköisen rivin ilmaantuminen on koko esimerkin pointti, joten vaikka meidän ei tarvitse sitä käyttää, tietysti tässä käytetään.

        "Enqvistin antamat ohjeet eivät täytä kriteeriä todennäköisyyteen vaan tietoon, että tulos vastaa 1, eli varmaa tapahtumaa rivineen."

        Ehei. Katsos kun jos juuri tuon tapahtuman todennäköisyys olisi yksi eli se olisi varma tapahtuma, tuloksena olisi aina juuri sama rivi. Nyt ei ole ja siksi tiedämme, että jokaisella rivillä on oma todennäköisyytensä.

        "Ellemme tee valintaa, niin todennäköisyys kriteerit eivät täyty, ja on tarpeetonta puhua todennäköisyyksistä."

        Eli sinä jätät tämän esimerkkini kommentoimatta, koska sinulla ei ole mitään selitystä sille, että miksi tulokset jakautuvat tasaisesti, jos kyse ei olisi todennäköisyyksistä. Sekin alkaa jo lähennellä valehtelua.

        "Jos valintaa ei tehdä, ei voida puhua että todennäköisyyslaksu on pielessä, koska edellytettään valintaa todennäköisyyden laskentaan."

        Toki voidaan, valinnalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Todennäköisyyden laskentaan ei suinkaan vaadita valintaa, vaan tieto mahdollisista tapahtumista ja tieto siitä kuinka usein ne voivat tapahtua. Nopan suhteen tämä on helppoa, koska jokainen noppaluku on yhtä todennäköinen. Voit tarkistaa mistä tahansa todennäköisyyttä käsittelevästä oppikirjasta, niin kaikissa niissä kerrotaan, että nopilla jokainen tulos on yhtä todennäköinen aina eli 1/6, jos kyse ei ole painotetusta nopasta, joka ei voi jäädä kylkiasentoo ja tämä on täysin riippumaton siitä, että valitsetko haluamasi tuloksen etukäteen vai et.

        Tämän tietää myös jokainen tätä palstaa lukeva, joten olen toisaalta tyytyväinen että kiemurtelet tämän faktan edessä, koska silloin jokainen näkee, että olet kykenemätön tunnustamaan totuutta, jotta voisit muka kiistää Enqvistin esimerkin oikeellisuuden. Mutta näemme lävitsesi. Sinäkin sisimmissäsi tiedät, aivan kuin JC, että jokaisen noppaluvun todennäköisyys tiedetään etukäteen ennen heittoa riippumatta siitä, valitaanko suotuisa tulos.

        "Jokaisella noppaluvulla on aivan samat mahdollisuudet toteutua, ja tämä aiheuttaa sen, että nopaheiton tulos, ilman valintaa, on aina yksi."

        Jokaisella nopanheitolla toki saadaan tulos, aivan kuin Enqvistin ohjeita noudattamalla saadaan rivi. Sen sijaan jokaisella nopanheitolla on mahdollisuus saada tulos, jonka todennäköisyys toteutua on 1/6, koska kaikki tulokset ovat yhtä mahdollisia.


      • asianharrastaja
        JC kirjoitti:

        "Mikä tahansa rivi toki kelpaa tuoksi tietyksi riviksi kunhan se on tuon arvonnan tulos. Muut rivit eivät kelpaa. Asia on harvinaisen selkeä."

        Viimeinkin. MInkä tahansa rivin todennäköisyys on 1, kuten siis E:n "tietyn rivinkin". Väite "tietyn rivin" synnyn äärimmäisestä epätodennäköisyydestä on siten valheellinen ja esimerkki pelkkää huijausta.

        En jaksa enää puuttua kirjoituksesi muihin epätarkkuuksiin. Kun E:n "tietty rivi" ja mikä tahansa rivi on todettu samaksi asiaksi, kysymys on ratkaistu. Asianharrastaja on varmasti samaa mieltä.

        Asia on loppuunkäsitelty.

        Kun kerran tarvitaan, tuossa on jo kauan sitten antamani vastaus:

        *****

        Kreationisteilla on tässä kohtaa kaksikin eri huijausta:

        "On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen."

        On huijausta väittää, ettei hyvin epätodennäköinen asia voisi kumminkin tapahtua. Niin myös sen tapahduttua väittää, että se itse asiassa ohjattiin tai määrättiin tapahtumaan sillä tavalla.

        Kummankin huijauksen perusidea on sekoittaa yhteen etu- ja jälkikikäteistodennäköisyydet. Sitähän Enqvist tuossa koettaa havainnollistaa.

        ***

        Minusta on ilmeistä, että Enqvist tarkoitti "tuolla rivillä" hänen ohjeistamassaan kokeessa muistiinmerkityksi tulevaa riviä, vaikka keskustelunne asiassa osoittaa, että selvemminkin sen olisi voinut sanoa. Aivan yhtä ilmeistä on, että todennäköisyysprosessin tuloksilla on erikseen etu- ja jälkikäteistodennäköisyydet; monivaiheisella (kuten esimerkki) jopa joka vaiheen jälkeen. Valmiin lopputuloksen jälkitodennäköisyys on yksi, vaikka esitodennäköisyys olisi kuinka pieni.


      • JC
        asianharrastaja kirjoitti:

        Kun kerran tarvitaan, tuossa on jo kauan sitten antamani vastaus:

        *****

        Kreationisteilla on tässä kohtaa kaksikin eri huijausta:

        "On huijausta väittää, että asia jonka todennäköisyys on 1, olisi hyvin epätodennäköinen."

        On huijausta väittää, ettei hyvin epätodennäköinen asia voisi kumminkin tapahtua. Niin myös sen tapahduttua väittää, että se itse asiassa ohjattiin tai määrättiin tapahtumaan sillä tavalla.

        Kummankin huijauksen perusidea on sekoittaa yhteen etu- ja jälkikikäteistodennäköisyydet. Sitähän Enqvist tuossa koettaa havainnollistaa.

        ***

        Minusta on ilmeistä, että Enqvist tarkoitti "tuolla rivillä" hänen ohjeistamassaan kokeessa muistiinmerkityksi tulevaa riviä, vaikka keskustelunne asiassa osoittaa, että selvemminkin sen olisi voinut sanoa. Aivan yhtä ilmeistä on, että todennäköisyysprosessin tuloksilla on erikseen etu- ja jälkikäteistodennäköisyydet; monivaiheisella (kuten esimerkki) jopa joka vaiheen jälkeen. Valmiin lopputuloksen jälkitodennäköisyys on yksi, vaikka esitodennäköisyys olisi kuinka pieni.

        "...selvemminkin sen olisi voinut sanoa."

        Lievästi sanottuna varovainen ilmaisu. Muutenkin kirjoitat valitettavan hämärästi ja lähinnä asian vierestä. Ymmärrän kuitenkin asemasi ja pyrkimyksesi olla hienotunteinen.

        Asia on joka tapauksessa ollut selvä jo alusta alkaen. Kuinka äärimmäisen epätodennäköinen asia voisi tapahtua joka ainoa kerta? Täysin järjetön ajatus.


      • noppasilla
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Termiä todennäköisyydet toteutua käytetään käytetään kun asia liittyy todennäköisyyksiin. Kolikkoa voidaan heittää muutenkin kuin satunnaistapahtumana."

        Aivan, mutta Enqvistin esimerkissä on selvästi kyse satunnaistapahtumasta ja hän kertoo todennäköisyydenkin millä saadaan juuri tuo rivi, joka toteutui, vaikka se on hänen ohjeistaankin laskettavissa.

        "Jos hyväksymme edeltäkäsin minkä tahansa rivin, niin meidän ei tarvitse käyttää todennäköisyyttä saadun rivin todennäköisyyden arvoimiseen, koska tiedämme että se on yksi."

        Tässä tapauksessa juuri tuon erittäin epätodennäköisen rivin ilmaantuminen on koko esimerkin pointti, joten vaikka meidän ei tarvitse sitä käyttää, tietysti tässä käytetään.

        "Enqvistin antamat ohjeet eivät täytä kriteeriä todennäköisyyteen vaan tietoon, että tulos vastaa 1, eli varmaa tapahtumaa rivineen."

        Ehei. Katsos kun jos juuri tuon tapahtuman todennäköisyys olisi yksi eli se olisi varma tapahtuma, tuloksena olisi aina juuri sama rivi. Nyt ei ole ja siksi tiedämme, että jokaisella rivillä on oma todennäköisyytensä.

        "Ellemme tee valintaa, niin todennäköisyys kriteerit eivät täyty, ja on tarpeetonta puhua todennäköisyyksistä."

        Eli sinä jätät tämän esimerkkini kommentoimatta, koska sinulla ei ole mitään selitystä sille, että miksi tulokset jakautuvat tasaisesti, jos kyse ei olisi todennäköisyyksistä. Sekin alkaa jo lähennellä valehtelua.

        "Jos valintaa ei tehdä, ei voida puhua että todennäköisyyslaksu on pielessä, koska edellytettään valintaa todennäköisyyden laskentaan."

        Toki voidaan, valinnalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Todennäköisyyden laskentaan ei suinkaan vaadita valintaa, vaan tieto mahdollisista tapahtumista ja tieto siitä kuinka usein ne voivat tapahtua. Nopan suhteen tämä on helppoa, koska jokainen noppaluku on yhtä todennäköinen. Voit tarkistaa mistä tahansa todennäköisyyttä käsittelevästä oppikirjasta, niin kaikissa niissä kerrotaan, että nopilla jokainen tulos on yhtä todennäköinen aina eli 1/6, jos kyse ei ole painotetusta nopasta, joka ei voi jäädä kylkiasentoo ja tämä on täysin riippumaton siitä, että valitsetko haluamasi tuloksen etukäteen vai et.

        Tämän tietää myös jokainen tätä palstaa lukeva, joten olen toisaalta tyytyväinen että kiemurtelet tämän faktan edessä, koska silloin jokainen näkee, että olet kykenemätön tunnustamaan totuutta, jotta voisit muka kiistää Enqvistin esimerkin oikeellisuuden. Mutta näemme lävitsesi. Sinäkin sisimmissäsi tiedät, aivan kuin JC, että jokaisen noppaluvun todennäköisyys tiedetään etukäteen ennen heittoa riippumatta siitä, valitaanko suotuisa tulos.

        "Jokaisella noppaluvulla on aivan samat mahdollisuudet toteutua, ja tämä aiheuttaa sen, että nopaheiton tulos, ilman valintaa, on aina yksi."

        Jokaisella nopanheitolla toki saadaan tulos, aivan kuin Enqvistin ohjeita noudattamalla saadaan rivi. Sen sijaan jokaisella nopanheitolla on mahdollisuus saada tulos, jonka todennäköisyys toteutua on 1/6, koska kaikki tulokset ovat yhtä mahdollisia.

        "Toki voidaan, valinnalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Todennäköisyyden laskentaan ei suinkaan vaadita valintaa, vaan tieto mahdollisista tapahtumista ja tieto siitä kuinka usein ne voivat tapahtua. Nopan suhteen tämä on helppoa, koska jokainen noppaluku on yhtä todennäköinen. Voit tarkistaa mistä tahansa todennäköisyyttä käsittelevästä oppikirjasta, niin kaikissa niissä kerrotaan, että nopilla jokainen tulos on yhtä todennäköinen aina eli 1/6, jos kyse ei ole painotetusta nopasta, joka ei voi jäädä kylkiasentoo ja tämä on täysin riippumaton siitä, että valitsetko haluamasi tuloksen etukäteen vai et."

        No, ei näytä hyvin yksinkertainen asia valkenevan. Olet varmaan tietoinen kaavasta, josta todennäköisyys lasketaan. Jos sijoitat kaavaan, nopan heitossa, oikeille paikoille, yhden valitun ja kaikki muut mahdollisuudet, joita on 6, saat laskun muotoon 1/6. Jos et tee tuota yhden valintaa, vaan sallit kaikki mahdollisuudet, saat laskun muotoon 6/6, jota saat todennäkösyyden 1.


      • noppasilla kirjoitti:

        "Toki voidaan, valinnalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Todennäköisyyden laskentaan ei suinkaan vaadita valintaa, vaan tieto mahdollisista tapahtumista ja tieto siitä kuinka usein ne voivat tapahtua. Nopan suhteen tämä on helppoa, koska jokainen noppaluku on yhtä todennäköinen. Voit tarkistaa mistä tahansa todennäköisyyttä käsittelevästä oppikirjasta, niin kaikissa niissä kerrotaan, että nopilla jokainen tulos on yhtä todennäköinen aina eli 1/6, jos kyse ei ole painotetusta nopasta, joka ei voi jäädä kylkiasentoo ja tämä on täysin riippumaton siitä, että valitsetko haluamasi tuloksen etukäteen vai et."

        No, ei näytä hyvin yksinkertainen asia valkenevan. Olet varmaan tietoinen kaavasta, josta todennäköisyys lasketaan. Jos sijoitat kaavaan, nopan heitossa, oikeille paikoille, yhden valitun ja kaikki muut mahdollisuudet, joita on 6, saat laskun muotoon 1/6. Jos et tee tuota yhden valintaa, vaan sallit kaikki mahdollisuudet, saat laskun muotoon 6/6, jota saat todennäkösyyden 1.

        "No, ei näytä hyvin yksinkertainen asia valkenevan. Olet varmaan tietoinen kaavasta, josta todennäköisyys lasketaan. Jos sijoitat kaavaan, nopan heitossa, oikeille paikoille, yhden valitun ja kaikki muut mahdollisuudet, joita on 6, saat laskun muotoon 1/6. Jos et tee tuota yhden valintaa, vaan sallit kaikki mahdollisuudet, saat laskun muotoon 6/6, jota saat todennäkösyyden 1."

        Huoh. No katsotaanpa:

        "Nopanheiton kaikkien alkeistapausten joukko on {1,2,3,4,5,6}, koska tulos voi olla mikä tahansa näistä kuudesta silmäluvusta ja koska TN(nopanheitossa tulee jokin silmäluku 1 … 6) = 1."

        Kaava siis menee näin:

        (TN(1) TN(2) TN(3) TN(4) TN(5) TN(6)) / 6

        Ja kun sijoitamme kaavaan jokaisen noppaluvun todennäköisyyden, saamme todennäköisyyden sille, että saamme rivin:

        (1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6) / 6 = 6 / 6 = 1.

        Kuten huomaat, jokaisella alkeistapauksella eli noppaluvulla on kaavassa oma todennäköisyytensä toteutua, aivan kuin Enqvistin esimerkissä jokaisella rivillä on oma todennäköisyytensä toteutua.


      • moloch_horridus kirjoitti:

        "No, ei näytä hyvin yksinkertainen asia valkenevan. Olet varmaan tietoinen kaavasta, josta todennäköisyys lasketaan. Jos sijoitat kaavaan, nopan heitossa, oikeille paikoille, yhden valitun ja kaikki muut mahdollisuudet, joita on 6, saat laskun muotoon 1/6. Jos et tee tuota yhden valintaa, vaan sallit kaikki mahdollisuudet, saat laskun muotoon 6/6, jota saat todennäkösyyden 1."

        Huoh. No katsotaanpa:

        "Nopanheiton kaikkien alkeistapausten joukko on {1,2,3,4,5,6}, koska tulos voi olla mikä tahansa näistä kuudesta silmäluvusta ja koska TN(nopanheitossa tulee jokin silmäluku 1 … 6) = 1."

        Kaava siis menee näin:

        (TN(1) TN(2) TN(3) TN(4) TN(5) TN(6)) / 6

        Ja kun sijoitamme kaavaan jokaisen noppaluvun todennäköisyyden, saamme todennäköisyyden sille, että saamme rivin:

        (1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6) / 6 = 6 / 6 = 1.

        Kuten huomaat, jokaisella alkeistapauksella eli noppaluvulla on kaavassa oma todennäköisyytensä toteutua, aivan kuin Enqvistin esimerkissä jokaisella rivillä on oma todennäköisyytensä toteutua.

        Haha. Olisi pitänyt juoda aamukahvi ja tarkistaa kaavani, ennen kuin lähetin sen:

        Tässä se oikein: (TN(1) TN(2) TN(3) TN(4) TN(5) TN(6)) = 1

        1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 = 1.


      • asianharrastaja
        JC kirjoitti:

        "...selvemminkin sen olisi voinut sanoa."

        Lievästi sanottuna varovainen ilmaisu. Muutenkin kirjoitat valitettavan hämärästi ja lähinnä asian vierestä. Ymmärrän kuitenkin asemasi ja pyrkimyksesi olla hienotunteinen.

        Asia on joka tapauksessa ollut selvä jo alusta alkaen. Kuinka äärimmäisen epätodennäköinen asia voisi tapahtua joka ainoa kerta? Täysin järjetön ajatus.

        Taisi selvitä, missä ajatuksesi harhautuu:

        "Kuinka äärimmäisen epätodennäköinen asia voisi tapahtua joka ainoa kerta? Täysin järjetön ajatus."

        Asia (jonkin sattumisen tulos) voi olla "äärimmäisen epätodennäköinen" silloin, kun sattumisen tulokselle on paljon vaihtoehtoja. Ennakkotodennäköisyys sille, että jokin (=mikä tahansa) niistä sattuu on 100 %, ja pieni positiivinen (sattumisen sisällöstä riippuva) luku sille, että yksi (=tarkoin määritelty) sattuu. Jälkitodennäköisyys sille, että todella sattunut vaihtoehto sattui on 100 % ja muiden vaihtoehtojen sattumiselle sillä kertaa nolla.

        Kuten huomaat, täysin järjettömäksi sanomasi ajatus onkin järjetön, mutta vain oma virheellinen kuvitelmasi siitä, mitä keskustelussa on sanottu. Tai mitä Enqvist tarkoitti.


      • Apo-Calypso
        JC kirjoitti:

        "...selvemminkin sen olisi voinut sanoa."

        Lievästi sanottuna varovainen ilmaisu. Muutenkin kirjoitat valitettavan hämärästi ja lähinnä asian vierestä. Ymmärrän kuitenkin asemasi ja pyrkimyksesi olla hienotunteinen.

        Asia on joka tapauksessa ollut selvä jo alusta alkaen. Kuinka äärimmäisen epätodennäköinen asia voisi tapahtua joka ainoa kerta? Täysin järjetön ajatus.

        "Kuinka äärimmäisen epätodennäköinen asia voisi tapahtua joka ainoa kerta? Täysin järjetön ajatus. "

        Valitsepa 100 kertaa täysin mielivaltaisesti yksi rationaaliluku (tai irrationaaliluku) välillä 0.0 ... 1.0. Huomaat, että toteutit juuri 100 kertaa
        tapahtuman, jonka todennäköisyys on tasan 0.

        Olet tollo.


      • JC
        Apo-Calypso kirjoitti:

        "Kuinka äärimmäisen epätodennäköinen asia voisi tapahtua joka ainoa kerta? Täysin järjetön ajatus. "

        Valitsepa 100 kertaa täysin mielivaltaisesti yksi rationaaliluku (tai irrationaaliluku) välillä 0.0 ... 1.0. Huomaat, että toteutit juuri 100 kertaa
        tapahtuman, jonka todennäköisyys on tasan 0.

        Olet tollo.

        Apo, kirjoituksesi osoittaa, että järkesi ei yksinkertaisesti riitä tällaisiin kysymyksiin. Silti en syytä tai solvaa sinua sen johdosta, koska et asialle mitään voi.

        "Valitsepa 100 kertaa täysin mielivaltaisesti yksi rationaaliluku (tai irrationaaliluku) välillä 0.0 ... 1.0. Huomaat, että toteutit juuri 100 kertaa
        tapahtuman, jonka todennäköisyys on tasan 0."

        Kun olen suorittanut yksittäisen valintani, tuon tapahtuman todennäköisyys on 1. Sadan valinnan jälkeen huomaat, että toteutin juuri 100 kertaa tapahtuman, jonka todennäköisyys on tasan 1.


      • JC
        asianharrastaja kirjoitti:

        Taisi selvitä, missä ajatuksesi harhautuu:

        "Kuinka äärimmäisen epätodennäköinen asia voisi tapahtua joka ainoa kerta? Täysin järjetön ajatus."

        Asia (jonkin sattumisen tulos) voi olla "äärimmäisen epätodennäköinen" silloin, kun sattumisen tulokselle on paljon vaihtoehtoja. Ennakkotodennäköisyys sille, että jokin (=mikä tahansa) niistä sattuu on 100 %, ja pieni positiivinen (sattumisen sisällöstä riippuva) luku sille, että yksi (=tarkoin määritelty) sattuu. Jälkitodennäköisyys sille, että todella sattunut vaihtoehto sattui on 100 % ja muiden vaihtoehtojen sattumiselle sillä kertaa nolla.

        Kuten huomaat, täysin järjettömäksi sanomasi ajatus onkin järjetön, mutta vain oma virheellinen kuvitelmasi siitä, mitä keskustelussa on sanottu. Tai mitä Enqvist tarkoitti.

        "Asia (jonkin sattumisen tulos) voi olla "äärimmäisen epätodennäköinen" silloin, kun sattumisen tulokselle on paljon vaihtoehtoja. Ennakkotodennäköisyys sille, että jokin (=mikä tahansa) niistä sattuu on 100 %, ja pieni positiivinen (sattumisen sisällöstä riippuva) luku sille, että yksi (=tarkoin määritelty) sattuu. Jälkitodennäköisyys sille, että todella sattunut vaihtoehto sattui on 100 % ja muiden vaihtoehtojen sattumiselle sillä kertaa nolla."

        Aivan oikein, mutta pelkkää triviaalia todennäköisyyslaskentoa.

        "Kuten huomaat, täysin järjettömäksi sanomasi ajatus onkin järjetön, mutta vain oma virheellinen kuvitelmasi siitä, mitä keskustelussa on sanottu. Tai mitä Enqvist tarkoitti."

        Kun toistetaan E:n esimerkkiä, saadaan äärimmäisen epätodennäköinen "tulos" joka ainoa kerta. Tätä hän kutsuu tuloksen valmistuttua, varmasti joka kerta, nimellä "juuri tuo rivi". Se on lähinnä mieletöntä, se ei tarkoita mitään.

        Tietenkin "huomaan" asian järjettömyyden, koska itse toin sen esiin. Se on E:n esimerkin ainoa järkevä tulkinta. Yrität kiemurrella vielä lopuksi sekoittaaksesi asiaa, vaikka juuri tunnustit olevasi kanssani samaa mieltä. Umpikiero E nimitti "juuri tuota jonoa" lopuksi vielä nimellä "ihme", lainausmerkit hänen.


      • asianharrastaja
        JC kirjoitti:

        "Asia (jonkin sattumisen tulos) voi olla "äärimmäisen epätodennäköinen" silloin, kun sattumisen tulokselle on paljon vaihtoehtoja. Ennakkotodennäköisyys sille, että jokin (=mikä tahansa) niistä sattuu on 100 %, ja pieni positiivinen (sattumisen sisällöstä riippuva) luku sille, että yksi (=tarkoin määritelty) sattuu. Jälkitodennäköisyys sille, että todella sattunut vaihtoehto sattui on 100 % ja muiden vaihtoehtojen sattumiselle sillä kertaa nolla."

        Aivan oikein, mutta pelkkää triviaalia todennäköisyyslaskentoa.

        "Kuten huomaat, täysin järjettömäksi sanomasi ajatus onkin järjetön, mutta vain oma virheellinen kuvitelmasi siitä, mitä keskustelussa on sanottu. Tai mitä Enqvist tarkoitti."

        Kun toistetaan E:n esimerkkiä, saadaan äärimmäisen epätodennäköinen "tulos" joka ainoa kerta. Tätä hän kutsuu tuloksen valmistuttua, varmasti joka kerta, nimellä "juuri tuo rivi". Se on lähinnä mieletöntä, se ei tarkoita mitään.

        Tietenkin "huomaan" asian järjettömyyden, koska itse toin sen esiin. Se on E:n esimerkin ainoa järkevä tulkinta. Yrität kiemurrella vielä lopuksi sekoittaaksesi asiaa, vaikka juuri tunnustit olevasi kanssani samaa mieltä. Umpikiero E nimitti "juuri tuota jonoa" lopuksi vielä nimellä "ihme", lainausmerkit hänen.

        Järjettömäksi sanomani ajatuksesi oli juuri tämä

        "Se on E:n esimerkin ainoa järkevä tulkinta."

        Tuon esimerkin lukeneena tulkitsin sen toisin kuin sinä, enkä myönnä tulkintaani järjettömäksi. Eikä myönnä moni muukaan sen samoin tulkinnut.

        "Kaikki on ihan hulluja", kiljui poikani pienenä kiukunpuuskassaan.


      • Apo-Calypso
        JC kirjoitti:

        Apo, kirjoituksesi osoittaa, että järkesi ei yksinkertaisesti riitä tällaisiin kysymyksiin. Silti en syytä tai solvaa sinua sen johdosta, koska et asialle mitään voi.

        "Valitsepa 100 kertaa täysin mielivaltaisesti yksi rationaaliluku (tai irrationaaliluku) välillä 0.0 ... 1.0. Huomaat, että toteutit juuri 100 kertaa
        tapahtuman, jonka todennäköisyys on tasan 0."

        Kun olen suorittanut yksittäisen valintani, tuon tapahtuman todennäköisyys on 1. Sadan valinnan jälkeen huomaat, että toteutin juuri 100 kertaa tapahtuman, jonka todennäköisyys on tasan 1.

        "Kun olen suorittanut yksittäisen valintani, tuon tapahtuman todennäköisyys on 1."

        Mutta kun et ole vielä suorittanut tuota valintaa, niin mikä oikeaan osumisen todennäköisyys on? (Vastaus: tasan 0).

        Olet täydellisen tyhjäpäinen tollo, joka ei ymmärrä todennäköisyyslaskennasta yhtään mitään, kaikkein vähiten a-priori ja a-posteriori todennäköisyyksistä.


      • JC kirjoitti:

        Apo, kirjoituksesi osoittaa, että järkesi ei yksinkertaisesti riitä tällaisiin kysymyksiin. Silti en syytä tai solvaa sinua sen johdosta, koska et asialle mitään voi.

        "Valitsepa 100 kertaa täysin mielivaltaisesti yksi rationaaliluku (tai irrationaaliluku) välillä 0.0 ... 1.0. Huomaat, että toteutit juuri 100 kertaa
        tapahtuman, jonka todennäköisyys on tasan 0."

        Kun olen suorittanut yksittäisen valintani, tuon tapahtuman todennäköisyys on 1. Sadan valinnan jälkeen huomaat, että toteutin juuri 100 kertaa tapahtuman, jonka todennäköisyys on tasan 1.

        "Apo, kirjoituksesi osoittaa, että järkesi ei yksinkertaisesti riitä tällaisiin kysymyksiin. Silti en syytä tai solvaa sinua sen johdosta, koska et asialle mitään voi."

        Kerropas sinä, kun sinun järkesi riittää ja esiinnyt rehellisenä uskovana, että tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta, kun nopassa on kuusi tahkoa ja jokainen niistä on yhtä todennäköinen.

        Samalla voitkin vastata yksinkertaiseen kysymykseen, joka vahingossa jäi sinulta huomaamatta, että kun piillä on kymmenjärjestelmässä todettu olevan päättymätön desimaalikehitelmä, niin onko kymmenjärjestelmällä mahdollista ilmaista sen tarkka arvo vai eikö se ole mahdollista siksi, että tuo desimaalikehitelmä ei pääty koskaan?


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Apo, kirjoituksesi osoittaa, että järkesi ei yksinkertaisesti riitä tällaisiin kysymyksiin. Silti en syytä tai solvaa sinua sen johdosta, koska et asialle mitään voi."

        Kerropas sinä, kun sinun järkesi riittää ja esiinnyt rehellisenä uskovana, että tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta, kun nopassa on kuusi tahkoa ja jokainen niistä on yhtä todennäköinen.

        Samalla voitkin vastata yksinkertaiseen kysymykseen, joka vahingossa jäi sinulta huomaamatta, että kun piillä on kymmenjärjestelmässä todettu olevan päättymätön desimaalikehitelmä, niin onko kymmenjärjestelmällä mahdollista ilmaista sen tarkka arvo vai eikö se ole mahdollista siksi, että tuo desimaalikehitelmä ei pääty koskaan?

        "Kerropas sinä, kun sinun järkesi riittää ja esiinnyt rehellisenä uskovana, että tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta, kun nopassa on kuusi tahkoa ja jokainen niistä on yhtä todennäköinen."

        1 Tulos syntyy todennäköisyydellä 1 nopanheitossa, valinnat eivät siihen vaikuta.
        2 Eri silmäluvut esiintyvät tuloksessa, kukin todennäköisyydellä 1/6.
        3 Jos suotuisaa tapausta ei valita, nopanheitto on tarpeeton, koska realisoituvalla silmäluvulla ei ole merkitystä.
        4 Syntyy eri silmälukuja todennäköisyydellä 1 jos noppaa kuitenkin heitetään. Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään.
        5 Jos ei ole suotuisaa tapausta eikä nopanheittoa, jäljelle jää eri silmälukujen esiintymistodennäköisyys, ei muuta. Se tiedetään jo ennestään.
        6 Suotuisan tapauksen todennäköisyys ilman arvontaa ei tarkoita mitään.

        Kohdat 1- 5 selittävät E:n esimerkin. Kun jätetään kolikonheitto tarpeettomana tekemättä ja ylöskirjaamatta kiero viittaus "juuri tuo rivi" paljastuu mielettömäksi, koska mitään riviä ei ole. Jäljelle jää enintään yksittäisen kolikkojonon esiintymistodennäköisyys, ei reaalimaailman tapahtumaa. Pelkkää matematiikkaa, ei muuta.

        Yritin yllä kirjoittaa selvästi. Esim. sana tulos on hieman ongelmallinen. Mielestäni mahdollisuus tai todennäköisyys esiintyä sopii ennen/ilman tapahtumaa kirjoittamiseen, tulos tapahtuman/arvonnan jälkeiseen aikaan. Asianharrastaja aiemmin korosti aivan oikein tarkan muotoilun tärkeyttä todennäköisyyksiä määritettäessä.

        Huomasin kyllä piitä koskevan kysymyksesi. Ajauduin syviin mietteisiin. Palaan siihen myöhemmin ja lupaan vastata siihen yhtä selvästi kuin asianharrastaja on aiemmin kirjoittanut tässä ketjussa.


      • JC
        Apo-Calypso kirjoitti:

        "Kun olen suorittanut yksittäisen valintani, tuon tapahtuman todennäköisyys on 1."

        Mutta kun et ole vielä suorittanut tuota valintaa, niin mikä oikeaan osumisen todennäköisyys on? (Vastaus: tasan 0).

        Olet täydellisen tyhjäpäinen tollo, joka ei ymmärrä todennäköisyyslaskennasta yhtään mitään, kaikkein vähiten a-priori ja a-posteriori todennäköisyyksistä.

        "Mutta kun et ole vielä suorittanut tuota valintaa, niin mikä oikeaan osumisen todennäköisyys on? (Vastaus: tasan 0)."

        "Olet täydellisen tyhjäpäinen tollo, joka ei ymmärrä todennäköisyyslaskennasta yhtään mitään, kaikkein vähiten a-priori ja a-posteriori todennäköisyyksistä."

        Harvinaisen hupaisa viesti, monellakin tapaa. Viestisi sisältö on aivan outo, tuskin ymmärrät sitä itsekään. Loppuarviosi on naurettava, kirjaimellisesti.


      • JC
        asianharrastaja kirjoitti:

        Järjettömäksi sanomani ajatuksesi oli juuri tämä

        "Se on E:n esimerkin ainoa järkevä tulkinta."

        Tuon esimerkin lukeneena tulkitsin sen toisin kuin sinä, enkä myönnä tulkintaani järjettömäksi. Eikä myönnä moni muukaan sen samoin tulkinnut.

        "Kaikki on ihan hulluja", kiljui poikani pienenä kiukunpuuskassaan.

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Varsin yksiselitteisesti kirjoitettu. Muistiin merkintä tulee valmiiksi vasta arvonnan valmistuttua. Siis sen jälkeen. Tämän jälkeen E nimittää ylöskirjattua jonoa nimellä "juuri tuo jono". Sen jälkeen E antaa tapahtumalle todennäköisyyden.

        Tulkintani on siis, että E nimittää vasta kolikonheiton jälkeen saatua jonoa nimellä "juuri tuo jono" ja antaa sen saamiselle minimaalisen todennäköisyyden. Tämä on huijausta. ja on järjetöntä ottaa sitä todesta.

        Esitä siis oma tulkintasi, minulle se on jäänyt vielä epäselväksi.


      • kunnia asia
        JC kirjoitti:

        "Mutta kun et ole vielä suorittanut tuota valintaa, niin mikä oikeaan osumisen todennäköisyys on? (Vastaus: tasan 0)."

        "Olet täydellisen tyhjäpäinen tollo, joka ei ymmärrä todennäköisyyslaskennasta yhtään mitään, kaikkein vähiten a-priori ja a-posteriori todennäköisyyksistä."

        Harvinaisen hupaisa viesti, monellakin tapaa. Viestisi sisältö on aivan outo, tuskin ymmärrät sitä itsekään. Loppuarviosi on naurettava, kirjaimellisesti.

        Apon kirjoitus: "Valitsepa 100 kertaa täysin mielivaltaisesti yksi rationaaliluku (tai irrationaaliluku) välillä 0.0 ... 1.0. Huomaat, että toteutit juuri 100 kertaa
        tapahtuman, jonka todennäköisyys on tasan 0."

        Apon kirjoitus: "Mutta kun et ole vielä suorittanut tuota valintaa, niin mikä oikeaan osumisen todennäköisyys on? (Vastaus: tasan 0)."

        Ensin Apo väittää, että toteutit ja jälkimmäisessä, että et!

        Eli, Apo on tehnyt virheen, ekassa, väittäessään, että todenäkösyys on nolla, vaikka oikea vastaus on, niinkuin mainitsit 1, eikä kunnia anna myötää sitä. Kuka määrittelisi itsensä tolloksi omilla määreillä?


      • asianharrastaja
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Apo, kirjoituksesi osoittaa, että järkesi ei yksinkertaisesti riitä tällaisiin kysymyksiin. Silti en syytä tai solvaa sinua sen johdosta, koska et asialle mitään voi."

        Kerropas sinä, kun sinun järkesi riittää ja esiinnyt rehellisenä uskovana, että tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta, kun nopassa on kuusi tahkoa ja jokainen niistä on yhtä todennäköinen.

        Samalla voitkin vastata yksinkertaiseen kysymykseen, joka vahingossa jäi sinulta huomaamatta, että kun piillä on kymmenjärjestelmässä todettu olevan päättymätön desimaalikehitelmä, niin onko kymmenjärjestelmällä mahdollista ilmaista sen tarkka arvo vai eikö se ole mahdollista siksi, että tuo desimaalikehitelmä ei pääty koskaan?

        Vaikka nopanheiton todennäköisyydet ovatkin helpohkoja, ei olisi kannattanut haarauttaa keskusteluja lukujen valintaan, jonka logiikka on paljon kiharaisempi (Rucker: Mieli ja äärettömyys).

        JC on toki väärässä ,jos väittää, ennakkovalinnan olevan jotenkin olennaista nopanheitossa. Voihan niitä heitellä vaikkapa kokeillakseen, miten rehellinen noppa on silmälukutilastojen valossa.


      • JC kirjoitti:

        "Kerropas sinä, kun sinun järkesi riittää ja esiinnyt rehellisenä uskovana, että tiedämmekö nopanheiton tuloksen todennäköisyyden ennen heittoa, vaikka emme valitsisi suotuisaa tapausta, kun nopassa on kuusi tahkoa ja jokainen niistä on yhtä todennäköinen."

        1 Tulos syntyy todennäköisyydellä 1 nopanheitossa, valinnat eivät siihen vaikuta.
        2 Eri silmäluvut esiintyvät tuloksessa, kukin todennäköisyydellä 1/6.
        3 Jos suotuisaa tapausta ei valita, nopanheitto on tarpeeton, koska realisoituvalla silmäluvulla ei ole merkitystä.
        4 Syntyy eri silmälukuja todennäköisyydellä 1 jos noppaa kuitenkin heitetään. Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään.
        5 Jos ei ole suotuisaa tapausta eikä nopanheittoa, jäljelle jää eri silmälukujen esiintymistodennäköisyys, ei muuta. Se tiedetään jo ennestään.
        6 Suotuisan tapauksen todennäköisyys ilman arvontaa ei tarkoita mitään.

        Kohdat 1- 5 selittävät E:n esimerkin. Kun jätetään kolikonheitto tarpeettomana tekemättä ja ylöskirjaamatta kiero viittaus "juuri tuo rivi" paljastuu mielettömäksi, koska mitään riviä ei ole. Jäljelle jää enintään yksittäisen kolikkojonon esiintymistodennäköisyys, ei reaalimaailman tapahtumaa. Pelkkää matematiikkaa, ei muuta.

        Yritin yllä kirjoittaa selvästi. Esim. sana tulos on hieman ongelmallinen. Mielestäni mahdollisuus tai todennäköisyys esiintyä sopii ennen/ilman tapahtumaa kirjoittamiseen, tulos tapahtuman/arvonnan jälkeiseen aikaan. Asianharrastaja aiemmin korosti aivan oikein tarkan muotoilun tärkeyttä todennäköisyyksiä määritettäessä.

        Huomasin kyllä piitä koskevan kysymyksesi. Ajauduin syviin mietteisiin. Palaan siihen myöhemmin ja lupaan vastata siihen yhtä selvästi kuin asianharrastaja on aiemmin kirjoittanut tässä ketjussa.

        "Eri silmäluvut esiintyvät tuloksessa, kukin todennäköisyydellä 1/6."

        "Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään."

        "Jos ei ole suotuisaa tapausta eikä nopanheittoa, jäljelle jää eri silmälukujen esiintymistodennäköisyys, ei muuta. Se tiedetään jo ennestään."

        Poimin tajunnanvirrastasi oleelliset minua kiinnostavat totuudet, joiden puristaminen sinusta kannatti, koska nyt voimme soveltaa tuota tietoa Enqvistin esimerkkiin ja todeta, että aivan samoin kuin tiedämme arpakuution noppalukujen todennäköisyydet etukäteen ilman suotuisan tapauksen valintaa, tiedämme siinä tulevan rivin todennäköisyyden ja näin tuo hänen esimerkkinsä on validi ja voimme päättää tämän keskustelun.

        "Huomasin kyllä piitä koskevan kysymyksesi. Ajauduin syviin mietteisiin. Palaan siihen myöhemmin ja lupaan vastata siihen yhtä selvästi kuin asianharrastaja on aiemmin kirjoittanut tässä ketjussa."

        Asiahan on aivan yksinkertainen ja selvä, kun kerroit jo tietäväsi, että pii on irrationaaliluku ja transsedenttiluku. Wikipedia:

        "Irrationaaliluku on matematiikassa reaaliluku, jota ei voi esittää kahden kokonaisluvun suhteena, rationaalilukuna (m/n), jossa m ja n ovat kokonaislukuja."

        "Irrationaaliluvun pääominaisuus on se, ettei sitä voida esittää päättyvänä tai jaksollisena desimaalilukuna."

        "Transsendenttiluku (myös transkendenttiluku) on reaali- tai kompleksiluku, joka ei ole algebrallinen luku.

        Transsendenttisia ovat siis kaikki ne luvut, jotka eivät toteuta mitään kokonaiskertoimista polynomiyhtälöä (jossa vähintään yksi polynomin kertoimista eroaa nollasta)."

        Älä yritä kehittää uutta matematiikkaa tyyliin Möttöskä, vaan vastaa vain rehellisesti yksinkertaiseen kysymykseen, vaikka uskonveljesi saavatkin hieman nokilleen.


      • samoin Enqvist
        asianharrastaja kirjoitti:

        Vaikka nopanheiton todennäköisyydet ovatkin helpohkoja, ei olisi kannattanut haarauttaa keskusteluja lukujen valintaan, jonka logiikka on paljon kiharaisempi (Rucker: Mieli ja äärettömyys).

        JC on toki väärässä ,jos väittää, ennakkovalinnan olevan jotenkin olennaista nopanheitossa. Voihan niitä heitellä vaikkapa kokeillakseen, miten rehellinen noppa on silmälukutilastojen valossa.

        "Voihan niitä heitellä vaikkapa kokeillakseen, miten rehellinen noppa on silmälukutilastojen valossa."

        Voihan Enqvistkin kokeilla, miten rehellinen kolikonheitto on kruuna/klaava tilastojen valossa!


      • asianharrastaja
        JC kirjoitti:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui tiedän nenänne edessä."

        Varsin yksiselitteisesti kirjoitettu. Muistiin merkintä tulee valmiiksi vasta arvonnan valmistuttua. Siis sen jälkeen. Tämän jälkeen E nimittää ylöskirjattua jonoa nimellä "juuri tuo jono". Sen jälkeen E antaa tapahtumalle todennäköisyyden.

        Tulkintani on siis, että E nimittää vasta kolikonheiton jälkeen saatua jonoa nimellä "juuri tuo jono" ja antaa sen saamiselle minimaalisen todennäköisyyden. Tämä on huijausta. ja on järjetöntä ottaa sitä todesta.

        Esitä siis oma tulkintasi, minulle se on jäänyt vielä epäselväksi.

        Tässä kohtaa Enqvist siis vasta ohjeistaa ja kukaan ei vielä heitä kolikkoa:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys [nyt] sille, että saitte [sitten kun heittelitte] juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui [sitä mukaa kun heittelitte] tiedän nenänne edessä."

        Olen merkinnyt hakasulkuihin asian yksikäsitteiseksi tekevät täydennykset.Minusta viestin voi ilmankin niitä helposti ymmärtää samoin kuin niiden kanssa. Kaksi pikkumuutosta tekstiin tekisi ne tarpeettomiksi.

        - saitte --> tulette saamaan
        - tapahtui --> tulee tapahtumaan

        Paljon Enqvistiä lukeneena olen aivan varma hänen tarkoituksestaan. Ymmärrän myös syyt, joiden takia haluat sitä vääristellä.


      • miten?
        asianharrastaja kirjoitti:

        Tässä kohtaa Enqvist siis vasta ohjeistaa ja kukaan ei vielä heitä kolikkoa:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys [nyt] sille, että saitte [sitten kun heittelitte] juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui [sitä mukaa kun heittelitte] tiedän nenänne edessä."

        Olen merkinnyt hakasulkuihin asian yksikäsitteiseksi tekevät täydennykset.Minusta viestin voi ilmankin niitä helposti ymmärtää samoin kuin niiden kanssa. Kaksi pikkumuutosta tekstiin tekisi ne tarpeettomiksi.

        - saitte --> tulette saamaan
        - tapahtui --> tulee tapahtumaan

        Paljon Enqvistiä lukeneena olen aivan varma hänen tarkoituksestaan. Ymmärrän myös syyt, joiden takia haluat sitä vääristellä.

        Tässä kohtaa Enqvist siis vasta ohjeistaa ja kukaan ei vielä heitä kolikkoa:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin."

        Kuule, kerro minulle, miten saatujen kruunujen ja klaavojen jonon voi merkitä muistiin ilman kolikon heittämistä?


      • asianharrastaja
        miten? kirjoitti:

        Tässä kohtaa Enqvist siis vasta ohjeistaa ja kukaan ei vielä heitä kolikkoa:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin."

        Kuule, kerro minulle, miten saatujen kruunujen ja klaavojen jonon voi merkitä muistiin ilman kolikon heittämistä?

        Luepa tarkemmin jo kirjoittamani.

        Ohjeita heittämisestä ja kuvauksia sen tekemisestä voi mainiosti kirjoittaa paperille ilman heittämistä. Vaikka ohjeissa käskettäisiin kirjoittaakin jotakin sitten myöhemmin heittämisen aikana.

        Jos et vieläkään tajua, voit luvallani lakata yrittämästä.


      • Enqvistin olkiukko
        asianharrastaja kirjoitti:

        Luepa tarkemmin jo kirjoittamani.

        Ohjeita heittämisestä ja kuvauksia sen tekemisestä voi mainiosti kirjoittaa paperille ilman heittämistä. Vaikka ohjeissa käskettäisiin kirjoittaakin jotakin sitten myöhemmin heittämisen aikana.

        Jos et vieläkään tajua, voit luvallani lakata yrittämästä.

        "Ohjeita heittämisestä ja kuvauksia sen tekemisestä voi mainiosti kirjoittaa paperille ilman heittämistä. Vaikka ohjeissa käskettäisiin kirjoittaakin jotakin sitten myöhemmin heittämisen aikana."

        Niin voi, mutta et voi käyttää ohjetta vertailukohteena saadulle riville. Kun väitettään yhden suhde johonkin, olisi ennen heittoa pitänyt määrittää tämä yksi. Toki voit kuvitella, että juuri tuo jono vastaisi edeltä määriteltyä, mutta et voi näyttää toteen, että näin olisi.

        Enqvistin ohjeet eivät täytä yhden suhde triljoonaa triljoonaa todennäköisyyden laskemiselle vaadittuja edellytyksiä, koska tuota yhtä ei ole määritelty ennen kolikonhettoa, vaan vasta heiton jälkeen.


      • asianharrastaja
        Enqvistin olkiukko kirjoitti:

        "Ohjeita heittämisestä ja kuvauksia sen tekemisestä voi mainiosti kirjoittaa paperille ilman heittämistä. Vaikka ohjeissa käskettäisiin kirjoittaakin jotakin sitten myöhemmin heittämisen aikana."

        Niin voi, mutta et voi käyttää ohjetta vertailukohteena saadulle riville. Kun väitettään yhden suhde johonkin, olisi ennen heittoa pitänyt määrittää tämä yksi. Toki voit kuvitella, että juuri tuo jono vastaisi edeltä määriteltyä, mutta et voi näyttää toteen, että näin olisi.

        Enqvistin ohjeet eivät täytä yhden suhde triljoonaa triljoonaa todennäköisyyden laskemiselle vaadittuja edellytyksiä, koska tuota yhtä ei ole määritelty ennen kolikonhettoa, vaan vasta heiton jälkeen.

        Ymmärrys hoi.

        "..koska tuota yhtä ei ole määritelty ennen kolikonhettoa, vaan vasta heiton jälkeen."

        Rivi on riittävästi määritelty sanomalla, että kolikonheittoja on 100. Siis miksi?

        Koska minkä tahansa eli jokaikisen 100 heitolla saatavan yksittäisen rivin ennakkotodennäköisyys on täsmälleen sama. Tuo yksi per triljoona triljoonaa (1/2E100). Siksi siihen riviin voi viitata sanomalla "juuri tuon rivin".

        Oliko se sinulla todella noin pienestä kiinni, vai trollaatko vain?


      • klassinen todennäköi
        asianharrastaja kirjoitti:

        Ymmärrys hoi.

        "..koska tuota yhtä ei ole määritelty ennen kolikonhettoa, vaan vasta heiton jälkeen."

        Rivi on riittävästi määritelty sanomalla, että kolikonheittoja on 100. Siis miksi?

        Koska minkä tahansa eli jokaikisen 100 heitolla saatavan yksittäisen rivin ennakkotodennäköisyys on täsmälleen sama. Tuo yksi per triljoona triljoonaa (1/2E100). Siksi siihen riviin voi viitata sanomalla "juuri tuon rivin".

        Oliko se sinulla todella noin pienestä kiinni, vai trollaatko vain?

        "Rivi on riittävästi määritelty sanomalla, että kolikonheittoja on 100. Siis miksi?"

        Meinaatko, että lotto rivin määreeksi riittää, että kun kone on arponut 7 numeroa. Haloo?

        Kolikonheitto sata kertaa kuvaa satunnaistapahtumaa. Tapahtuman tulos on jokin ennalta määrätyistä vaihtoehdoista. Tasan yksi vaihtoehto toteutuu.

        Rivi on riittävästi määritelty, kun annat kruunujen ja klaavojen esiintymispaikat tuossa sadan heiton sarjassa, ennen heittoja ja heittojen jälkeen tarkastat, tuliko edellä määritelty rivi.


      • korjaus
        klassinen todennäköi kirjoitti:

        "Rivi on riittävästi määritelty sanomalla, että kolikonheittoja on 100. Siis miksi?"

        Meinaatko, että lotto rivin määreeksi riittää, että kun kone on arponut 7 numeroa. Haloo?

        Kolikonheitto sata kertaa kuvaa satunnaistapahtumaa. Tapahtuman tulos on jokin ennalta määrätyistä vaihtoehdoista. Tasan yksi vaihtoehto toteutuu.

        Rivi on riittävästi määritelty, kun annat kruunujen ja klaavojen esiintymispaikat tuossa sadan heiton sarjassa, ennen heittoja ja heittojen jälkeen tarkastat, tuliko edellä määritelty rivi.

        Korjaus, kun kone on pudottanut lottopallon 7 kertaa.


      • asianharrastaja
        klassinen todennäköi kirjoitti:

        "Rivi on riittävästi määritelty sanomalla, että kolikonheittoja on 100. Siis miksi?"

        Meinaatko, että lotto rivin määreeksi riittää, että kun kone on arponut 7 numeroa. Haloo?

        Kolikonheitto sata kertaa kuvaa satunnaistapahtumaa. Tapahtuman tulos on jokin ennalta määrätyistä vaihtoehdoista. Tasan yksi vaihtoehto toteutuu.

        Rivi on riittävästi määritelty, kun annat kruunujen ja klaavojen esiintymispaikat tuossa sadan heiton sarjassa, ennen heittoja ja heittojen jälkeen tarkastat, tuliko edellä määritelty rivi.

        Turha sinun on yrittää lusmuilla lottoarvontaan, kun tämä ei sitä ole.

        Kolikonheitto on ennakkotodennäköisyyden arvioimiseksi riittävästi määritelty, kun tiedetään sen toistojen määrä. Kruunujen ja klaavojen paikoilla ole väliä, koska jokaisen järjestyksen todennäköisyys on sama. Vai mainitsiko Enqvist ohjeissaan muka jotakin rivin veikkaamisesta etukäteen ja pääpalkinnon koosta?

        Muuten, oikean lottorivinkin saannin ennakkotodennäköisyys on laskettavissa määrittelemättä muuta kuin numeroiden lukumäärä. Ei tarvitse veikata riviä, koska se ei todennäköisyyteen vaikuta. Eri asia on, jos pelaa rahasta lottoa.


      • JC
        asianharrastaja kirjoitti:

        Tässä kohtaa Enqvist siis vasta ohjeistaa ja kukaan ei vielä heitä kolikkoa:

        "Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys [nyt] sille, että saitte [sitten kun heittelitte] juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Siinä se kuitekin tapahtui [sitä mukaa kun heittelitte] tiedän nenänne edessä."

        Olen merkinnyt hakasulkuihin asian yksikäsitteiseksi tekevät täydennykset.Minusta viestin voi ilmankin niitä helposti ymmärtää samoin kuin niiden kanssa. Kaksi pikkumuutosta tekstiin tekisi ne tarpeettomiksi.

        - saitte --> tulette saamaan
        - tapahtui --> tulee tapahtumaan

        Paljon Enqvistiä lukeneena olen aivan varma hänen tarkoituksestaan. Ymmärrän myös syyt, joiden takia haluat sitä vääristellä.

        Sekavaa sepustusta ja korjausyrityksiä, jotka eivät ole kunniaksi kirjoittajalleen.

        Ilmeisesti et ymmärrä lainkaan, miksi arvonnan tulosta ei voi nimittää sanoilla "juuri tuo jono".E:n esimerkissä.

        Ymmärtääkö sitten kukaan evokki...


      • asianharrastaja
        JC kirjoitti:

        Sekavaa sepustusta ja korjausyrityksiä, jotka eivät ole kunniaksi kirjoittajalleen.

        Ilmeisesti et ymmärrä lainkaan, miksi arvonnan tulosta ei voi nimittää sanoilla "juuri tuo jono".E:n esimerkissä.

        Ymmärtääkö sitten kukaan evokki...

        Eiköhän tässä ole jo kierretty kehää riittävästi.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Eri silmäluvut esiintyvät tuloksessa, kukin todennäköisyydellä 1/6."

        "Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään."

        "Jos ei ole suotuisaa tapausta eikä nopanheittoa, jäljelle jää eri silmälukujen esiintymistodennäköisyys, ei muuta. Se tiedetään jo ennestään."

        Poimin tajunnanvirrastasi oleelliset minua kiinnostavat totuudet, joiden puristaminen sinusta kannatti, koska nyt voimme soveltaa tuota tietoa Enqvistin esimerkkiin ja todeta, että aivan samoin kuin tiedämme arpakuution noppalukujen todennäköisyydet etukäteen ilman suotuisan tapauksen valintaa, tiedämme siinä tulevan rivin todennäköisyyden ja näin tuo hänen esimerkkinsä on validi ja voimme päättää tämän keskustelun.

        "Huomasin kyllä piitä koskevan kysymyksesi. Ajauduin syviin mietteisiin. Palaan siihen myöhemmin ja lupaan vastata siihen yhtä selvästi kuin asianharrastaja on aiemmin kirjoittanut tässä ketjussa."

        Asiahan on aivan yksinkertainen ja selvä, kun kerroit jo tietäväsi, että pii on irrationaaliluku ja transsedenttiluku. Wikipedia:

        "Irrationaaliluku on matematiikassa reaaliluku, jota ei voi esittää kahden kokonaisluvun suhteena, rationaalilukuna (m/n), jossa m ja n ovat kokonaislukuja."

        "Irrationaaliluvun pääominaisuus on se, ettei sitä voida esittää päättyvänä tai jaksollisena desimaalilukuna."

        "Transsendenttiluku (myös transkendenttiluku) on reaali- tai kompleksiluku, joka ei ole algebrallinen luku.

        Transsendenttisia ovat siis kaikki ne luvut, jotka eivät toteuta mitään kokonaiskertoimista polynomiyhtälöä (jossa vähintään yksi polynomin kertoimista eroaa nollasta)."

        Älä yritä kehittää uutta matematiikkaa tyyliin Möttöskä, vaan vastaa vain rehellisesti yksinkertaiseen kysymykseen, vaikka uskonveljesi saavatkin hieman nokilleen.

        "Poimin tajunnanvirrastasi oleelliset minua kiinnostavat totuudet, joiden puristaminen sinusta kannatti, koska nyt voimme soveltaa tuota tietoa Enqvistin esimerkkiin ja todeta, että aivan samoin kuin tiedämme arpakuution noppalukujen todennäköisyydet etukäteen ilman suotuisan tapauksen valintaa, tiedämme siinä tulevan rivin todennäköisyyden ja näin tuo hänen esimerkkinsä on validi ja voimme päättää tämän keskustelun."

        Vai että on E.n esimerkki validi. Se on validi huijaus, ei mitään muuta. Tämä on ollut selvää alusta alkaen. Vaikka todistin kolikkotempun huijaukseksi, keskustelu tuntuu silti jatkuvan.

        "Asiahan on aivan yksinkertainen ja selvä..."

        Ei ole. E:n esimerkki on varsin yksinkertainen ja selvä huijaus. Piin olemus on aivan toisen luokan kysymys. Jos kuitenkin jo tiedät vastauksen "yksinkertaiseen kysymykseen" vastaukseni on tarpeeton.

        On mielestäni ihailtavaa yrittää kehittää uutta matematiikkaa.


      • JC kirjoitti:

        "Poimin tajunnanvirrastasi oleelliset minua kiinnostavat totuudet, joiden puristaminen sinusta kannatti, koska nyt voimme soveltaa tuota tietoa Enqvistin esimerkkiin ja todeta, että aivan samoin kuin tiedämme arpakuution noppalukujen todennäköisyydet etukäteen ilman suotuisan tapauksen valintaa, tiedämme siinä tulevan rivin todennäköisyyden ja näin tuo hänen esimerkkinsä on validi ja voimme päättää tämän keskustelun."

        Vai että on E.n esimerkki validi. Se on validi huijaus, ei mitään muuta. Tämä on ollut selvää alusta alkaen. Vaikka todistin kolikkotempun huijaukseksi, keskustelu tuntuu silti jatkuvan.

        "Asiahan on aivan yksinkertainen ja selvä..."

        Ei ole. E:n esimerkki on varsin yksinkertainen ja selvä huijaus. Piin olemus on aivan toisen luokan kysymys. Jos kuitenkin jo tiedät vastauksen "yksinkertaiseen kysymykseen" vastaukseni on tarpeeton.

        On mielestäni ihailtavaa yrittää kehittää uutta matematiikkaa.

        "Vai että on E.n esimerkki validi. Se on validi huijaus, ei mitään muuta. Tämä on ollut selvää alusta alkaen. Vaikka todistin kolikkotempun huijaukseksi, keskustelu tuntuu silti jatkuvan."

        Ainoa mitä sinä kykenit todistamaan, oli että olet itsekin ristiriidassa väitteidesi kanssa, joten Enqvistin esimerkki on edelleen täysin pätevä kuvaus epätodennäköisen tuloksen saamisesta.

        "Ei ole. E:n esimerkki on varsin yksinkertainen ja selvä huijaus. Piin olemus on aivan toisen luokan kysymys. Jos kuitenkin jo tiedät vastauksen "yksinkertaiseen kysymykseen" vastaukseni on tarpeeton."

        En penännyt vastausta itselleni, koska tiedän sen jo, niin kuin sinäkin. Ajattelin että jos joku kreationisti, joka selvästi ymmärtää asian voisi selittää sen kreationistiveljilleen, joilla ei ole asiasta ymmärrystä, koska he kieltäytyvät uskomasta evoluutikkoja. Sinun kertomaasi he saattaisivat luottaa, mutta jos sinulla ei ole kanttia oikaista heidän virhettään, mihin kieltäytymisesi jo viittaa, niin ei sitten. Annat heidän levittää vääräksi tietämääsi käsitystä, mikä on tyypillistä kreationismille, uskonveljet eivät oikaise pahimpaakaan humpuukia, mitä heidän kreationistitoversinsa esittävät.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Vai että on E.n esimerkki validi. Se on validi huijaus, ei mitään muuta. Tämä on ollut selvää alusta alkaen. Vaikka todistin kolikkotempun huijaukseksi, keskustelu tuntuu silti jatkuvan."

        Ainoa mitä sinä kykenit todistamaan, oli että olet itsekin ristiriidassa väitteidesi kanssa, joten Enqvistin esimerkki on edelleen täysin pätevä kuvaus epätodennäköisen tuloksen saamisesta.

        "Ei ole. E:n esimerkki on varsin yksinkertainen ja selvä huijaus. Piin olemus on aivan toisen luokan kysymys. Jos kuitenkin jo tiedät vastauksen "yksinkertaiseen kysymykseen" vastaukseni on tarpeeton."

        En penännyt vastausta itselleni, koska tiedän sen jo, niin kuin sinäkin. Ajattelin että jos joku kreationisti, joka selvästi ymmärtää asian voisi selittää sen kreationistiveljilleen, joilla ei ole asiasta ymmärrystä, koska he kieltäytyvät uskomasta evoluutikkoja. Sinun kertomaasi he saattaisivat luottaa, mutta jos sinulla ei ole kanttia oikaista heidän virhettään, mihin kieltäytymisesi jo viittaa, niin ei sitten. Annat heidän levittää vääräksi tietämääsi käsitystä, mikä on tyypillistä kreationismille, uskonveljet eivät oikaise pahimpaakaan humpuukia, mitä heidän kreationistitoversinsa esittävät.

        "Ainoa mitä sinä kykenit todistamaan, oli että olet itsekin ristiriidassa väitteidesi kanssa, joten Enqvistin esimerkki on edelleen täysin pätevä kuvaus epätodennäköisen tuloksen saamisesta."

        Mortonin demoni pitää edelleen sinua otteessaan. Toivottavasti kykenet siitä joskus vapautumaan.

        Epäilen, että syyllistyt itse E:n esimerkin kohdalla siihen, mistä minua lopuksi syytät. MIksi kieltäydyt oikaisemasta ilmiselvää huijausta, mieletöntä laskelmaa todennäköisyydestä? Eikö sinulla ole siihen kanttia? Se kaiken lisäksi sivuaa palstan aihepiiriäkin, toisin kuin pii.

        Oma ajattelu piin olemuksesta on mielestäni arvokkaampaa kuin asian lukeminen Wikipediasta.


      • vai ei
        asianharrastaja kirjoitti:

        Turha sinun on yrittää lusmuilla lottoarvontaan, kun tämä ei sitä ole.

        Kolikonheitto on ennakkotodennäköisyyden arvioimiseksi riittävästi määritelty, kun tiedetään sen toistojen määrä. Kruunujen ja klaavojen paikoilla ole väliä, koska jokaisen järjestyksen todennäköisyys on sama. Vai mainitsiko Enqvist ohjeissaan muka jotakin rivin veikkaamisesta etukäteen ja pääpalkinnon koosta?

        Muuten, oikean lottorivinkin saannin ennakkotodennäköisyys on laskettavissa määrittelemättä muuta kuin numeroiden lukumäärä. Ei tarvitse veikata riviä, koska se ei todennäköisyyteen vaikuta. Eri asia on, jos pelaa rahasta lottoa.

        "Turha sinun on yrittää lusmuilla lottoarvontaan, kun tämä ei sitä ole."

        Kolikonheitto vastaa lottoarvontaa, kun on kyse satunnaisen tapahtuman tuottamisesta.

        "Kolikonheitto on ennakkotodennäköisyyden arvioimiseksi riittävästi määritelty, kun tiedetään sen toistojen määrä. Kruunujen ja klaavojen paikoilla ole väliä, koska jokaisen järjestyksen todennäköisyys on sama. Vai mainitsiko Enqvist ohjeissaan muka jotakin rivin veikkaamisesta etukäteen ja pääpalkinnon koosta?"

        Kolikonheittosta ei tarvitse arvioida ennakkotodennäköisyyttä, vaan tuosta kolikonheiton tuloksesta. Kruunujen ja klaavojen paikat tuossa sadan heiton rivissä määrittelevät sen, kuinka monella eri tavalla ne voivat muodostua. Ne voivat muodostua triljoonaa triljoonaa eri tavalla. Jos niistä valitaan yksi, jossa kruunujen ja klaavojen paikat on merkitty jonoon etukäteen, ennen heittoja, niin tuon samalaisen jonon saamisen todennäköisyys on silloin tuo yhden suhde triljoonaa triljoonaa. Enqvist ei maininnut mitää tästä ennakkoon valitsemisesta, joten hänen esimerkkinsä ei oikeuta antamaan vaikutelmaa, että tämä yhden suhde tuohon huikeaan lukuun toteutui teidän silmäinne edessä.

        "Muuten, oikean lottorivinkin saannin ennakkotodennäköisyys on laskettavissa määrittelemättä muuta kuin numeroiden lukumäärä. Ei tarvitse veikata riviä, koska se ei todennäköisyyteen vaikuta. Eri asia on, jos pelaa rahasta lottoa."

        Niin voidaan, mutta koska Enqvistin esimerkissä ei ole kyse siitä, vaan lottoarvontaa vastaavasta tapahtumasta, niin sitä on nyt turha sotkea tähän keskusteluun.


      • JC kirjoitti:

        "Ainoa mitä sinä kykenit todistamaan, oli että olet itsekin ristiriidassa väitteidesi kanssa, joten Enqvistin esimerkki on edelleen täysin pätevä kuvaus epätodennäköisen tuloksen saamisesta."

        Mortonin demoni pitää edelleen sinua otteessaan. Toivottavasti kykenet siitä joskus vapautumaan.

        Epäilen, että syyllistyt itse E:n esimerkin kohdalla siihen, mistä minua lopuksi syytät. MIksi kieltäydyt oikaisemasta ilmiselvää huijausta, mieletöntä laskelmaa todennäköisyydestä? Eikö sinulla ole siihen kanttia? Se kaiken lisäksi sivuaa palstan aihepiiriäkin, toisin kuin pii.

        Oma ajattelu piin olemuksesta on mielestäni arvokkaampaa kuin asian lukeminen Wikipediasta.

        "Mortonin demoni pitää edelleen sinua otteessaan. Toivottavasti kykenet siitä joskus vapautumaan."

        Kuten kerroin, Mortonin demoni estää havaitsemasta evoluutiota ja vanhaa Maata tukevia todisteita, joten olet senkin ymmärtänyt väärin. Minulla mikään psykologinen mekanismi ei estä niitä havaitsemasta.

        "Epäilen, että syyllistyt itse E:n esimerkin kohdalla siihen, mistä minua lopuksi syytät. MIksi kieltäydyt oikaisemasta ilmiselvää huijausta, mieletöntä laskelmaa todennäköisyydestä?"

        Esimerkki on mainio eikä siinä ole mitään huijausta. Itsekin tunnustit totuudenmukaisesti, että voimme tietää arvonnan tuloksien todennäköisyyksiä etukäteen ennen arvontaa ja se osoittaa, että tuo todennäköisyyslaskelma on oikein ja helposti ymmärrettävissä.

        "Eikö sinulla ole siihen kanttia?"

        Toki minulla olisi siihen kanttia, jos asiassa olisi mitään ongelmia.

        "Se kaiken lisäksi sivuaa palstan aihepiiriäkin, toisin kuin pii."

        Aivan. Pii on Möttöskän möläytys tällä plstalla. Tosin se osoittaa mainiosti kreationistien ymmäryksen siitäkin aiheesta.

        Hassua, ettet kuitenkaan kykene rehellisyyteen näinkin vähäisessä asiassa.

        "Oma ajattelu piin olemuksesta on mielestäni arvokkaampaa kuin asian lukeminen Wikipediasta."

        Jokainen oppii jo peruskoulussa, että pii on irrationaaliluku ja sen, että sillä on päättymätön desimaalikehitelmä, joten sillä ei ole kymmenjärjestelmässä tarkkaa arvoa. Kaikille se ei vain mene perille. Wikipediasta sitä ei tarvitse edes lukea, mutta suosittelen silti sinulle edes tuon artikkelin lukemnista, jotta sinullekin selviäisi muutakin piistä kuin että se on irrationaaliluku ja transsendenttiluku, koska oma ajattelusi ei kehitä matematiikka lainkaan, jos sinulla ei ole pohjia sitä ymmärtää. Matemaattiset todistukset kun eivät ajattelemalla muutu.


      • vai ei kirjoitti:

        "Turha sinun on yrittää lusmuilla lottoarvontaan, kun tämä ei sitä ole."

        Kolikonheitto vastaa lottoarvontaa, kun on kyse satunnaisen tapahtuman tuottamisesta.

        "Kolikonheitto on ennakkotodennäköisyyden arvioimiseksi riittävästi määritelty, kun tiedetään sen toistojen määrä. Kruunujen ja klaavojen paikoilla ole väliä, koska jokaisen järjestyksen todennäköisyys on sama. Vai mainitsiko Enqvist ohjeissaan muka jotakin rivin veikkaamisesta etukäteen ja pääpalkinnon koosta?"

        Kolikonheittosta ei tarvitse arvioida ennakkotodennäköisyyttä, vaan tuosta kolikonheiton tuloksesta. Kruunujen ja klaavojen paikat tuossa sadan heiton rivissä määrittelevät sen, kuinka monella eri tavalla ne voivat muodostua. Ne voivat muodostua triljoonaa triljoonaa eri tavalla. Jos niistä valitaan yksi, jossa kruunujen ja klaavojen paikat on merkitty jonoon etukäteen, ennen heittoja, niin tuon samalaisen jonon saamisen todennäköisyys on silloin tuo yhden suhde triljoonaa triljoonaa. Enqvist ei maininnut mitää tästä ennakkoon valitsemisesta, joten hänen esimerkkinsä ei oikeuta antamaan vaikutelmaa, että tämä yhden suhde tuohon huikeaan lukuun toteutui teidän silmäinne edessä.

        "Muuten, oikean lottorivinkin saannin ennakkotodennäköisyys on laskettavissa määrittelemättä muuta kuin numeroiden lukumäärä. Ei tarvitse veikata riviä, koska se ei todennäköisyyteen vaikuta. Eri asia on, jos pelaa rahasta lottoa."

        Niin voidaan, mutta koska Enqvistin esimerkissä ei ole kyse siitä, vaan lottoarvontaa vastaavasta tapahtumasta, niin sitä on nyt turha sotkea tähän keskusteluun.

        "Enqvist ei maininnut mitää tästä ennakkoon valitsemisesta, joten hänen esimerkkinsä ei oikeuta antamaan vaikutelmaa, että tämä yhden suhde tuohon huikeaan lukuun toteutui teidän silmäinne edessä."

        Kuten JC korostaa lanitinheittoa vastaavassa nopanheitossa, todennäköisyydet tiedetään ennen heittoa ilman suotuisien tapausten valintaa:

        ""Eri silmäluvut esiintyvät tuloksessa, kukin todennäköisyydellä 1/6."

        "Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään."

        "Jos ei ole suotuisaa tapausta eikä nopanheittoa, jäljelle jää eri silmälukujen esiintymistodennäköisyys, ei muuta. Se tiedetään jo ennestään."

        joten arvonnassa saadun rivin todennäköisyys on Enqvistin esimerkissäkin selvillä, kun hän kertoo, että lanttia pitää heittää sata kertaa. Ja mikään muu kuin yksi rivi ei Enqvistin ohjeilla toteudu, joten siihen voi mainiosti viitata sanoilla juuri tuo rivi.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Enqvist ei maininnut mitää tästä ennakkoon valitsemisesta, joten hänen esimerkkinsä ei oikeuta antamaan vaikutelmaa, että tämä yhden suhde tuohon huikeaan lukuun toteutui teidän silmäinne edessä."

        Kuten JC korostaa lanitinheittoa vastaavassa nopanheitossa, todennäköisyydet tiedetään ennen heittoa ilman suotuisien tapausten valintaa:

        ""Eri silmäluvut esiintyvät tuloksessa, kukin todennäköisyydellä 1/6."

        "Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään."

        "Jos ei ole suotuisaa tapausta eikä nopanheittoa, jäljelle jää eri silmälukujen esiintymistodennäköisyys, ei muuta. Se tiedetään jo ennestään."

        joten arvonnassa saadun rivin todennäköisyys on Enqvistin esimerkissäkin selvillä, kun hän kertoo, että lanttia pitää heittää sata kertaa. Ja mikään muu kuin yksi rivi ei Enqvistin ohjeilla toteudu, joten siihen voi mainiosti viitata sanoilla juuri tuo rivi.

        "Kuten JC korostaa lanitinheittoa vastaavassa nopanheitossa, todennäköisyydet tiedetään ennen heittoa ilman suotuisien tapausten valintaa:"

        Eri silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään. Etkö pysty kirjoittamaan selvästi? Ilman suotuisan tapahtuman valintaa ei tarvita kolikonheittoa lainkaan. Ilman kolikonheittoa ei synny tulosta, reaalimaailman tapahtumaa. Ei synny kolikkojonoa, johon viitata kierosti "juuri tuo jono". Ei synny tapahtumaa, jolle laskea todennäköisyyttä ja jota nimittää sanalla "ihme".

        On käsittämätöntä, että järkesi ei riitä tätä ymmärtämään, vaikka vaihe vaiheelta se on sinulle useaan kertaan selitetty.

        "joten arvonnassa saadun rivin todennäköisyys on Enqvistin esimerkissäkin selvillä, kun hän kertoo, että lanttia pitää heittää sata kertaa. Ja mikään muu kuin yksi rivi ei Enqvistin ohjeilla toteudu, joten siihen voi mainiosti viitata sanoilla juuri tuo rivi. "

        Tolkutotonta jankkaamista. Ymmärrätkö mitä teet uskottavuudellesi kirjoittamalla tuolla tavalla? Ilman Mortonin demoniasi pitäisin sinua trollina.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Mortonin demoni pitää edelleen sinua otteessaan. Toivottavasti kykenet siitä joskus vapautumaan."

        Kuten kerroin, Mortonin demoni estää havaitsemasta evoluutiota ja vanhaa Maata tukevia todisteita, joten olet senkin ymmärtänyt väärin. Minulla mikään psykologinen mekanismi ei estä niitä havaitsemasta.

        "Epäilen, että syyllistyt itse E:n esimerkin kohdalla siihen, mistä minua lopuksi syytät. MIksi kieltäydyt oikaisemasta ilmiselvää huijausta, mieletöntä laskelmaa todennäköisyydestä?"

        Esimerkki on mainio eikä siinä ole mitään huijausta. Itsekin tunnustit totuudenmukaisesti, että voimme tietää arvonnan tuloksien todennäköisyyksiä etukäteen ennen arvontaa ja se osoittaa, että tuo todennäköisyyslaskelma on oikein ja helposti ymmärrettävissä.

        "Eikö sinulla ole siihen kanttia?"

        Toki minulla olisi siihen kanttia, jos asiassa olisi mitään ongelmia.

        "Se kaiken lisäksi sivuaa palstan aihepiiriäkin, toisin kuin pii."

        Aivan. Pii on Möttöskän möläytys tällä plstalla. Tosin se osoittaa mainiosti kreationistien ymmäryksen siitäkin aiheesta.

        Hassua, ettet kuitenkaan kykene rehellisyyteen näinkin vähäisessä asiassa.

        "Oma ajattelu piin olemuksesta on mielestäni arvokkaampaa kuin asian lukeminen Wikipediasta."

        Jokainen oppii jo peruskoulussa, että pii on irrationaaliluku ja sen, että sillä on päättymätön desimaalikehitelmä, joten sillä ei ole kymmenjärjestelmässä tarkkaa arvoa. Kaikille se ei vain mene perille. Wikipediasta sitä ei tarvitse edes lukea, mutta suosittelen silti sinulle edes tuon artikkelin lukemnista, jotta sinullekin selviäisi muutakin piistä kuin että se on irrationaaliluku ja transsendenttiluku, koska oma ajattelusi ei kehitä matematiikka lainkaan, jos sinulla ei ole pohjia sitä ymmärtää. Matemaattiset todistukset kun eivät ajattelemalla muutu.

        Käytän nimitystä Mortonin demoni sen laajassa merkityksessä, jonka varmasti pystyt ymmärtämään. Jos et kuitenkaan pysty, voin muuttaa nimityksen Molochin demoniksi. Demonisi estää sinua näkemästä totuutta maailmankuvaasi liittyvien psykologisten syiden takia. Toinen vaihtoehto on, että järkesi ei vain riitä.

        Toistuvasti syyllistyt kirjoituksiani lainatessasi epätarkkaan ilmaisuun. Teet sen joko tahallasi tai et vain pysty ajattelemaan ja kirjoittamaan riittävän selvästi. Olet moraaliton, jos toimit tahallisesti. Toinen vaihtoehto on, että järkesi ei riitä.


      • se toinen
        JC kirjoitti:

        "Kuten JC korostaa lanitinheittoa vastaavassa nopanheitossa, todennäköisyydet tiedetään ennen heittoa ilman suotuisien tapausten valintaa:"

        Eri silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään. Etkö pysty kirjoittamaan selvästi? Ilman suotuisan tapahtuman valintaa ei tarvita kolikonheittoa lainkaan. Ilman kolikonheittoa ei synny tulosta, reaalimaailman tapahtumaa. Ei synny kolikkojonoa, johon viitata kierosti "juuri tuo jono". Ei synny tapahtumaa, jolle laskea todennäköisyyttä ja jota nimittää sanalla "ihme".

        On käsittämätöntä, että järkesi ei riitä tätä ymmärtämään, vaikka vaihe vaiheelta se on sinulle useaan kertaan selitetty.

        "joten arvonnassa saadun rivin todennäköisyys on Enqvistin esimerkissäkin selvillä, kun hän kertoo, että lanttia pitää heittää sata kertaa. Ja mikään muu kuin yksi rivi ei Enqvistin ohjeilla toteudu, joten siihen voi mainiosti viitata sanoilla juuri tuo rivi. "

        Tolkutotonta jankkaamista. Ymmärrätkö mitä teet uskottavuudellesi kirjoittamalla tuolla tavalla? Ilman Mortonin demoniasi pitäisin sinua trollina.

        Hei JC, mukavaa että olet vielä mukana. Voiko mielestäsi Enqvistin esimerkin ilmaista näin:

        Jos Enqvistin esimerkkiä sovellettaisiin lottoon, niin sehän menisi näin: Seurataan lottoarvontaa ja merkitään muistiin arvottavat lottonumerot. Todennäköisyys sille, että tuli juuri nuo lottonumerot on yhden suhde noin 15 miljoonaa. Siinä se kuitenkin tapahtui, teidän nenänne edessä.


      • JC
        se toinen kirjoitti:

        Hei JC, mukavaa että olet vielä mukana. Voiko mielestäsi Enqvistin esimerkin ilmaista näin:

        Jos Enqvistin esimerkkiä sovellettaisiin lottoon, niin sehän menisi näin: Seurataan lottoarvontaa ja merkitään muistiin arvottavat lottonumerot. Todennäköisyys sille, että tuli juuri nuo lottonumerot on yhden suhde noin 15 miljoonaa. Siinä se kuitenkin tapahtui, teidän nenänne edessä.

        Juuri noin se menisi Enqvistin esimerkin mukaan. Tässäkin mikä tahansa rivi kelpaisi "juuri tuoksi riviksi". Se on E:n huijauksen ydin.

        Kiitos itsellesi mukanaolostasi. Olet paljastanut huijauksen jo päiviä sitten. Muutamat hyvät kirjoituksesi huomasin vasta myöhemmin ja siksi kirjoittelin samoja asioita uudelleen.

        Moloch monisanaisella ja asiaa sekoittavalla tyylillään yrittää sivuuttaa oleelliset kohdat ja haudata ne näkymättömiin. Totuus on ilmeisesti molochille ja asianharrastajalle vähemmän tärkeä asia kuin ideologinen oikeassaolo. Niin ala-arvoista selittelyä ja kiemurtelua harvoin näkee kuin mihin asianharrastaja syyllistyi aiemmin.


      • JC kirjoitti:

        "Kuten JC korostaa lanitinheittoa vastaavassa nopanheitossa, todennäköisyydet tiedetään ennen heittoa ilman suotuisien tapausten valintaa:"

        Eri silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään. Etkö pysty kirjoittamaan selvästi? Ilman suotuisan tapahtuman valintaa ei tarvita kolikonheittoa lainkaan. Ilman kolikonheittoa ei synny tulosta, reaalimaailman tapahtumaa. Ei synny kolikkojonoa, johon viitata kierosti "juuri tuo jono". Ei synny tapahtumaa, jolle laskea todennäköisyyttä ja jota nimittää sanalla "ihme".

        On käsittämätöntä, että järkesi ei riitä tätä ymmärtämään, vaikka vaihe vaiheelta se on sinulle useaan kertaan selitetty.

        "joten arvonnassa saadun rivin todennäköisyys on Enqvistin esimerkissäkin selvillä, kun hän kertoo, että lanttia pitää heittää sata kertaa. Ja mikään muu kuin yksi rivi ei Enqvistin ohjeilla toteudu, joten siihen voi mainiosti viitata sanoilla juuri tuo rivi. "

        Tolkutotonta jankkaamista. Ymmärrätkö mitä teet uskottavuudellesi kirjoittamalla tuolla tavalla? Ilman Mortonin demoniasi pitäisin sinua trollina.

        "Ei synny kolikkojonoa, johon viitata kierosti "juuri tuo jono". Ei synny tapahtumaa, jolle laskea todennäköisyyttä ja jota nimittää sanalla "ihme"."

        Jonoa ei synny, jos kolikkoa ei heitetä ohjeiden mukaan, se tietysti on selvää. Mutta juuri tietty jono syntyy, kun ohjeita noudatetaan.

        "On käsittämätöntä, että järkesi ei riitä tätä ymmärtämään, vaikka vaihe vaiheelta se on sinulle useaan kertaan selitetty."

        Tietysti tuon ymmärrän, enhän ole sitä missään vaiheessa vastoin luuloasi kiistänytkään. Jos ei noudateta ohjeita, ei saada riviä. Oliko tämä nyt sinulle tarpeeksi selvää.

        "Tolkutotonta jankkaamista. Ymmärrätkö mitä teet uskottavuudellesi kirjoittamalla tuolla tavalla? Ilman Mortonin demoniasi pitäisin sinua trollina."

        Haha. Huomautan lukijoille, että kun JC:llä ei ole enää argumenttia, hän siirtyy henkilökohtaisuuksiiin tyylinsä mukaisesti.

        Ei synny kolikkojonoa, johon viitata kierosti "juuri tuo jono". Ei synny tapahtumaa, jolle laskea todennäköisyyttä ja jota nimittää sanalla "ihme".


      • se toinen kirjoitti:

        Hei JC, mukavaa että olet vielä mukana. Voiko mielestäsi Enqvistin esimerkin ilmaista näin:

        Jos Enqvistin esimerkkiä sovellettaisiin lottoon, niin sehän menisi näin: Seurataan lottoarvontaa ja merkitään muistiin arvottavat lottonumerot. Todennäköisyys sille, että tuli juuri nuo lottonumerot on yhden suhde noin 15 miljoonaa. Siinä se kuitenkin tapahtui, teidän nenänne edessä.

        "Todennäköisyys sille, että tuli juuri nuo lottonumerot on yhden suhde noin 15 miljoonaa. Siinä se kuitenkin tapahtui, teidän nenänne edessä."

        Lotossa arvotaan 7 numeroa 39.stä numerosta. Koska erilaisia lottorivejä on 15380937, noista yhden rivin todennäköisyys on 1/15380937.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Ei synny kolikkojonoa, johon viitata kierosti "juuri tuo jono". Ei synny tapahtumaa, jolle laskea todennäköisyyttä ja jota nimittää sanalla "ihme"."

        Jonoa ei synny, jos kolikkoa ei heitetä ohjeiden mukaan, se tietysti on selvää. Mutta juuri tietty jono syntyy, kun ohjeita noudatetaan.

        "On käsittämätöntä, että järkesi ei riitä tätä ymmärtämään, vaikka vaihe vaiheelta se on sinulle useaan kertaan selitetty."

        Tietysti tuon ymmärrän, enhän ole sitä missään vaiheessa vastoin luuloasi kiistänytkään. Jos ei noudateta ohjeita, ei saada riviä. Oliko tämä nyt sinulle tarpeeksi selvää.

        "Tolkutotonta jankkaamista. Ymmärrätkö mitä teet uskottavuudellesi kirjoittamalla tuolla tavalla? Ilman Mortonin demoniasi pitäisin sinua trollina."

        Haha. Huomautan lukijoille, että kun JC:llä ei ole enää argumenttia, hän siirtyy henkilökohtaisuuksiiin tyylinsä mukaisesti.

        Ei synny kolikkojonoa, johon viitata kierosti "juuri tuo jono". Ei synny tapahtumaa, jolle laskea todennäköisyyttä ja jota nimittää sanalla "ihme".

        "Jonoa ei synny, jos kolikkoa ei heitetä ohjeiden mukaan, se tietysti on selvää. Mutta juuri tietty jono syntyy, kun ohjeita noudatetaan."

        Jonoa ei synny, koska kolikonheitto voidaan E:n esimerkin kannalta merkityksettömänä jättää suorittamatta. Se on merkityksetön, koska jonoa ei ole nimetty etukäteen tai ilman tietoa arvonnan tuloksesta.

        Kun ohjeita noudatetaan syntyy jono, mikä tahansa kolikkojono. E:n esimerkissä vain kiero huijari nimittää sitä nimellä "juuri tuo jono" tai "tietty jono". Vain järjeltään heikko tai demoninsa sokaisema hyväksyy nimityksen.

        Argumentit sinulle on tarjottu jo lukemattomia kertoja, E:n huijaus usealla tavalla paljastaen. Et ilmeisesti pysty asiaa silti tajuamaan. Jo aiemmin taksonomiakeskustelussa huomasin, että luet ja kirjoitat paljon, mutta ajattelet liian vähän ja liian epätarkasti.


      • JC
        asianharrastaja kirjoitti:

        Eiköhän tässä ole jo kierretty kehää riittävästi.

        Totuuden tunnustaminen on tie ulos kehästäsi. Väität olevasi uskova, mutta kuljet valheen tiellä. Nukutko yösi levollisesti?


      • JC kirjoitti:

        Käytän nimitystä Mortonin demoni sen laajassa merkityksessä, jonka varmasti pystyt ymmärtämään. Jos et kuitenkaan pysty, voin muuttaa nimityksen Molochin demoniksi. Demonisi estää sinua näkemästä totuutta maailmankuvaasi liittyvien psykologisten syiden takia. Toinen vaihtoehto on, että järkesi ei vain riitä.

        Toistuvasti syyllistyt kirjoituksiani lainatessasi epätarkkaan ilmaisuun. Teet sen joko tahallasi tai et vain pysty ajattelemaan ja kirjoittamaan riittävän selvästi. Olet moraaliton, jos toimit tahallisesti. Toinen vaihtoehto on, että järkesi ei riitä.

        "Käytän nimitystä Mortonin demoni sen laajassa merkityksessä, jonka varmasti pystyt ymmärtämään. Jos et kuitenkaan pysty, voin muuttaa nimityksen Molochin demoniksi."

        Mieluummin niin, koska muuten sotket käsitteitä.

        "Demonisi estää sinua näkemästä totuutta maailmankuvaasi liittyvien psykologisten syiden takia. Toinen vaihtoehto on, että järkesi ei vain riitä."

        LOL. Asia on tullut jo täysin selväksi: jokainen, jolla ei ole maailmankatsomuksellisia syitä kiistää Enqvistin esimerkin oikeellisuutta, näkee, että se on oikein ja helposti ymmärrettävissä. Sen sijaan kreationisteja sitä ei voi saada myöntämään, koska esimerkin tekijä on ateisti.

        "Toistuvasti syyllistyt kirjoituksiani lainatessasi epätarkkaan ilmaisuun. Teet sen joko tahallasi tai et vain pysty ajattelemaan ja kirjoittamaan riittävän selvästi. Olet moraaliton, jos toimit tahallisesti. Toinen vaihtoehto on, että järkesi ei riitä."

        Lainaan kirjoituksiasi sanasta sanaan:

        "Eri silmäluvut esiintyvät tuloksessa, kukin todennäköisyydellä 1/6."

        "Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään."

        "Jos ei ole suotuisaa tapausta eikä nopanheittoa, jäljelle jää eri silmälukujen esiintymistodennäköisyys, ei muuta. Se tiedetään jo ennestään."

        Kerrot selvästi tuossa, että tuloksen todennäköisyys tiedetään nopanheitossa etukäteen ilman heittoa ja suotuisan tapauksen valintaa. Sama sopii tietysti täysin Enqvistin esimerkkiin kolikonheitosta, vaikka muuta yrität selitellä.


      • JC kirjoitti:

        "Jonoa ei synny, jos kolikkoa ei heitetä ohjeiden mukaan, se tietysti on selvää. Mutta juuri tietty jono syntyy, kun ohjeita noudatetaan."

        Jonoa ei synny, koska kolikonheitto voidaan E:n esimerkin kannalta merkityksettömänä jättää suorittamatta. Se on merkityksetön, koska jonoa ei ole nimetty etukäteen tai ilman tietoa arvonnan tuloksesta.

        Kun ohjeita noudatetaan syntyy jono, mikä tahansa kolikkojono. E:n esimerkissä vain kiero huijari nimittää sitä nimellä "juuri tuo jono" tai "tietty jono". Vain järjeltään heikko tai demoninsa sokaisema hyväksyy nimityksen.

        Argumentit sinulle on tarjottu jo lukemattomia kertoja, E:n huijaus usealla tavalla paljastaen. Et ilmeisesti pysty asiaa silti tajuamaan. Jo aiemmin taksonomiakeskustelussa huomasin, että luet ja kirjoitat paljon, mutta ajattelet liian vähän ja liian epätarkasti.

        "Jonoa ei synny, koska kolikonheitto voidaan E:n esimerkin kannalta merkityksettömänä jättää suorittamatta. Se on merkityksetön, koska jonoa ei ole nimetty etukäteen tai ilman tietoa arvonnan tuloksesta."

        Heh. Jos jonoa ei synny, sen todennäköisyys ei siis voi olla yksi, koska vain varmoilla tapauksilla on todennäköisyys yksi. Jos ymmärryksesi riittää siihen, että tajuat syntyvän tuloksen todennäköisyyden olvan yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin voit toki jättää rivin heittämättä ja tyytyä siihen, että Enqvist on osannut laskea oikein.

        "Kun ohjeita noudatetaan syntyy jono, mikä tahansa kolikkojono. E:n esimerkissä vain kiero huijari nimittää sitä nimellä "juuri tuo jono" tai "tietty jono". Vain järjeltään heikko tai demoninsa sokaisema hyväksyy nimityksen."

        Ehkäpä sinun on helpompi ymmärtää oma kirjoituksesi nopista: koska tiedämme sinunkin mukaasi ennen nopanheittoa, että syntyvän tuloksen todennäköisyys on 1/6 ilman suotuisan tapauksen valintaa, niin kun heitämme jonkin tuloksen, niin tiedämme, että juuri sen tuloksen syntytodennäköisyys oli 1/6, riippumatta siitä, minkä silmäluvun saimme.

        "Argumentit sinulle on tarjottu jo lukemattomia kertoja, E:n huijaus usealla tavalla paljastaen. Et ilmeisesti pysty asiaa silti tajuamaan. Jo aiemmin taksonomiakeskustelussa huomasin, että luet ja kirjoitat paljon, mutta ajattelet liian vähän ja liian epätarkasti."

        Älä höpsi. Tiedät itsekin, että mikään muu kuin yksi rivi ei Enqvistin ohjeilla toteudu, joten siihen voi mainiosti viitata sanoilla juuri tuo rivi ja siksi sinulta loppuivat argumentit.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Todennäköisyys sille, että tuli juuri nuo lottonumerot on yhden suhde noin 15 miljoonaa. Siinä se kuitenkin tapahtui, teidän nenänne edessä."

        Lotossa arvotaan 7 numeroa 39.stä numerosta. Koska erilaisia lottorivejä on 15380937, noista yhden rivin todennäköisyys on 1/15380937.

        Osaat triviaalin todennäköisyyslaskennon. Olet osoittanut, että se ei valitettavasti riitä E:n huijauksen paljastamiseen.


      • JC kirjoitti:

        Osaat triviaalin todennäköisyyslaskennon. Olet osoittanut, että se ei valitettavasti riitä E:n huijauksen paljastamiseen.

        "Osaat triviaalin todennäköisyyslaskennon. Olet osoittanut, että se ei valitettavasti riitä E:n huijauksen paljastamiseen."

        Osaan myös laskea, mikä on Enqvistin ohjeilla syntyvän rivin todennäköisyys: se on 1:2^100.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Jonoa ei synny, koska kolikonheitto voidaan E:n esimerkin kannalta merkityksettömänä jättää suorittamatta. Se on merkityksetön, koska jonoa ei ole nimetty etukäteen tai ilman tietoa arvonnan tuloksesta."

        Heh. Jos jonoa ei synny, sen todennäköisyys ei siis voi olla yksi, koska vain varmoilla tapauksilla on todennäköisyys yksi. Jos ymmärryksesi riittää siihen, että tajuat syntyvän tuloksen todennäköisyyden olvan yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin voit toki jättää rivin heittämättä ja tyytyä siihen, että Enqvist on osannut laskea oikein.

        "Kun ohjeita noudatetaan syntyy jono, mikä tahansa kolikkojono. E:n esimerkissä vain kiero huijari nimittää sitä nimellä "juuri tuo jono" tai "tietty jono". Vain järjeltään heikko tai demoninsa sokaisema hyväksyy nimityksen."

        Ehkäpä sinun on helpompi ymmärtää oma kirjoituksesi nopista: koska tiedämme sinunkin mukaasi ennen nopanheittoa, että syntyvän tuloksen todennäköisyys on 1/6 ilman suotuisan tapauksen valintaa, niin kun heitämme jonkin tuloksen, niin tiedämme, että juuri sen tuloksen syntytodennäköisyys oli 1/6, riippumatta siitä, minkä silmäluvun saimme.

        "Argumentit sinulle on tarjottu jo lukemattomia kertoja, E:n huijaus usealla tavalla paljastaen. Et ilmeisesti pysty asiaa silti tajuamaan. Jo aiemmin taksonomiakeskustelussa huomasin, että luet ja kirjoitat paljon, mutta ajattelet liian vähän ja liian epätarkasti."

        Älä höpsi. Tiedät itsekin, että mikään muu kuin yksi rivi ei Enqvistin ohjeilla toteudu, joten siihen voi mainiosti viitata sanoilla juuri tuo rivi ja siksi sinulta loppuivat argumentit.

        "Heh. Jos jonoa ei synny, sen todennäköisyys ei siis voi olla yksi, koska vain varmoilla tapauksilla on todennäköisyys yksi. Jos ymmärryksesi riittää siihen, että tajuat syntyvän tuloksen todennäköisyyden olvan yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin voit toki jättää rivin heittämättä ja tyytyä siihen, että Enqvist on osannut laskea oikein."

        Occamin partaveitsi lienee sinulle tuntematon. Koska kolikonheitto on tarpeeton se on jätettävä tekemättä E:n huijauksessa. Olemattoman rivin todennäköisyys on 0 ja siihen kohdistuva viittaus "juuri tuo rivi" on mieletön. Sen takia mieletön on koko E:n esimerkkikin.

        "...Enqvist on osannut laskea oikein."

        E on esimerkkinsä perusteella joko umpikiero huijari tai sitten vain ajattelussaan seonnut ateisti. Miksi ihmeessä luottaisin tuollaiseen mieheen?

        Lopeta tökeröt lainauksesi kirjoituksistani. Et edes ymmärrä mitä sana tulos tarkoittaa.

        Kun ohjeita noudatetaan syntyy jono, mikä tahansa kolikkojono. E:n esimerkissä vain kiero huijari nimittää sitä nimellä "juuri tuo jono" tai "tietty jono". Vain järjeltään heikko tai demoninsa sokaisema hyväksyy nimityksen.

        Yritäpä uudestaan, kieroilematta, vastata ylläolevaan kirjoitukseeni.


      • se toinen
        JC kirjoitti:

        "Heh. Jos jonoa ei synny, sen todennäköisyys ei siis voi olla yksi, koska vain varmoilla tapauksilla on todennäköisyys yksi. Jos ymmärryksesi riittää siihen, että tajuat syntyvän tuloksen todennäköisyyden olvan yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin voit toki jättää rivin heittämättä ja tyytyä siihen, että Enqvist on osannut laskea oikein."

        Occamin partaveitsi lienee sinulle tuntematon. Koska kolikonheitto on tarpeeton se on jätettävä tekemättä E:n huijauksessa. Olemattoman rivin todennäköisyys on 0 ja siihen kohdistuva viittaus "juuri tuo rivi" on mieletön. Sen takia mieletön on koko E:n esimerkkikin.

        "...Enqvist on osannut laskea oikein."

        E on esimerkkinsä perusteella joko umpikiero huijari tai sitten vain ajattelussaan seonnut ateisti. Miksi ihmeessä luottaisin tuollaiseen mieheen?

        Lopeta tökeröt lainauksesi kirjoituksistani. Et edes ymmärrä mitä sana tulos tarkoittaa.

        Kun ohjeita noudatetaan syntyy jono, mikä tahansa kolikkojono. E:n esimerkissä vain kiero huijari nimittää sitä nimellä "juuri tuo jono" tai "tietty jono". Vain järjeltään heikko tai demoninsa sokaisema hyväksyy nimityksen.

        Yritäpä uudestaan, kieroilematta, vastata ylläolevaan kirjoitukseeni.

        JC:lle:

        Vielä tuosta lotosta: Loton tapauksessa meidän on järjetöntä (niinkuin Enqvist tekee) laskea todennäköisyyttä jo saaduille numeroille, koska mehän tiedämme ne, todennäköisyys 1, vaan todennäköisyyys (lasku) on/oli olemassa niille numeroille jotka ruksasimme ennen arvontaa.

        Tämä sama pätee tuohon kolikonheittoonkin.

        JC, voit vapaasti tarkentaa ja korjata. Tuo oli sellainen heitto.


      • JC kirjoitti:

        "Heh. Jos jonoa ei synny, sen todennäköisyys ei siis voi olla yksi, koska vain varmoilla tapauksilla on todennäköisyys yksi. Jos ymmärryksesi riittää siihen, että tajuat syntyvän tuloksen todennäköisyyden olvan yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin voit toki jättää rivin heittämättä ja tyytyä siihen, että Enqvist on osannut laskea oikein."

        Occamin partaveitsi lienee sinulle tuntematon. Koska kolikonheitto on tarpeeton se on jätettävä tekemättä E:n huijauksessa. Olemattoman rivin todennäköisyys on 0 ja siihen kohdistuva viittaus "juuri tuo rivi" on mieletön. Sen takia mieletön on koko E:n esimerkkikin.

        "...Enqvist on osannut laskea oikein."

        E on esimerkkinsä perusteella joko umpikiero huijari tai sitten vain ajattelussaan seonnut ateisti. Miksi ihmeessä luottaisin tuollaiseen mieheen?

        Lopeta tökeröt lainauksesi kirjoituksistani. Et edes ymmärrä mitä sana tulos tarkoittaa.

        Kun ohjeita noudatetaan syntyy jono, mikä tahansa kolikkojono. E:n esimerkissä vain kiero huijari nimittää sitä nimellä "juuri tuo jono" tai "tietty jono". Vain järjeltään heikko tai demoninsa sokaisema hyväksyy nimityksen.

        Yritäpä uudestaan, kieroilematta, vastata ylläolevaan kirjoitukseeni.

        "Occamin partaveitsi lienee sinulle tuntematon."

        Ei suinkaan, sehän kumoaa esim. kreationismin selityksenä, koska kreationismi tarvitsee luonnollisille ilmiöille yliluonnollisia selityksiä

        "Koska kolikonheitto on tarpeeton se on jätettävä tekemättä E:n huijauksessa."

        Eli tarkoitat, että haluaisit jättää noudattamatta Enqvistin ohjeita, jottqa voisit muka esittää hänen ohjeensa vääriksi.

        "Olemattoman rivin todennäköisyys on 0 ja siihen kohdistuva viittaus "juuri tuo rivi" on mieletön. Sen takia mieletön on koko E:n esimerkkikin."

        Nyt et oikein osaa päättää. Toisaalla kirjoitat, että juuri tuon rivin todennäköisyys on yksi ja nyt kirjoitatkin, että sen todennäköisyys onkin nolla. Niin ei voi olla, koska todennäköisyys yksi tarkoittaa varmaa tapahtumaa ja todennäköisyys nolla tarkoittaa tapahtumaa, jolla ei ole mahdollisuutta tapahtua. Itse et tietenkään huomaa tristiriitaisuuksia "ajattelussasi", mutta ole huoleti, me muut kyllä huomaamme.

        "E on esimerkkinsä perusteella joko umpikiero huijari tai sitten vain ajattelussaan seonnut ateisti. Miksi ihmeessä luottaisin tuollaiseen mieheen?"

        Kreationistia ei voi saada myöntämään, että Enqvistin esimerkki on oikein ja helposti ymmärrettävissä, koska Enqvist on ateisti. Kiitos tästä todistuksesta.

        "Lopeta tökeröt lainauksesi kirjoituksistani. Et edes ymmärrä mitä sana tulos tarkoittaa."

        Ymmärrän, että sinua harmittaa, että jouduit kertomaan, että voimme tietää tuloksen todennäköisyyden etukäteen, koska muuten valheesi olisi ollut liian ilmiselvä. Mutta kerrankin olit oikeassa ja rehellinen, vaikka se sitten kumoaa väitteesi Enqvistin esimerkin epäpätevyydestä. Kiitos siitä.

        "Kun ohjeita noudatetaan syntyy jono, mikä tahansa kolikkojono. E:n esimerkissä vain kiero huijari nimittää sitä nimellä "juuri tuo jono" tai "tietty jono". Vain järjeltään heikko tai demoninsa sokaisema hyväksyy nimityksen."

        Enqvist viittaa siihen jonoon, joka syntyy, jos hänen ohjeitaan noudatetaan, ei muihin. Ei siinä ole mitään epäselvää.

        "Yritäpä uudestaan, kieroilematta, vastata ylläolevaan kirjoitukseeni."

        Heh. Ei minun tarvitse kieroilla, lainaan vain sinun omia sanojasi, joissa kumoat omat väitteesi, vaikkapa näin:

        "Ennen heittoa ei ole tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä voisi laskea, E:n esimerkissä ei taas ole suotuisaa tapausta: oikeaa, mielekästä tiettyä riviä."

        "Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään."

        "MInkä tahansa rivin todennäköisyys on 1, kuten siis E:n "tietyn rivinkin". "

        "Olemattoman rivin todennäköisyys on 0 ja siihen kohdistuva viittaus "juuri tuo rivi" on mieletön."


      • se toinen kirjoitti:

        JC:lle:

        Vielä tuosta lotosta: Loton tapauksessa meidän on järjetöntä (niinkuin Enqvist tekee) laskea todennäköisyyttä jo saaduille numeroille, koska mehän tiedämme ne, todennäköisyys 1, vaan todennäköisyyys (lasku) on/oli olemassa niille numeroille jotka ruksasimme ennen arvontaa.

        Tämä sama pätee tuohon kolikonheittoonkin.

        JC, voit vapaasti tarkentaa ja korjata. Tuo oli sellainen heitto.

        "Vielä tuosta lotosta: Loton tapauksessa meidän on järjetöntä (niinkuin Enqvist tekee) laskea todennäköisyyttä jo saaduille numeroille, koska mehän tiedämme ne, todennäköisyys 1, vaan todennäköisyyys (lasku) on/oli olemassa niille numeroille jotka ruksasimme ennen arvontaa.

        Tämä sama pätee tuohon kolikonheittoonkin."

        Enqvist antaa vasta ohjeita kolikonheiton toteuttamiseksi, riviä ei vielä ole heitetty, joten se millainen siitä tulee, ei ole vielä tiedossa ja siksi sen todennäköisyys ei ole yksi. Laskeaksemme ja tietääksemme rivin todennäköisyyden ei tarvitse valita suotuisaa tapausta. kuten JC korostaa noppaesimerkissä.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Käytän nimitystä Mortonin demoni sen laajassa merkityksessä, jonka varmasti pystyt ymmärtämään. Jos et kuitenkaan pysty, voin muuttaa nimityksen Molochin demoniksi."

        Mieluummin niin, koska muuten sotket käsitteitä.

        "Demonisi estää sinua näkemästä totuutta maailmankuvaasi liittyvien psykologisten syiden takia. Toinen vaihtoehto on, että järkesi ei vain riitä."

        LOL. Asia on tullut jo täysin selväksi: jokainen, jolla ei ole maailmankatsomuksellisia syitä kiistää Enqvistin esimerkin oikeellisuutta, näkee, että se on oikein ja helposti ymmärrettävissä. Sen sijaan kreationisteja sitä ei voi saada myöntämään, koska esimerkin tekijä on ateisti.

        "Toistuvasti syyllistyt kirjoituksiani lainatessasi epätarkkaan ilmaisuun. Teet sen joko tahallasi tai et vain pysty ajattelemaan ja kirjoittamaan riittävän selvästi. Olet moraaliton, jos toimit tahallisesti. Toinen vaihtoehto on, että järkesi ei riitä."

        Lainaan kirjoituksiasi sanasta sanaan:

        "Eri silmäluvut esiintyvät tuloksessa, kukin todennäköisyydellä 1/6."

        "Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään."

        "Jos ei ole suotuisaa tapausta eikä nopanheittoa, jäljelle jää eri silmälukujen esiintymistodennäköisyys, ei muuta. Se tiedetään jo ennestään."

        Kerrot selvästi tuossa, että tuloksen todennäköisyys tiedetään nopanheitossa etukäteen ilman heittoa ja suotuisan tapauksen valintaa. Sama sopii tietysti täysin Enqvistin esimerkkiin kolikonheitosta, vaikka muuta yrität selitellä.

        "Lainaan kirjoituksiasi sanasta sanaan:"

        Kiitos. Se on oikein. Tuossa muotoiluni on varsin tarkka.

        "Kerrot selvästi tuossa, että tuloksen todennäköisyys tiedetään nopanheitossa etukäteen ilman heittoa ja suotuisan tapauksen valintaa."

        En kerro. Kirjoitin aivan selvästi eri silmälukujen esiintymistodennäköisyyksistä. Tuloksesta ei kannata puhua ennen nopanheittoa, on vain mahdollisuuksia tai eri silmälukjen esiintymistodennäköisyyksiä. Sana tulos tarkoittaa tässä siis mitä hyvänsä heitolla saatua silmälukua, tuloksen sisältö on heitossa saatu silmäluku. On kyettävä erottamaan tulos ja tuloksen sisältö.

        "Sama sopii tietysti täysin Enqvistin esimerkkiin kolikonheitosta, vaikka muuta yrität selitellä."

        Ei sovi. E:n kolikonheitto tuottaa tuloksen todennäköisyydellä 1. Se on sisällöltään mikä tahansa jono. "Juuri tuo jono" viittaa tiettyyn jonoon. Sellainen voi syntyä arvonnassa vain silloin, kun tietty jono on esitetty ilman tietoa arvonnasta ja se osoittautuu vertailussa samaksi arvotun jonon kanssa. Sen tapahtuman todennäköisyys on minimaalinen.

        Tiettyä jonoa ei E.n esimerkissä esitetty. Oli vain merkityksetön kolikonheitto ja kiero ilmaus "juuri tuo rivi". Laskettu todennäköisyys on aivan hölynpölyä, E nimitti itse sitä sanalla "ihme".


      • JC kirjoitti:

        "Lainaan kirjoituksiasi sanasta sanaan:"

        Kiitos. Se on oikein. Tuossa muotoiluni on varsin tarkka.

        "Kerrot selvästi tuossa, että tuloksen todennäköisyys tiedetään nopanheitossa etukäteen ilman heittoa ja suotuisan tapauksen valintaa."

        En kerro. Kirjoitin aivan selvästi eri silmälukujen esiintymistodennäköisyyksistä. Tuloksesta ei kannata puhua ennen nopanheittoa, on vain mahdollisuuksia tai eri silmälukjen esiintymistodennäköisyyksiä. Sana tulos tarkoittaa tässä siis mitä hyvänsä heitolla saatua silmälukua, tuloksen sisältö on heitossa saatu silmäluku. On kyettävä erottamaan tulos ja tuloksen sisältö.

        "Sama sopii tietysti täysin Enqvistin esimerkkiin kolikonheitosta, vaikka muuta yrität selitellä."

        Ei sovi. E:n kolikonheitto tuottaa tuloksen todennäköisyydellä 1. Se on sisällöltään mikä tahansa jono. "Juuri tuo jono" viittaa tiettyyn jonoon. Sellainen voi syntyä arvonnassa vain silloin, kun tietty jono on esitetty ilman tietoa arvonnasta ja se osoittautuu vertailussa samaksi arvotun jonon kanssa. Sen tapahtuman todennäköisyys on minimaalinen.

        Tiettyä jonoa ei E.n esimerkissä esitetty. Oli vain merkityksetön kolikonheitto ja kiero ilmaus "juuri tuo rivi". Laskettu todennäköisyys on aivan hölynpölyä, E nimitti itse sitä sanalla "ihme".

        "En kerro. Kirjoitin aivan selvästi eri silmälukujen esiintymistodennäköisyyksistä."

        Aivan. Silmäluvuilla on samat esiintymistodennäköisyydet heiton tuloksena.

        "Tuloksesta ei kannata puhua ennen nopanheittoa, on vain mahdollisuuksia tai eri silmälukjen esiintymistodennäköisyyksiä."

        Voimme mainiosti kutsua tuota heiton seurauksena ilmaantuvaa silmälukua tulokseksi jo etukäteen, aivan kuin normaalikielenkäytössä tehdään.

        "Sana tulos tarkoittaa tässä siis mitä hyvänsä heitolla saatua silmälukua, tuloksen sisältö on heitossa saatu silmäluku. On kyettävä erottamaan tulos ja tuloksen sisältö."

        Aivan. Tuloksen saamisen todennäköisyys on yksi ja tuloksen varsinaisen sisällön eli toteutuvan noppaluvun todennäköisyys on 1/6.

        "Ei sovi. E:n kolikonheitto tuottaa tuloksen todennäköisyydellä 1."

        Aivan kuin nopanheitto tuotta tuloksen todennäköisyydellä yksi.

        "Se on sisällöltään mikä tahansa jono."

        Ja nopanheiton tulos on mikä tahansa silmäluku.

        "Juuri tuo jono" viittaa tiettyyn jonoon."

        Juuri tuo noppaluku viittaa saatuun silmälukuun.

        "Sellainen voi syntyä arvonnassa vain silloin, kun tietty jono on esitetty ilman tietoa arvonnasta ja se osoittautuu vertailussa samaksi arvotun jonon kanssa. Sen tapahtuman todennäköisyys on minimaalinen."

        Ei tarvitse. Juuri tuo jono viittaa lantinheitossa realisoituvaan jonoon, ei muihin.

        "Tiettyä jonoa ei E.n esimerkissä esitetty."

        Siinä puhuttiin ohjeiden mukaan toteutetusta heittosarjasta syntyvästä jonosta.

        "Oli vain merkityksetön kolikonheitto ja kiero ilmaus "juuri tuo rivi". Laskettu todennäköisyys on aivan hölynpölyä, E nimitti itse sitä sanalla "ihme"."

        Heh. Kokeilepa suorittaa tuo heittosarja, niin saat oman rivisi. Voit kutsua aivan mainiosti sitä nimityksellä juuri tuo rivi. Ei siinä ole mitään epäselvää.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Occamin partaveitsi lienee sinulle tuntematon."

        Ei suinkaan, sehän kumoaa esim. kreationismin selityksenä, koska kreationismi tarvitsee luonnollisille ilmiöille yliluonnollisia selityksiä

        "Koska kolikonheitto on tarpeeton se on jätettävä tekemättä E:n huijauksessa."

        Eli tarkoitat, että haluaisit jättää noudattamatta Enqvistin ohjeita, jottqa voisit muka esittää hänen ohjeensa vääriksi.

        "Olemattoman rivin todennäköisyys on 0 ja siihen kohdistuva viittaus "juuri tuo rivi" on mieletön. Sen takia mieletön on koko E:n esimerkkikin."

        Nyt et oikein osaa päättää. Toisaalla kirjoitat, että juuri tuon rivin todennäköisyys on yksi ja nyt kirjoitatkin, että sen todennäköisyys onkin nolla. Niin ei voi olla, koska todennäköisyys yksi tarkoittaa varmaa tapahtumaa ja todennäköisyys nolla tarkoittaa tapahtumaa, jolla ei ole mahdollisuutta tapahtua. Itse et tietenkään huomaa tristiriitaisuuksia "ajattelussasi", mutta ole huoleti, me muut kyllä huomaamme.

        "E on esimerkkinsä perusteella joko umpikiero huijari tai sitten vain ajattelussaan seonnut ateisti. Miksi ihmeessä luottaisin tuollaiseen mieheen?"

        Kreationistia ei voi saada myöntämään, että Enqvistin esimerkki on oikein ja helposti ymmärrettävissä, koska Enqvist on ateisti. Kiitos tästä todistuksesta.

        "Lopeta tökeröt lainauksesi kirjoituksistani. Et edes ymmärrä mitä sana tulos tarkoittaa."

        Ymmärrän, että sinua harmittaa, että jouduit kertomaan, että voimme tietää tuloksen todennäköisyyden etukäteen, koska muuten valheesi olisi ollut liian ilmiselvä. Mutta kerrankin olit oikeassa ja rehellinen, vaikka se sitten kumoaa väitteesi Enqvistin esimerkin epäpätevyydestä. Kiitos siitä.

        "Kun ohjeita noudatetaan syntyy jono, mikä tahansa kolikkojono. E:n esimerkissä vain kiero huijari nimittää sitä nimellä "juuri tuo jono" tai "tietty jono". Vain järjeltään heikko tai demoninsa sokaisema hyväksyy nimityksen."

        Enqvist viittaa siihen jonoon, joka syntyy, jos hänen ohjeitaan noudatetaan, ei muihin. Ei siinä ole mitään epäselvää.

        "Yritäpä uudestaan, kieroilematta, vastata ylläolevaan kirjoitukseeni."

        Heh. Ei minun tarvitse kieroilla, lainaan vain sinun omia sanojasi, joissa kumoat omat väitteesi, vaikkapa näin:

        "Ennen heittoa ei ole tapahtumaa, jonka todennäköisyyttä voisi laskea, E:n esimerkissä ei taas ole suotuisaa tapausta: oikeaa, mielekästä tiettyä riviä."

        "Silmälukujen esiintymistodennäköisyydet tiedetään jo ennestään."

        "MInkä tahansa rivin todennäköisyys on 1, kuten siis E:n "tietyn rivinkin". "

        "Olemattoman rivin todennäköisyys on 0 ja siihen kohdistuva viittaus "juuri tuo rivi" on mieletön."

        "Eli tarkoitat, että haluaisit jättää noudattamatta Enqvistin ohjeita, jottqa voisit muka esittää hänen ohjeensa vääriksi."

        Jälleen uusi todistus E:n huijauksen mielettömyydestä. Ohjeet ovat järjettömät, koska kolikonheitto on niiden mukaan tehtävä, vaikka se on niiden mukaan tarpeeton.

        "Toisaalla kirjoitat, että juuri tuon rivin todennäköisyys on yksi ja nyt kirjoitatkin, että sen todennäköisyys onkin nolla. Niin ei voi olla, koska todennäköisyys yksi tarkoittaa varmaa tapahtumaa ja todennäköisyys nolla tarkoittaa tapahtumaa, jolla ei ole mahdollisuutta tapahtua. Itse et tietenkään huomaa tristiriitaisuuksia "ajattelussasi", mutta ole huoleti, me muut kyllä huomaamme."

        Loogista seurausta huijauksesta. Syytä siitä Enqvistiä, älä minua.

        "Kreationistia ei voi saada myöntämään, että Enqvistin esimerkki on oikein ja helposti ymmärrettävissä, koska Enqvist on ateisti. Kiitos tästä todistuksesta."

        E on ateisti. Hän on esittänyt väärän, valheellisen ja todistuksesi mukaan kieron esimerkin.

        "Enqvist viittaa siihen jonoon, joka syntyy, jos hänen ohjeitaan noudatetaan, ei muihin. Ei siinä ole mitään epäselvää."

        Siinä ei ole mitään epäselvää: viittaus on kiero huijaus.

        "Heh. Ei minun tarvitse kieroilla, lainaan vain sinun omia sanojasi, joissa kumoat omat väitteesi, vaikkapa näin:"

        Miksi sitten et vastaa?

        Lopuksi lainaamissasi kirjoituksissani olevat epäloogisuudet ovat looginen seuraus E:n esimerkistä. Juuri ne osoittavat huijauksen huijaukseksi.


      • JC kirjoitti:

        "Eli tarkoitat, että haluaisit jättää noudattamatta Enqvistin ohjeita, jottqa voisit muka esittää hänen ohjeensa vääriksi."

        Jälleen uusi todistus E:n huijauksen mielettömyydestä. Ohjeet ovat järjettömät, koska kolikonheitto on niiden mukaan tehtävä, vaikka se on niiden mukaan tarpeeton.

        "Toisaalla kirjoitat, että juuri tuon rivin todennäköisyys on yksi ja nyt kirjoitatkin, että sen todennäköisyys onkin nolla. Niin ei voi olla, koska todennäköisyys yksi tarkoittaa varmaa tapahtumaa ja todennäköisyys nolla tarkoittaa tapahtumaa, jolla ei ole mahdollisuutta tapahtua. Itse et tietenkään huomaa tristiriitaisuuksia "ajattelussasi", mutta ole huoleti, me muut kyllä huomaamme."

        Loogista seurausta huijauksesta. Syytä siitä Enqvistiä, älä minua.

        "Kreationistia ei voi saada myöntämään, että Enqvistin esimerkki on oikein ja helposti ymmärrettävissä, koska Enqvist on ateisti. Kiitos tästä todistuksesta."

        E on ateisti. Hän on esittänyt väärän, valheellisen ja todistuksesi mukaan kieron esimerkin.

        "Enqvist viittaa siihen jonoon, joka syntyy, jos hänen ohjeitaan noudatetaan, ei muihin. Ei siinä ole mitään epäselvää."

        Siinä ei ole mitään epäselvää: viittaus on kiero huijaus.

        "Heh. Ei minun tarvitse kieroilla, lainaan vain sinun omia sanojasi, joissa kumoat omat väitteesi, vaikkapa näin:"

        Miksi sitten et vastaa?

        Lopuksi lainaamissasi kirjoituksissani olevat epäloogisuudet ovat looginen seuraus E:n esimerkistä. Juuri ne osoittavat huijauksen huijaukseksi.

        "Jälleen uusi todistus E:n huijauksen mielettömyydestä. Ohjeet ovat järjettömät, koska kolikonheitto on niiden mukaan tehtävä, vaikka se on niiden mukaan tarpeeton."

        Haha. Ei, kyllä se epälooginen ja järjetön tässäkin olit taas sinä. Voit toki jättää kolikot heittämättä, koska tiedät jo etukäteen laskemalla, että minkä tahansa yhden rivin syntytodennäköisyys ohjeita noudattamalla on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Loogista seurausta huijauksesta. Syytä siitä Enqvistiä, älä minua."

        Miksi ihmeessä syyttäisin Enqvistiä siitä, että sinä olet loogisessa ristiriidassa itsesi kanssa sinun omissa kirjoituksissasi?

        "E on ateisti. Hän on esittänyt väärän, valheellisen ja todistuksesi mukaan kieron esimerkin."

        Haha. Panehan ensin omat ajatuksesi ja sen myötä omat kirjoituksesi loogiseen muotoon ja järjestykseen. nyt olet onnistunut vain osoittamaan, että kreationisti ei voi hyväksyä Enqvistin esimerkkiä siksi että Enqvist on ateisti.

        "Siinä ei ole mitään epäselvää: viittaus on kiero huijaus."

        Epäselväksi jäi, mikset voisi viitata riviisi, jonka saat noudattamalla ohjeita?

        "Miksi sitten et vastaa?"

        Vastasinhan minä.

        "Lopuksi lainaamissasi kirjoituksissani olevat epäloogisuudet ovat looginen seuraus E:n esimerkistä. Juuri ne osoittavat huijauksen huijaukseksi."

        Hohhohhohhoooo. tapat minut nauruun. Syytät Enqvistiä siitä, että sinä ajattelet virheellisesti. Buaahahahahahaaaa.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "En kerro. Kirjoitin aivan selvästi eri silmälukujen esiintymistodennäköisyyksistä."

        Aivan. Silmäluvuilla on samat esiintymistodennäköisyydet heiton tuloksena.

        "Tuloksesta ei kannata puhua ennen nopanheittoa, on vain mahdollisuuksia tai eri silmälukjen esiintymistodennäköisyyksiä."

        Voimme mainiosti kutsua tuota heiton seurauksena ilmaantuvaa silmälukua tulokseksi jo etukäteen, aivan kuin normaalikielenkäytössä tehdään.

        "Sana tulos tarkoittaa tässä siis mitä hyvänsä heitolla saatua silmälukua, tuloksen sisältö on heitossa saatu silmäluku. On kyettävä erottamaan tulos ja tuloksen sisältö."

        Aivan. Tuloksen saamisen todennäköisyys on yksi ja tuloksen varsinaisen sisällön eli toteutuvan noppaluvun todennäköisyys on 1/6.

        "Ei sovi. E:n kolikonheitto tuottaa tuloksen todennäköisyydellä 1."

        Aivan kuin nopanheitto tuotta tuloksen todennäköisyydellä yksi.

        "Se on sisällöltään mikä tahansa jono."

        Ja nopanheiton tulos on mikä tahansa silmäluku.

        "Juuri tuo jono" viittaa tiettyyn jonoon."

        Juuri tuo noppaluku viittaa saatuun silmälukuun.

        "Sellainen voi syntyä arvonnassa vain silloin, kun tietty jono on esitetty ilman tietoa arvonnasta ja se osoittautuu vertailussa samaksi arvotun jonon kanssa. Sen tapahtuman todennäköisyys on minimaalinen."

        Ei tarvitse. Juuri tuo jono viittaa lantinheitossa realisoituvaan jonoon, ei muihin.

        "Tiettyä jonoa ei E.n esimerkissä esitetty."

        Siinä puhuttiin ohjeiden mukaan toteutetusta heittosarjasta syntyvästä jonosta.

        "Oli vain merkityksetön kolikonheitto ja kiero ilmaus "juuri tuo rivi". Laskettu todennäköisyys on aivan hölynpölyä, E nimitti itse sitä sanalla "ihme"."

        Heh. Kokeilepa suorittaa tuo heittosarja, niin saat oman rivisi. Voit kutsua aivan mainiosti sitä nimityksellä juuri tuo rivi. Ei siinä ole mitään epäselvää.

        "Voimme mainiosti kutsua tuota heiton seurauksena ilmaantuvaa silmälukua tulokseksi jo etukäteen, aivan kuin normaalikielenkäytössä tehdään."

        Ja tämän jälkeen sekoitat mahdollisuuden ja tuloksen, reaalimaailman tapahtuman. Normaalikielenkäyttö ei usein ole riittävän tarkkaa.

        ""Juuri tuo jono" viittaa tiettyyn jonoon.""
        "Juuri tuo noppaluku viittaa saatuun silmälukuun."

        Luuletko E:n huijauksen toistamisen nopalla jotenkin auttavan asiaa? Et nimennyt mikä "juuri tuo noppaluku" on. Kuten huijari E kelpuutat jokaisen saadun arvontatuloksen "juuri tuoksi".

        "Ei tarvitse. Juuri tuo jono viittaa lantinheitossa realisoituvaan jonoon, ei muihin."

        Tarvitsee ilmoittaa. Lantinheitossa realisoituva jono on sisällöltään mikä tahansa jono. Etkö jo ymmärrä tätä? Viitaus "muihin" jonoihin on tarpeeton, koska vain yksi syntyy.

        "Siinä puhuttiin ohjeiden mukaan toteutetusta heittosarjasta syntyvästä jonosta."

        Se ei ole tietty jono vaan jono, jonka sisältö on mikä tahansa jono.

        "Heh. Kokeilepa suorittaa tuo heittosarja, niin saat oman rivisi. Voit kutsua aivan mainiosti sitä nimityksellä juuri tuo rivi. Ei siinä ole mitään epäselvää. "

        Arvonta synnyttää aina satunnaisen jonon. Miksi satunnaista ja merkityksetöntä jonoa pitäisi kutsua "juuri tuoksi"? Ei siinä ole mitään erityistä, se on aivan vastaava kuin triljoona triljoonaa muutakin jonoa.


      • JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Jälleen uusi todistus E:n huijauksen mielettömyydestä. Ohjeet ovat järjettömät, koska kolikonheitto on niiden mukaan tehtävä, vaikka se on niiden mukaan tarpeeton."

        Haha. Ei, kyllä se epälooginen ja järjetön tässäkin olit taas sinä. Voit toki jättää kolikot heittämättä, koska tiedät jo etukäteen laskemalla, että minkä tahansa yhden rivin syntytodennäköisyys ohjeita noudattamalla on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Loogista seurausta huijauksesta. Syytä siitä Enqvistiä, älä minua."

        Miksi ihmeessä syyttäisin Enqvistiä siitä, että sinä olet loogisessa ristiriidassa itsesi kanssa sinun omissa kirjoituksissasi?

        "E on ateisti. Hän on esittänyt väärän, valheellisen ja todistuksesi mukaan kieron esimerkin."

        Haha. Panehan ensin omat ajatuksesi ja sen myötä omat kirjoituksesi loogiseen muotoon ja järjestykseen. nyt olet onnistunut vain osoittamaan, että kreationisti ei voi hyväksyä Enqvistin esimerkkiä siksi että Enqvist on ateisti.

        "Siinä ei ole mitään epäselvää: viittaus on kiero huijaus."

        Epäselväksi jäi, mikset voisi viitata riviisi, jonka saat noudattamalla ohjeita?

        "Miksi sitten et vastaa?"

        Vastasinhan minä.

        "Lopuksi lainaamissasi kirjoituksissani olevat epäloogisuudet ovat looginen seuraus E:n esimerkistä. Juuri ne osoittavat huijauksen huijaukseksi."

        Hohhohhohhoooo. tapat minut nauruun. Syytät Enqvistiä siitä, että sinä ajattelet virheellisesti. Buaahahahahahaaaa.

        "Voit toki jättää kolikot heittämättä, koska tiedät jo etukäteen laskemalla, että minkä tahansa yhden rivin syntytodennäköisyys ohjeita noudattamalla on yhden suhde triljoonaan triljoonaan"

        Missä sitten on tapahtuma, Enqvistin "ihme"?

        "Miksi ihmeessä syyttäisin Enqvistiä siitä, että sinä olet loogisessa ristiriidassa itsesi kanssa sinun omissa kirjoituksissasi?"

        Älä vääristele asioita. Esiintuleva epäloogisuus on looginen seuraus huijauksesta. Logiikassa valheella on lyhyet jäljet.

        "Epäselväksi jäi, mikset voisi viitata riviisi, jonka saat noudattamalla ohjeita?"

        Aivan hyvin siihen voi viitata. Nimittäisin jonoa vaikkapa: "satunnainen jono".

        "Vastasinhan minä."
        "Hohhohhohhoooo. tapat minut nauruun. Syytät Enqvistiä siitä, että sinä ajattelet virheellisesti. Buaahahahahahaaaa."

        Voi sinua moloch.


      • se toinen
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Vielä tuosta lotosta: Loton tapauksessa meidän on järjetöntä (niinkuin Enqvist tekee) laskea todennäköisyyttä jo saaduille numeroille, koska mehän tiedämme ne, todennäköisyys 1, vaan todennäköisyyys (lasku) on/oli olemassa niille numeroille jotka ruksasimme ennen arvontaa.

        Tämä sama pätee tuohon kolikonheittoonkin."

        Enqvist antaa vasta ohjeita kolikonheiton toteuttamiseksi, riviä ei vielä ole heitetty, joten se millainen siitä tulee, ei ole vielä tiedossa ja siksi sen todennäköisyys ei ole yksi. Laskeaksemme ja tietääksemme rivin todennäköisyyden ei tarvitse valita suotuisaa tapausta. kuten JC korostaa noppaesimerkissä.

        "Enqvist antaa vasta ohjeita kolikonheiton toteuttamiseksi, riviä ei vielä ole heitetty, joten se millainen siitä tulee, ei ole vielä tiedossa ja siksi sen todennäköisyys ei ole yksi. Laskeaksemme ja tietääksemme rivin todennäköisyyden ei tarvitse valita suotuisaa tapausta. kuten JC korostaa noppaesimerkissä. "

        Ennen rivinheittoa emme tiedä mikä mahdollista vaihtoehdoista toteutuu, mutta sen me tiedämme, että yksi noista mahdollisista vaihtoehdoista toteutuu varmasti. Vaikka emme Enqvistin tapauksessa tiedä, millainen rivistä tulee, tiedämme etukäteen, että hänelle kelpaa kaikki mahdolliset rivit, koska hän määrittelee suotuisen rivin vasta jälkikäteen, niin todennäköisyys saada tuo suotuista rivi on yksi, koska muita vaihtoehtoja siksi ei ole. Asia muuttuisi jos tuo suotuisa rivi määriteltäisiin ennen heittoja.


      • JC kirjoitti:

        "Voimme mainiosti kutsua tuota heiton seurauksena ilmaantuvaa silmälukua tulokseksi jo etukäteen, aivan kuin normaalikielenkäytössä tehdään."

        Ja tämän jälkeen sekoitat mahdollisuuden ja tuloksen, reaalimaailman tapahtuman. Normaalikielenkäyttö ei usein ole riittävän tarkkaa.

        ""Juuri tuo jono" viittaa tiettyyn jonoon.""
        "Juuri tuo noppaluku viittaa saatuun silmälukuun."

        Luuletko E:n huijauksen toistamisen nopalla jotenkin auttavan asiaa? Et nimennyt mikä "juuri tuo noppaluku" on. Kuten huijari E kelpuutat jokaisen saadun arvontatuloksen "juuri tuoksi".

        "Ei tarvitse. Juuri tuo jono viittaa lantinheitossa realisoituvaan jonoon, ei muihin."

        Tarvitsee ilmoittaa. Lantinheitossa realisoituva jono on sisällöltään mikä tahansa jono. Etkö jo ymmärrä tätä? Viitaus "muihin" jonoihin on tarpeeton, koska vain yksi syntyy.

        "Siinä puhuttiin ohjeiden mukaan toteutetusta heittosarjasta syntyvästä jonosta."

        Se ei ole tietty jono vaan jono, jonka sisältö on mikä tahansa jono.

        "Heh. Kokeilepa suorittaa tuo heittosarja, niin saat oman rivisi. Voit kutsua aivan mainiosti sitä nimityksellä juuri tuo rivi. Ei siinä ole mitään epäselvää. "

        Arvonta synnyttää aina satunnaisen jonon. Miksi satunnaista ja merkityksetöntä jonoa pitäisi kutsua "juuri tuoksi"? Ei siinä ole mitään erityistä, se on aivan vastaava kuin triljoona triljoonaa muutakin jonoa.

        "Ja tämän jälkeen sekoitat mahdollisuuden ja tuloksen, reaalimaailman tapahtuman."

        Heh. En sekoita, tulos puhuttaessa tulevasta satunnaistapahtumasta on aivan normaalia ja ymmärrettävää suomea.

        "Normaalikielenkäyttö ei usein ole riittävän tarkkaa."

        Tässä tapauksessa se kuitenkin on. Jos heität noppaa, saat jonkin tuloksen, mahdollisesti viitosen.

        "Luuletko E:n huijauksen toistamisen nopalla jotenkin auttavan asiaa?"

        Ajattelin, että sinun on se helpompi ymmärtää, koska siinä ei ole niin isoja lukuja ja esimerkkiä ei ole laayinut ateisti.

        "Et nimennyt mikä "juuri tuo noppaluku" on. Kuten huijari E kelpuutat jokaisen saadun arvontatuloksen "juuri tuoksi"."

        Aivan. Mutta yhdellä nopaneheitolla saamme vain yhden tuloksen, jonka todennäköisyydenkin osaamme helposti laskea, se on 1/6. Lapsikin sen tietää jo etukäteen.

        "Tarvitsee ilmoittaa."

        Ei tarvitse.

        "Lantinheitossa realisoituva jono on sisällöltään mikä tahansa jono. Etkö jo ymmärrä tätä?"

        Olen koko ajan ymmärtänyt, juuri kuten olen myös kertonut ja toisin kuin vieläkin esität. Mikä tahansa jono, jolla on yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys syntyä voidaan saada tulokseksi, kun noudatetaan Enqvistin ohjeita.

        "Viitaus "muihin" jonoihin on tarpeeton, koska vain yksi syntyy."

        Niin, nyt puhumme juuri tästä jonosta, joka syntyy kun Enqvistin ohjeita noudatetaan, emme muista.

        "Se ei ole tietty jono vaan jono, jonka sisältö on mikä tahansa jono."

        Se ei ole mikä tahansa jono, vaan yksi erityinen jono, jolla on äärimmäisen pieni todennäköisyys syntyä eikä se ole samanlainen kuin muut mahdolliset jonot, joita voisi syntyä.

        "Arvonta synnyttää aina satunnaisen jonon. Miksi satunnaista ja merkityksetöntä jonoa pitäisi kutsua "juuri tuoksi"? Ei siinä ole mitään erityistä, se on aivan vastaava kuin triljoona triljoonaa muutakin jonoa."

        No minäpä näytän. Suoritan tuon Enqvistin ohjeiden mukaisen arvonnan. Nopeuden ja selkeyden vuoksi kirjoita kruunan 1:llä ja klaavan 0:lla:

        0010101110
        0110110110
        0010000111
        0010011100
        1110101011
        1001101011
        1100001011
        0100001100
        0101000001
        0001111000

        Juuri tuohon riviin tuli siis 47 kruunaa ja 53 klaavaa, se ei siis ole lainkaan samanlainen kuin enemmistö tuollaisessa arvonnassa syntyvistä riveistä. Lisäksi huomaamme, että pisin klaavojen sarja on juuri tuossa rivissä viisi perättäistä klaavaa ja pisin kruunojen sarja on 4 peräkkäistä kruunaa. Siinäkin se poikkeaa enemmistöstä tuolla tavoin arvottavista riveistä. Ja nyt minä tiedän, että olen ensimmäinen ihminen maailmassa, joka sai lanttia heittämällä juuri tuon rivin eikä koko ihmiskunnan elinaikana kukaan muu tule heittämään juuri samaa riviä.


      • JC kirjoitti:

        "Voit toki jättää kolikot heittämättä, koska tiedät jo etukäteen laskemalla, että minkä tahansa yhden rivin syntytodennäköisyys ohjeita noudattamalla on yhden suhde triljoonaan triljoonaan"

        Missä sitten on tapahtuma, Enqvistin "ihme"?

        "Miksi ihmeessä syyttäisin Enqvistiä siitä, että sinä olet loogisessa ristiriidassa itsesi kanssa sinun omissa kirjoituksissasi?"

        Älä vääristele asioita. Esiintuleva epäloogisuus on looginen seuraus huijauksesta. Logiikassa valheella on lyhyet jäljet.

        "Epäselväksi jäi, mikset voisi viitata riviisi, jonka saat noudattamalla ohjeita?"

        Aivan hyvin siihen voi viitata. Nimittäisin jonoa vaikkapa: "satunnainen jono".

        "Vastasinhan minä."
        "Hohhohhohhoooo. tapat minut nauruun. Syytät Enqvistiä siitä, että sinä ajattelet virheellisesti. Buaahahahahahaaaa."

        Voi sinua moloch.

        "Missä sitten on tapahtuma, Enqvistin "ihme"?"

        Etkö muista? Tiesit jo etukäteen, että juuri tuon rivin syntytodennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, joten päätit jättää sen heittämättä.

        "Älä vääristele asioita. Esiintuleva epäloogisuus on looginen seuraus huijauksesta. Logiikassa valheella on lyhyet jäljet."

        Esiintuleva epäloogisuus oli aivan sinun omaa sekoiluasi ja jos en olisi niitä nostanut esille, paasaisit niitä edelleen, Mutta valheella on tosiaan lyhyet jäljet tällaisella palstalla, jossa voidaan tarkistaa, mitä kukin on kirjoittanut.

        "Aivan hyvin siihen voi viitata. Nimittäisin jonoa vaikkapa: "satunnainen jono"."

        Juu. Tuo rivi syntyy satunnaisista tapahtumista, joten on aivan oikein kutsua juuri tuota riviä satunnaiseksi jonoksi.

        "Voi sinua moloch."

        Huomaan, että argumenttisi ovat taas vähissä, joten yrität jälleen kääntää keskustelua minuun.


      • se toinen kirjoitti:

        "Enqvist antaa vasta ohjeita kolikonheiton toteuttamiseksi, riviä ei vielä ole heitetty, joten se millainen siitä tulee, ei ole vielä tiedossa ja siksi sen todennäköisyys ei ole yksi. Laskeaksemme ja tietääksemme rivin todennäköisyyden ei tarvitse valita suotuisaa tapausta. kuten JC korostaa noppaesimerkissä. "

        Ennen rivinheittoa emme tiedä mikä mahdollista vaihtoehdoista toteutuu, mutta sen me tiedämme, että yksi noista mahdollisista vaihtoehdoista toteutuu varmasti. Vaikka emme Enqvistin tapauksessa tiedä, millainen rivistä tulee, tiedämme etukäteen, että hänelle kelpaa kaikki mahdolliset rivit, koska hän määrittelee suotuisen rivin vasta jälkikäteen, niin todennäköisyys saada tuo suotuista rivi on yksi, koska muita vaihtoehtoja siksi ei ole. Asia muuttuisi jos tuo suotuisa rivi määriteltäisiin ennen heittoja.

        "Ennen rivinheittoa emme tiedä mikä mahdollista vaihtoehdoista toteutuu, mutta sen me tiedämme, että yksi noista mahdollisista vaihtoehdoista toteutuu varmasti."

        Jeps.

        "Vaikka emme Enqvistin tapauksessa tiedä, millainen rivistä tulee, tiedämme etukäteen, että hänelle kelpaa kaikki mahdolliset rivit, koska hän määrittelee suotuisen rivin vasta jälkikäteen, niin todennäköisyys saada tuo suotuista rivi on yksi, koska muita vaihtoehtoja siksi ei ole."

        Ei. Enqvist ei määrittele suotuisaa riviä ohjeissaan etu- eikä jälkikäteen. Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, mutta jokaisella erilaisella ja mahdollisella rivillä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua lantiheiton tuloksena.

        "Asia muuttuisi jos tuo suotuisa rivi määriteltäisiin ennen heittoja."

        Ei muutu. Kuten JC korostaa, voimme tietää tuloksen todennäköisyyden etukäteen vaikkemme määrittele suotuisaa tapausta ja tässä tapauksessa se on hyvin helppo laskea: lantinheitossa saamme tulokseksi rivin, jolla oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys syntyä.


      • auki on
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Ennen rivinheittoa emme tiedä mikä mahdollista vaihtoehdoista toteutuu, mutta sen me tiedämme, että yksi noista mahdollisista vaihtoehdoista toteutuu varmasti."

        Jeps.

        "Vaikka emme Enqvistin tapauksessa tiedä, millainen rivistä tulee, tiedämme etukäteen, että hänelle kelpaa kaikki mahdolliset rivit, koska hän määrittelee suotuisen rivin vasta jälkikäteen, niin todennäköisyys saada tuo suotuista rivi on yksi, koska muita vaihtoehtoja siksi ei ole."

        Ei. Enqvist ei määrittele suotuisaa riviä ohjeissaan etu- eikä jälkikäteen. Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, mutta jokaisella erilaisella ja mahdollisella rivillä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua lantiheiton tuloksena.

        "Asia muuttuisi jos tuo suotuisa rivi määriteltäisiin ennen heittoja."

        Ei muutu. Kuten JC korostaa, voimme tietää tuloksen todennäköisyyden etukäteen vaikkemme määrittele suotuisaa tapausta ja tässä tapauksessa se on hyvin helppo laskea: lantinheitossa saamme tulokseksi rivin, jolla oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys syntyä.

        "Ei. Enqvist ei määrittele suotuisaa riviä ohjeissaan etu- eikä jälkikäteen. Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, mutta jokaisella erilaisella ja mahdollisella rivillä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua lantiheiton tuloksena."

        Koska Enqvist kykenee ilmoittamaan, että todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin juuri tuo saatu rivi määritellään suostuisaksi riviksi, koska todennäköisyyden laskenta vaatii sen tarkan määrittelemisen.

        "Asia muuttuisi jos tuo suotuisa rivi määriteltäisiin ennen heittoja."

        "Ei muutu. Kuten JC korostaa, voimme tietää tuloksen todennäköisyyden etukäteen vaikkemme määrittele suotuisaa tapausta ja tässä tapauksessa se on hyvin helppo laskea: lantinheitossa saamme tulokseksi rivin, jolla oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys syntyä."

        Aivan, voimme tietää sen matemaattisesti, mutta tässä on kyse käytännön tilanteesta, jossa voimme käyttää todellista/kuviteltua tilannetta todennäköisyyden laskemiseen määritelylle jonolle, suotuisen tapauksen ja kaikkien tapausten suhteena ja siitä, toteutuiko se. Toteutumisen väitettiin tapahtuneen, mutta auki jäi, mikä olisi suotuista tapaus ennen kolikon heittoa, tuloksenkin me tiedämme, se oli juuri tuo rivi, minkä saimme kolikkoa heittämällä.


      • auki on kirjoitti:

        "Ei. Enqvist ei määrittele suotuisaa riviä ohjeissaan etu- eikä jälkikäteen. Rivin saamisen todennäköisyys on yksi, mutta jokaisella erilaisella ja mahdollisella rivillä on yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys toteutua lantiheiton tuloksena."

        Koska Enqvist kykenee ilmoittamaan, että todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin juuri tuo saatu rivi määritellään suostuisaksi riviksi, koska todennäköisyyden laskenta vaatii sen tarkan määrittelemisen.

        "Asia muuttuisi jos tuo suotuisa rivi määriteltäisiin ennen heittoja."

        "Ei muutu. Kuten JC korostaa, voimme tietää tuloksen todennäköisyyden etukäteen vaikkemme määrittele suotuisaa tapausta ja tässä tapauksessa se on hyvin helppo laskea: lantinheitossa saamme tulokseksi rivin, jolla oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan todennäköisyys syntyä."

        Aivan, voimme tietää sen matemaattisesti, mutta tässä on kyse käytännön tilanteesta, jossa voimme käyttää todellista/kuviteltua tilannetta todennäköisyyden laskemiseen määritelylle jonolle, suotuisen tapauksen ja kaikkien tapausten suhteena ja siitä, toteutuiko se. Toteutumisen väitettiin tapahtuneen, mutta auki jäi, mikä olisi suotuista tapaus ennen kolikon heittoa, tuloksenkin me tiedämme, se oli juuri tuo rivi, minkä saimme kolikkoa heittämällä.

        "Koska Enqvist kykenee ilmoittamaan, että todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin juuri tuo saatu rivi määritellään suostuisaksi riviksi, koska todennäköisyyden laskenta vaatii sen tarkan määrittelemisen."

        Ei. Suotuisa rivi olisi rivi, joka täyttää etukäteen asetetun ehdon. Enqvist ei määrittele etukäteen ehtoja mitkä rivit hyväksytään ohjeiden mukaisessa heitossa, joten hän ei määrittele suotuisaa riviä eikä tuo tuloskaan ole sellainen. Yritä pitää käsitteet selvinä, niin et sotkeudu enempää..

        Rivin todennäköisyyden laskenta ei myöskään vaadi rivin tarkkaa määrittämistä, koska tiedämme, että jokaisella noista riveistä on yhtä suuri todennäköisyys tapahtua.

        "Aivan, voimme tietää sen matemaattisesti, mutta tässä on kyse käytännön tilanteesta, jossa voimme käyttää todellista/kuviteltua tilannetta todennäköisyyden laskemiseen määritelylle jonolle, suotuisen tapauksen ja kaikkien tapausten suhteena ja siitä, toteutuiko se."

        Enqvist ei määrittele esimerkissään lainkaan suotuista tapausta. Suotuisalla tapauksella tarkoitetaan ennakkoon asetetun ehdon täyttävää riviä tai rivien osajoukkoa kaikista mahdollisista riveistä. Siksi jokainen heitetty rivi kelpaa juuri tuoksi riviksi ja matemaattisesti tiedämme, että jokaisen yksittäisen rivin todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Toteutumisen väitettiin tapahtuneen, mutta auki jäi, mikä olisi suotuista tapaus ennen kolikon heittoa, tuloksenkin me tiedämme, se oli juuri tuo rivi, minkä saimme kolikkoa heittämällä."

        Suotuisaa tapausta ei ole lainkaan määritelty ko. esimerkissä. Tulos on nyt realisoitunut kun suoritin nuo ohjeet ja sain juuri tuon rivin, jota kukaan muu ei koskaan heitä ja jonka syntytodennäköisyys juuri tuollaiseksi oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.


      • onnistunut huijaus
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Koska Enqvist kykenee ilmoittamaan, että todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin juuri tuo saatu rivi määritellään suostuisaksi riviksi, koska todennäköisyyden laskenta vaatii sen tarkan määrittelemisen."

        Ei. Suotuisa rivi olisi rivi, joka täyttää etukäteen asetetun ehdon. Enqvist ei määrittele etukäteen ehtoja mitkä rivit hyväksytään ohjeiden mukaisessa heitossa, joten hän ei määrittele suotuisaa riviä eikä tuo tuloskaan ole sellainen. Yritä pitää käsitteet selvinä, niin et sotkeudu enempää..

        Rivin todennäköisyyden laskenta ei myöskään vaadi rivin tarkkaa määrittämistä, koska tiedämme, että jokaisella noista riveistä on yhtä suuri todennäköisyys tapahtua.

        "Aivan, voimme tietää sen matemaattisesti, mutta tässä on kyse käytännön tilanteesta, jossa voimme käyttää todellista/kuviteltua tilannetta todennäköisyyden laskemiseen määritelylle jonolle, suotuisen tapauksen ja kaikkien tapausten suhteena ja siitä, toteutuiko se."

        Enqvist ei määrittele esimerkissään lainkaan suotuista tapausta. Suotuisalla tapauksella tarkoitetaan ennakkoon asetetun ehdon täyttävää riviä tai rivien osajoukkoa kaikista mahdollisista riveistä. Siksi jokainen heitetty rivi kelpaa juuri tuoksi riviksi ja matemaattisesti tiedämme, että jokaisen yksittäisen rivin todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Toteutumisen väitettiin tapahtuneen, mutta auki jäi, mikä olisi suotuista tapaus ennen kolikon heittoa, tuloksenkin me tiedämme, se oli juuri tuo rivi, minkä saimme kolikkoa heittämällä."

        Suotuisaa tapausta ei ole lainkaan määritelty ko. esimerkissä. Tulos on nyt realisoitunut kun suoritin nuo ohjeet ja sain juuri tuon rivin, jota kukaan muu ei koskaan heitä ja jonka syntytodennäköisyys juuri tuollaiseksi oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

        "Koska Enqvist kykenee ilmoittamaan, että todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, niin juuri tuo saatu rivi määritellään suostuisaksi riviksi, koska todennäköisyyden laskenta vaatii sen tarkan määrittelemisen."

        "Ei. Suotuisa rivi olisi rivi, joka täyttää etukäteen asetetun ehdon. Enqvist ei määrittele etukäteen ehtoja mitkä rivit hyväksytään ohjeiden mukaisessa heitossa, joten hän ei määrittele suotuisaa riviä eikä tuo tuloskaan ole sellainen. Yritä pitää käsitteet selvinä, niin et sotkeudu enempää.."

        Mietippä mitä Enqvist on tehnyt käsitteille, kun hän kykenee laskemaan todennäköisyyden tapahtumalle tapahtuman jälkeen!
        Enqvistin esimerkissä suotusia tapauksia on yhtä monta kuin saatuja, joten oikein olisi sanoa, että kuvatunlainen tapahtuma tapahtuu varmasti, eikä sillä ole mitään tekemistä todennäköisyyksien kanssa. Mutta huijaus on sitten asia erikseen, jos sen tekee proffan arvovalla, niin sehän onnistuu.

        "Rivin todennäköisyyden laskenta ei myöskään vaadi rivin tarkkaa määrittämistä, koska tiedämme, että jokaisella noista riveistä on yhtä suuri todennäköisyys tapahtua"

        Ei vaadi, mutta Envistin esimerkissä saatu rivi määritellään tarkasti, muuten sitä ei käskettäisi merkitsemään muistiin.

        "Enqvist ei määrittele esimerkissään lainkaan suotuista tapausta. Suotuisalla tapauksella tarkoitetaan ennakkoon asetetun ehdon täyttävää riviä tai rivien osajoukkoa kaikista mahdollisista riveistä. Siksi jokainen heitetty rivi kelpaa juuri tuoksi riviksi ja matemaattisesti tiedämme, että jokaisen yksittäisen rivin todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Hän ei määrittele sitä ennen heittoa ja tässä on huijauksen ydin, hän määrittelee sen jälkikäteen saadun rivin perusteella. Ja aivan oikein sanot, että Enqvist määrittelee suotuisaksi riviksi jokaisen heitettyn rivin. Tällöin suotuisten rivien suhde kaikista riveistä on yksi. On väärin väittää tätä joksikin muuksi.

        "Suotuisaa tapausta ei ole lainkaan määritelty ko. esimerkissä. Tulos on nyt realisoitunut kun suoritin nuo ohjeet ja sain juuri tuon rivin, jota kukaan muu ei koskaan heitä ja jonka syntytodennäköisyys juuri tuollaiseksi oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

        Aivan, koska suotuisten rivien suhde saatuihin riveihin Envistin esimerkissä on yksi, niin saamasi sivin syntytodennäköisyys on yhtä varma kuin auringon nousu, se tapahtuu varmasti.


    • juutas.
      • Kiitokset infosta, taidanpa järjestellä tuon aamupäivän vapaaksi...


    • Kalapagos (ei kirj.)

      Mielenkiintoista, pitääkin poiketa tapahtumaan.

      Kova haaste Enqvistille veikkaan, häntä lainkaan tuntematta. Ainut tasaväkinen väittely, jonka olen nähnyt WLC kanssa käydyn oli Arif Ahmedin kanssa. WLC on erittäin terävä, tuntee väittelytaidon ja tuntee asiansa. Tämän myönnän näin ateistina, vaikka olenkin eri mieltä hänen kanssaan. Toivottavasti keskustelu ei kuitenkaan pohjaudu hänen normi juttuihinsa, koska turhan usein hänen väittelyissään käsitellään samoja asioita, lähes samoin sanoin.

    • Puhuuko Enqvist kekkosenglantia?

      Voitaisiinko vaatia että keskustelu käydään jollain puolueettomalla kielellä jota molemmat puhuvat yhtä huonosti?

    • hahaa :

      Kari Enkvist sössöttää jotain Englanniksi ei helvetti, "Helou ai äm kari eenkvist te rohvessor of finnish kosmolootsi", taitaa häpäistä tuo pelle itsensä koko maailman edessä.

      • Apo-Calypso

        Tuskinpa. Sinä tollo teit sen jo omasta puolestasi lähes koko maailman edessä.


    • KATin haamu

      Enqvist poikkeaa rivifyysikoista siinä että hänellä on filosofian taustaa, alkoi ensin opiskella filosofiaa ennenkuin sitten siirtyi fysiikkaan.

      Toisaalta tästä voi seurata tietty ..hmm.. halveksunta tai ylimielisyys filosofiaa kohtaan. "Se nyt .. on pelkkää filosofista spekulaatiota." kun kysyin multiversumista mielipidettä.

    • 1234567890

      Veritas forumille on tulossa taltiointi tilaisuudesta (en tiedä milloin). Aika paljon tilaisuuteen oli tunkua, kaikki ei mahtuneet luentosaliin. Yleisön kysymyksille jäi tosi vähän aikaa. Juutuubissa oli vain tilaisuuden päätteeksi tehty video, jossa molemmat haastateltavina:

      http://www.youtube.com/watch?v=65CG0DIkXXQ

      • sdfghjkli

        Craigin olemuksesta tulee mieleen miljonäärievankelistat. Eleet opeteltu peilin edessä ja hampaat on maksaneet hunajata...


      • 7+15
        sdfghjkli kirjoitti:

        Craigin olemuksesta tulee mieleen miljonäärievankelistat. Eleet opeteltu peilin edessä ja hampaat on maksaneet hunajata...

        Vastenmielinen, lipevä äijä. Tekee luultavasti "työtään" pelkästään taloudellisten syiden takia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      5800
    2. Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella

      No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus
      Kasinopelit
      0
      4641
    3. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      50
      2849
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      226
      2846
    5. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      33
      2286
    6. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      45
      2280
    7. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      21
      1825
    8. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1747
    9. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      38
      1500
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      171
      1363
    Aihe