Jos joku haluaa väittää, että Beatles olisi parempi kuin oikea musiikki, niin SAAHAN NIIN VÄITTÄÄ.
Mutta se väite pitäisi osata perustella.
Jos haluatte realismia, vertailkaa näkemyksiänne ammattilaisten näkemyksiin.
SINÄ, joka luulet että Rubber Soul on merkittävä teos - MENE esimerkiksi musiikkiopistoon tai Sibelius-akatemiaan ja kysy, onko Rubber Soul merkittävä.
Toisin kuin luulette, klassisen musiikin ammattilaiset ovat useimmiten suvaitsevaisia. Minäkin olen kuullut Beatlesia ja paljon muuta iskelmää. Ei ole ollenkaan musiikillisesti klassisen musiikin kuuluisuuksien tasolla.
Joten nyt ne perustelut: miksi Beatles olisi hyvä?
Mutta se väite pitäisi osata perustella.
Jos haluatte realismia, vertailkaa näkemyksiänne ammattilaisten näkemyksiin.
SINÄ, joka luulet että Rubber Soul on merkittävä teos - MENE esimerkiksi musiikkiopistoon tai Sibelius-akatemiaan ja kysy, onko Rubber Soul merkittävä.
Toisin kuin luulette, klassisen musiikin ammattilaiset ovat useimmiten suvaitsevaisia. Minäkin olen kuullut Beatlesia ja paljon muuta iskelmää. Ei ole ollenkaan musiikillisesti klassisen musiikin kuuluisuuksien tasolla.
Joten nyt ne perustelut: miksi Beatles olisi hyvä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miksi sotket ammattilaisten näkemyksiä omiisi? Oletko niin v*tun tyhmä ja muiden vietävissä, että et itse osaa edes muodostaa omaa mielipidettä musiikista? Jotain vajetta aivoissa? Takuulla ja varmasti!
Musiikki, josta kuuntelija pitää, on hänelle henkilökohtainen makuasia. Ei siihen tarvita kenenkään muun mielipiteitä tai makumieltymyksiä. Kaikkein vähiten tarvitaan klasarivajakin inttämistä, joka ei johda mihinkään. Tajua jo, sä olet hävinnyt tämän kisan. Sä oot jankuttava nolla.
-niinpä....tämä klassisen paremmuutta maanisesti tekstaava ei ITSE ole antanut vielä yhtään parempaa perustetta klassisen "paremmuudelle"; väittää vaan päivästä toiseen vainoharhaista totuuttaan....
-onkohan se oikeesti tuota mieltä,vai pelkkä provokaattori?
-voiko joku oikeesti olla noin pimee?
Klassisen musiikin ylivertaisuus (ainakin viihdepoppiin nähden) hahmottuu helposti musiikin elementtejä tarkastelemalla.
Menitpä mihin tahansa musiikkikulttuuriin, löydät sieltä jossakin muodossa joitakin seuraavissa elementeistä: harmonia, melodia, rytmi, rakenne, soitinnus.
Nämä painottuvat eri kulttuureissa eri tavoin: Intiassa melodia, Kiinassa rytmiikka ja Euroopassa (klassisessa musiikissa, ei viihteessä) harmonia on erikoispiirre.
Jos katsotaan tuota Euroopan mielitiettyä eli harmoniaa, ja verrataan pop-laulelmien sointuja klassisen musiikin suunnitelmallisiin ja ikikestäviin harmonisiin palikoihin, tulee esille äärimmäinen tasoero taidemusiikin hyväksi. Kuunnelkaa vaikka Beethovenin viides sinfonia (tätäkin on käytetty jo lukemattomia kertoja esimerkkinä) ja verratkaa sen sointurakenteita (jotka teidän pitää ensiksi ahkerasti tutkia) popin pikkuisiin sointukiertoihin. Klassisen punnittu pitkälinjainen nerous vertautuu da Vinciin tai Michelangeloon kuvataiteissa, poppi taas vertautuu Aku Ankkaan.
Harmoninen ulottuvuus on vain 1 ulottuvuus: Kaikki ulottuvuudet menevät klassisen hyväksi. Koska klassinen musiikki on musiikkia musiikin vuoksi ja käyttää rikkaimpia keinoja. Viihdepoppikin on joskus laadukasta, muttei milloinkaan parhaaseen klassiseen vertailukelpoista.
Tämä ei ole ammattilaisiin tukeutumista, vaan juurikin YLEINEN ammattimielipide. Olen itsekin pianonsoittaja ja pystyn varmasti väittelemään kanssanne mistä tahansa musiikin sisällöstä, PAITSI siitä henk.koht kokemuksesta, jonka Te itse koette. (Se on 100% subjektiivinen ja taitaa selittääkin Beatlesin nolon fanittamisen, koska nojaatte vain mutuun)
Tarkistakaa toki vaikkapa Sibelius-akatemiasta miten ammattilaiset suhtautuvat klassisen ja popin laatueroihin. Huomaatte että myös jazzin tekijät pitävät poppia selvästi alitasoisena, KOSKA se on jo lähtökohtaisesti tehty alkeelliseen muottiin, jotta pop-hittibändit (Beatles ja muut) voisivat viihdyttää ja tavoittaa musiikkiin kouliintumatonta väestöä (teitä).
Mitä sä hyödyt tosta tyhjänpäiväisestä ja merkityksettömästä selostamisesta? Saatsä stondiksen tai jotain?
siitä, että miten SÄ hyödyt tästä kirjoittelusta.
Jos joku ihan oikeasti luulee, että länsimaisen sivilisaation huippusaavutus on 60-luvun brittibändin Rubber Soul-albumi, niin siihen asiaan on pakko ulkopuolisen puuttua!
Voitte sanoa ihan mitä tahansa, viitata mielisairauksiin, mitä hyvänsä. On näitä kommentteja on nähty pilvin pimein. Mutta sitä ette voi muuttaa, että Rubber Soul on todella vaisu musiikkiteos, jos verrataan hieman kunnianhimoisemmin sävellettyyn ja korkeammin musikaaliseen antiin.
Rubber Soul on toki Beatlesin parhaita albumeita. Toisin kuin rock-piirit ovat sisäistäneet, se ei tarkoita mitään historiallista.
http://1.bp.blogspot.com/-7qe7y7EuFLw/TYcRRQ5O5CI/AAAAAAAAAKQ/GhrlD0tKIFs/s1600/net-troll.jpg
Kysyn vain, miksi olet Beatles-palstalla rummuttamassa Beatlesin huonoutta? Myönnän, että melodisesti Beatles ei ole yhtä monipuolinen kuin esim. Beethoven. Mutta musiikkiin kuuluu myös sanoitus ja innovatiivisuus.
Beatles uudisti käsityksen popkappaleiden teosta, studiotekniikan mahdollisuuksista ja rockista varteenotettavana taidemuotona ei-musiikkielitistien silmissä. Puhumattakaan Beatlesin vaikutuksesta myöhempiin artisteihin.
Beatles oli edelläkävijöitä sanojen sitomisessa melodiaan. Ja kun kaipaat akateemisia perustelijoita, niin Wheaton Collegen professori Bruce Ellis Benson sanoo: "The Beatles...give us a wonderful example of how such as far-ranging influences as Celtic music, rhythm and blues and country could be put together in a new way."
Kuuntele esim. Sgt. Pepper´s Lonely Hearts Club Band-levy KOKONAISUUDESSAN ja tule sanomaan että voisit tehdä jotain samanlaista.
Sgt. Pepper´s Lonely Hearts Club Band -vaikeustason musiikin tekeminen on lasten leikkiä klassiselta koulutuspohjalta. Mitään mutkikkaita tapahtumia ei tässä(kään) Beatles-albumissa ole.
Esim. rytmisesti ja soitinnuksellisesti kyse on alkeismusiikista. Puhumattakaan itse asiassa muista määreistä (melodiat sopisivat 5-vuotiaitten viuluniekkojen harjoitteluvihkoihin!).
Teoreettisessa mielessä kaikki poppi ja Beatles on klassiselle itsestänselvän helppoa. Toki avarakatseinen klassisen säveltaiteen tuntijakin voi antaa silti arvostusta sille luovuudelle, jolla helpot sävelmät on joskus tehty: esim. Let It Be, Yesterday, Fool on the Hill, Here there and everywhere ja Eleanor Rigby ovat tehty selvästi paremmin kuin useimmat pop-musiikin kappaleet, koska noissa on selvästi ollut jonkinlainen (pop-tason) oivalluskin taustalla!
Tietääkseni kuitenkin jopa noitten kappaleitten alkeellisiin jousisovituksiin ym. Beatlesit tarvitsivat ammattilaisen apua. (?)
Beatlesin "alkeismusiikki" on myynyt satojen miljardien edestä. "Kovalla työllä" tehty klassinen myy Beatlesiin verrattuna huonosti. Hyvin huonosti.
Mitä tästä opimme? Aina ei leveämmän leivän eteen tarvitse tehdä mutkikkaita tapahtumia. Riittää kun on hyvä idea ja sille toteuttaja. Beatlesilla oli idea ja Beatles myös toteutti ideansa. Tulos: satoja miljardeja dollareita.
Klasarit tekee ehkä enemmän sävellystöitä, mutta heiltä puuttuu koko ajan idea. Ideaton ja melodiaton työ ei tuo suosiota eikä rahaa.
todistuksesi on väärä.
Klassisessa on satoja miljardeja kertaa enemmän musiikillista ideaa ja melodiaa (ja harmoniaa ja polyfoniaa ja tekstuuria)
Poppi on saamattomuuden huonoutta, kuten palstan kolmesta klasarista kärkkäin joskus totesi. Olen samaa mieltä. Popparit eivät osaa säveltää ja siksi säveltävät poppia.
Todistus: McCartneyn oratio oli vihoviimeinen epäonnistuminen! Eli HETI kun poppari koitti säveltää oikeaa musiikkia ja tuotosta arvioivat klassisen musiikin analyytikot eli OIKEAT asiantuntijat (eivät rokkikriitikot, joilla ei ole musiikkikoulutusta), nähtiin mistä Paulissa(kin) on kyse: helpon alkeismusiikin tekijästä.
Ja kas, kaupalliset argumentit saatiin taas pöytään. Beatles-taso pysyy ennallaan.
maccalla on mennyt päähän, mutta saa mies koittaa. Ihan hyviää ilman koulutusta ja oikeaa taustaa.
Sgt Pepperiä et ole ymmärtänyt sitten ollenkaan. Kyse on enemmästä kuin melodiasta ja rytmistä, koko äänimaailmasta. Myös sanoituksista, jopa levyn kannesta.
Toki laulumusiikin melodiat ovat helppoja. Se on laulumusiikkia.
yksinkertaista on usein vaikeinta tehdä, siis erottuvaa, pysyvää ja mieleenpainuvaa.
Sgt. Pepper on laulumusiikkia, joo, mutta niin on myös oikea mestariteos Schubertin Talvinen matka (Winterreise)
Ollakseen erottuvaa, pysyvää ja mieleenpainuvaa ei siis tarvitse olla niin alkeellinen ja epämusikaalinen kuin The Beatlesin poppi on. Schubertin laulumusiikki on taiteellisesti ja musiikillisesti monin verroin hienompaa ja jo ikuiseksi osoittautunutta laulumusiikkia (googletapa Winterreise).
Mutta eipä tuossa Sgt. Pepperissä ole soitinnuksellisesti mitään vaikeaa tai erityistä. Yllättävä taas on sanoitus-argumenttisi: pitäisikö minun olettaa että sanoitus on musiikkia? Okei, sanoitus tässä tapauksessa kuuluu kokonaisteokseen, mutta nyt olemme keskustelleet musiikista ja siksi nyt Schubertin laulujen pohjana toimineet Müllerin runot eivät ole oleellisia sen enempää kuin popparitekstit ala Lennon/McCartney (beatlesit eivät muuten olleet mitään runoilijoita, miljardi kertaa parempaa löytyy tässäkin mielessä)
Miksi et ymmärrä kuinka paljon laadukasta musiikkia maailmassa on vaan kuuntelet aina uudestaan ja uudestaan melko lailla keskinkertaista Beatles-musiikkia?
"maccalla on mennyt päähän, mutta saa mies koittaa. Ihan hyviää ilman koulutusta ja oikeaa taustaa."
Niin, no tässä on mielenkiintoinen näkökulma.
Maccalla ei ole tajua jousista, puhaltimista tai tekstuurista (saati rakenteista), mutta jos ruvetaan arvioimaan hänen tuotoksiaan siitä näkökulmasta, että hän tosiaan oli koulutustaustaton kokeilija (apuvoimiakin oli kaiketi mukana), niin kaipa se sympatiapisteiden määrää lisää...
Mutta miksei Macca ymmärrä kuin rokkikokoonpanon (kitarat, basso, piano, paukutus) päälle? Rautalankabändille säveltäminen on miljoona kertaa helpompaa kuin sinfoniaorkesterille...
Onko Maccan kohdalla kyse laiskuudesta vai lahjattomuudesta? Entä silloin jos puhutaan rakenteen halpamaisuudesta Beatles-ralleissa: onko syy laiskuus ja lahjattomuus?