Rikoslakia koettelevasta nettikirjoittelusta on tullut kansallisurheilua, tuumii apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Hän toivoo villiin menoon hyviä tapoja kuin ruokapöytään.
Koska nettietiketin synty vie aikansa, on kiinnijäämisriskin nousu tehokkain tapa estää laitonta sanankäyttöä.
"Onneksi poliisille ja syyttäjille tulee yhä enemmän vihjeitä epäilyttävistä kirjoituksista", kiittelee Kalske.
Kalskeen mukaan kyseenalainen nettikirjoittelu on yleisintä samoilla hetkillä kuin väkivalta.
"Arvostelukyky on matalimmillaan aamuyöllä päihtyneenä."
"Omassa rauhassa on nettiin helppo ruiskaista voimakkaita sanakäänteitä. Välillä kirjoittaja oikein innostuu omista kovista ilmaisuistaan."
Kalskeen mielestä paljon auttaisi asettuminen kohteen asemaan: Haluaisinko lukea saman itsestäni ja muittenkin näkevän tekstin?
Uudenkaupungin kaupunginhallitus teki juuri poliisille tutkintapyynnön kahden valtuutetun blogeista. Pitkäaikaisen kirjoittelun katsotaan häirinneen muutaman virkamiehen työtä.
Kalskeen mukaan porukalla voi syntyä todellinen kirjoittamisen syöksykierre.
Hiljakkoin hän päätti nostaa syytteen kahdeksaa lieksalaista kohtaan. Nämä käyttivät Facebook-ryhmässä maahanmuuttajista sanontoja, jotka Kalske katsoo kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.
"Pahimmillaan keskinäinen provosointi voi johtaa tekoihin."
Nettikirjoittelun ja sananvapauden suhdetta on jo puitu monissa käräjä- ja hovioikeuksissa.
Tuomiot ovat yleensä sakkoja, mutta tamperelainen kansalaisaktivisti sai kaksi vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta. Hän rikkoi monien henkilöitten ja ryhmien kunniaa blogilla ja nettivideoilla vielä yhden tuomion jälkeenkin.
"Se on yksittäistapaus, ja sellaiseksi sen toivoisi jäävänkin", kommentoi Kalske.
Korkein oikeus ei ole ehtinyt antaa ennakkoratkaisuja sanankäytöstä sosiaalisessa mediassa. Ehkä jo ennen kesää tulee KKO:n päätös kansanedustaja Jussi Halla-ahon blogikirjoittelun laillisuudesta. Kansanedustaja James Hirvisaari odottaa ratkaisua valituspyyntöönsä.
Jorma Kalske paheksuu pitkälle koulutettujen parlamentaarikkojen vihapuhetta.
"Se rohkaisee muitakin rikkomaan lakeja."
Koska nettietiketin synty vie aikansa, on kiinnijäämisriskin nousu tehokkain tapa estää laitonta sanankäyttöä.
"Onneksi poliisille ja syyttäjille tulee yhä enemmän vihjeitä epäilyttävistä kirjoituksista", kiittelee Kalske.
Kalskeen mukaan kyseenalainen nettikirjoittelu on yleisintä samoilla hetkillä kuin väkivalta.
"Arvostelukyky on matalimmillaan aamuyöllä päihtyneenä."
"Omassa rauhassa on nettiin helppo ruiskaista voimakkaita sanakäänteitä. Välillä kirjoittaja oikein innostuu omista kovista ilmaisuistaan."
Kalskeen mielestä paljon auttaisi asettuminen kohteen asemaan: Haluaisinko lukea saman itsestäni ja muittenkin näkevän tekstin?
Uudenkaupungin kaupunginhallitus teki juuri poliisille tutkintapyynnön kahden valtuutetun blogeista. Pitkäaikaisen kirjoittelun katsotaan häirinneen muutaman virkamiehen työtä.
Kalskeen mukaan porukalla voi syntyä todellinen kirjoittamisen syöksykierre.
Hiljakkoin hän päätti nostaa syytteen kahdeksaa lieksalaista kohtaan. Nämä käyttivät Facebook-ryhmässä maahanmuuttajista sanontoja, jotka Kalske katsoo kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.
"Pahimmillaan keskinäinen provosointi voi johtaa tekoihin."
Nettikirjoittelun ja sananvapauden suhdetta on jo puitu monissa käräjä- ja hovioikeuksissa.
Tuomiot ovat yleensä sakkoja, mutta tamperelainen kansalaisaktivisti sai kaksi vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta. Hän rikkoi monien henkilöitten ja ryhmien kunniaa blogilla ja nettivideoilla vielä yhden tuomion jälkeenkin.
"Se on yksittäistapaus, ja sellaiseksi sen toivoisi jäävänkin", kommentoi Kalske.
Korkein oikeus ei ole ehtinyt antaa ennakkoratkaisuja sanankäytöstä sosiaalisessa mediassa. Ehkä jo ennen kesää tulee KKO:n päätös kansanedustaja Jussi Halla-ahon blogikirjoittelun laillisuudesta. Kansanedustaja James Hirvisaari odottaa ratkaisua valituspyyntöönsä.
Jorma Kalske paheksuu pitkälle koulutettujen parlamentaarikkojen vihapuhetta.
"Se rohkaisee muitakin rikkomaan lakeja."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nettifennoilla sivistömättämyys paistaa läpi vaikka olisi minkälainen tutkinto. Muistaakseni Tala on lääkintävahtimestari.
Arkistosta löysin CD-levyn, jossa on lähes 30.000 viestiä Jippiin kielipoliittisesta keskustelusta. Sieltä löytyi tämäkin:
R=suomalainen kirjoitti 15.5.2003 23:45 Jippiin kielipoliittinen keskustelu:
Nyt keskustelu alkaa olla tasolla, joka ansaitsee nimimerkin "Suomalainen" paljastamisen muillekin kuin "Rämepepulle" (Träskända) ja Hans Åströmille.
Nimeni on Heikki Tala. Olen todellakin eläkkeellä oleva hammaslääkäri, ja sen lisäksi lääkintöhallituksen pitkäaikainen ylilääkäri ja apulaisosastopäällikkö, terveydenhuollon hallinnon dosentti Tampereen yliopistossa (edelleen), vieraileva professori Thammasat-yliopistossa Thaimaassa (edelleen), pitkäaikainen Maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntija (myös UNICEFin). Olen Suomalaisuuden liiton jäsen (aiemmin sen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja). Ennen kaikkea olen suomalainen ja aion jatkossakin esiintyä sillä nimimerkillä. Tavoitteeni on virallisesti yksikielinen Suomi, jossa pohjoismaisen mallin mukaisesti enemmistön kieli on ainoa virallinen kieli. Se on elintärkeää Suomen tulevaisuudelle, ja sen eteen uhraan työni ja tarmoni elämäni loppuun asti.
Tuon kirjoitin siis sen jälkeen, kun RKP oli poistattanut pienen valtionavun Suomalaisuuden Liitolta. Puoli vuotta myöhemmin minut pyydettiin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajaksi, jota tehtävää hoidin 6 vuotta. Nimimerkillä "Suomalainen" olin kirjoittanut jo jonkin aikaa ennen tuota viestiä. Yli 10 vuotta sitkeää työtä on tuottanut erinomaisia tuloksia ja todellinen läpimurto oli 16.3.2004, kun yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista poistatti "toisen kotimaisen kielen" pakollisuuden ylioppilastutkinnosta. Se työ tuottaa jatkuvasti hyvää hedelmää.