Taitaa olla paras joka polttaa pitkää puuta ja ei ole suoranaisia heikkouksia koko kattilassa.
Muutaman ISO plussa ranskalasin viivoin
-Puhallin puhaltaa ei pikeenny eli pitkäikäinen
-Puhdistettavuus joka kohdasta paras
-koeteltu rakenne kymmeniä vuosia tyyppi liki sama siis ruotsinpuolella
-ei selviä vikakohtia esim hifistelykattiloiden lambda yms vaikkakin ne ovatkin toimiessaa hyviä hyöty suhteeltaan mutta vaativat semmoista enempi hifistelyä kokoajan eli ovat herkempiä
Hinta nyt on aika sivuseikka kun tuumii 20v käyttöikää ja sen aikaisia huoltoja paria arinaa eipä muuta taida mennä vs lambdaa yms anturia. Tässähän obv vain yksi ja sekin pois palokaasuista.
Empä muita kattiloita kuin alapalo katiloita jaksa edes tutkia ns yläpalot on höyrykoneita ja alapalo on tdi noin niinkuin hyötysuhteeltaan joten niistä ei sen enempää.
Onko jollain heittää jokin semmoinen kestävä simpeli huleton alapalokattila jpka on parempi ? esim arimax 35 ,Econature 40, tsekkikattilat RICA Atmos ei ole parempia minun mielestä esim jo todella tärkeän kokonaisvaltaisen puhdistettavuuden vuoksi.
tarkoitus ei nyt ole mitään epäsopua kylvää eikä haukkua kenekään kattilavalintaa vaan löytää parempi ja yhtä yksinkertainen toimintavarma kattila .
Muutaman ISO plussa ranskalasin viivoin
-Puhallin puhaltaa ei pikeenny eli pitkäikäinen
-Puhdistettavuus joka kohdasta paras
-koeteltu rakenne kymmeniä vuosia tyyppi liki sama siis ruotsinpuolella
-ei selviä vikakohtia esim hifistelykattiloiden lambda yms vaikkakin ne ovatkin toimiessaa hyviä hyöty suhteeltaan mutta vaativat semmoista enempi hifistelyä kokoajan eli ovat herkempiä
Hinta nyt on aika sivuseikka kun tuumii 20v käyttöikää ja sen aikaisia huoltoja paria arinaa eipä muuta taida mennä vs lambdaa yms anturia. Tässähän obv vain yksi ja sekin pois palokaasuista.
Empä muita kattiloita kuin alapalo katiloita jaksa edes tutkia ns yläpalot on höyrykoneita ja alapalo on tdi noin niinkuin hyötysuhteeltaan joten niistä ei sen enempää.
Onko jollain heittää jokin semmoinen kestävä simpeli huleton alapalokattila jpka on parempi ? esim arimax 35 ,Econature 40, tsekkikattilat RICA Atmos ei ole parempia minun mielestä esim jo todella tärkeän kokonaisvaltaisen puhdistettavuuden vuoksi.
tarkoitus ei nyt ole mitään epäsopua kylvää eikä haukkua kenekään kattilavalintaa vaan löytää parempi ja yhtä yksinkertainen toimintavarma kattila .
Vastaukset 30
Vanhimmat
Katsos vaikka sellaiinen kun effecta lambda. Siinä on parempi hyötysuhde kuin tuossa ja nuohoaminen vieläkin helpompaa.
Hintaakin on enemmän mutta koska sillä ei väliä niin unohdetaan se.
Kattilaa valittaessa tulisi huomioida sen toiminta ihan arjen tasolla. Hienoissa testiajoissa saadut tulokset aivät aina vastaa todellisuudessa olevia olosuhteita. Esim. miten tarkka kattila on puun kokoon/tasalaatuisuuteen, niin tälläkin tekijällä on suuri merkitys.
Samoin puhdistavuus. Todellisuus on, miten kattilan pinnalle aina muodostuu pikimäinen kerros, koska pinnan lämpötila on alle 100C:tta. Tämä kerros tulisi saada myös puhdistaessa pois ja siksi suorat puhdistettavat pinnat on välttämätömiä. Tämä kova/kiinteä "eristepinta" ei lähde harjaamalla, vaan suoralla terävällä kaavin raudalla. (Teollisuudessa käytettävä teräksen sahaukseen tarkoitettu sahan terä on hyvä. Kulutusta kestävä ja kova).
Samoin kattilan lämpötila tulee olla mahdollisimman alhainen.
Katsos vaikka sellaiinen kun effecta lambda. Siinä on parempi hyötysuhde kuin tuossa ja nuohoaminen vieläkin helpompaa.
Voiko siis puhdistettavuus olla vieläkin helpompaa kuin Veda 35:ssä? Kun tulipesän pääty avautuu täysin, niin tuskin voi olla helpompaa poistaa niin tuhkat kuin puhdistaa tulipesän seinät. Tuliputket suoraan päältä luukun kautta, mielestäni ei sitäkään voi paljon helpommaksi tehdä. Kyllä puhdistamisen ja nuohomasen helppous on hyvinkin tärkeä asia, jos se on hankala ja aikaavievä, niin sen tekee silloin hyvin harvoin. Kaikki pannut tarvitsevat puhdistusta ja voi vain nähdä unta hyötysuhteista, jotka paperilla on luvattu, jos pannua ei säännöllisesti puhdista.
Kyllä ainakin minulla on hyvät kokemukset Vedasta ja kyllä rakenne ja ainevahhvuudet ovat sellaset, että ihan rauhassa saa vähintään parikymmentä vuotta lämmitellä. Kulutustavaraa ovat vain arinalevy- ja -kivi jotka menevät vaihtoon kolmen vuoden välein.
Nimimerkki"..........". Tuo efecta lambda on kyllä tehokas kattila mutta ei juuri moista erikoiskattilaa joka on monen säädön ja vikaantumiskohdan takia poissa laskuista , microsoft tyylinen,ei mitään lambdoja tuossa muodossa ne on vain keskentekoista tekniikkaa eli vikapesiä. Puunpolton todellinen täyshallina on vielä keksimättä. Tuo veda on hyvä tässä muodossaan eli erittäin yksinkertainen vähäosainen = vähän vikaantumis kohteita ja erittäin helppo kokonaisvaltaisessa puhdistettavuudessaan. Efecta on toimiessaan oikein tehokas hyvä kattila mutta ei pysy vireessä 20vuotta ,vähintään,helpolla.
Tuumin vain onko tuota vedaa kummempaa simmppeliä kattilaa kummempaa olemassakaan? Sen suunnittelu on ruotsista ja jostain 70 luvulta kopsattu ja ehkä sitä on hienosäädetty pikkuhiljaa ja se on nyt valmis. Liekkö ainoa mutta sehän tekee minulle valinnan helpoksi koska olen laiska puulämmittäjä mutta laitteen pitää toimia 100% ja helposti vuodesta toiseen.
1 13 piti mennä tuo juttuni...
ihmettelen hiukan että klapikattilan kohdalla pelätään jos siinä on hiukan elektroniikkaa. Aika pientä se on kun vertaa vaikka autoon. Autossa on ollut lambda-anturi jo 90-luvulta lähtien. Plus muut sähköt.
Auto pitää olla viimeistä huutoa mutta klapikattilan pitää olla kivikaudelta! hiukan ristiriitaa.
pikeentymiseen sen verran että tulipesän lähellä olevat pinnat pitää olla keramiikkaa niin ettei liekki osu metalliin. Muuten pikeää. Kun hyötysuhde on hyvä ja palolämpötila 1000 astetta niin tuhkat saa harjalla pois pinnoista
Pelkoon ? on monta syytä. kuinka pelaa 20 v efecta lambda? saako osia kun tietotekniikka vanhenee muutamassa vuodessa, onko tehdasta enää 20 kuluttua? toimintavarmuus heikkenee mitä enemmän on osia kokonaisuudessa. Myös taloudellisuus kärsii kun pitää tilailla uusia osia silloin tällöin = menettää muutenkin halvan puun säästöedun.
Juuri tulen lähellä olevat pinnat ei saa olla keramiikkaa kun ne ei kestä ja kulut kasvaa ja työmäärä kun uusii ties kuinka kauan hankalasti asennettavia kiviä.Vedassa on yksi kivi helposti vaihdettavissa ja se on kuuma eikä rauta siinä kestä.
Pikeä ei ole vedoissa jos käyttää kattilaa oikein=alkutuli ja vasta sitten pesätäyteen kun kunnolla palanut syte erä = hiukan vaivoittelua kun ei voi kerrasta täyttää piripintaan ihan sammunutta kattilaa.
Vedat harjalla myös puhdistetaan lähinnä pölyt.
Myös autoissa tarpeeton lambda. Tiesitkö että suurin osa autosia likimain täyttää arvot kun katti on hajonnut ja on ns tyhjä kammio! rimaaa hipoen jo mennään vaikka ohjelma on katille suunniteltu!
Autot voisivat siis oikeasti kuluttaa vähemmän kun niiden ei tarvitse tarpeettomasti syöttää bensaa katlyytin yllpitoon se on totuus.
Autotkin olisivat siten yksikertaisempia ja halvempi ilman kattia ja en mukana tuomaa lisärasitetta.
nimimerkillä katittomasti katsastuksesta toiseen pienemmällä kulutuksella boksia vaihtaen.
Yksinkertainen tekniikka oikein toteutettuna on tavallisen arjen kuningas. Enempi pelkään liikenteessä kun ihmiset ajavat kuin idiootit luottaen hiljaiseen ja tekniseen autoons aaivan järjettömissä tilanteissa järjettömällä tilanne nopeudella siksi pitää autoni olla raskas ja iso.
Nuo kattilat on liian monimutkaisia värkkejä kun on vesipumppuja ja suntteja ynnamuuta monimutkaisia vehkeitä. Parempi kun on leivinuuni tuvassa ja kakluunit huoneissa. niin ja tietysti ulkohuussi. Veden kun hakee ämpärillä kaivosta niin toimii vielä 20 vuoden päästä eikä sähkökatkotkaan haittaa.
Meini sitten vittuilun puolelle.
Ymmärtääkseni tässä kattilassa on pyöreät putket lämmönsiirtäjinä. Miten ja millä puhdistat nämä putket puhtaksi? Siis miten saat ne todella puhtaaksi /metallipinnalle.
Teräsharja poistaa vain irtonaisen karstan,- mutta ei metallin pintaan muodostunutta pikeä. Piki, joka toimii eristeenä.
Ymmärtääkseni tässä kattilassa on pyöreät putket lämmönsiirtäjinä. Miten ja millä puhdistat nämä putket puhtaksi? Siis miten saat ne todella puhtaaksi /metallipinnalle
Kun sinne putkiin ei yksinkertasesti vaan muodostu sitä pikeä, vaan ihan harjaamalla poistettavaa tuhkapölyä, siis kun kattilaa käytetään oikeaoppisesti, täydellä teholla ei kitupolttaen. Itselläni on noin 8 metrin piippu, joten ei ole vetoongelmia ja savukaasulämpötila pysyy riittävän korkeana eli haarukassa 150-200 astetta. Jos tosiaan pyrkii 120-130 asteen savukaasulämpöihin, niin pikeä kyllä muodostuu joka kattilassa merkkiin katsomatta.
Itse en ole tavannut (vielä) kattilaa, jonka metallipinnalle ei muodostuisi pikikerrosta. Tämä kerrostuma johtuu metallin liian alhaisesta lämpötilasta,- joka on alle +100C:tetta. Esim. saunan kiukaaseen ei muodostu tätä ilmiötä, koska pinnan lämpötila on korkea yli +800C.
Otappa esim. puukko ja raaputa harjattua pintaa ja havainnoi onko siinä ohutta pikikerrosta. Vai kiiltääkö metallipinta puhtauttaan harjauksen jälkeen. (Pikikerros muistuttaa karkeaa metallipintaa, jopa värinsä puolesta)
Tietysti pikikerrosta/kaan ei synny, jos puu palaa aina 100% kaasuja polttaen,- joka on mahdoton tilanne todellisuudessa. Tässä tilanteessa ei myöskään synny irtonaista karstaa eli kattila olisi näin vapaa puhdistamisesta.
PS.
En tarkoita kitupolttamisesta tulevaa pikeä,- vaan kylmälle pinnalle muodostuvaa ilmiötä, Ilmiö joka liittyy "kylmiin" pintoihin.
Alkuun, kun en tajunnut tehdä niitä "kynsitulia", putket pikeentyivät. Nyt kun sytystekniikkakin on oikea, niin ongelmaa ei ole. Jos sinne jotain muodostuu, niin ihan riittävästi se irtoaa tuubiharjalla. Mikä sitten on riittävän puhdas pinta, siitä voidaan toki olla montaa mieltä. Sen kyllä huomaa, että tuubien harjaamisen jälkeen hyötysuhde paranee jonkin verran, siis samalla puumäärällä mittarit nousevat enemmän.
YR-30 35 cm pulle ja YR-60 55 cm puille, makasiini vissiin 120 litraa, kestoikä on about 40v että vedaa saat ostaa 2 sinä aikana, ja ainevahvuudet ainakin riittävät tuolle käyttöiälle, ja tuohon pikeentymiseen sen verran että latauspumpun termostaatti on vakiona yleensä liian kylmä, kattilavesi pitäisi olla 80 astetta kun pesässä on valkea niin hiilivedyt eivät tiivisty tulipintoihin
termostaatti on vakiona yleensä liian kylmä, kattilavesi pitäisi olla 80 astetta kun pesässä on valkea niin hiilivedyt eivät tiivisty tulipintoihin
Minulla termostaatti on 78 asteinen. Vedan kestoikä pelkkä arvio, katselin joskus vuonna 2005, kun ruotsin puolella kaupattiin käytettyä Vedaa vuosimalli 1982,
Takuu Vedassa on 5 vuotta, lakassa lienee 2 vuotta, joten ainakin valmistaja luottaa paremmin tuotteensa laatuun ja kestävyyteen.
Jokos Veda on käynyt EN-303-5 stantandin mukaisissa mittauksissa?
Itse en Vedaa ottaisi
- pieni kaasutustila (riittävän monta tarinaa lukenut hajonneista arinatiilistä)
- ei lambda mahdollisuutta (puun polttoaineena on hankalasti hallittava prosessi eikä polton erivaiheissa kiinteillä ilmasäädöillä saada aikaan hyvää lopputulosta. 20 vuoden aikana 10% hyötysuhde-ero tarkoittaa 2 vuoden polttopuita...)
Suurilla kattilanvalmistajilla on enemmän väkeä tuotekehittelyssä kun kotimaisilla koko tehtaalla. Meitä etelämmässä on tehty jo yli 30 vuotta kaksivaiheisen polton kattiloita jossa ensin puu kaasutetaan ja sen jälkeen kaasut poltetaan keraamisessa tulipesässä ennen niiden ohjaamista konvektoreihin. Tämmöisiä pannuja saa parilla tonnilla :)
Miksi ihmeessä turhassa testissä pitäisi käydä?
Arinatiili ketää monta vuotta se yksi tiili ja on helppo nopea ja halpa uusia.
Lambda ei nyt ole ihan pakollinen riesa ollenkaan. Toimiessan ihan hyvä silti.
Tuota vedaa ei kovin tarttekkaan testailla se meinaan toimii ihan oikeasti hyvin.
Tuo veda muuten toimii kuvailemallasi tavalla.
Vanha juttuhan mutta edelleen ajankohtsinen lämmityskauden alettua.
(riittävän monta tarinaa lukenut hajonneista arinatiilistä
Kolme vuotta ja vaihtoonhan se menee, mutta ei ne keraamiset osat kestä muissakaan kattiloissa paljon pidempään. Yksinkertasesti ei vaan ole kohtuuhintaista materiaalia, joka kestäsi niitä noin 1000 asteen lämpötiloja.4-5 vuotta ne kestävät Atmoksessa ja vaihto ei olekaan ihan yksinkertiainen juttu, taitavat olla muurarin taidot tarpeen ja jos kattila olisikin ostettaessa halpa, nuo muurattavat kivenmurikoissa sitten otetaan sitä hintaa takaisin. Yksi kyseli Atmokseen noita kuluvia osia, ei ollut Suomen maan kamaralla vaan toimitusaika viikkoja. Että kannattaa ennakoida kivien vaihto, jos huonoon kuntoon menevät, niin saattaa olla kattila turhan pitkään variikolla osia odotellessa.
Jälleen ääni vedalla kun siinä on niin helppo uusia se kivi!
Ei tarvitse muurarin taitoja Atmoksen kivien vaihtoon. Kaikki kivet menee paikalle ihan vaan nostamalla. Helppo homma noin vartti menee. Arinakiven alle voi laittaa tulenkestävää korjausmassaa tiivisteeksi ohuen kerroksen. Toki kivet kannattaa tilata etukäteen. Mitä erikoistavaraa nykyään on kellään toimittajalla varastossa. Itsellä on kolme vuotta vanha arinakivi, vielä aika hyvässä kunnossa. Kesällä puhdistin kiven hyvin ja poistin haperot palat ja paikkasin tulenkestävällä valumassalla. Nyt taas kivi tasainen ja uuden veroinen, saa nähdä kauanko korjaus kestää. Onhan jotkut pelle pelottomat valaneet noita arinakiviä itsekkin. 25kg säkki tulenkestävää valumassaa maksaa n. 25€. Eli kaikki vaan muotteja suunnittelemaan :D
Rica kannattaa jättää suosiolla väliin. Pariin päivään saa tiilet suoraan tilaamalla.
Rican saa jättää väliin mutta hakee virosta atmos kattilan niin saa halvemmalla...
se lakan takuu on ihan sama onko se 2 vai 5 v kun kestoikä on moninkertainen, korjasin kerran lakan öljykattilan (12v vanha) kun tunari poltinasentaja oli säätänyt 100 kW kattilan 160 kW, no, savukaasulämmöt nuohouksen jälkeen 180 että hyötysuhde oli vielä aika hyvä noilla ylitehoilla..
rsdökalgjfasd,m katsos vanhoja lakan kattiloita, puun kaasutuspolttokattilat olivat valikoimassa jo 60-70-luvun vaiheessa, ja toinen asia aitten, jos noita kiviä tarvitsee niin tee puusta muotti ja vala betkeristä itse, säkillisestä tulee varmaan kerralla ok-kattilaan kaikki muotokivet
Piste veda kattilall kirjoitti 27.9.2012 19:27
Miksi ihmeessä turhassa testissä pitäisi käydä?
----------
tuohon on aika yksinkertainen vastaus. Käyttäjän on hyvä tietää kattilan hyötysuhde, jos se on 70% tai 85% on tuo aika pitkä pino puita ja parissa kymmenessä vuodessa se on sitten kolmen vuoden polttopuut...
Keski-Euroopassa on kattiloita vaadittu testitulokset jo vuosituhannen vaihteessa, saa nähdä milloin tänne periferiaan tulee samat säännökset.
Jokainen tietää minkä verran oma kulkuneuvo vie 100 kilometrille muttei tiedä mitä pannuhuoneessa tapahtuu...
tuohon on aika yksinkertainen vastaus. Käyttäjän on hyvä tietää kattilan hyötysuhde, jos se on 70% tai 85% on tuo aika pitkä pino puita ja parissa kymmenessä vuodessa se on sitten kolmen vuoden polttopuut...
Testisysteemit voi nyt jättää omaan arvoonsa, käytäntö ja testilosuhteet ovat kaksi täysin eri asiaa, sen osoittavat mm. autojen valmistajien ilmoittamat kulutukset, käytännössä kulutus on 25-40% korkeampi riippuen tapauksesta.
Sama on näiden kattilanvalmistajien ilmoittamien varsin ylevien hyötysuhdelukemien. Jos 90%:n hyötysuhde luvataan, niin käytännön olosuhteissa tekee tiukkaa, että päästään yli 80%:n. Vakola aikoinaan testasi erilasia kattiloita ja tuota luokkaa se ero oli siis mainoslauseet Vs. toteutunut , kun kattilaa käytetiin varaavassa systeemissä. Joka kattila pääsee parhaan palon aikana päälle 90%:n, mutta kattila pitää myös sytyttää ja sen jälkeen ajaa käyttölämpöön, silloin ei päästä mihinkään huippulukemiin. Testitulos on saavutettu puhtaalla kattilalla, harvempi isäntä sitä kattilaansa nuohoaa joka toinen päivä, hyvä kun edes kerran kuussa.
jos kattila tarvitsee nuohota useammin kuin kerran kuussa, säädöt ovat poskellaan tai sitä ajetaan kylmänä koko ajan, molemmat romahduttavat hyötysuhteen joka tapauksessa
Juuri noin. Itse olen havainnut, miten kattilan pinnat likaantuvat määrättyyn asteeseen jo muutaman lämmityskerran jälkeen, mutta likaantuminen pysähtyy tähän tasoon,- koska hyvin palava /toimiva kattila polttaa tämän likapinnan pinnalle tulevan ylimääräisen lian pois.Esim. sytytysvaiheessa tulevan karstan. Itse puhdistan kattilan 4....6kk välein ja silloinkaan kattilan pinnat eivät ole erikoisen likaiset.
Punainen lanka onkin tuo oikea/korkea lämpötila palamisessa ja erikoisesti sen pitkeräkestoisuus.
Niin, kattilanvalmistajien antamat hyötysuhteet ovat vain suuntaa antavia ja joskus,- jos kattilan rakenne on vaativa,- niin jopa harhaan johtava.Hyvin toimivan kattilan tulisi olla sellainen, joka toimii vielä hyvin huonoissakin olosuhteissa.Joka kattilalle pätee sama asia, että puun tulee olla ehdottomasti kuivaa.
Mites Vedalle kävi Vakolan testissä?
Niin miten kävi?