Matkustaminen pienten kanssa

Anonyymi

Olenko ainoa joka ei halua matkustaa pienten (alle 3-v) lasten kanssa ulkomaille? Kaikki ystäväpiirissämme vievät lapset jo vauvoina tai viim. taaperoiässä Thaimaaseen, Kiinaan, Intiaan yms. Kuulemma tosin hyvin menee siellä, vaikka on ollut sairastelua, huutoa, valvomista yms. Eräskin sanoi, ettei haitannut lomailua yhtään vaikka lapset olivat kuumeessa vuorotellen viikon...öö...eikös sitä pitäsi silloin olla hotellihuoneessa useampia päiviä? Itsellä lapset 1v4kk ja 3v ja vielä en voisi kuvitella kahden pienen kanssa matkustamista muualla kuin Suomen Puuhamaissa yms. Ehkä tuon esikoisen kanssa jo voisi mennä etelään, mutta vielä aiomme odottaa vuoden, pari että kuopuskin kasvaa ennen kuin menemme johonkin etelään. Ehkäpä se on asennekysymys, mutta itse en nauttisi ainakaan vielä ulkomaille matkustamisesta pienten kanssa. Syitä löytää useita ja laittakaa palautetta olenko aivan väärässä olettamusteni kanssa:

- Lasten rytmit menevät sekaisin (aikaero)
- Meillä nuorimmainen lapsi on aina ollut huono nukkumaan vieraissa paikoissa, vaikka ollaan käytetty häntä kylässä monessa paikassa. Miksi maksaisin siitä, että nukkuisin huonosti
- Arki-elämä on aivan samaa kuin kotona (syöttäminen, pukeminen, nukutus, lasten hoito) eli koen sen arjen siirtämisenä vaan vaikeampiin olosuhteisiin (kotona hoitaminen yms. on aina helpompaa kotona).
- Ennen lapsia ulkomailla ollessamme kävimme retkillä, otimme aurinkoa ja kävimme ravintoloissa/yökerhoissa. Mitä näistä voisimme tehdä lasten kanssa? Retkille ei voi mennä, koska ne ovat usein lasten päiväuniaikaan tai sitten liian myöhään illalla. Pieniä lapsia ei voi viedä aurinkoon pitkiksi ajoiksi ja jos otamme itse aurinkoa, kuka niitä lapsia katsoisi? :-). Yökerhoilun voisimme unohtaa, mutta se ei olisikaan ongelma enää.
- Lentomatkat (nauttiiko lapset, vanhemmat, kanssamatkustajat, onko korvat kipeät, lapset eivät voi nukkua hyvin kun lähdetään lennolle, mikä on minusta pienen lapsen kiusaamista :-()
- Sairastelu (ei ole kivaa kun perheen jäsenet vuorotellen sairastuvat ripuliin, usein pienet lapset saavat ripulin tms. helpommin )
- Hermojen kiristys/menetys. Kokisinko sen enää rentouttavana kahden taaperon kanssa kun lentomatkat huudettu ja yöt valvottu?

Olen myös itse matkustanut 1v8kk ikäisen siskontyttäreni kanssa etelässä aikoinaan ja allekirjoitan nuo kaikki kohdat. Yhä vaan jaksan ihmetellä vanhempia, jotka kertovat aina matkan jälkeen, että tosi hyvin meni, tosin lapsi oli nestehukassa/ripulissa/ei nukkunut/syönyt ja taas ollaan lähdössä uudelle matkalle. Mennäänkö silloin enää lasten ehdoilla vai menevätkö aikuisten tarpeet etusijalle?

166 kommenttia

Vastaukset

  • Minä en itse kyllä lähtisi lapsieni kanssa (toinen 2½v ja toinen 4v) vielä ulkomaille.
    En myöskään tyrmää niitä, jotka sen uskaltavat tehdä..jokaisen oma päätös..mutta lapsen terveydellähän siinä useimmiten leikitään.
    Aikaerokin voi vaikuttaa siihen, että kun lapsi stressaantuu, tulee hänelle kuumetta tms.

    • Hmm.Lapset luovat tarpeen ja raha.Hmm.Kohteen.

  • Itse en koe juurikaan tarvetta lähteä pienten ihmisten kanssa ulkomaille juurikin noista syistä..Vanhempi lapsemmem on 5 ja hälle voisin jo suoda tämän ilon, mutta kun toinen on vasta vajaa 3 niin emme lähde...(ei sillä ettäkö olisi rahaakaan) ja suurinsyy on lähinnä siinä että mielestäni on töysin turh maksaa lapsista sitä mitä joutuisi, kun eivät kuitenkaan matkasta isompana mitään muista... itse olen ollut 5 vuotiaana etelässä ja muistan siitä matkasta vainmuutamia vilahduksia...
    Nyt olemme panostanee nimenomaan kotimaanmatkailuun ja särkänniemet ja ähtärit riittävät meidän lapsille vielä mainiosti..isompi kinuaa kyllä lentokoneeseen, mutta katsotaan...
    Itse olen myöskin sen verta hygienia friikki että menisin ihan sekaisin varmasti etelässä kun lapset tunkee nenänsä, kätensä ja kielensä joka paikkaan..ei kiitos...ennemmin lillun kotimaassa rannalla ja saan aurinkoa tai menen kylpylään päiväksi... On ihan totta että samalla lailla pienen lapsen kanssa joudut nukuttamaan päikkärit ja tarjoamaan sitä samaa ruokaa kuin kotona..isomman lapsen kanssa pääsee jo vähän herkuttelemaan ravntoloihin, voi antaa uida altaassa kunhan itse pitää silmät auki aurinkoa palvoessa ja lapsi voi valvoakkin pidemään.. ehkäpä se on tämä nykypäivään kuuluva status mikä vaatii maskustelun..pitää olla se hieno talo ja auto ja hyvä työpaikka ja vieläpä matkustella perheen kanssa ja viettää sitä ah niin täydellistä elämää (kateellinenko?;D ) me kävimme risteilyllä perheen kesken ja kivaa oli...sen jälkeen kun vielä lapset okseni melkein viikon niin kruunasi matkan..ensi kerralla mukaan käsidesi :)

    • Meinasin tiputtaa silmät päästä, kun luin nuo kolme ensiimmäistä kirjoitusta, että on sittenkin olemassa viisaita äitejä, ei pelkästään itsekeskeisiä minäminä- mutseja.
      Paljon matkustelleena miehenä olen törmännyt liian usein nuoriin perheisiin, jotka tuovat muksun koneeseen suurinpiirtein suoraan ristiäisistä. Puhumattakaan kohteissa tapahtuvista lasten rääkkäyksistä, sillä useinhan jo vieraan maan bakteeri kanta sairastuttaa lapsen/lapset.
      Edelleen olen mieltä, ettei ensimmäistäkään alle 5-7 vuotiasta mihinkään matkalle kotimaata kauemmaksi. Vanhempien itsekkyyden takia niistä ei ole kuin riesaa kymmenille tuhansille muille, normaaleille matkalaisille vuosittain.. Syytönhän itse lapsi siihen on, toki.

    • Ilmeisesti ette ole perehtyneet viimeisimpään tietoon, että lasten altistuminen erilaisille hygieniaoloille kehittää immuniteettia ja juuri liika hygienia altistaa lapset sairauksille ja mm. allergioille. Omani ovat jo 10 ja 12 ja kumpikin on sairastanut erikoisen vähän mitään tartuntasairauksia allergioista puhumattakaan. Molemmat ovat olleet ns. lämpimissä maissa matkoilla jo alle vuoden ikäisinä ja ilman rokotuksia ja mitään erityistoimenpiteitä ja mm. syöneet paikallista ruokaa, myöskään matkoilla ei ole ollut mitään ongelmia. Matkoja on tehty joka vuosi, siis noin puolivuotiaasta alkaen. Samoin kotona lapset ovat olleet tekemisissä erilaisten kotieläinten kanssa samoilla lattioilla ja tallissa. Huvituttia ei kumpikaan ole huolinut, koska suuta on saanut käyttää tutkimusmatkoilla. Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista, samoin on lapsille, että myös vanhemmille hyvin tärkeä kokemus yhteinen matka kaukomaille ja siis tuntemattomaan ympäristöön ja mitä ei muista, muistoksi jäävät esim. valokuvat.

    • koskelor kirjoitti:

      Ilmeisesti ette ole perehtyneet viimeisimpään tietoon, että lasten altistuminen erilaisille hygieniaoloille kehittää immuniteettia ja juuri liika hygienia altistaa lapset sairauksille ja mm. allergioille. Omani ovat jo 10 ja 12 ja kumpikin on sairastanut erikoisen vähän mitään tartuntasairauksia allergioista puhumattakaan. Molemmat ovat olleet ns. lämpimissä maissa matkoilla jo alle vuoden ikäisinä ja ilman rokotuksia ja mitään erityistoimenpiteitä ja mm. syöneet paikallista ruokaa, myöskään matkoilla ei ole ollut mitään ongelmia. Matkoja on tehty joka vuosi, siis noin puolivuotiaasta alkaen. Samoin kotona lapset ovat olleet tekemisissä erilaisten kotieläinten kanssa samoilla lattioilla ja tallissa. Huvituttia ei kumpikaan ole huolinut, koska suuta on saanut käyttää tutkimusmatkoilla. Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista, samoin on lapsille, että myös vanhemmille hyvin tärkeä kokemus yhteinen matka kaukomaille ja siis tuntemattomaan ympäristöön ja mitä ei muista, muistoksi jäävät esim. valokuvat.

      Herää kysymys miksi pitää viedä niin pienet lapset matkoille? Kenelle siitä on hyötyä? Lapsille nyt ei ainakaan kun eivät mitän edes ymmärrä vielä, ihan sama vaikka veisit naapuriin.

    • koskelor kirjoitti:

      Ilmeisesti ette ole perehtyneet viimeisimpään tietoon, että lasten altistuminen erilaisille hygieniaoloille kehittää immuniteettia ja juuri liika hygienia altistaa lapset sairauksille ja mm. allergioille. Omani ovat jo 10 ja 12 ja kumpikin on sairastanut erikoisen vähän mitään tartuntasairauksia allergioista puhumattakaan. Molemmat ovat olleet ns. lämpimissä maissa matkoilla jo alle vuoden ikäisinä ja ilman rokotuksia ja mitään erityistoimenpiteitä ja mm. syöneet paikallista ruokaa, myöskään matkoilla ei ole ollut mitään ongelmia. Matkoja on tehty joka vuosi, siis noin puolivuotiaasta alkaen. Samoin kotona lapset ovat olleet tekemisissä erilaisten kotieläinten kanssa samoilla lattioilla ja tallissa. Huvituttia ei kumpikaan ole huolinut, koska suuta on saanut käyttää tutkimusmatkoilla. Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista, samoin on lapsille, että myös vanhemmille hyvin tärkeä kokemus yhteinen matka kaukomaille ja siis tuntemattomaan ympäristöön ja mitä ei muista, muistoksi jäävät esim. valokuvat.

      Vai puolivuotiaasta ilman mitään erityistoimenpiteitä...huh huh. Ilman rokotuksia!!! Oikeinko kokeilet saako lapsesi jonkin kauhean taudin? Jotenkin kuulostat aika välinpitämättömältä tai ajattelemattomalta. Kannattaisi hiukan ottaa selvää suosituksista jos lapsestaan välittää.

    • koskelor kirjoitti:

      Ilmeisesti ette ole perehtyneet viimeisimpään tietoon, että lasten altistuminen erilaisille hygieniaoloille kehittää immuniteettia ja juuri liika hygienia altistaa lapset sairauksille ja mm. allergioille. Omani ovat jo 10 ja 12 ja kumpikin on sairastanut erikoisen vähän mitään tartuntasairauksia allergioista puhumattakaan. Molemmat ovat olleet ns. lämpimissä maissa matkoilla jo alle vuoden ikäisinä ja ilman rokotuksia ja mitään erityistoimenpiteitä ja mm. syöneet paikallista ruokaa, myöskään matkoilla ei ole ollut mitään ongelmia. Matkoja on tehty joka vuosi, siis noin puolivuotiaasta alkaen. Samoin kotona lapset ovat olleet tekemisissä erilaisten kotieläinten kanssa samoilla lattioilla ja tallissa. Huvituttia ei kumpikaan ole huolinut, koska suuta on saanut käyttää tutkimusmatkoilla. Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista, samoin on lapsille, että myös vanhemmille hyvin tärkeä kokemus yhteinen matka kaukomaille ja siis tuntemattomaan ympäristöön ja mitä ei muista, muistoksi jäävät esim. valokuvat.

      Väität siis että puoli vuotias on syönyt paikallista ruokaa?
      Rokottamatta?

      Ja tutin käyttäminen opitaan ihan vauvana, eikä siinä vaiheesa kun lapsi alkaa ensimmäisiä kertoja laittamaan kädet suuhunsa, ja näin käyttäen oraalista aistintuntemusta hyödykseen. Se että sinusta on hienoa koteloittaa joitain matolajeja joita lemmikit suolistostaan päästää ohesa pyllybakteerien.... Kertoo kyllä hyvin paljon siitä kuinka huolettomasti lapsiasi kasvatat ja huollat. :( Eli totean tähän samaan järkytykseen sen, että todennäköisesti lapsenne vat suojautuneet taudeilta siksi koska muut ovat rokottaneet asianmukaisesti lapsensa, jotta sairastumis riskitolisivat minimaalliset.

      Kirjoitit yhden ainoan asian mistä olen täysin samaa mieltä: "Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista"... Mutta en jumavie tarkoita tälläkään sitä et tarvitsee lähteä merta edemmäs kalaan, jotta kalaa saisi.

      Turvallista jatkoa teidän perheelle.

    • koskelor kirjoitti:

      Ilmeisesti ette ole perehtyneet viimeisimpään tietoon, että lasten altistuminen erilaisille hygieniaoloille kehittää immuniteettia ja juuri liika hygienia altistaa lapset sairauksille ja mm. allergioille. Omani ovat jo 10 ja 12 ja kumpikin on sairastanut erikoisen vähän mitään tartuntasairauksia allergioista puhumattakaan. Molemmat ovat olleet ns. lämpimissä maissa matkoilla jo alle vuoden ikäisinä ja ilman rokotuksia ja mitään erityistoimenpiteitä ja mm. syöneet paikallista ruokaa, myöskään matkoilla ei ole ollut mitään ongelmia. Matkoja on tehty joka vuosi, siis noin puolivuotiaasta alkaen. Samoin kotona lapset ovat olleet tekemisissä erilaisten kotieläinten kanssa samoilla lattioilla ja tallissa. Huvituttia ei kumpikaan ole huolinut, koska suuta on saanut käyttää tutkimusmatkoilla. Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista, samoin on lapsille, että myös vanhemmille hyvin tärkeä kokemus yhteinen matka kaukomaille ja siis tuntemattomaan ympäristöön ja mitä ei muista, muistoksi jäävät esim. valokuvat.

      Hei Kaskelor,

      en kannata ylihygieniaa, mutta hieman pistää silmään yksipuolinen käsitys allergioista ja niiden syntysyistä. Tämänkaltaisiin sairauksiin ei yleensä ole yhtä ainoaa syytä. Tieteelliset tutkimukset tuovat esille erilaisia selitysmalleja. Selvästi on havaittu esimerkiksi perintötekijöillä olevan vaikutusta allergian puhkeamiseen. Jos jollekulle puhkeaa esimerkiksi siitepölyallergia se ei tarkoita, että hän olisi elänyt liian hygieenisesti tai ympäristössä, jossa on liian vähän siitepölyä. Esim. puiden siitepölyä on kaupungeissa yleensä ihan tarpeeksi. Tottakai ympäristöllä on vaikutusta tautien puhkeamiseen, mutta ei se noin yksinkertaista ole.

    • Matkustava mies. kirjoitti:

      Meinasin tiputtaa silmät päästä, kun luin nuo kolme ensiimmäistä kirjoitusta, että on sittenkin olemassa viisaita äitejä, ei pelkästään itsekeskeisiä minäminä- mutseja.
      Paljon matkustelleena miehenä olen törmännyt liian usein nuoriin perheisiin, jotka tuovat muksun koneeseen suurinpiirtein suoraan ristiäisistä. Puhumattakaan kohteissa tapahtuvista lasten rääkkäyksistä, sillä useinhan jo vieraan maan bakteeri kanta sairastuttaa lapsen/lapset.
      Edelleen olen mieltä, ettei ensimmäistäkään alle 5-7 vuotiasta mihinkään matkalle kotimaata kauemmaksi. Vanhempien itsekkyyden takia niistä ei ole kuin riesaa kymmenille tuhansille muille, normaaleille matkalaisille vuosittain.. Syytönhän itse lapsi siihen on, toki.

      Koskaan en ole lasten kanssa matkustanut kotimaanrajojen ulkopuolelle, mutta tämä kirjoitus kiukutti muiden ohella. Kumpi nyt sitten on itsekäs. Se vanhempi, joka vie ne lapset reissuun "häiritsemään" muita vai se aikuinen , joka odottaa, että hän "normaalina" matkalaisena ei tulisi häirityksi lasten äänillä?

    • Matkustava mies. kirjoitti:

      Meinasin tiputtaa silmät päästä, kun luin nuo kolme ensiimmäistä kirjoitusta, että on sittenkin olemassa viisaita äitejä, ei pelkästään itsekeskeisiä minäminä- mutseja.
      Paljon matkustelleena miehenä olen törmännyt liian usein nuoriin perheisiin, jotka tuovat muksun koneeseen suurinpiirtein suoraan ristiäisistä. Puhumattakaan kohteissa tapahtuvista lasten rääkkäyksistä, sillä useinhan jo vieraan maan bakteeri kanta sairastuttaa lapsen/lapset.
      Edelleen olen mieltä, ettei ensimmäistäkään alle 5-7 vuotiasta mihinkään matkalle kotimaata kauemmaksi. Vanhempien itsekkyyden takia niistä ei ole kuin riesaa kymmenille tuhansille muille, normaaleille matkalaisille vuosittain.. Syytönhän itse lapsi siihen on, toki.

      Huh huh. Olen varmaan huono äiti, kun annoin 5 v lapseni asustaa isovanhempiensa kanssa espanjassa n. 3 kk.n Nyt tosin lapseni jo kohta 24 v ja eipä oo traumoja saanu ja jopa muistaa olleensa siellä ja mitä tehny. Kyllä minun mielestä voi pienenkin lapsen viedä etelään tms., ei tarkoita sitä että olisi minäminä mutsi. Sinä taidat olla se joka ei hyväksy sitä, että jotkut voi matkustaa lastenkin kanssa. Se ei ole itsekkyyttä, jos ottaa lapset mukaan...itsekkyyttä on se, että jätetään lapset toisten hoiviin, että voit itse mennä etelään tms.. Jos sinua ärsyttää se, että joillakin on lapsia ja he haluavat mukaan lomalle ne lapset, niin voithan aina lentoa varatessasi varmistaa että onko lennolla lapsia, jos on, ni onko pakko mennä, ku ärsyttää. Jos minulla olisi vielä pieni/pieniä lapsia, ni aivan vaa su kiusaks ottasin ne joka hito matkalle mukaa...menisin sit vaa vaikka Tampere-Jyväskylä väliä :).

    • äippä68 kirjoitti:

      Huh huh. Olen varmaan huono äiti, kun annoin 5 v lapseni asustaa isovanhempiensa kanssa espanjassa n. 3 kk.n Nyt tosin lapseni jo kohta 24 v ja eipä oo traumoja saanu ja jopa muistaa olleensa siellä ja mitä tehny. Kyllä minun mielestä voi pienenkin lapsen viedä etelään tms., ei tarkoita sitä että olisi minäminä mutsi. Sinä taidat olla se joka ei hyväksy sitä, että jotkut voi matkustaa lastenkin kanssa. Se ei ole itsekkyyttä, jos ottaa lapset mukaan...itsekkyyttä on se, että jätetään lapset toisten hoiviin, että voit itse mennä etelään tms.. Jos sinua ärsyttää se, että joillakin on lapsia ja he haluavat mukaan lomalle ne lapset, niin voithan aina lentoa varatessasi varmistaa että onko lennolla lapsia, jos on, ni onko pakko mennä, ku ärsyttää. Jos minulla olisi vielä pieni/pieniä lapsia, ni aivan vaa su kiusaks ottasin ne joka hito matkalle mukaa...menisin sit vaa vaikka Tampere-Jyväskylä väliä :).

      Niin, mutta toi on eri asia. 3 kk lapsi ehtii jo rauhoittua aikaerosta ja maan vaihdosta, ja nauttiakin elämästä, kun saa olla mummin ja vaarin kanssa. Tuttua ja vierasta. Eikä se ripulikaan ehdi iskeä just kun sillä viikon ja kahden pikamatkalla, millä ei ole lapselle mitään merkitystä. Tuossa vaikka se iskisi, se ehtii myös parantua. Tuommoinen oikealla syyllä oleva matka, oikean pituisena on paljon järkevämpi mun mielestä ja tosiaan, eri asia, kun viikon hösääminen ja lapsen raahaaminen hotellin uima-altaalle, tai pahimmillaan vaan kipeeksi vieraan maan hotellihuoneeseen.

      Jos on kyse vain lomamatkoista, on Suomessa nähtävyyksiä puuhamaasta lappiin, ja siis ihan oikeasti, ihan vi*un kaikkea niin paljon, ettei lapsia tarvitse raahata ulkomaille. Yleensä vanhemmat ei vie heitä sinne tutustumaan isovanhempiin, vaan koska itse haluavat käydä siellä mallorcallaan, ja se on sit hienoo!!! Ei sillä mallorcan viikolla ole oikeasti mitään tekemistä ainakaan vanhempien epäitsekkyyden kanssa.

      Lapselle riittää seikkailuksi paljon, paljon pienempikin, ja todennäköisesti myös vanhemmille, jos haluaa...
      Ja alle kouluikäiselle riittäisi varsinkin.

      (Sitä en tiedä oletko hyvä tai huono äiti)

    • koskelor kirjoitti:

      Ilmeisesti ette ole perehtyneet viimeisimpään tietoon, että lasten altistuminen erilaisille hygieniaoloille kehittää immuniteettia ja juuri liika hygienia altistaa lapset sairauksille ja mm. allergioille. Omani ovat jo 10 ja 12 ja kumpikin on sairastanut erikoisen vähän mitään tartuntasairauksia allergioista puhumattakaan. Molemmat ovat olleet ns. lämpimissä maissa matkoilla jo alle vuoden ikäisinä ja ilman rokotuksia ja mitään erityistoimenpiteitä ja mm. syöneet paikallista ruokaa, myöskään matkoilla ei ole ollut mitään ongelmia. Matkoja on tehty joka vuosi, siis noin puolivuotiaasta alkaen. Samoin kotona lapset ovat olleet tekemisissä erilaisten kotieläinten kanssa samoilla lattioilla ja tallissa. Huvituttia ei kumpikaan ole huolinut, koska suuta on saanut käyttää tutkimusmatkoilla. Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista, samoin on lapsille, että myös vanhemmille hyvin tärkeä kokemus yhteinen matka kaukomaille ja siis tuntemattomaan ympäristöön ja mitä ei muista, muistoksi jäävät esim. valokuvat.

      "Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista,"
      Nimenomaan! Olen niin samaa mieltä tässä. Metsäretki, sienestys ja marjastus eväitten kanssa, laskettelemaan asuntovaunulle (mitä pienempi lapsi, sen pienempi rinne riittää), mökin vuokraus viikoksi ja maalaisloma/kaupunkilaisloma ihan kotimaassakin on seikkailu! Lapsia ei tosiaan pitäisi aliarvioida, heillä on mielettömän hieno mielikuvitus ja heille riittää niin pienet huvit, saisimme ottaa oppia. He eivät kaipaa eksotiikkaa, eikä kaukomaita. Toisin kun vanhempansa, jotka taas usein eivät jaksa kotimaan eksotiikkaa, eivätkä käsitä eväsretken seikkailua tai hienoutta, telttailun iloja tai peltotöiden hauskuutta.

      Lapsille yhteinen matka on tärkeä kokemus. Ei sen tarvitse olla kaukomaille. Se että siitä tekisi jotenkin lapselle tärkeää juuri kaukomatka, on vaan vanhempien omaa juttua, kun ei uskalleta rehellisesti myöntää, että ei, kun me ihan itse, itsekeskeisesti halutaan matkustaa ja ottaa lapset mukaan.
      Puolivuotias eikä alle 3-vuotias muista matkoistanne yhtään mitään.
      Hyvä, jos alle kouluikäinen tulee myöhemmin mitään muistamaan. Että siis tehkää miten teette, mutta älkääpäs viitsikö sentään laittaa omaa matkustusintoanne lasten piikkiin ja omia mielitekojanne muka "lasten parhaaksi" kun niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa sinänsä.

    • Joojoo plaaplaa kirjoitti:

      Herää kysymys miksi pitää viedä niin pienet lapset matkoille? Kenelle siitä on hyötyä? Lapsille nyt ei ainakaan kun eivät mitän edes ymmärrä vielä, ihan sama vaikka veisit naapuriin.

      Ei muuten ole! On siinä vissi ero pukemisessa 25C tai -25C! Kyllä se pieni ihminen nauttii lämpimästä vedestä ja auringosta siinä missä me aikuisetkin. Ja tämän olen itse nähnyt!

    • CaroLuna kirjoitti:

      Väität siis että puoli vuotias on syönyt paikallista ruokaa?
      Rokottamatta?

      Ja tutin käyttäminen opitaan ihan vauvana, eikä siinä vaiheesa kun lapsi alkaa ensimmäisiä kertoja laittamaan kädet suuhunsa, ja näin käyttäen oraalista aistintuntemusta hyödykseen. Se että sinusta on hienoa koteloittaa joitain matolajeja joita lemmikit suolistostaan päästää ohesa pyllybakteerien.... Kertoo kyllä hyvin paljon siitä kuinka huolettomasti lapsiasi kasvatat ja huollat. :( Eli totean tähän samaan järkytykseen sen, että todennäköisesti lapsenne vat suojautuneet taudeilta siksi koska muut ovat rokottaneet asianmukaisesti lapsensa, jotta sairastumis riskitolisivat minimaalliset.

      Kirjoitit yhden ainoan asian mistä olen täysin samaa mieltä: "Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista"... Mutta en jumavie tarkoita tälläkään sitä et tarvitsee lähteä merta edemmäs kalaan, jotta kalaa saisi.

      Turvallista jatkoa teidän perheelle.

      Onko tiedoissasi aukko??? Luontohan on huolehtinut, siis evoluutio, että eri eläinlajien loiset eivät voi tarttua, siis elää toisissa, vaan ne ovat eriytyneet hyvin tarkasti omiin lajeihinsa. Enpä ole ennen moista väitettä kuullut, että kun muut rokottava, niin se antaa suojan myös toisille, eiköhän tilanne ole juuri päinvastoin, että rokotettu voi joissain sairauksissa toimia taudintartuttajana, itse siihen sairastumatta. Omahyväinen näkemyksesi siitä, että voit ottaa kantaa toisen ihmisen lapsistaan huolehtimiseen osoittaa myös ajatusmallistasi jotain, samoin jos olisit halunnut lukea tarkasti oikein mitä kirjoitin, olisi se jo ollut paljon!!!!!

    • 5556 kirjoitti:

      Hei Kaskelor,

      en kannata ylihygieniaa, mutta hieman pistää silmään yksipuolinen käsitys allergioista ja niiden syntysyistä. Tämänkaltaisiin sairauksiin ei yleensä ole yhtä ainoaa syytä. Tieteelliset tutkimukset tuovat esille erilaisia selitysmalleja. Selvästi on havaittu esimerkiksi perintötekijöillä olevan vaikutusta allergian puhkeamiseen. Jos jollekulle puhkeaa esimerkiksi siitepölyallergia se ei tarkoita, että hän olisi elänyt liian hygieenisesti tai ympäristössä, jossa on liian vähän siitepölyä. Esim. puiden siitepölyä on kaupungeissa yleensä ihan tarpeeksi. Tottakai ympäristöllä on vaikutusta tautien puhkeamiseen, mutta ei se noin yksinkertaista ole.

      Enhän minä mitään väittänyt, enkä varsinkaan noin.

    • Joopas näin kirjoitti:

      "Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista,"
      Nimenomaan! Olen niin samaa mieltä tässä. Metsäretki, sienestys ja marjastus eväitten kanssa, laskettelemaan asuntovaunulle (mitä pienempi lapsi, sen pienempi rinne riittää), mökin vuokraus viikoksi ja maalaisloma/kaupunkilaisloma ihan kotimaassakin on seikkailu! Lapsia ei tosiaan pitäisi aliarvioida, heillä on mielettömän hieno mielikuvitus ja heille riittää niin pienet huvit, saisimme ottaa oppia. He eivät kaipaa eksotiikkaa, eikä kaukomaita. Toisin kun vanhempansa, jotka taas usein eivät jaksa kotimaan eksotiikkaa, eivätkä käsitä eväsretken seikkailua tai hienoutta, telttailun iloja tai peltotöiden hauskuutta.

      Lapsille yhteinen matka on tärkeä kokemus. Ei sen tarvitse olla kaukomaille. Se että siitä tekisi jotenkin lapselle tärkeää juuri kaukomatka, on vaan vanhempien omaa juttua, kun ei uskalleta rehellisesti myöntää, että ei, kun me ihan itse, itsekeskeisesti halutaan matkustaa ja ottaa lapset mukaan.
      Puolivuotias eikä alle 3-vuotias muista matkoistanne yhtään mitään.
      Hyvä, jos alle kouluikäinen tulee myöhemmin mitään muistamaan. Että siis tehkää miten teette, mutta älkääpäs viitsikö sentään laittaa omaa matkustusintoanne lasten piikkiin ja omia mielitekojanne muka "lasten parhaaksi" kun niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa sinänsä.

      Kirjoituksesi alkuosa sai minut hyvälle tuulelle, muuta sitten huomasinkin, että halusit sillävain verhota sellaisen viisauden, jota sinulla ei ole.

    • koskelor kirjoitti:

      Ilmeisesti ette ole perehtyneet viimeisimpään tietoon, että lasten altistuminen erilaisille hygieniaoloille kehittää immuniteettia ja juuri liika hygienia altistaa lapset sairauksille ja mm. allergioille. Omani ovat jo 10 ja 12 ja kumpikin on sairastanut erikoisen vähän mitään tartuntasairauksia allergioista puhumattakaan. Molemmat ovat olleet ns. lämpimissä maissa matkoilla jo alle vuoden ikäisinä ja ilman rokotuksia ja mitään erityistoimenpiteitä ja mm. syöneet paikallista ruokaa, myöskään matkoilla ei ole ollut mitään ongelmia. Matkoja on tehty joka vuosi, siis noin puolivuotiaasta alkaen. Samoin kotona lapset ovat olleet tekemisissä erilaisten kotieläinten kanssa samoilla lattioilla ja tallissa. Huvituttia ei kumpikaan ole huolinut, koska suuta on saanut käyttää tutkimusmatkoilla. Meidän ei tulisi aliarvioida myöskään lasten elämyksistä nauttimista ja kokemista, samoin on lapsille, että myös vanhemmille hyvin tärkeä kokemus yhteinen matka kaukomaille ja siis tuntemattomaan ympäristöön ja mitä ei muista, muistoksi jäävät esim. valokuvat.

      hyvä kirjoitus!

  • itse en lähtisi kiinaan, thaimaahan saati intiaan vaikkei lapsia olisikaan. En myöskään menisi rantalomalle tai diskoilemaan, ne on musta tylsiä. Kävimme euroopassa sukuloimassa kun esikoinen oli 10kk, ja kaikki meni oikeasti hyvin. Mutta tuo nyt on sopeutunut ihan mihin vaan. Lennot n. 3h ihmetteli turvavöitä ja muita lapsia, päiväunet meni yleensä rattaissa ja paikallinen ruoka kelpasi ihan yhtä hyvin kuin kotonakin. Muuten ei nyt ole matka-aikeita, ensi kesänä todennäköisesti 2v:n ja vauvan kanssa käydään jossain kotimaassa kotieläinpuistoissa tms. Tämä on nyt tämä elämänvaihe että helpommalla pääsee kun ei tee ihan samoja juttuja kuin ennen lapsia.

    Todennäköisesti nuo tuttusi on sellaisia jotka ei halua myöntää että lapset muuttaa elämää, tai että elämä ylipäätään vuosien myötä muuttuu. itse kerkesin ennen miestä ja lapsia reissata ja olla ulkomailla ihan riittävästi ja vielä miehenkin kanssa on reissattu aika paljon. Mutta nyt on toisenlainen hetki, ja viihdytään kotona ja kotimaassa. Ehkä joskus taas mennään enemmän, mutta nyt on hyvä näin. Mulle on aivan yks ja hailee miten muut menee ja matkustaa tai on matkustamatta.

  • Me käytiin viime kesänä legolandiassa kun isommat lapset olivat sitä jo monta vuotta toivoneet. Pienin oli vasta yksi. Nukkui päikkärit rattaissa kun isommat paineli laitteissa. Eväät syötiin piknik alueella. Sairasteluja ei onneksi ollut. Ei menty minun tarpeideni mukaan vain täysin lasten ehdolla.

    ensi kesänä lähdetään taas. Kohde vielä epäselvä kun lapset pohtivat haluaisivatko lentokoneeseen ja espanjaan. Vai autolla keski-euroopan huvipuistoja kiertämään. Kolmården on myös ensi kesän listassa.

    Risteilyillä käydään vähän väliä, lapset tykkää niin hurjasti. Itsellä on kohtuu tylsää välillä, mutta lapsien nautinto on se tärkein. Puuhamaassa, särkänniemessä, jukuparkissa, wasalandiassa yms käydään liki joka kesä. Sekin lasten takia.

    Aika outo ajatusmaailma että äiti on itsekäs kun viettää kesänsä lasten unelmien mukaan.

    Ennen lapsia ei käyty ulkomailla, ei pahemmin kiinnostanut. Lasten kokemusten jano taas on pohjaton, sen ja kukkaromme mukaan mennään.

    Pienimmälle ei vielä reissuista muistoja jää. Mutta isompana sitten. Isommat lapset taas koko pitkän talven ovat muistelleet viime kesän reissuja.

    • Hienoa, noin pitääkin.

    • Olen 5 lapsen äiti, vanhin 27 ja nuorin 5v. Aina on lasten kanssa matkustettu niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lasten ehdoilla mennään osittain. lapsemme ovat melko rauhallisia ja myös sosiaalisia. Mielestäni lapset ovat aina kokeneet reissut positiivisina ja jo seuraavaa reissua odotellen. se on lapsille rikkaus kohdata muita kulttuureja ja myös englanninkielentaitoa saa ihan käytännössä kokeiltua.

      Tulimme juuri tällä viikolla kotiin Thaimaasta jossa 5 vuotiaamme mukana, innostuneena hänkin halusi tietää miten kiitos jne sanotaan englanniksi. Hänen kohdalla ulkomaanmatka oli jo 5 kerta. Lento meni loistavasti myös silloin kuin hän oli 1,5 vuotias ja ensimmäistä kertaa Thaimaassa.

      Ei voi yleistää kaikkia lapsia samalle viivalle. Jokainen perhe on erilainen, niin myös lapsi. Emme toki lähtisi jos lapsi sairastelisi paljon tai omaisi huonon vastustustuskyvyn. Jos lapsi olisi kovin itkuherkkä / ylivilkas, silloinkin kohde ja määränpää sekä matkankesto pitäisi miettiä lapsen mukaan. Kotimaassakin riittää loistavia paikkoja, niin kesällä kuin talvella.

      Vaadimme toki lapsiltamme normaalia käytöstä, lentokoneen käytävillä ei juosta, penkeillä ei hypitä...se häiritsee muita, sekä on rasittavaa myös omalle perheelle. Oikealla asenteelle, rauhallisuudella ja sopivilla virikkeillä ja pienellä naposteltavalla pitkätkin matkat ovat sujuneet hyvin.
      Yllättävän paljon muistoja lapsilla on myös niiltä ajoilta kuin he olivat ihan pieniä, asioita joita edes aikuiset eivät ole muistaneet.
      En suostu kokemaan syyllisyyttä äitinä matkustamisesta pientenkään lasten kanssa. Niin kuin kotona, myös matkoilla me aikuiset asetamme lapsille rajat jotta matka olisi mukava niin lapsille, vanhemmille kuin kanssamatkustajille.

      En itsekkään pidä siitä kun vieraat lapset juoksevat koneessa, kiipeilevät penkeillä jne. se on häiritsevää.

      Minullekkin ajatus että äiti / isä olisi itsekäs matkustaessaan lasten kanssa-, on täysin vieras, käsittämätön-Meillä lapset ovat aina odottaneet ja suunnitellet reissuja yhtä innokkaasti ja omia ehdotuksia tehden.
      Rakastan lapsia omia sekä vieraita, mutta varmasti tulen joskus matkustamaan paikkaan missä on lapsista vapaa hotelli. Ymmärrän täysin aikuisia jotka niihin majoittuvat. 5 lapsen äitinä olen siihenkin täysin valmis.

      MATKUSTUSILOA sekä lasten kanssa että ilman

    • -minna- kirjoitti:

      Olen 5 lapsen äiti, vanhin 27 ja nuorin 5v. Aina on lasten kanssa matkustettu niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lasten ehdoilla mennään osittain. lapsemme ovat melko rauhallisia ja myös sosiaalisia. Mielestäni lapset ovat aina kokeneet reissut positiivisina ja jo seuraavaa reissua odotellen. se on lapsille rikkaus kohdata muita kulttuureja ja myös englanninkielentaitoa saa ihan käytännössä kokeiltua.

      Tulimme juuri tällä viikolla kotiin Thaimaasta jossa 5 vuotiaamme mukana, innostuneena hänkin halusi tietää miten kiitos jne sanotaan englanniksi. Hänen kohdalla ulkomaanmatka oli jo 5 kerta. Lento meni loistavasti myös silloin kuin hän oli 1,5 vuotias ja ensimmäistä kertaa Thaimaassa.

      Ei voi yleistää kaikkia lapsia samalle viivalle. Jokainen perhe on erilainen, niin myös lapsi. Emme toki lähtisi jos lapsi sairastelisi paljon tai omaisi huonon vastustustuskyvyn. Jos lapsi olisi kovin itkuherkkä / ylivilkas, silloinkin kohde ja määränpää sekä matkankesto pitäisi miettiä lapsen mukaan. Kotimaassakin riittää loistavia paikkoja, niin kesällä kuin talvella.

      Vaadimme toki lapsiltamme normaalia käytöstä, lentokoneen käytävillä ei juosta, penkeillä ei hypitä...se häiritsee muita, sekä on rasittavaa myös omalle perheelle. Oikealla asenteelle, rauhallisuudella ja sopivilla virikkeillä ja pienellä naposteltavalla pitkätkin matkat ovat sujuneet hyvin.
      Yllättävän paljon muistoja lapsilla on myös niiltä ajoilta kuin he olivat ihan pieniä, asioita joita edes aikuiset eivät ole muistaneet.
      En suostu kokemaan syyllisyyttä äitinä matkustamisesta pientenkään lasten kanssa. Niin kuin kotona, myös matkoilla me aikuiset asetamme lapsille rajat jotta matka olisi mukava niin lapsille, vanhemmille kuin kanssamatkustajille.

      En itsekkään pidä siitä kun vieraat lapset juoksevat koneessa, kiipeilevät penkeillä jne. se on häiritsevää.

      Minullekkin ajatus että äiti / isä olisi itsekäs matkustaessaan lasten kanssa-, on täysin vieras, käsittämätön-Meillä lapset ovat aina odottaneet ja suunnitellet reissuja yhtä innokkaasti ja omia ehdotuksia tehden.
      Rakastan lapsia omia sekä vieraita, mutta varmasti tulen joskus matkustamaan paikkaan missä on lapsista vapaa hotelli. Ymmärrän täysin aikuisia jotka niihin majoittuvat. 5 lapsen äitinä olen siihenkin täysin valmis.

      MATKUSTUSILOA sekä lasten kanssa että ilman

      Kateeksi käy kun luen miten on varakkaita perheitä kun lähdetään ulkomaille,kun meidän lapset oli (4kpl) pieniä niin kerran kesässä käytiin jossain huvipuistossa eikä nuo ole sen innokkaita aikuisenakin matkustelemaan kotimaassa on kuulema viellä paljon katsottavaa,mutta eihän me mitään huippu viroissa oltukaan ihan normaali tuloisia.Mutta periaate oli ettei velaksi matkata.Olen kuullut että saadaan entinen matkan velka maksettua niin jo otetaan uusi velka.Onhan se nyt ihan varmaa jos 7 henkinen perhe lähtee thaimaaseen niin riittääkö 10 tuhatta lippuihin.Mutta jokainen tyylillään onhan se hienoo sanoa tutuille että käytiin ulkomailla.Meille ei ole ollut asiaa kolmeen viikkoon kylään kun tullaan ulkom.Se on sitten varmaa.

    • -minna- kirjoitti:

      Olen 5 lapsen äiti, vanhin 27 ja nuorin 5v. Aina on lasten kanssa matkustettu niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lasten ehdoilla mennään osittain. lapsemme ovat melko rauhallisia ja myös sosiaalisia. Mielestäni lapset ovat aina kokeneet reissut positiivisina ja jo seuraavaa reissua odotellen. se on lapsille rikkaus kohdata muita kulttuureja ja myös englanninkielentaitoa saa ihan käytännössä kokeiltua.

      Tulimme juuri tällä viikolla kotiin Thaimaasta jossa 5 vuotiaamme mukana, innostuneena hänkin halusi tietää miten kiitos jne sanotaan englanniksi. Hänen kohdalla ulkomaanmatka oli jo 5 kerta. Lento meni loistavasti myös silloin kuin hän oli 1,5 vuotias ja ensimmäistä kertaa Thaimaassa.

      Ei voi yleistää kaikkia lapsia samalle viivalle. Jokainen perhe on erilainen, niin myös lapsi. Emme toki lähtisi jos lapsi sairastelisi paljon tai omaisi huonon vastustustuskyvyn. Jos lapsi olisi kovin itkuherkkä / ylivilkas, silloinkin kohde ja määränpää sekä matkankesto pitäisi miettiä lapsen mukaan. Kotimaassakin riittää loistavia paikkoja, niin kesällä kuin talvella.

      Vaadimme toki lapsiltamme normaalia käytöstä, lentokoneen käytävillä ei juosta, penkeillä ei hypitä...se häiritsee muita, sekä on rasittavaa myös omalle perheelle. Oikealla asenteelle, rauhallisuudella ja sopivilla virikkeillä ja pienellä naposteltavalla pitkätkin matkat ovat sujuneet hyvin.
      Yllättävän paljon muistoja lapsilla on myös niiltä ajoilta kuin he olivat ihan pieniä, asioita joita edes aikuiset eivät ole muistaneet.
      En suostu kokemaan syyllisyyttä äitinä matkustamisesta pientenkään lasten kanssa. Niin kuin kotona, myös matkoilla me aikuiset asetamme lapsille rajat jotta matka olisi mukava niin lapsille, vanhemmille kuin kanssamatkustajille.

      En itsekkään pidä siitä kun vieraat lapset juoksevat koneessa, kiipeilevät penkeillä jne. se on häiritsevää.

      Minullekkin ajatus että äiti / isä olisi itsekäs matkustaessaan lasten kanssa-, on täysin vieras, käsittämätön-Meillä lapset ovat aina odottaneet ja suunnitellet reissuja yhtä innokkaasti ja omia ehdotuksia tehden.
      Rakastan lapsia omia sekä vieraita, mutta varmasti tulen joskus matkustamaan paikkaan missä on lapsista vapaa hotelli. Ymmärrän täysin aikuisia jotka niihin majoittuvat. 5 lapsen äitinä olen siihenkin täysin valmis.

      MATKUSTUSILOA sekä lasten kanssa että ilman

      Juuri näitä-äiti kyllä tietää, äiti kyllä kultamussukat nii tunkekaa kaikkialle nii.

    • kotimaassa pyörijä kirjoitti:

      Kateeksi käy kun luen miten on varakkaita perheitä kun lähdetään ulkomaille,kun meidän lapset oli (4kpl) pieniä niin kerran kesässä käytiin jossain huvipuistossa eikä nuo ole sen innokkaita aikuisenakin matkustelemaan kotimaassa on kuulema viellä paljon katsottavaa,mutta eihän me mitään huippu viroissa oltukaan ihan normaali tuloisia.Mutta periaate oli ettei velaksi matkata.Olen kuullut että saadaan entinen matkan velka maksettua niin jo otetaan uusi velka.Onhan se nyt ihan varmaa jos 7 henkinen perhe lähtee thaimaaseen niin riittääkö 10 tuhatta lippuihin.Mutta jokainen tyylillään onhan se hienoo sanoa tutuille että käytiin ulkomailla.Meille ei ole ollut asiaa kolmeen viikkoon kylään kun tullaan ulkom.Se on sitten varmaa.

      Kateus on asennevamma. Onni koo-ostuu pienistä asioista jos ymmärtää mistä tässä elämässä on kyse. Joillekin ei riitä mikään, toinen ei ole tyytyväinen mistään hinnasta, sääli heitä.

    • Tehän matkustattekin lasten ehdoilla ja lapsille hyviin paikkoihin. Tässä taidettiin kritisoida esim. Thaimaahan tai vaikka Egyptiin lasten raahaamista mahdollisista turistiripuleista jne. huolimatta. Juuri noin sitä pitääkin niinkuin te olette tehneet!

    • Jokin suuri kirjoitti:

      Kateus on asennevamma. Onni koo-ostuu pienistä asioista jos ymmärtää mistä tässä elämässä on kyse. Joillekin ei riitä mikään, toinen ei ole tyytyväinen mistään hinnasta, sääli heitä.

      Totta, uskomatonta miten jotkut vielä ei pysty peittämään kateuttaan lainkaan ja tekevät itsensä naurunalaiseksi: "Meille ei ole ollut asiaa kolmeen viikkoon kylään kun tullaan ulkom.Se on sitten varmaa". Luulisi olevan todella kuluttavaa. Kannattaisi kateuden sijaan yrittää nauttia siitä mitä itselle on suotu, terveet lapset, oma koti jne.

      Itse muistan lapsuuteni ulkomaan matkat ihanina kokemuksina, jotka olivat koko lapsuuteni tähtihetkiä ja olen iloinen, että keskituloiset vanhempani pystyivät joskus niitä tarjoamaan. Samoin olen iloinen, ettei minun koskaan tarvinnut kasvaa kateuden ja katkeruuden myrkyttämässä ilmapiirissä, vaan sellaisessa jossa aidosti iloittiin muiden ystävien ja tuttavien (rikkaiden ja köyhien) onnistumisista elämässä. Se voimavarana olen itsekin ponnistanut elämässä eteenpäin ja onnistunutkin.

    • kotimaassa pyörijä kirjoitti:

      Kateeksi käy kun luen miten on varakkaita perheitä kun lähdetään ulkomaille,kun meidän lapset oli (4kpl) pieniä niin kerran kesässä käytiin jossain huvipuistossa eikä nuo ole sen innokkaita aikuisenakin matkustelemaan kotimaassa on kuulema viellä paljon katsottavaa,mutta eihän me mitään huippu viroissa oltukaan ihan normaali tuloisia.Mutta periaate oli ettei velaksi matkata.Olen kuullut että saadaan entinen matkan velka maksettua niin jo otetaan uusi velka.Onhan se nyt ihan varmaa jos 7 henkinen perhe lähtee thaimaaseen niin riittääkö 10 tuhatta lippuihin.Mutta jokainen tyylillään onhan se hienoo sanoa tutuille että käytiin ulkomailla.Meille ei ole ollut asiaa kolmeen viikkoon kylään kun tullaan ulkom.Se on sitten varmaa.

      Samaa myös mietin, et kyllä on varakkaita perheitä. Äiti 5 lapsen kanssa Thaimaassa ei varmasti halvin vaihtoehto ole. Itselläni ei lapsia ole enkä ole missään lämpimässä maassa päässyt käymään. Tiedän myös pari tuttua perhettä, jotka ottavat lainaa matkoihin.

    • eikateellinen kirjoitti:

      Samaa myös mietin, et kyllä on varakkaita perheitä. Äiti 5 lapsen kanssa Thaimaassa ei varmasti halvin vaihtoehto ole. Itselläni ei lapsia ole enkä ole missään lämpimässä maassa päässyt käymään. Tiedän myös pari tuttua perhettä, jotka ottavat lainaa matkoihin.

      Olen 5 lapsen äiti, en 5 lapsen kanssa Thaimaassa. Ihan normaalituloinen. Jokainen priorisoi mihin on varaa. En tupakoi eikä ole myöskään kalliita harrastuksia, matkustaminen on meidän henkireikä ja osittain myös harrastus-

      Ja toki matkoihin voi käyttää pohjattomasti rahaa, mutta matkustamme äkkilähdöillä tai usein jollain muilla kampanjoilla. Nytkin säästimme matkan hinnasta 1100e jolla sitten elelee ihan mukavasti paikan päällä

      Olen myös aina ollut valmis tekemään yli tai lisätöitä, tavoitteena useinen joku matka. Motivoi kummasti ;0)

      Hyvää matkustusiloa kaikille. Se ihana kohde voi löytyä vaikka naapurikunnasta. Ja olemme kokeilleet myös turistina olemista omassakin kaupungissa.SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI !

    • lhlhh kirjoitti:

      Tehän matkustattekin lasten ehdoilla ja lapsille hyviin paikkoihin. Tässä taidettiin kritisoida esim. Thaimaahan tai vaikka Egyptiin lasten raahaamista mahdollisista turistiripuleista jne. huolimatta. Juuri noin sitä pitääkin niinkuin te olette tehneet!

      Ripulin voi saada missä maassa tahansa. Itse syömme relatabletteja ennaltaehkäisevästi ja kaikilla perusrokotukset. Ja vaikka emme ole koskaan tarvinneet, toki olemme varautuneet mahdollisiin tauteihin. Aina mukana käsidesi ja myös mahalääkkeet suomesta Ja kuten kirjoitin, tilanteen mukaan. Jos joku on herkkä sairastumaan, pitää miettiä kahdesti. Onneksi emme kuulu tähän ryhmään.

      Omat lapseni ovat myös kaikkiruokaisia, joten syövät ihan paikallista perusruokaa, pienemmät ei kovin tulisia, mutta muutoin lähes mitä vain. Uskon että sekin tulee kotoa, mutta myös matkailu avartanut siinä kohtaa. Ihan maalaisjärjellä, epäsiistissä paikassa emme syö ja majoneesit jätämme suosiolla väliin, etenkin katukeittiöissä.

      Meidän kohdalla kävi niin, että Thaimaan reissu meni jälleen hyvin, mutta kotona ensimmäiset päiväkotipäivät toikin sitten mukanaa.n flunnssan kuumeineen...;0)

    • -minna- kirjoitti:

      Olen 5 lapsen äiti, vanhin 27 ja nuorin 5v. Aina on lasten kanssa matkustettu niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lasten ehdoilla mennään osittain. lapsemme ovat melko rauhallisia ja myös sosiaalisia. Mielestäni lapset ovat aina kokeneet reissut positiivisina ja jo seuraavaa reissua odotellen. se on lapsille rikkaus kohdata muita kulttuureja ja myös englanninkielentaitoa saa ihan käytännössä kokeiltua.

      Tulimme juuri tällä viikolla kotiin Thaimaasta jossa 5 vuotiaamme mukana, innostuneena hänkin halusi tietää miten kiitos jne sanotaan englanniksi. Hänen kohdalla ulkomaanmatka oli jo 5 kerta. Lento meni loistavasti myös silloin kuin hän oli 1,5 vuotias ja ensimmäistä kertaa Thaimaassa.

      Ei voi yleistää kaikkia lapsia samalle viivalle. Jokainen perhe on erilainen, niin myös lapsi. Emme toki lähtisi jos lapsi sairastelisi paljon tai omaisi huonon vastustustuskyvyn. Jos lapsi olisi kovin itkuherkkä / ylivilkas, silloinkin kohde ja määränpää sekä matkankesto pitäisi miettiä lapsen mukaan. Kotimaassakin riittää loistavia paikkoja, niin kesällä kuin talvella.

      Vaadimme toki lapsiltamme normaalia käytöstä, lentokoneen käytävillä ei juosta, penkeillä ei hypitä...se häiritsee muita, sekä on rasittavaa myös omalle perheelle. Oikealla asenteelle, rauhallisuudella ja sopivilla virikkeillä ja pienellä naposteltavalla pitkätkin matkat ovat sujuneet hyvin.
      Yllättävän paljon muistoja lapsilla on myös niiltä ajoilta kuin he olivat ihan pieniä, asioita joita edes aikuiset eivät ole muistaneet.
      En suostu kokemaan syyllisyyttä äitinä matkustamisesta pientenkään lasten kanssa. Niin kuin kotona, myös matkoilla me aikuiset asetamme lapsille rajat jotta matka olisi mukava niin lapsille, vanhemmille kuin kanssamatkustajille.

      En itsekkään pidä siitä kun vieraat lapset juoksevat koneessa, kiipeilevät penkeillä jne. se on häiritsevää.

      Minullekkin ajatus että äiti / isä olisi itsekäs matkustaessaan lasten kanssa-, on täysin vieras, käsittämätön-Meillä lapset ovat aina odottaneet ja suunnitellet reissuja yhtä innokkaasti ja omia ehdotuksia tehden.
      Rakastan lapsia omia sekä vieraita, mutta varmasti tulen joskus matkustamaan paikkaan missä on lapsista vapaa hotelli. Ymmärrän täysin aikuisia jotka niihin majoittuvat. 5 lapsen äitinä olen siihenkin täysin valmis.

      MATKUSTUSILOA sekä lasten kanssa että ilman

      Loistavaa, että on vanhempia, jotka oikeasti haluavat nähdä vaivaa lastensa eteen ja osaavat nauttia perheen yhteisistä elämyksistä ja iloita lastensa mukana olosta, vasta se on oikeaa elämää!!!

  • En mä kans lähtis millekään pikälle lennolle pienten lapsien kanssa. Asun Keski-Euroopassa, joten Suomessa mummulassa ollaan käyty jo useempi kerta vaikkei vauva oo edes 1 v. Lisäksi kun täällä pääsee niin kätevästi autolla tai junalla liikkumaan, niin en näe mitään estettä tehä lyhyitä lomia naapurimaihin kuten Saksaan tai Italiaan. Ei se reilun kahen tunnin lento Suomeenkaan kyllä oo meille mikään ongelma ollu.

  • Ai että.. Nyt olen varmaan pilannut lapseni täysin! Lapsi oli juuri täyttänyt 1v kun oltiin viikko Englannissa. Aikaeroa on 2h eikä vaikuttanut mihinkään eikä mitenkään.. Lapsi ei edes itkenyt koneessa kun sai juoda pillimaitoa ja lasten smoothieita laskun ja nousun ajan, niin ei käynyt korviinkaan. Ja toisen matkan nukkui kokonaan, nukahti jo ennen nousua.

    Matkallakin oltiin täysin lapsen ehdoilla. Pari päivää vietettiin vain hotellin leikkipaikalla ja hotellin ympäristössä kun oli kiukkupäivä eikä viihtynyt rattaissa tms lainkaan..

    Lapsi parka.. Pilalle mennyt kokonaan :(

    • Sä et ainakaan osaa lukea.. Englanti ei ole sama kuin Kiina, Thaimaa, Intia... Jo tuo aikaero, pitkät lentomatkat, hygienia, erilainen bakteerikanta. Ja mielestäni tässä keljussa on kirjoitettu, että kaikki tyylillään, mutta HE eivät veisi lapsiaan noihin paikkoihin ihan pieninä. Huoh, aina näitä.

      Tietty voisi ihmetellä, että miksi lähteä Englantiin asti oleilemaan hotellin leikkipaikassa tai hotellissa ylipäätään :)

    • kjuygtferftg kirjoitti:

      Sä et ainakaan osaa lukea.. Englanti ei ole sama kuin Kiina, Thaimaa, Intia... Jo tuo aikaero, pitkät lentomatkat, hygienia, erilainen bakteerikanta. Ja mielestäni tässä keljussa on kirjoitettu, että kaikki tyylillään, mutta HE eivät veisi lapsiaan noihin paikkoihin ihan pieninä. Huoh, aina näitä.

      Tietty voisi ihmetellä, että miksi lähteä Englantiin asti oleilemaan hotellin leikkipaikassa tai hotellissa ylipäätään :)

      Kuka sanoi, että olimme koko päivän hotellissa? En minä ainakaan.. Hotellin leikkipaikalla JA hotellin ympäristössä darling.. :) Ja kunhan nyt kirjoitin omalla tyylilläni, ei tarvitse kiukustua :) Välillä voi ottaa vähän rennommin!

      Ja aloittajalle vielä, aika pitkälle pystyy välttämään esim ripulin, kun syö maitohappobakteereja jo ennen matkaa ja koko matkan ajan. Ostaa vain pullovettä noissa mainitsemissasi maissa yms.. EIkä tietenkään syö mitään majoneesia tms..

    • kjuygtferftg kirjoitti:

      Sä et ainakaan osaa lukea.. Englanti ei ole sama kuin Kiina, Thaimaa, Intia... Jo tuo aikaero, pitkät lentomatkat, hygienia, erilainen bakteerikanta. Ja mielestäni tässä keljussa on kirjoitettu, että kaikki tyylillään, mutta HE eivät veisi lapsiaan noihin paikkoihin ihan pieninä. Huoh, aina näitä.

      Tietty voisi ihmetellä, että miksi lähteä Englantiin asti oleilemaan hotellin leikkipaikassa tai hotellissa ylipäätään :)

      Ai jaa. Itse kyllä käytiin Etelä Intiassa talvella tyttäremme täytettyä juuri yksi vuotta. Matka meni hyvin eikä kukaan sairastunut. Suurin ongelma oli pilttipurkkien mukana roudaamisessa kahdeksi viikoksi kun painoivat paljon. Omat eväät olivat tytöllä siis mukana. Juomaksi keitettyä vettä ja teetä. Asuimme mieheni vanhempien luona, meidän puolella on ilmastointi, enkä usko että hotellissa olisi voinut mennä paremmin. Mummo lahjoi tyttöä oman banaanipuun pikku banaaneilla, muuta paikallista hän ei sitten syönytkään. Olin myös aika hysteerinen tuosta sairastumis vaarasta ja bakteereista, mutta kun oltiin talvikaudella eikä monsuunilla liikkeellä niin sekin varmasti vaikutti asiaan. Mieluummin lentokoneessa oikeasti yhden tai hieman alta ikäinen joka nukkuu pitkiä aikoja kuin itku potku raivareita saava kaksi vuotias joka ei jaksa pysyä paikallaan ollenkaan.

    • Hupsista!!!!!!!!!

    • 10+15 kirjoitti:

      Ai jaa. Itse kyllä käytiin Etelä Intiassa talvella tyttäremme täytettyä juuri yksi vuotta. Matka meni hyvin eikä kukaan sairastunut. Suurin ongelma oli pilttipurkkien mukana roudaamisessa kahdeksi viikoksi kun painoivat paljon. Omat eväät olivat tytöllä siis mukana. Juomaksi keitettyä vettä ja teetä. Asuimme mieheni vanhempien luona, meidän puolella on ilmastointi, enkä usko että hotellissa olisi voinut mennä paremmin. Mummo lahjoi tyttöä oman banaanipuun pikku banaaneilla, muuta paikallista hän ei sitten syönytkään. Olin myös aika hysteerinen tuosta sairastumis vaarasta ja bakteereista, mutta kun oltiin talvikaudella eikä monsuunilla liikkeellä niin sekin varmasti vaikutti asiaan. Mieluummin lentokoneessa oikeasti yhden tai hieman alta ikäinen joka nukkuu pitkiä aikoja kuin itku potku raivareita saava kaksi vuotias joka ei jaksa pysyä paikallaan ollenkaan.

      Kai muistat sitten pysyä pois lentokoneista kun toukkasi kasvaa raivari-ikäään!!

    • MuistaSanomasi kirjoitti:

      Kai muistat sitten pysyä pois lentokoneista kun toukkasi kasvaa raivari-ikäään!!

      "Kai muistat sitten pysyä pois lentokoneista kun toukkasi kasvaa raivari-ikään"

      Miksi?
      Tarkoitan, jos tällä haettiin sitä että taaperoikäisen kanssa ei saa matkustaa. Koska se häiritsee muita ihmisiä. Tämä aihe on nykyään kauhean paljon tapetilla. Eivät taaperoikäiset häiritse kaikkia ihmisiä. Vain joitakin helposti häiriintyviä, hermostuneita tapauksia, jotka jostain syystä ovat viime aikoina päässeet toitottamaan näkemystä äänekkäästi. Se on häiritsevää. ;) Että voi olla niin itsekkäitä, aikuisen ikään ehtineitä henkisesti vielä mamman pikkukultia...

  • No, ei se ollut kivaa katsoa silloinkaan, kun 10v lapsi tuli isänsä kanssa P-Afrikasta ja kärsi kovista vatsakivuista. Lääkkeitä oli paikallinen lääkäri määrännyt niin paljon, että huh huh. Sitä ei kaikista edes ymmärtänyt, mihin oli tarkoitettu.

    • Niin, menomatka oli kiva, kun laitteli sähköpostia Frankfurtin lentokentältä.

  • Aloittaja ei ehkä tiedä mutta ulkomaille voi myös mennä samaan aikavyöhykkeeseen niin ei tuu mitään jet lagia lapsille. Esim. kreikka. Minulla on 9kk vauva joka on ollut kaksi kertaa n.1h (6kk ja 7kk). Nukkui sylissä melkein koko matkan. Ei se ole mitään lapsen rääkkäämistä, hupsu olet.

    Minä vosin ehdottomasti mennä lapsen kanssa ulkomaille ja menemmekin sitten kun lapsi on isompi (2v->) ja ymmärtää kokemansa. On se lapsellekin elämys kun on kauniissa aivan erilaisessa paikassa erilaisten ihmisten kanssa. Vaikka ei kaikkiea muista niin jtn kuitenkin. Ystäväni oli 2,5v kanssa aasiassa ja tyttö oli rakastanut matkaa. Nyt 5v haluaa jatkuvasti katsoa kuvia kun sai silittää krokotiiliä ja kun sai hienon sateenvarjon ja sädetikun mehudrinkkinsä.

    Eiköhän se ole enemmän vanhempien laiskuutta että on mielummin kotona, kun se on niin paljon helpompaa. Olen itse ollut espanjassa 4v ja muistan tumman hassun miehen jolla oli erittäin tunnelmallinen ulkoravintola jossa söimme kun oli jo pimeää ja ravintola oli valaistettu lyhdyin ja flamencotanssija esiintyi tummanpunaisessa pitsimekossa. Miehellä oli iso punainen papukaija joka osasi puhua ja katsoimme siskoni kanssa sitä kauan syötyämme. Kun kävelimme asunnollemme muistan kuinka kaunis rantakaupunki oli kun kaikilla oli lyhtyjä ja valoja ja sirkat sirisivät ojien penkoissa ja muuten oli hiljaista. Muistan kuinka jännittävää oli herätä aamulla kun joka päivä tapahtui jtn aivan uutta ja kuinka lattialaatat olivat viileitä jalkojen alla ja kuinka ilmavaa ja raikasta oli valkoisessa kivitalossa. Muistan että rannalla oli valkoista hiekkaa ja se oli niin tulikuumaa auringon paahtaessa että piti juosta pyyhkeeltä mereen ettei polttaisi jalkoja ja kisailimme kuka ehtiii veteen ensin. Muistan, että kaupungin talot oli rakennettu jyrkälle rinteelle niin lähelle toisiaan että näytti kuin asunnoista olisi rakennettu vuori ja ylös pääsi rappusia kiiveten ja ylhäällä tuntui kuin olisimme taivaassa asti. Muistan että lasiset limsapullot olivat tuplasti pienempiä kuin meillä ja tarjoilijat kaatoivat limsan laseihin niin että kääntivät ne kokonaan ylösalaisin ja jättämäällä ne lasiin tyhjenemään. Muistan kun leikmme muiden lasten kanssa suihkulähteellä asuntomme ulkopuolella vaikkemme puhuneet samaa kieltä ja yhdellä heistä oli tupakka-askin näköinen rasia missä oli suklaasikareta ja hän tarjosi meille maistiaisia. Muistan kun uimme meressä ja aallot olivat korkeampia kuin me itse ja vesi oli niin suolaista ettei sitä halunnut mielellään suuhun. Muistan, kuinka yhtenä päivänä kalastaja oli pyydystänyt ison hain ja ripustanut sen näytille satamaan ja saimme koskettaa sitä. Nämä ovat todella rakkaita muistoja itselle joita en olisi kokenut jos äitini olisi halunnut olla vaan kotona koska pikkuveljeni oli alle vuodenikänen. Ei se äitini mielestä menoa haitannut.

    Tästä matkasta suttui oma rakkauteni matkustamiseen ja olen siitö iloinen! se loma on lapsille eikä sinulle!

    • "Esim. kreikka. Minulla on 9kk vauva joka on ollut kaksi kertaa n.1h..."

      Siis oletteko menneet Kreikkaan tunnissa vai mitä tuo lause tarkoitti?

      Aloittaja kyllä puhui vähän pitemmistä lennoista kuin mitä Kreikkaan kestää.
      Lukekaa (ja koittakaa myös ymmärtää!) nuo aloitukset ennenkuin kommentoitte "viisaita".

    • Millä menitte? kirjoitti:

      "Esim. kreikka. Minulla on 9kk vauva joka on ollut kaksi kertaa n.1h..."

      Siis oletteko menneet Kreikkaan tunnissa vai mitä tuo lause tarkoitti?

      Aloittaja kyllä puhui vähän pitemmistä lennoista kuin mitä Kreikkaan kestää.
      Lukekaa (ja koittakaa myös ymmärtää!) nuo aloitukset ennenkuin kommentoitte "viisaita".

      Koita sinäkin..

      Ap puhuu ulkomaille matkustamisesta. Hän mainitsee esimerkkinä ystäviensä vieneen kiinaan, thaimaaseen ym.

      Kreikka on ulkomaa suomalaiselle.

    • Millä menitte? kirjoitti:

      "Esim. kreikka. Minulla on 9kk vauva joka on ollut kaksi kertaa n.1h..."

      Siis oletteko menneet Kreikkaan tunnissa vai mitä tuo lause tarkoitti?

      Aloittaja kyllä puhui vähän pitemmistä lennoista kuin mitä Kreikkaan kestää.
      Lukekaa (ja koittakaa myös ymmärtää!) nuo aloitukset ennenkuin kommentoitte "viisaita".

      Opi lukemaan. Kreikassa esim on sam a aikavyöhyke jos ulkomaille haluaa. SITTEN VÄLISSÄ ON PISTE. Tämän jälkeen uusi lause missä kerron ettei meidän lentomatkat ole olleet mitenkään vaikeita. Eli nämä lentomatkat eivät ole olleet Kreikkaan, vähemmän "viisas" olet jos et sitä ymmärrä. Pointtini oli ettei sitä tarvitse mennä mihinkään minne lennot on 18h, ja jos muut haluaa mennä ja menee niin turhaan sä kotona kateellisena vingut jos et edes halua lähteä?

    • Yksi ihanimmista kommenteista joita olen matkustamiseen liittyviltä palstoilta lukenut, on tämä:

      "Olen itse ollut espanjassa 4v ja muistan tumman hassun miehen jolla oli erittäin tunnelmallinen ulkoravintola jossa söimme kun oli jo pimeää ja ravintola oli valaistettu lyhdyin ja flamencotanssija esiintyi tummanpunaisessa pitsimekossa.

      Miehellä oli iso punainen papukaija joka osasi puhua ja katsoimme siskoni kanssa sitä kauan syötyämme. Kun kävelimme asunnollemme muistan kuinka kaunis rantakaupunki oli kun kaikilla oli lyhtyjä ja valoja ja sirkat sirisivät ojien penkoissa ja muuten oli hiljaista.

      Muistan kuinka jännittävää oli herätä aamulla kun joka päivä tapahtui jtn aivan uutta ja kuinka lattialaatat olivat viileitä jalkojen alla ja kuinka ilmavaa ja raikasta oli valkoisessa kivitalossa.

      Muistan että rannalla oli valkoista hiekkaa ja se oli niin tulikuumaa auringon paahtaessa että piti juosta pyyhkeeltä mereen ettei polttaisi jalkoja ja kisailimme kuka ehtiii veteen ensin.

      Muistan, että kaupungin talot oli rakennettu jyrkälle rinteelle niin lähelle toisiaan että näytti kuin asunnoista olisi rakennettu vuori ja ylös pääsi rappusia kiiveten ja ylhäällä tuntui kuin olisimme taivaassa asti.

      Muistan että lasiset limsapullot olivat tuplasti pienempiä kuin meillä ja tarjoilijat kaatoivat limsan laseihin niin että kääntivät ne kokonaan ylösalaisin ja jättämäällä ne lasiin tyhjenemään.

      Muistan kun leikmme muiden lasten kanssa suihkulähteellä asuntomme ulkopuolella vaikkemme puhuneet samaa kieltä ja yhdellä heistä oli tupakka-askin näköinen rasia missä oli suklaasikareta ja hän tarjosi meille maistiaisia.

      Muistan kun uimme meressä ja aallot olivat korkeampia kuin me itse ja vesi oli niin suolaista ettei sitä halunnut mielellään suuhun.

      Muistan, kuinka yhtenä päivänä kalastaja oli pyydystänyt ison hain ja ripustanut sen näytille satamaan ja saimme koskettaa sitä.

      Nämä ovat todella rakkaita muistoja itselle joita en olisi kokenut jos äitini olisi halunnut olla vaan kotona koska pikkuveljeni oli alle vuodenikänen. Ei se äitini mielestä menoa haitannut."

      KIITOS kirjoittajalle!

  • Me oltiin 2,5-vuotiaan kanssa Turkissa pari vuotta sitten. Aivan ihana matka, kaikki meni hienosti, lapsi ei sairastunut jne. Aikaeroa oli tunti (jos nyt en ihan väärin muista, vai oliko lainkaan...?) Lennot olivat sopivan lyhyet, ja vaikka oltiin perillä keskellä yötä, meidän reipas neiti jaksoi kiukuttelematta koko reissun. Tyttö muistaa reissun vieläkin, vaikka siitä tosiaan on jo pari vuotta. Aina kyselee, että koska lähdetään taas Turkkiin, ja muistelee sieltä juttuja! Lähdemme ehdottomasti uudelle reissulle johonkin, kunhan kuopus vähän kasvaa. Hän on vasta puolivuotias, enkä niin pienen kanssa kyllä lähtisi. Parivuotias on jo ihan eri juttu. Toki riippuu lapsen luonteesta ym. myös. Me oltiin isossa hotellissa, jossa oli valtavat allasalueet ja kaikki tarpeellinen saatavilla, ja se oli all inclusive, joten ruokienkin kanssa oli tosi helppoa. Sieltä löytyi lapsellekin mieluisia ja tuttuja ruokia. Lämpimiä muistoja on vain tuosta matkasta! :)

  • Ei ole pakko mennä, jos ei halua tai kokee sen vaivalloiseksi. Joku toinen haluaa ja tarvitsee vaihtelua arkeen eikä koe sitä vaivalloiseksi vaan piristäväksi. Eivät lapset välttämättä sairastu ulkomailla, meidän ei ole sairastunut kertaakaan enkä muutenkaan allekirjoita yhtään noista sinun argumenteistasi. Minusta on ihanaa matkustaa lasten kanssa, eli koko perheenä, ja tehdä sellaisia asioita, mistä koko perhe nauttii.

  • JOkainen tyylillään mutta itse en lähtisi pienen lapsen/vauvan kanssa kauas matkoille. Lapseni on nyt ala-asteikäinen ja matkustelusta alkaa jo nauttia ja loma tuntuu lomalta kun ei tarvitse katsoa koko ajan perään(uimataitoinen ja omatoiminen arjessa). Lapsi jaksaa nauttia nähtävyyksistäkin kun on isompi ja ei tarvitse roudata vaippoja ja ruokia ym. Ystäväni lapsi on alle vuoden ikäinen ja kitisee helposti kuumuudesta jo Suomen kesässä. Kävivät sitten Egyptissä ja sanoi etteivät toista kertaa lähde lapsen kanssa ennen kuin on isompi.
    Sitten kun sattuu lennot olemaan tuntikausia myöhässä tai kaikki ei mene kuin pitäisi,on pienemmillä lapsilla pinna hyvin lyhyt. Viime reissulla näin kävi ja alle kouluikäiset juoksivat ympäri lentokenttää ja vanhemmat perässä,ja kitinä jatkui koneessa(yliväsymys)..

    Mutta kuten sanoin,kukin tavallaan. Itse koen loman rentouttavampana isomman lapsen kanssa :) Ainoana aikuisena on jo haaste matkustaa vauvan kanssa kotimaassa,kaikki joudut kantamaan itse ja tavaraa on tolkuttomasti(pidemmät lomat). Koululaista ei tarvitse enää kannella,omat kädet vapaana ja lapsi vetää omaa matkalaukkuaan helposti itse kun on pyörät alla. Ja mikäli käydään matkan aikana retkillä,ei tarvitse huolehtia milloin on vaipanvaihtoaika,missä pepun voi pestä,missä lämmittää maito,milloin on päiväunet jne.

    • Lisäyksenä vielä että tällä hetkellä matkakohteessa pääsee nauttimaan kaikesta kun lapsi on isompi;ajelua vesiskootterilla,sukellusta,riippuliitoa,skootteriajeluita,nähtävyydet jne.

    • Niinpä. Kaipa se on sitten henkilöstäkin kiinni, minkä kokee rentouttavana ja mitä haluaa tehdä lomallaan. Tällä hetkellä koen rentouttavampana sen, että lähdemme kesälomalla koko perhe viikoksi mökille järven rauhaan, kuin että lähtisimme Intiaan tai Thaimaahan kahden taaperon kanssa. Ehkä yksi taapero vielä menisi, mutta näissä meidän kahdessa on sen verran hommaa, että ei kiitos vielä :-). Voihan olla, että kaikki menisikin tosi hyvin ja kaikki viihtyisivätkin (mukaanlukien kanssamatkustajat), mutta en halua ottaa riskiä, kun todennäköisyydet erilaisille vastoinkäymisille on suuret. Ja nyt kun olen vielä hoitovapaalla, emme todellakaan halua käyttää säästöjä epäonnistuneeseen matkaan. Sitten kun nuorin täyttää 3, aiomme kyllä suunnata Kreikkaan tms. lapsiystävällisiin kohteeseen, mutta ei ennen sitä :). Kaikkea kivaa voi sitten tehdä leikki- ja kouluikäisten lasten kanssa, kun koko aika ei enää mene siihen perushoivaan ja "selviytymiseen" vieraassa ympäristössä. Loppujen lopuksi sitä "kivaa tekemistä" jää todella vähän kahden taaperon kanssa kun huomioi lasten nukkumis -ja syömisajat yms. Eikä kyllä paahtava auringonpoltekaan tee hyvää aivan pienille, eihän niitä voi viedä suoraan auringonpaisteeseen.

    • "Lapseni on nyt ala-asteikäinen ja matkustelusta alkaa jo nauttia ja loma tuntuu lomalta kun ei tarvitse katsoa koko ajan perään(uimataitoinen ja omatoiminen arjessa). Lapsi jaksaa nauttia nähtävyyksistäkin kun on isompi ja ei tarvitse roudata vaippoja ja ruokia ym. "
      Siis, lapsesi nauttii lomasta kun sinun *ei tarvitse katsoa koko ajan perään*?
      Lapsi jaksaa nauttia nähtävyyksistäkin, kun ei *tarvitse roudata vaippoja ja ruokia yms* Eiköhän tämä tiivistänyt hyvin, mistä on usein kyse...=D Mutta kaikki tyylillään ja omien voimvavarojensa ja varojensa mukaan.

  • Sehän on päivänselvää että kun ollaan liikkeellä lapsien kanssa niin silloin mennään lasten ehdoilla. Meillä kun mies on kotoisin Etelä Intiasta, niin ei voida näitä matkojakaan välttää. Lähinnä pyörimme kuitenkin siellä hänen kotinurkillaan, emmekä todellakaan käy beachilla tai katselemassa nähtävyyksiä. Tyttö oli viimeksi vielä niin pieni että viihtyi onneksi torkkuen kantorepussa suurimman osan ostoksilla olo ajasta etenkin kun oltiin niissä isommissa ilmastoiduissa ostoskeskuksissa. Kerran jätimme hänet isovanhempien kanssa kotiin ja kävimme mieheni kanssa ostoksilla vähän pienemmissä kaupoissa joissa ei ilmastointia ole. Siellä mutusteli tyytyväisenä pikkubanaaneja niin etteivät enää purkkiruuat sinä päivänä maistuneet.

    Ainoa missä olivat itseltä käämit palaa oli laukkujen odottaminen Intian päässä lentokentällä, kesti kolmisen tuntia eikä ilmastointu tässä huoneessa ollut kovin hyvä.Täytyy kyllä myöntää että ainoastaan 'huvin vuoksi' matkustamista noin pienen kanssa en ymmärrä jos se on mahdollista välttää.

  • Olen itse ollut ensimmäisen kerran ulkomailla 6-vuotiaana siskoni ollessa neljävuotias. Olimme Kyproksella. Vieläkin, melkein 12 vuotta myöhemmin, muistan matkasta jotain. Tietysti niitä pienelle lapselle tärkeitä asioita : Millainen uima-allas hotellissamme oli, että "tenavakerhon" alueella oli äitikissa pentuineen. Kadun toisella puolella oli leipomo. Yms. Osaisin vieläkin piirtää, miten hotellihuoneestamme/asunnostamme käveltiin uima-altaille.

    En näe välttämättä kovin fiskuna matkustaa pienten lasten kanssa, juurikin aloittajan mainitsemista syistä. (Paitsi ehkä niin, että mukaan lähtee isompi porukka esim sukulaisia, joilla vaikka muillakin on lapsia, niin vanhemmat voivat saada joskus mennä jonnekin ilman lastakin sukulaisten toimiessa lapsenvahtina :D Serkkujen kanssa ollaan joskus oltu sillä tavalla matkalla serkkujen ollessa tosi pieniä :))

  • oltiin 3 ja 6 vuotiaitten lasten kanssa thaimaassa.lentomatkoilla värityskirjoja ja pelejä-nou problemos.Takas tullessa yölento,jonka molemmat lapset nukkui koko matkan-no problemos.
    Thaimaassa kaikki meni ihan nappiin-reissusta jo 2 vuotta,mutta vieläkin kyselevät,että pääsiskös taas.täällä oli räntää ja loskaa siellä 30 astetta uima-altaat,elefanttiretket,meri jne.ihanaa
    terveisiä vaan puuhamaahan

  • Vain narkkarit kuljettavat pieniä lapsia huumehakureissuillaan. Normaali ihminen ei pilaa lapsen ja kaikkien muiden oloa.

  • Meillä on matkusteltu lapsen kanssa vauvasta asti. Alkuun välimeren kohteissa kerran vuodessa ja nyt viimeisimpänä, 6v:nä kaukokohde. Tulos tähän mennessä: Lapsi omaa sosiaalisia taitoja(toki näitä taitoja opitaan muutenkin), sopeutuu vaihtuviin tilanteisiin, saa unen päästä kiinni muuallakin kuin omassa sängyssä, on oppinut paljon erilaisista kulttuureista ja jopa kieliäkin ja mikä parasta;tykkää matkustella, ei ahdistu vaikka ruoka ei tulisi pöytään tasan samalla kellon lyömällä kuin kotona. En tuomitse niitä jotka eivät halua pienen lapsen kanssa matkustaa mutta itse olen kokenut että matkustelusta on myös paljon hyötyä.
    Matkoilla vanhemmilla on kiireetöntä aikaa kotiarkeen verrattuna lapselle ja silloin myös sopivissa rajoissa poiketaan rutiineista.
    Meillä ei tänä päivänä ole minkäänlaisia vaikeuksia kulkea tyttären kanssa laivoilla, erilaisissa tapahtumissa tai etelän kohteissa. Tyttö osaa käyttäytyä ravintolassa, tulee juttuun vieraiden ihmisten kanssa ja voisin jopa väittää että nauttii kun tilanteet elää ja ympärillä tapahtuu.
    Tottakai nuo tartuntavaarat yms, mistä aloittaja puhui, on mahdollisia, mutta kuumeita ja vatsatauteja tulee suomessakin ja muita tauteja vastaan rokotetaan.
    Tämä meidän lapsen kanssa matkustelu johtunee siitä että me vanhemmatkin pidämme matkustelusta eikä koeta että se nyt niin vaarallista olisi. Joko meillä on käynyt hyvä tuuri tai sitten se ei ehkä kuitenkaan niin vakavaa hommaa ole.
    Järkikin tietysti sanoo ettei ihan pieniä vauvoja viedä ulkomalle kun edes kaikkia rokotuksia ei vielä ole annettu, mutta mielestäni ihan hyvin voi aika pienenä alkaa jo reissaamaan.
    Kaikesta löytyy hyviä ja huonoja puolia mutta tässä asiassa kuitenkin enemmän hyvää :)

    Hyvää pääsiäistä kuitenkin eriävistä mielipiteistä huolimatta!

  • Itse olen reissanut kaikkien 3 lapseni kanssa . Ihan pienestä pitäen ovat olleen hyvinkin eksoottisissa paikoissa , koskaan ei ole ongelmia ollut . Ei vatsatauteja eikä unirytmit ole menneet sekaisin . Ihanaahan heillä on ollut lämmintä ei vaatteita eikä vaippoja , kun täällä taas olis puettu ja puettu ja mikä plussaa kaikki ovat oppineet arvostan eri kultuureita ja ihmisiä et uimataito on tullut siinä sivussa . Ei lapsii kärsi , päin vastoin .

  • Täälä 2v,3v ja 6v.
    2v ja 3v ollut yhteensä 7 lomamatkalla.
    6v on ollut noin 25-30 kertaa ulkomailla.
    Kaikki kulkenut vastasyntyneestä asti mukana ulkomailla aina. Matkustan työni vuoksi paljon.
    Lapset ei kärsi aikaerosta kun ottaa yölennon ja kaikki nukkuu koneessa koko matkan.Myöskin säästyy silloin turhilta huudoilta ja kiukutteluilta koneessa.
    Viimeksi yritin sanoa muksuille että jos ottaisin kotiin hoitajan ja kävisin nopeasti työreissulla. Kaikki halus mukaan ehdottomasti.

    Ainut kun oli ongelmia oli Egypti. Kaikki, ihan kaikki mahataudissa. Muissa maissa ei mitään ongelmia.
    Vauvasta asti kun reissannu niin oppinut vähän erilaiseksi kun jos kerran tai kaksi ollut ulkomailla. Nukkuu ja syö hyvin. Tekemistä vaan tarttee olla niin aika kuluu hyvin.

  • Ei mulla mitään ulkomaan matkoja vastaan ole, mutta osalta mietityttää, että kaipaako lapset alle 5 vuotiaat noin paljon virikkeitä.. eksoottisia maita, puuhamaat, linnanmäet jne..
    Toki se on vanhempien luonne kysymyskin, mutta sienimetsä, kalastus, kesämökkeily, hiihtäminen, laskettelu, telttailu jne on mun jotenkin ihan unholaan jääneitä.
    No on meilläkin suunnitelmissa käydä kolmårdenissa nyt kesällä (esiteinin ja taaperon kanssa), mutta muuten sitten harrastellaan noita kotimaan seikkailuja metsiköissä ja järvien rannalla.

    Tuleepa mieleeni kun esikoisen kaveri selitti kavereilleen "miettikää nyt, kun lapissa on aina lunta! Se ei sula sieltä koskaan!" ei siinä voinut kuin nauraen sanoa lapselle - pyydäppä ensi kesänä vanhemmilta että vie sunt lappiin. Lapsi on kiertänyt vaikka mitä maita, mutta lapissa ei ole koskaan käynyt.

  • Riippuu mihin kohteeseen menee,mutta esim kanarialla on lähes jokainen hotelli jo nykyään lapsiystävällisiä. Aikuiset voi ottaa aurinkoa ja lapset voi temmeltää aidatulla alueella vieressä jossa palloja, torneja, palikoita ja ihan minisuihkulähde ja vesiastioita joilla voi leikkiä. Aidattu alue yleensä vielä varjossa. Täydellistä.

    En ymmärrä niitä vanhempia jotka ei matkusta lapsien kanssa.

    Jos lasten kanssa lähdetään niin tottakai lasten ehdoilla silloin mennään. Kanarialla saa paljon juuri samoja ruokia kuin suomessa marketeissa ja mikroja sielä täälä missä voi lämmittää.

    Lennoille syötävää, piirrustuspaperia ja kirjoja niin 5,5 tuntia menee helposti.
    Aikaerokin yleensä vain kohde kuin kohde 1-2 tuntia jos ollenkaan.
    Noita retkiäkin on aivan joka päivä ja yleensä aamuin ja päivisin alkaa. Eläinpuistot aivan mahtavia. Leopardeja, mustapanttereita, kameleita 20 muuta mahtavaa lajia. Varmasti myöskin lapset nauttii ja koko perhe. Aikaa yleensä eläinpuistoissa 5h ja saa kiertää omaantahtiin. 300metrin välein pysähdyspaikkoja jossa voi syödä omia eväitä varjossa.

  • Olen tehnyt monet reissut pienten lasten kanssa kaukomaihinkin. Ovat paljon miellyttävämpiä matkalaisia, kuin kärttyisät mummot, aamusta iltaan viinaa vetävät kännikalat ja loput muiden asioista kaikentietävät.
    Niin lapsista tulee paljon avarakatseisempia kuin tämän palstan kirjoittajista.

    • Hyvä hyvä! Veit sanat suusta! =)

  • Olen aivan samaa mieltä aloittajan kanssa. Itse olin 6-vuotias kun pääsin ensimmäisen kerran ulkomaille isovanhempieni ja äitini kanssa. Sen ikäiselle sentään jää jo jotain mieleenkin reissusta, toisin kuin alle 3-vuotiaille. Olin siellä itsekin kyllä hieman vatsavaivaisena, mutta ei päällimmäiset muistot ovat mukavia. :) En ymmärrä vanhempia jotka raahaavat liian pieniä matkoille. Olisi aina muistettava mennä lapsen ehdoilla. Kun lapsia tehdään, ei sama ulkomaanmatkustelu heti voi jatkua, vaan olisi otettava iisimmin muutama ensimmäinen lapsen elinvuosi.

  • Olen matkustanut lapseni kanssa Rio de Janeiroon, kun hän oli parivuotias. Nukkui koneessa, Ei tullut tauteja, eikä mitään sellaista mistä täällä hössötetään. Pari vuotta myöhemmin lensimme Quitoon ja Limaan New Yorkin kautta. Hän nautti äärettömästi matkasta ja kertoi ylpeänä tarinoita matkalta sukulaisille kun tulimme takaisin. Muutama vuotta myöhemmin sitten West Palm Beachiin ja sieltä automatkoja Kennedy Space Centeriin, Disney Worldiin ja Sea Worldiin. Vuosia myöhemmin sitten ajelimme ympäri Californiaa ja piipahdimme Las Vegasissa myös. San Franciscossa käytiin Alcatrazissa. Toki ihailtiin Muirin Woodsissa jättimäisiä puita. Yosemite jäi mieleen paikkana, jonne vielä uudestaan. Los Angelesissa Universalin Studio oli huikea pakka.

    Otimme luonnollisesti ”tonneittain” valokuvia ja videota. Vaikka lapselta unohtuisi muistot, nämä palauttavat ne mieleen ja näin on käynyt. Näiden ihanien kokemusten jälkeen en vieläkään ymmärrä aloittajan ”ruikutusta”. Ehkä älyssäni on vikaa. Hmm, no jos on, mitä sitten, sillä on elämyksiä ja muistoja.

    Kyllä lasten kanssa on helppo ja ihanaa matkustaa!

    • No on se joskus ( ehkä ) ihan kiva matkustaa lasten kanssa, mutta eikö olisi lapsen mielestä kivempi muistaa asiat ilman valokuvia.

    • voi ei kirjoitti:

      No on se joskus ( ehkä ) ihan kiva matkustaa lasten kanssa, mutta eikö olisi lapsen mielestä kivempi muistaa asiat ilman valokuvia.

      LAaselle syntyy ilman pitkäaikaisia muistajakin kokemuksia, joiden myötävaikutuksella hänestä kasvaa avarakatseisempi ihminen. Ettei sitten aikuisena vietä lomaansa niin ettei muista lomasta mitään ilman valokuvia.

    • voi ei kirjoitti:

      No on se joskus ( ehkä ) ihan kiva matkustaa lasten kanssa, mutta eikö olisi lapsen mielestä kivempi muistaa asiat ilman valokuvia.

      Miksi se on niin tärkeää, mitä lapset myöhemmin muistavat? Jos se on eletyllä hetkellä ihanaa (lämpö, aurinko jne).

  • Olen samaa mieltä kanssasi. Olen itse ollut pari kertaa ulkomailla. Virossa, Ruotsissa x5, Teneriffalla ja Kreikan Rhodoksella. Kaikkialla sama ongelma. Pikku naperot pillittävät ja huutavat ja repivät vaatteista, mutta vanhemmat eivät tee mitään asian eteen. Olen niitä ihmisiä, jotka inhoavat parkumista. Lasten parkumista ei pääse koskaan pakoon.

  • Nuo vanhemmat jotka sanovat, että lähtisivät taas uudelle matkalle lastensa kanssa, jotka parkuvat kuumeessa, ripulissa, VALEHTELEVAT! Eivät vaan halua menettää kasvojaan....

  • Pienten lasten kanssa on todella kiva matkustaa, mutta se saattaa pilata ulkopuolisten loman paljon herkemmin. Ei kukaan jaksa kuunnella parkumista ja kieltämistä.

    • Lasta ei saisi ikinä kieltää. Ihmislapsi ei ole mikään vähä älyinen koira. Juuri niistä kokoajan kielletyistä vihaisten tätien lapsista tulee evo ääliöitä jotka ovat täysin ymmällään jos joku moinen täti ei ole kurkku suorana torumassa kokoajan.

      Koiran kasvattajat ovat sekoittaneet paljon ihmislasten kasvatus keinoja. Kyllä lapsella on itsesuojeluvaistoa sen verran ettei tahallaan itseään yritä henkiltä saada. Ei ole luonnollista puuttua siihen sen enempää.

    • Meneekö jollakulla oikeasti loma pilalle sellaisesta? Esim jostain parin tunnin satunnaisesta sivustakuulemisesta, vai mistä?Todellako? En ymmärrä....

  • onkohan kellään käyny mielessä että nuo kauhuskenaariot eivät ole kaikille toteutuneet?on myös pakko matkustaa esim sukulaisiin kaukomaille eikä hoitajaa ole niin yksinkö kotiin se taapero jätetään?Ja voisin kuvitella myös että itsekkin turkissa matkustaessani lasten kanssa,ei ollut lapsia mahd.saada hoitoon joten mukaan tulivat.ja terveinä pysyi,samalla tavalla aikuisen kuin lapsenkin unirytmi sekoittuu.itseasiassa lapseni nauttivat paikasta,kivoine vesileikkeineen ym.miksi teidän pitää aina kehittää joka asiasta näin vaikeeta?elämä pysyy seesteisempänä kun osaa ottaa rennosti eikä ressaa ongelmia joita ei ole/ole aina/kaikilla.

  • Minä taas pidän vanhempia, jotka välttelevät matkustelua lasten kanssa ylivarovaisina tiukkiksina, jotka tekevät omasta ja lastensa elämästä väenvääntäen vaikeaa. Lapsen on hyvä sopeutua perheen elämäntyyliin, toki oman hyvinvointinsa rajoissa. Jos lasta kasvatetaan tynnyrissä kotona, on silloin isompana lapsena aika vaikeaa enää totuttaa lasta matkusteluun tai muihinkaan muuttuviin tilanteisiin. Tämä on tietysti ihan ok, jos perhe ei harrasta matkustelua.

    Minusta vauvankin voi viedä ulkomaille, kunhan valitsee sopivan kohteen (hygienia, lämpötila, vähäinen aikaero, turvallisuus, helppous, lyhyt lento). Olimme itse juuri Köpiksessä 8 kk vauvan kanssa. Kaikki meni loistavasti, vaikka tietysti reissaaminen oli erilaista kuin ilman lasta. Erilaista, ei siis välttämättä huonompaa. Tuli tuolloin mieleen, että itse asiassa ihan pienen vauvan kanssa olisi voinut olla vielä helpompaa (ei syö vielä kiinteitä ja nukkuu paljon, ei vaadi jatkuvaa viihdytystä ja liikkumiselle suurta tilaa)

    • Edellinen jatkaa..

      Olen aloittajan kanssa eri mieltä lähes jokaisesta väitteestä:

      "- Lasten rytmit menevät sekaisin (aikaero)"

      -->> Euroopassa matkatessa maksimissaan parin tunnin aikaero ei vaikuta lapseen, jonka vanhemmat ovat hoitaneet lastansa joustavasti ja maalaisjärjellä. Minusta minuutintarkka päivärytmi ilman joustoa ei ole kotonakaan ihan järkevää.

      "- Meillä nuorimmainen lapsi on aina ollut huono nukkumaan vieraissa paikoissa, vaikka ollaan käytetty häntä kylässä monessa paikassa. Miksi maksaisin siitä, että nukkuisin huonosti"

      -->> Lapset ovat erilaisia. Meidän lapsemme nukkuu yhtä hyvin myös vieraissa paikoissa, jos vaan vanhemmat ovat lähellä. Hän on jo pienestä pitäen tottunut myös nukkumaan päikkärit rattaissa.

      "- Arki-elämä on aivan samaa kuin kotona (syöttäminen, pukeminen, nukutus, lasten hoito) eli koen sen arjen siirtämisenä vaan vaikeampiin olosuhteisiin (kotona hoitaminen yms. on aina helpompaa kotona)."

      -->Hoitorutiinit ovat toki samat kuin kotona, mutta ainakin minua virkistää se, että rutiinien välissä voi tutustua esim. vaunulenkillä uuteen kaupunkiin, nukkua kivassa hotellihuoneessa ylellisessä sängyssä ja rentoutua, ilman, että tekemättömät kotityöt häiritsevät. Aamulla odottaa monipuolinen aamiainen ilman, että sormeakaan liikauttaa.

      "- Ennen lapsia ulkomailla ollessamme kävimme retkillä, otimme aurinkoa ja kävimme ravintoloissa/yökerhoissa. Mitä näistä voisimme tehdä lasten kanssa? Retkille ei voi mennä, koska ne ovat usein lasten päiväuniaikaan tai sitten liian myöhään illalla. Pieniä lapsia ei voi viedä aurinkoon pitkiksi ajoiksi ja jos otamme itse aurinkoa, kuka niitä lapsia katsoisi? :-). "

      -->>Me olemme harrastaneet omatoimimatkoja, joten reissussa voimme ajoittaa retkeilyn ja ravintoloissa syömisen lapsen rytmin mukaan. Miksei lapsen kanssa voisi mennä retkelle? Rannalla emme makoile muutenkaan tuntikausia, vaan olemme tunnin, maksimissaan kahden kerrallaan. Tuon ajan isompi vauva/taapero voi nukkua varjossa kun vain matkustaa leudompaan aikaan ja välttää päivän kuuminta aikaa. Taapero jo nauttii hiekassa ja rantavedessä peuhaamisesta - toki uv-suojauikkarissa ja vain hetken kerrallaan. Ravintoloissa voi hyvin lounasaikaan olla hereillä hääräävän lapsen kanssa, koska silloin suosimme nopeamman palvelun paikkoja. Illalla lähdemme syömään niin, että lapsi on ruokittu ja valmisteltu yöunille ja voi siten matkalla ravintolaan nukahtaa rattaisiin. On tietysti lapsia, jotka häiriintyvät äänestä ja nukahtavat vain omaan sänkyynsä, mutta meidän lapsemme nukahtaa lähes paikkaan kuin paikkaan. Valitsemme rauhallisia, pieniä paikkoja, joissa ei soiteta kovaa musiikkia, tupakoida tai varsinaisesti ryypätä.

      "- Lentomatkat (nauttiiko lapset, vanhemmat, kanssamatkustajat, onko korvat kipeät, lapset eivät voi nukkua hyvin kun lähdetään lennolle, mikä on minusta pienen lapsen kiusaamista :-()"

      -->Harva aikuinenkaan menee lennolle "nauttimaan" (pienet tilat, puutuva takalisto, huono ruoka, häiriköiviä juoppoja). Euroopassa lentää jo etelään reilussa kolmessa tunnissa. Sen ajan lapsi kyllä jaksaa, olettaen, ettei ole kova itkemään muuten. Itse testasimme lapsemme lentokäyttäytymistä 1.5 tunnin lennolla, ja koska lento meni molempiin suuntiin hyvin, voimme olettaa, ettei katastrofia todennäköisesti tapahtu tuntia, paria pidemmällä lennolla. On ihmisiä, joita vauvan itku häiritsee, mutta sen verran on jokaisen kestettävä. Enemmän itse häiriinnyn humalaisista kuin vauvasta, jonka itkuun vanhemmat eivät aina pysty vaikuttamaan. Jos ei kestä muita matkustajia, voi pysyä kotona tai hoitaa itselleen yksityisjetin.

      "- Sairastelu (ei ole kivaa kun perheen jäsenet vuorotellen sairastuvat ripuliin, usein pienet lapset saavat ripulin tms. helpommin )"

      -->Sairastua voit myös Suomessa. Kohde on valittava niin, että hygieniatason hyvä. Vauva tuskin paikallista ruokaa syö vaan useimmiten saatavilla on samoja vauvanruokia kuin Suomessakin.

      "- Hermojen kiristys/menetys. Kokisinko sen enää rentouttavana kahden taaperon kanssa kun lentomatkat huudettu ja yöt valvottu? "

      -->>Kyllä minullakin olisi hermo kireällä, jos en olisi tottunut olemaan muualla kuin kotona. Matkailuun pienen lapsen kanssa tottuu. Se vaatii toki myös vanhemmilta joustavuutta ja pipon hölläämistä. Enemmän pinnani kiristyy, jos katselen samoja seiniä kotona. Vauvan kanssa on tottunut siihen, että jotkut yöt ovat vaikeampia kuin toiset. Meillä rankka yö ei liity siihen, ollaanko kotona vai matkassa. Rankan yön jälkeen otan kotonakin vähän iisimmin seuraavana päivänä. Tämän voi mainiosti tehdä myös reissussa ja lomalla. Matkailu on minulle niin positiivinen ja piristävä asia, että olen pääosin niin hyvällä mielellä, että pienet vastoinkäymiset on helpompi ohittaa kuin kotona kiristellen.

    • Alle vuoden ikäisen kanssa voi matkustaa melkein mihin tahaansa. Sen ikäisen kanssa hygienia on juuri sitä samaa paikasta riippumatta. Pieni lapsi tottuu aikaeroon aikuisia paremmin. Lämpötilaa säädetän vaatteilla, varjolla ja nestetasapåaino pidetään vedellä. Näin on onnistunut monet Thaimaan matkat ilman ongelmia, jos ei kärttyisiä mummoja ei lasketa.

    • Reissuvauvan äiti kirjoitti:

      Edellinen jatkaa..

      Olen aloittajan kanssa eri mieltä lähes jokaisesta väitteestä:

      "- Lasten rytmit menevät sekaisin (aikaero)"

      -->> Euroopassa matkatessa maksimissaan parin tunnin aikaero ei vaikuta lapseen, jonka vanhemmat ovat hoitaneet lastansa joustavasti ja maalaisjärjellä. Minusta minuutintarkka päivärytmi ilman joustoa ei ole kotonakaan ihan järkevää.

      "- Meillä nuorimmainen lapsi on aina ollut huono nukkumaan vieraissa paikoissa, vaikka ollaan käytetty häntä kylässä monessa paikassa. Miksi maksaisin siitä, että nukkuisin huonosti"

      -->> Lapset ovat erilaisia. Meidän lapsemme nukkuu yhtä hyvin myös vieraissa paikoissa, jos vaan vanhemmat ovat lähellä. Hän on jo pienestä pitäen tottunut myös nukkumaan päikkärit rattaissa.

      "- Arki-elämä on aivan samaa kuin kotona (syöttäminen, pukeminen, nukutus, lasten hoito) eli koen sen arjen siirtämisenä vaan vaikeampiin olosuhteisiin (kotona hoitaminen yms. on aina helpompaa kotona)."

      -->Hoitorutiinit ovat toki samat kuin kotona, mutta ainakin minua virkistää se, että rutiinien välissä voi tutustua esim. vaunulenkillä uuteen kaupunkiin, nukkua kivassa hotellihuoneessa ylellisessä sängyssä ja rentoutua, ilman, että tekemättömät kotityöt häiritsevät. Aamulla odottaa monipuolinen aamiainen ilman, että sormeakaan liikauttaa.

      "- Ennen lapsia ulkomailla ollessamme kävimme retkillä, otimme aurinkoa ja kävimme ravintoloissa/yökerhoissa. Mitä näistä voisimme tehdä lasten kanssa? Retkille ei voi mennä, koska ne ovat usein lasten päiväuniaikaan tai sitten liian myöhään illalla. Pieniä lapsia ei voi viedä aurinkoon pitkiksi ajoiksi ja jos otamme itse aurinkoa, kuka niitä lapsia katsoisi? :-). "

      -->>Me olemme harrastaneet omatoimimatkoja, joten reissussa voimme ajoittaa retkeilyn ja ravintoloissa syömisen lapsen rytmin mukaan. Miksei lapsen kanssa voisi mennä retkelle? Rannalla emme makoile muutenkaan tuntikausia, vaan olemme tunnin, maksimissaan kahden kerrallaan. Tuon ajan isompi vauva/taapero voi nukkua varjossa kun vain matkustaa leudompaan aikaan ja välttää päivän kuuminta aikaa. Taapero jo nauttii hiekassa ja rantavedessä peuhaamisesta - toki uv-suojauikkarissa ja vain hetken kerrallaan. Ravintoloissa voi hyvin lounasaikaan olla hereillä hääräävän lapsen kanssa, koska silloin suosimme nopeamman palvelun paikkoja. Illalla lähdemme syömään niin, että lapsi on ruokittu ja valmisteltu yöunille ja voi siten matkalla ravintolaan nukahtaa rattaisiin. On tietysti lapsia, jotka häiriintyvät äänestä ja nukahtavat vain omaan sänkyynsä, mutta meidän lapsemme nukahtaa lähes paikkaan kuin paikkaan. Valitsemme rauhallisia, pieniä paikkoja, joissa ei soiteta kovaa musiikkia, tupakoida tai varsinaisesti ryypätä.

      "- Lentomatkat (nauttiiko lapset, vanhemmat, kanssamatkustajat, onko korvat kipeät, lapset eivät voi nukkua hyvin kun lähdetään lennolle, mikä on minusta pienen lapsen kiusaamista :-()"

      -->Harva aikuinenkaan menee lennolle "nauttimaan" (pienet tilat, puutuva takalisto, huono ruoka, häiriköiviä juoppoja). Euroopassa lentää jo etelään reilussa kolmessa tunnissa. Sen ajan lapsi kyllä jaksaa, olettaen, ettei ole kova itkemään muuten. Itse testasimme lapsemme lentokäyttäytymistä 1.5 tunnin lennolla, ja koska lento meni molempiin suuntiin hyvin, voimme olettaa, ettei katastrofia todennäköisesti tapahtu tuntia, paria pidemmällä lennolla. On ihmisiä, joita vauvan itku häiritsee, mutta sen verran on jokaisen kestettävä. Enemmän itse häiriinnyn humalaisista kuin vauvasta, jonka itkuun vanhemmat eivät aina pysty vaikuttamaan. Jos ei kestä muita matkustajia, voi pysyä kotona tai hoitaa itselleen yksityisjetin.

      "- Sairastelu (ei ole kivaa kun perheen jäsenet vuorotellen sairastuvat ripuliin, usein pienet lapset saavat ripulin tms. helpommin )"

      -->Sairastua voit myös Suomessa. Kohde on valittava niin, että hygieniatason hyvä. Vauva tuskin paikallista ruokaa syö vaan useimmiten saatavilla on samoja vauvanruokia kuin Suomessakin.

      "- Hermojen kiristys/menetys. Kokisinko sen enää rentouttavana kahden taaperon kanssa kun lentomatkat huudettu ja yöt valvottu? "

      -->>Kyllä minullakin olisi hermo kireällä, jos en olisi tottunut olemaan muualla kuin kotona. Matkailuun pienen lapsen kanssa tottuu. Se vaatii toki myös vanhemmilta joustavuutta ja pipon hölläämistä. Enemmän pinnani kiristyy, jos katselen samoja seiniä kotona. Vauvan kanssa on tottunut siihen, että jotkut yöt ovat vaikeampia kuin toiset. Meillä rankka yö ei liity siihen, ollaanko kotona vai matkassa. Rankan yön jälkeen otan kotonakin vähän iisimmin seuraavana päivänä. Tämän voi mainiosti tehdä myös reissussa ja lomalla. Matkailu on minulle niin positiivinen ja piristävä asia, että olen pääosin niin hyvällä mielellä, että pienet vastoinkäymiset on helpompi ohittaa kuin kotona kiristellen.

      Ja niin, saako pieni vauva matkasta mitään irti? Vaikea sanoa. Ehkä joustavuutta ja sopeutuvaisuutta, joka myöhemmin helpottaa myös vanhempien elämää. Tai sitten ei mitään. Pointtini on enemmänkin se, että meillä kaikilla on oma näkemyksemme siitä, ovatko lapset perheen napa, jotka sanelevat kaikki perheen säännöt vai osa perhettä. Miellän meidän perheessämme, että poikamme on osa perhettämme. Hän on meille kaikkein tärkein ja toki sopeutamme menomme hänen hyvinvointinsa mukaan. Lapsi ei kuitenkaan meidän mielestämme saa sanella marssijärjestystä kaikesta. On tervettä, että lapsi oppii, ettei maailma pyöri vain hänen ympärillään.

    • Reissuvauvan äiti kirjoitti:

      Edellinen jatkaa..

      Olen aloittajan kanssa eri mieltä lähes jokaisesta väitteestä:

      "- Lasten rytmit menevät sekaisin (aikaero)"

      -->> Euroopassa matkatessa maksimissaan parin tunnin aikaero ei vaikuta lapseen, jonka vanhemmat ovat hoitaneet lastansa joustavasti ja maalaisjärjellä. Minusta minuutintarkka päivärytmi ilman joustoa ei ole kotonakaan ihan järkevää.

      "- Meillä nuorimmainen lapsi on aina ollut huono nukkumaan vieraissa paikoissa, vaikka ollaan käytetty häntä kylässä monessa paikassa. Miksi maksaisin siitä, että nukkuisin huonosti"

      -->> Lapset ovat erilaisia. Meidän lapsemme nukkuu yhtä hyvin myös vieraissa paikoissa, jos vaan vanhemmat ovat lähellä. Hän on jo pienestä pitäen tottunut myös nukkumaan päikkärit rattaissa.

      "- Arki-elämä on aivan samaa kuin kotona (syöttäminen, pukeminen, nukutus, lasten hoito) eli koen sen arjen siirtämisenä vaan vaikeampiin olosuhteisiin (kotona hoitaminen yms. on aina helpompaa kotona)."

      -->Hoitorutiinit ovat toki samat kuin kotona, mutta ainakin minua virkistää se, että rutiinien välissä voi tutustua esim. vaunulenkillä uuteen kaupunkiin, nukkua kivassa hotellihuoneessa ylellisessä sängyssä ja rentoutua, ilman, että tekemättömät kotityöt häiritsevät. Aamulla odottaa monipuolinen aamiainen ilman, että sormeakaan liikauttaa.

      "- Ennen lapsia ulkomailla ollessamme kävimme retkillä, otimme aurinkoa ja kävimme ravintoloissa/yökerhoissa. Mitä näistä voisimme tehdä lasten kanssa? Retkille ei voi mennä, koska ne ovat usein lasten päiväuniaikaan tai sitten liian myöhään illalla. Pieniä lapsia ei voi viedä aurinkoon pitkiksi ajoiksi ja jos otamme itse aurinkoa, kuka niitä lapsia katsoisi? :-). "

      -->>Me olemme harrastaneet omatoimimatkoja, joten reissussa voimme ajoittaa retkeilyn ja ravintoloissa syömisen lapsen rytmin mukaan. Miksei lapsen kanssa voisi mennä retkelle? Rannalla emme makoile muutenkaan tuntikausia, vaan olemme tunnin, maksimissaan kahden kerrallaan. Tuon ajan isompi vauva/taapero voi nukkua varjossa kun vain matkustaa leudompaan aikaan ja välttää päivän kuuminta aikaa. Taapero jo nauttii hiekassa ja rantavedessä peuhaamisesta - toki uv-suojauikkarissa ja vain hetken kerrallaan. Ravintoloissa voi hyvin lounasaikaan olla hereillä hääräävän lapsen kanssa, koska silloin suosimme nopeamman palvelun paikkoja. Illalla lähdemme syömään niin, että lapsi on ruokittu ja valmisteltu yöunille ja voi siten matkalla ravintolaan nukahtaa rattaisiin. On tietysti lapsia, jotka häiriintyvät äänestä ja nukahtavat vain omaan sänkyynsä, mutta meidän lapsemme nukahtaa lähes paikkaan kuin paikkaan. Valitsemme rauhallisia, pieniä paikkoja, joissa ei soiteta kovaa musiikkia, tupakoida tai varsinaisesti ryypätä.

      "- Lentomatkat (nauttiiko lapset, vanhemmat, kanssamatkustajat, onko korvat kipeät, lapset eivät voi nukkua hyvin kun lähdetään lennolle, mikä on minusta pienen lapsen kiusaamista :-()"

      -->Harva aikuinenkaan menee lennolle "nauttimaan" (pienet tilat, puutuva takalisto, huono ruoka, häiriköiviä juoppoja). Euroopassa lentää jo etelään reilussa kolmessa tunnissa. Sen ajan lapsi kyllä jaksaa, olettaen, ettei ole kova itkemään muuten. Itse testasimme lapsemme lentokäyttäytymistä 1.5 tunnin lennolla, ja koska lento meni molempiin suuntiin hyvin, voimme olettaa, ettei katastrofia todennäköisesti tapahtu tuntia, paria pidemmällä lennolla. On ihmisiä, joita vauvan itku häiritsee, mutta sen verran on jokaisen kestettävä. Enemmän itse häiriinnyn humalaisista kuin vauvasta, jonka itkuun vanhemmat eivät aina pysty vaikuttamaan. Jos ei kestä muita matkustajia, voi pysyä kotona tai hoitaa itselleen yksityisjetin.

      "- Sairastelu (ei ole kivaa kun perheen jäsenet vuorotellen sairastuvat ripuliin, usein pienet lapset saavat ripulin tms. helpommin )"

      -->Sairastua voit myös Suomessa. Kohde on valittava niin, että hygieniatason hyvä. Vauva tuskin paikallista ruokaa syö vaan useimmiten saatavilla on samoja vauvanruokia kuin Suomessakin.

      "- Hermojen kiristys/menetys. Kokisinko sen enää rentouttavana kahden taaperon kanssa kun lentomatkat huudettu ja yöt valvottu? "

      -->>Kyllä minullakin olisi hermo kireällä, jos en olisi tottunut olemaan muualla kuin kotona. Matkailuun pienen lapsen kanssa tottuu. Se vaatii toki myös vanhemmilta joustavuutta ja pipon hölläämistä. Enemmän pinnani kiristyy, jos katselen samoja seiniä kotona. Vauvan kanssa on tottunut siihen, että jotkut yöt ovat vaikeampia kuin toiset. Meillä rankka yö ei liity siihen, ollaanko kotona vai matkassa. Rankan yön jälkeen otan kotonakin vähän iisimmin seuraavana päivänä. Tämän voi mainiosti tehdä myös reissussa ja lomalla. Matkailu on minulle niin positiivinen ja piristävä asia, että olen pääosin niin hyvällä mielellä, että pienet vastoinkäymiset on helpompi ohittaa kuin kotona kiristellen.

      Kiitos hyvistä perustelluista ja asiallisista kommenteista. Olen kanssasi samaa mieltä. Matkailu avartaa, monessakin mielessä ja myös aikuisten/lasten joustavuus lisääntyy. Niin kotimaan kuin ulkomaan matkailussa.

      Myös kotimaata kiertäneenä ja pakolliset huvipuistotkin käyneenä, kiukkuisia itkuisia aikuisia tapaa ihan suomessakin. Siihen yhteen ainoaan juttuun, usein kesän kohokohtaan ladataan niin paljon, että sitten pinna kieraällä kaikilla. Ja jos kotonakin täsmälliset rutiinit, kaikki niistä poikkeava on katastrooffi Rutiineja pitää olla lapsilla, ehdottomasti, mutta niiden orjallinen noudattaminen tuo matkoilla ongelmia, tai sitten ei edes usakltauduta lähtemään, se on mielestäni sääli

      Kaikkeen tottuu, aloittakaaa pienemmillä reissuilla, jos epäröitte. Epävarmat stressaantuneet vanhemmat siirtävät vain stressin lapsiinsa, ja matka ei ole kenellekkään kiva. Jos ei asiat onnistu kotona, ei ongelmista pääse reisussakaan. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, lasten ehdoilla osittain. Jos tuntuu ettei lapsi pärjää (usimmiten vanhemmat) niin matkustamista kannattaa miettiä.

      Mutta kaikkeen tottuu, iloinen mieli ja oikea asenne ja maalaisjärki ja turha stressaaminen pois...siitä ne hyvät matkat koostuu!! ;0)
      Vaikka harrastamme kaikenlaista matkailua, niin silti ne lapsen ensimmäiset reissut on lähimaastoon, sitten Tallinna, ruotsi jne....

      Ja suomi on mitä ihanin maa kesällä!!! Ja omaa mökkiä ei kesällä voita mikään...mutta kun syksy koittaa matkakuume iskee.

      Meidän perhe, kaikki isommasta pienimpään rakastaa kaikenlaista matkailua niin kaukokohteita kuin ihania kotimaan reissuja.

  • Hei, kommentoisin tätä sen verran, että vanhempani veivät minua pienestä pitäen ulkomaille ja näin aikuisena en voi kuin kiittää heitä siitä. Matkoista jäi mukavat ja rikastuttavat muistot, vaikka vatsapöpöistä ulkomailla kärsinkin pienenä välillä. Toisaalta, jos minua ei olisi viety ulkomaille, olisiko minulla tällaista matkakuumetta useasti..? Eli onko matkusteluun tottuminen sitten huono vai hyvä asia, jaa-a? Ehkä asioissa on aina puolensa.

    • Matkakuume ei ole hyvä asia. Ilmastomuutos vain kiihtyy kun kaikki istuvat lentokoneissa. Omasta puolestani voin vakuuttaa että kyllä se matkakuume voi iskeä vanhemmallakin iällä.

  • Itse pääsin matkustamaan ruotsia pidemmälle vasta 15v kun kävimme Latviassa piipahtamassa. Mutta ennen, kun synnyin vanhempani matkustelivat ympäri maailmaa, jopa asuivat ulkomailla joitakin vuosia. Mutta he eivät kuitenkaan uskoneet pärjäävänsä ulkomailla minun kanssani. Minusta tämä oli erittäin ikävää ja olisin toivonut näkeväni maailmaa jo nuorempana.

    Ymmärrän kuitenkin hyvin, ettet halua ottaa noin nuoria lapsia ulkomaanreissulle, mutta toivon, ettet elä pelossa, ettet pärjää 10 vuotiaan lapsen kanssa ulkomailla, koska, kun lapsesi kuulevat koulussa miten naapurin perhe menee, joka kesä kreikkaan, ei lapsistasi tunnu kivalta. He toivovat ei vain näkevänsä muuta, kuin suomalaisen lintukodo, vaan myös sinun luottavan heihin.

    Neuvoni on, ettet vielä vie lapsiasi ulkomaille, koska mainitsemiesi ongelmien lisäksi he eivät osaa arvostaa kokemusta, mutta kuhan heille varttuu hieman ikää, niin ehdottomasti vietä lomaasi koko perheen kanssa.

  • Et ole ainoa en minäkään kyllä ole viennyt Tallinnaa ja Ruotsia pitemmälle.Niin on ne vanhempien ehdoilla .Ja sitten luin tuossa että kahden viikon keitetyt vedet ja piltit kannetaan mukana, täytyy olla hinku matkalle sitten täällä ei päästä pientä matkaa kun käynti on neuvolassa täytyy osalapsista saada johonnii hoitoon että rouvat pääsee helpommalla.Voi että kyllä naurattaa .Pysykää kotimaassa ja kun lapsi noin.10v niin muistaakin jotain matkasta ei tarvii kuva muistoja.

  • Nooh..Onhan se myös thaikkuihin mennessä ja tullessa kanssamatkustajille hubaa kun tuodaan muutama alle 5 vuotias tenava samaan koneeseen.. Ja kaikilla on niiiin ihana ja rentouttava lentomatka kun huutoa on "vaan 8-11 tuntia". Ja sit kotimaahan tullessa ihmetellään tutuille kuinka lapset ovat oleet kovassa kuumeessa ja mahataudissa koko matkan ajan.. Kyllä vois nämä maailmankansalais vanhemmat joskus sieltä omasta pilvilinnastaan laskeutua lastensa tähden.. Mutta kun on pakko päästä ruskettamaan kroppaa ja ostaan feikkejä Louis Vuittoneita..Mahtavaa..

    • Monta Thaimaan(kin) reissuakin lasten kanssa tehneenä pidän väitteitäsi vääränä. Lapset osaavat käyttäytyä koneessa monia aikuisia paremmin ja nukkuvan suurimman osan matkasta. Pahin meluhaitta koneessa on ollut kiukkuiset vaihdevuosi-iän ohittaneet naiset.
      Yhtään kuumetta ei ole lapsilla Thaimaassa ollut, ei myöskään vatsatautia. Ja jos sellainen iskisi, löytyisi osaava lääkäri ja lääkkeet kulman takaa. Enemmän lasten sairastumisia tapahtuu päiväkodissa kuin matkalla.
      Lasten kanssa matkustaessa eletään lasten ehdoilla, ruskettumaankin pääsee - lasten kanssa leikkiessä, kunhan samalla huolehtii myös lasten suojakertoimista.
      Onneksi matkoilla pystyy enemmäkseen kiertämään valittajat kaukaa, kotimaassa hehin törmää liiankin usein.

  • No ei kyllä Thaimaahan asti. Oma lapseni tuli sieltä just takaisin ja sanoi, ettei koskaan takaisin sinne.

    Käytiin kun lapset oli pieninä Kanarialla, Ruotsissa, Saksassa, Virossa, Portugalin Algarvessa ja hyvin aina kaikki meni.
    Mutta nykyisin kun pitää mennä johonkin maahan, jossa on niin erilaista kuin olla ja osaa

    Suosittelen kuitenkin matkustamista. Se avartaa ja opettaa.

  • eiköhän se ole kunkin oma asia, matkustaako pienten lasten kanssa vai ei.

    Minä en ainakaan voi allekirjoittaa yhtään noista kohdistasi :) Olen matkustanut neitien kanssa yksin vuosittain siitä kun pienempi oli 10 kk ja isompi 2v (isompikin oli ekalla reissulla 10kk). Jos haluaa asettaa esteitä ja ongelmia lasten kanssa matkustamisessa, niin eipä siinä sitten niitä iloja näe.

    Neidit oppineet reissaamaan.Ikinä eivät ole koneessa huutaneet. Ennemmin ne känniset kanssamatkustajat häiritsivät kuin pienet lapset.

    Yöt nukuttu hyvin reissussa - siellä näet ollaan lähes tulkoon koko päivä pihalla, niin kyllä ne yöunetkin maistuu :)
    Varjotkin keksitty eli niillä pystyy hyvin suojelemaan lasta auringon paisteelta. Päiväunet sujuu hyvin varjon alla, ja vanhemmat voivat nauttia auringosta.

    Minä en ainakaan kadu yhtään reissua minkä olen lasteni kanssa tehnyt ja tulen tekemään. Toki nyt lapset jo 9 ja 11 eli reissuissa touhuillaan nyt eri juttuja.

  • Luin tämän ketjun läpi, ja en voi kuin ihmetellä, että miten ihmeessä ihmisllä on varaa matkustella ulkomaille näin aikoina, lähestulkoon joka vuosi ja vielä koko perheen kanssa??
    Tuli vain mieleeni, että tekevätkö ihmiset velkaa päästäkseen matkoille?
    Omat lapset ovat pian aikuisia ja me olemme reissanneet satunnaisesti vain kotimaassa silloin kun he olivat pienempiä. Omasta ulkomaan matkasta on yli 20 vuotta eikä vieläkään olisi varaa lähteä vaikka työelämässä ollaan puolison kanssa.
    Että tämmöisiä ajatuksia - aloittajan aiheen vierestä. Kiitos ja anteeks.

    • Toiset ihmiset osaavat säästää, toiset elävät "tili tuli tili meni" -periaatteella. Kuulostaa siltä, että teillä ei osata säästää. Liian iso asuntolaina ja liian kallis auto? Joka päivä ei tarvitse myöskään syödä pihviä ja samalla talvitakilla pärjää monta vuotta.

    • kultapossssu kirjoitti:

      Toiset ihmiset osaavat säästää, toiset elävät "tili tuli tili meni" -periaatteella. Kuulostaa siltä, että teillä ei osata säästää. Liian iso asuntolaina ja liian kallis auto? Joka päivä ei tarvitse myöskään syödä pihviä ja samalla talvitakilla pärjää monta vuotta.

      Väärin - eipä ole mistä säästää, kun on pienet palkat! Ja pihvitkin jää syömättä - hyvä kun ale-jauhista voi ostaa kerran viikossa, sama talvitakki ollut jo 5 vuotta ja autokin yli 13 vuotta vanha.
      Eli tämä kommentti ei purrut meidän tapaukseen..

    • Yleensä silloin kun lapset ovat pieniä, on rahaakin. Se, että rahaa on vähän liikaa silloin kun on lapset pieniä.

      Enkä tarkoita mitään tukirahoja.

      Se vaan menee näin. Tään takia kaikki superköyhtymisetkin johtuu. Koska ei ole mitään rajaa olla ihminen Suomessa. Typeryydestäkin maksetaan.

      Kaikki on tuloutettavissa itselleen, Jos vaan on kyllin älykäs. Ja jos käy ettei kukaan enää olekaan sun ystävä, kun rahat loppu.

      Yhteiskunta maksaa............

    • Ei joka vuosi vaan monta kertaa vuodessa. Ihan palkkarahoilla reissataan. Se vaan tuntuu kallilta, jos on vähän rahaa.

    • Olen tämmöstä tällä kertaa kirjoittajan kanssa samaa mieltä että hinku matkoille piltin kantajilla, ja vara mistä niille riittää rahat kun kotimaassa ollaan muuta kuin hyvä tuloisia.Käydään varmaan niillä avustuksilla jotka on tarkoitettu elämiseen ne laitetaan loma rahaan.kertokaapa 5henkinen perhe suoraan jos kotimaassa maksatte omakotitaloa autoa sen kustannuksia ja yksi käy töissä niin ette varmaan puhtaalla rahalla mene ulkomaanmatkoille.Ei saa valittaa että meillä menee huonosti jos on vara matkustella

    • kysyn vaan kirjoitti:

      Olen tämmöstä tällä kertaa kirjoittajan kanssa samaa mieltä että hinku matkoille piltin kantajilla, ja vara mistä niille riittää rahat kun kotimaassa ollaan muuta kuin hyvä tuloisia.Käydään varmaan niillä avustuksilla jotka on tarkoitettu elämiseen ne laitetaan loma rahaan.kertokaapa 5henkinen perhe suoraan jos kotimaassa maksatte omakotitaloa autoa sen kustannuksia ja yksi käy töissä niin ette varmaan puhtaalla rahalla mene ulkomaanmatkoille.Ei saa valittaa että meillä menee huonosti jos on vara matkustella

      Me ainakin säästetään koko vuosi siihen ulkomaan lomaan. Senttiäkään ei lainata.

      Viisihenkinen perhe joista toinen aikuinen opiskelija. kyllä rahat riittää kun oikein käyttää. Ainakin meillä.

    • Ja kotimaassa on lapsille katseltavaa ihan tarpeeksi.Kyllä minä olen ollut lentokoneessa yksin matkalla ja joka kerta siellä joku kersa huutaa koko matkan kun pelkää olla ahtaassa lentokoneessa ei pääse kunnolla käveleen.En tiedä eikö ne vanhemmat huomaa tätä vaan onko ne niin matkan hurmassa.Meidän lapset käy mielellään kylpylässä ja huvipuistoissa kesäisin ja ovat tyytyväisiä.En vie lapsia ulkom. menkööt sitten kun ovat suuria ja itsenäisiä. Kun olen ollut jonkun seurueeden kanssa ja seurannut näitä lapsi perheitä rattaissa työnetään jossain museossa ja vieressä toinen kitisee lähdetään jo pois mutta kun äiskä ja isä haluaavat katsella niin lapset on ihan onnettomia. täytyyhän nyt olla jotain kerrottavaa ystäville kuinka meidän lapset viihtyi maailmalla, eli lasten ehdoilla höpö höpö

  • Me Pohjois-Norjaan asuntovaunulla .... lapset hilluvat ulkona vaatteet märkinä sisälle vaunuun ei paikka missä kuivatella vaatteet .... ei kuumeita ei sairauksia jälkeenpäin aikuisina ja silloin lapsina tykkäsivät ... neljä niitä oli mukana ja nuorin puolivuotias .... päivääkään en vaihtaisi pois .... mikäli lapset eivät kelpaa lomallesi mukaan .... kysymys MIKSI TEIT LAPSIA ?

    • Vähän eri juttu kuin Thaimaan matka. Asuntovaunuilu Norjassa ei poikkea kotimaanmatlkailusta.

    • mistäolikaankyse kirjoitti:

      Vähän eri juttu kuin Thaimaan matka. Asuntovaunuilu Norjassa ei poikkea kotimaanmatlkailusta.

      Lukekaapa MTV3uutisia mitä sieltä reissulta saatte mukaan sekä on huomattu että ne lapset jotka tulee ulkomailta on heti loman lopussa kipeitä täällä suomessa ilmaston muutos tekee sen.Ja jossakin tarhassa on ilmennyt täit.Kaikkihan ne mukaan lähteen vaatteissa russakat sun muut .Hyi pysykää lasten kotimaassa.

  • Voi jessus teijän kanssa. Samalla etusivun otsikolla "itsekkäät vanhemmat plaa plaa..." olis voinu olla kirjotus iskästä ja äiskästä, jotka jättää lapset mummille kun ite painuvat etelään, ja arvostelu ois ollu täysin sama. Antakaa perheiden elää omalla tavallaan ja keskittykää omaanne. Jos kerta itsenne ratkaisut ovat mielestänne oikeita, ei teillä olis tarvetta avata ja peesittää tällasia juttuja. Eli kateus/pärjäämättömyys arjessa/ oman alanarvontunne puhuu. Enpä oo itekään ku vasta 4 veen kanssa ulkomailla käyny, silloinkin vaan viikonlopun Saarenmaan kylpylämatkalla, kas ei oo varaa, mutta toiset perheet pystyy, tykkää ja tottuu, vauvasta lähtien. Antaa heidän olla ja tehä omat valintansa.

    TÄMMÖSTÄ TÄLLÄ KERTA: niinpä. Ei voi käsittää miten on varaa urputtaa toisten menemisistä jos itelläänkin olis varaa mennä, mutta ei supermutsi roolissaan toki voi sitä tehdä. Eli jynssätkööt sitten lattioita ja vääntäkööt kaks lämmintä ateriaa per pv. Päälle kakaroitten merkkivaatteet, muskarit, kerhot ja vauvauinnit korvatulehduksissakin.. Hohhoijaa. (Ja katohan järkkääntyiskö rahaa lautalla ja autolla ruotsiin, jossa halvat leirintäalueet, niissä on kunnon uima-altaat yms, eli MAHTAVA kokemus ilman isoa tuohinippua!)

  • Voi mikä idiootti aloittaja on, ja mitä idiootteja monet muut ovat. Nuorin oli suurinpiirtein yksivuotias ja vanhempi nelivuotias kun reissattiin lentäen. Ei mitään sellaisia ongelmia, jotka voisi osoittaa lentämisen tai kaukomatkan piikkiin. Enemmän ratkaisee vanhempien asenne, tavat ja matkaan varautuminen. En voisi kuvitellakaan lähteväni matkaan ilman lapsia - eivät he toisaalta montaa vuotta enää ole mukaan lähdössäkään enkä halua menettää yhtään tilaisuutta matkustaa lasten kanssa - niin lyhyt lapsuus on. Ja meidän muksut ovat aina osanneet käyttäytyä lentokoneessa asiallisesti ja rääkymättä, tarvittaessa heitä on kielletty eikä vain paapottu!

    21.27: se on varojen käytön priorisointia kun on varaa matkustaa kerran vuodessa koko porukalla ulkomaille. Meillä ei ostetakaan mönkijöitä, mopoja, uusia autoja, muotivaatteita, uusimpia kännyköitä ja pelikonsoleita. Ei tupakoida, ei istuta joka viikonloppu kapakassa jne.

  • minä olen ollut reissussa monesti välimeren alueella ja kanarialla ja ihan kivasti on mennyt.pitää vaan muistaa mennä lasten ehdoilla. kaukomaille ja esim turkkiin en pienten lasten kanssa lähtisi. meidän oli pakko ottaa lapset mukaan kun noita mummojakaan ei ollut eikä pieniä vieraalle oisi kuvitellukkaan jättää viikoksi.etenkin ihan pienen kanssa oli tosi helppoa olla kun ruokakin kulki vaimon rinnoissa mukana koko ajan tuoreena...

    • niin muuten paikallisessa kun kävin kaljalla yhen reissun jälkeen eräs rouva haukkui minut kun olin kanarialla ollut lomailemassa pienen poikani ja vaimoni kanssa. no loppuillasta viereisen pöydän tuttu sanoi että sen rouvan omat lapset on otettu huostaan . että silleen ja oli vara arvostella mun lomailua. huh huh. no suomalaista kateuttahan se vaan on. kyllä tommoiset nollat tunnetaan jo tässä iässä...

  • mennnäännlastennehdoila

  • Olemme olleet ensimmäisen kerran sukuloimassa Kauko-Idässä lasten ollessa 3v ja 9v. Olin varustautunut lennolle kauhuskenarioin, mutta lentomatkat meni muulla perheellä hyvin paitsi minulla. En osaa nukkua istuen, mutta mieheltä se käy sujuen ja lapset ikäeronsa tuomalla pituuserolla mahtuivat hyvin kahdelle penkille limittäin. En tiedä olisinko pientä vauvaa lähtenyt viemään. Me oltiin varustauduttu maitohappokapselein jo kotona hyvissä ajoin ja perillä asuttiin miehen lapsuudenkodissa. Vesi oli pohjavettä suoraan kaivosta talon sisältä ja ruokatarvikkeet tuoreina toriltajoka päivä kun jääkaappia ei ollut.

    • Kyllä oli todellakin miellyttävää kuunnella 10 tuntia pienten lasten huutoa ja parkumista tullessani Thaimaasta 30,3 katsoessani vanhempia he ei näyttäneet kyllä hyvinkään nauttivan matkasta jos ei moni muukaan.

  • Tuntuu,että jotkut ei nyt ymmärrä,että elämää on lasten perheeseen syntymisen jälkeenkin. Tai sitä,että lomailun luonne muuttuu,kun perheeseen syntyy lapsia. Tai sitä,että jokainen perhe taaplaa tyylillään.
    Mielummin kuuntelen lasten elämää kuin känniörveltäjiä. Eipä nekään mitään lomamatkoiltaan muista.

  • Mä en voi tajuta miksi ihmiset eivät voi viettää perheellä aikaa lomalla siellä missä huvittaa?
    Miksi jonkun pitää aina moralisoida ja ohjeistaa meitä.

    Tosin luulen, että nämä otsikkoaiheet ovat suomi24-tiimin tekeleitä suurimmaksi osaksi provosoimaan ihmisiä klikkailemaan mainostuottoja.

  • Olemme matkustaneet lapsiemme kanssa Euroopan kohteissa n. puoli vuotiaasta lähtien. Kertaakaan emme ole sairastuneet, joten kai meillä on ollut hyvä tuuri. Eikä aikaerojakaan montaa tuntia ole ollut, vaihtuuhan Suomessakin aika tunnilla kaksi kertaa vuodessa. Voin myös taata et lennolla on lapsiani enemmän häirinneet matkustajia suomalaiset ryyppäävät ääliöt, joilta puuttuu käytöstavat tai koko kone odottaa kun tulevat myöhässä (myös ne pienet lapset) tai jalkatilasta valittavat ihmiset. Tosin empä tajua miksi he matkustavat.. jos joka asiasta valittaa, niin eikö olisi parempi pysyä kotona. Matkailu on asenteesta kiinni, oli se sitten reissu puolivuotiaan vauvan kanssa tai ryyppyremmillä tehty reissu. Molemmat voi mennä täysin piloille. Lasten kanssa matkalle lähtiessäni olen tiennyt, että loma ei ole auringonpalvontaa ja baareilua, vaan lapsen hoitoa eri ympäristössä. Ja toki riippuu millainen lapsi on tai miten itse kokee asian ja siihen asennoituu,sama pätee aikuisiin.. Kyllähän kaupaan menostakin saa kauhujen reissun lasten kanssa jos pingottaa ja lähtee hermoheikkona kiireessä maitoa hakemaan.

    Vauvaikäisinä meidän lapset olivat tosi helppoja mukana, koska oli pitkät päiväunet jolloin otin itse aurinkoa ja nautin. Yhdestä vuodesta eteenpäin ovat olleet niin kovia vesipetoja, että useita tunteja on vierähtänyt altaalla. Rannassa ovat jaksaneet pienenä ihmetellä hiekan määrää ja muutama tunti menee hiekkakakkuja tehdessä. Itse saa aurinkoa samalla ja ruskettuukin tasaisesti kun ei makoile. Ja lapset voi suojata aurinkouikkareilla ja apteekin fysikaalisella aurinkorasvalla, jota meille suositteli lääkäri jo pojan ollessa 6 kk.

    Iltaisin ravintoloissa on ollut lapsiystävällistä porukkaa, jotka keksivät aina jotain ylimääräistä lapsille. Lapset pääsevät myös maistelemaan erilaisia ruokia ja saavat uusia makuelämyksiä. Myös aamiaiset ovat olleet buffeteissa mahtavat ja lapset saavat maistella kaikkea kivaa ja uutta. Ja siinä innostuksen keskellä saa itse syödä aivan rauhassa. Empä väitä et ruoka olisi mitä terveellisintä, mutta ainakin vartaat, mustekalarenkaat, kana, pizzat ja pastat uppoavat ja teen loman aikana muutaman kerran aina itse ruokaa paikallisista aineksista. Eipä nirsoilla ruuasta, vaikka ovat eri makuisia kuin kotona.

    Hotelli valitaan tietysti lapsierheelle sopivaksi ja asioista otetaan etukäteen selvää, jotta tiedetään itse mitä halutaan ja saadaan se. Monesti näissä hotelleissa on saatavilla pinnasängyt, syöttötuolit, rattaat jne. Uima-altaat ovat hyviä, löytyy ranta ja etäisyydet itselle sopivia. Kohde on myös sellainen, jossa on lapsille jotain.

    Kaksi viikkoa ollaan aina reisussa, niin ihanaa kun voi keskittyä vaan lapsiin. Ei tarvii siivota, pyykätä tai laittaa ruokaa. Lomaa!!

    Pahoillani olen, mutta empä usko että koette edes puuhamaassa mukavaa päivää kun tunnet lasten kanssa olemisen ja reissaamisen noin ahdistavaksi vakavaksi asiaksi. Omat lapseni eivät varmasti ole reissuista kärsineet vaan päinvastoin. Nyt kun ovat 4v ja 6v oikein itse odottavat tulevaa reissua, koska ovat oppineet uimaan viime kesän reissulla, haluavat tutustua uusiin paikkoihin ja päästä syömään uusia ja erilaisia ruokia ja nähdä erilaisia ihmisiä ja pohtia ja oppia asioita.

  • Tässäkin keskustelussa taas huomaa, miten joillakin on kova tarve todistaa olevansa hyvä vanhempi.

    Ei teidän tarvitse todistaa sitä kenellekään!

    Jos haluaa matkustaa lasten kanssa tai olla matkustamatta, niin sitten tekee niin. Toisten tekemisten päivittely on mielestäni ajan hukkaa. Itse en ainakaan arvostele muiden lasten kasvatustapoja, kun ei edes ole omia, niin on turha alkaa viisastelemaan. Jos väkivaltaa yms. heitteillejättöä esiintyy, on asia tietenkin aivan erikseen, ja siihen pitää puuttua.

  • Onneksi on niitä kohteita joihin ei voi viedä lapsia, loma ei ole kivaa, jos tarvitsee lapsien ehdoilla elää..eikö loma ole irtiotto arjesta, itse en vielä lapsia omaa, mutta eivät ne minun matkalleni ole lähdössä, kuin vasta sen ikäisenä että muistavat aikuisiässäkin olleensa matkalla, itse en ole pienenä ollut matkalla, enkä ole sitä kaivannut, äitini matkusti työpaikan kanssa paljon.

    Eikä se ole itsekkyyttä vaan ihan oman järjen käyttöä, muiden matka voi mennä pilalle, vaikka yhden itkuisen päiväretken takia ja 50% omasikin jos tuot itkevät lapset joiden mukana kuljet, et voi mennä katsomaan nähtävyyksiä, kun jalat pikkusilla sattuu, vatsataudit jne. Eikö olisi kivaa mennä aviomiehesi kanssa rauhassa illalliselle, nauttia lasi jos useampikin ja ehkä romanttisesti illalla vetäydytte tekemään asioita, joita ette voi tehdä samassa huoneessa, jossa lapsesi nukkuvat..Olisitte hetken vain toisillenne ja korjaisitte kaikkea jota arki tuo tullessaan.

    Puuhamaahan voi mennä viettämään päivän ja se voisi olla ihan mukavaa, mutta en näe syytä miksi syytää rahaa lapsien matkusteluun, antaisitte hyväntekeväisyyteen ennemmin. Ja muistakaamme että lapsien suurin kuollinsyy on se hukkuminen, kiva mennä paikkaan jossa allasta altaan perään..Ja yhtälailla voit oliivia syöttää lapsellesi myös kotimaassa..

    Ja juuri niin kuin yllä oleva kirjoitti on lapsi kohteita, joten olisikin hyvä että lapsiperheen käyttävät sitten niitä, niin ei tarvitse tällaisten ihmisten takia ressata. Isolla vaivalla säästävät jotkut rahaa että pääsisivät ulkomaille ja naapurihuoneessa itkee koko ajan auringonpistosta/ripulia/väsymystä/kiukkua.. Ja aina tietysrti löytyy lapsia (poikkeis vahvistaa säännöön) mutta hyvin harvassa..

  • ^ ja melkein unohdin, että pistäkääpä korvantaakse myöskin säteilyannos johon lapsenne altistatte lentomatkan aikana. Lentokone henkilöstö on käytännössä eniten säteilylle altistuva työntekijäryhmä Suomessa. Röntgenkuvauksesta aiheutuvaa säteilyannosriskin aiheuttamia sivuvaikutuksia "ei tunneta", entä lentämisen..

  • Olemme matkustaneet kaksi kertaa Egytiin ja kerran Kanarialla ja lapsi on nyt 5v. Hän on nauttinut joka matkasta ja ei ole sairastunut kertaakaan. Kysyy nyt jo minne mennään seuraavaksi =) Ja kyllähän me mennään. Luultavasti Bulgaariaan Albeenaan tai Turkkiin. Lapsen ehdoilla tietysti. Katsotaan aina, että on lapstenallas ja leikkipaikka kohteessa ym. Thaimaaseen ei vielä ole ajateltu lähteä, syynä pitkä lentomatka. Sekin tuskin on ongelma mutta mietitään sitä parin vuoden päästä....

  • Kas kun tähän ketjuun ei ole kirjoittanut yksikään vanhempi, jonka pentu on huutanut ja häirinnyt kanssamatkustajia lennolla tai hotelleissa. Niitä kun on kuitenkin joka matkalla on nähty. Enemmän kuin se, että lapsi on lapsi, häiritsee sen lapsen vanhemmat. Yksikään sylilapsi ei itse halunnut lomalle.
    Usein ne vanhemmat on itse niin turhautuneita ja ärtyneitä, ettei uskalla kohti katsoa. Säälittävin näky on kotiin lomalta palaavat itkua pidättelevät äidit, jotka kaitsee lapsiaan ja häpeää rapulaista rumaa ukkoa.
    Itse jonkin verran matkustelleena myös sanon tästä rantalomailusta, että se nyt ei ketään suunnattomasti avarra. Samanlaista on hotellikulttuuri ja elämä turistikohteessa Thaimaassa, Karibialla ja Väli-merellä.
    Odottakaa, että ne lapset on teinejä, ja viekää ne sitten katsomaan vaikka keskitysleiriä. Se jossei avarra, niin olette kasvattaneet empatiakyvyttömän lapsen.

  • 1. Sanotte, että "lapsi halusi lomalle". Ollaanpa nyt ihan rehellisiä. Lapset nyt haluavat ihan mitä sattuu, vaikka syödä paskaa eikä se välttämättä ole heille hyväksi. Ennen kaikkea lapsilla on tarve olla äitinsä ja isänsä seurassa. Mitä kertoo se, että lapsi ehdottelee lomalle lähtöä? Tarkoittaako se, että vanhemmilla ei ole muutoin aikaa lapselleen kuin lomalla? Ja miksei lapsi sano suoraan, että haluaisi olla enemmään vanhempien seurassa? Senkö takia, että hän on jokus sanonut niin mutta hänet on torjuttu? Sanokaa ihan rehellisesti vaan, että vanhemmat halusivat matkustaa koska loppupeleissä lapsi ei niitä päätöksiä tee eikä ole mistään vastuussa.

    2. Kaukomailta voi saada todella ikäviä loisia ja tartuntoja joiden olemassaolon voi huomata vasta paljon myöhemmin kun on jo liian myöhäistä ja peruuttamatonta vahinkoa on jo tapahtunut. Mm. vesikauhu tai antibioottiresistentti tuberkuloosi ovat juuri tälläisia sairauksia. Vaikka riski on pieni, niin aika monet ihmiset olisivat valmiita maksamaan siitä ettei sitä riskiä tarvitse ottaa.

    3. Sanotte, että matkustelu avartaa lapsen mieltä. Ehkä mutta oletteko nyt varmoja ettette opeta lapsellenne, että vain uima-allas, riippuliito ja eksoottiset ruuat ovat jonkin arvoisia ja ns. tavallinen elämä, pulkkamäki ja hernekeitto, ovat jotain pahaa ja ikävää josta täytyy päästä pois? Kasvatatteko lapsistanne elämyshakuisia jotka eivät tule koskaan olemaan kovin tyytyväisiä koska suurin osa elämästä on tylsiä rutiineja?

    4. Teidän lapsenne saattavat pilata jonkun toisen matkan itkemällä koneessa ja haisemalla paskalta koko lennon ajan. Jos olette niin itsekkäitä ettei tämä teitä mitenkään häiritse, niin okei. Joskus ennen ne joilla oli varaa matkustivat Kanarialle, sitten sen kansoitti röyhkeä ja toisista piittaamaton white trash ja rikkaat siirtyivät suosimaan Thaimaata. Sitten sinnekin alkoi virrata keskikaljaturisteja. Nykyään Thaimaakin on täysin out. White trash yrittää aina mennä rikkaiden perässä ja hakea sillä tavoin itselleen jotain arvostusta.

  • Miksi joku ihminen edes viiti puhua tommoisesta asiasta "Että miksi ottaisi lapset mukaan ulkomaille tai matkoille??"
    Lapset nauttii yhtäpaljon ehkä jopa arvostaa ja nauttii enemmän kuin aikuiset .
    Tule heti mieleeen kuin joku ajatelee että turha otta lapset mukaan niin todennäköisesti Ei se perhe suunitelu ollut aivan loppuun ajateltu , Koska ei pitää miettiä että puuhamaa on tarpeeksi eksootinen tai vuoden koho kohta lapsille lapsille pitää antaa tasapuolisesti samoin kuin koko muu perhe . Ehkä noi juhlimis matkat ja muu olisi ollut hyvä tehdä ennen perheen suunitelussa.Sorry tämä teksti mutta näin on t:yh mies

  • Ei tarvii mennä kuin Tanskaaa. Siinnä kiva, turvallinen, halpa maa, missä kulttuuri on ihan tarpeeksi erilainen, muttei shokkia aiheuttava:

    http://youtu.be/JvK_dy6W3-Y

  • Pidemmillä lennoilla kauhulla katson koneen täyttövaiheessa, ettei vaan lapsiperhe tulisi lähellekkään. Ennenpitkää alkaa rääkkynä. Ihan hyvä, että pikkulapset pysyvät maankamaralla ja mekastavat vaikka vanhempiensa autossa matkalla lomanviettoon. Itsekästähän tämä on mutta joskus tuntuu, että kyseessä on (eläin)rääkkäys kun taaperot kiljuvat henkensä hädässä korvien mennessä lukkoon paineenvaihtelussa. Tuskin se vanhemmistakaan on lomamieltä ylentävää. Joten ihan olen samaa mieltä aiheen valitsijan kanssa... puuhamaa on kiva paikka...

  • Elä ja anna toisten elää! Jokainen tyylillään...mikä hyvältä tuntuu. Meidän lapset olleet 3kk vanhana jenkeissä kun menimme tuttavaperheen luokse kylään. Lentomatkat nukkuivat täysillä. Disneylandit ym.tuli nähtyä ja kierreltyä kaliforniaa toisen pariskunnan kanssa joilla oli samanikäinen lapsi. Vauva kulki isän kanssa rintarepussa ja oli tyytyväinen. Aina ollaan matkusteltu ja nyt 19 ja 14 vuotiaat lapset muistelevat vieläkin lapsuuden matkojaan (ei tietenkään vauva-ajan matkoja) ja miettivät missä on ollut kaikkein hauskinta. Kyllä matkailu avartaa ja tuo hienoja muistoja ja niitä mitä ei tosiaan muista voi kuvista katsoa. Pieni tauko oli matkailussa silloin kun sukulaiset olivat lähdössä reissuun jossa oli pitkä lento ja lapset 1,5 vuotiaita. Kävelivät mutta älliä ei ollut vielä niin paljon. Mietin paikoillaan pysymistä... Aina ollut mukavaa kaikilla matkoilla! Joskus itse joutunut luopumaan jostain lapsen takia matkalla mutta näinhän se menee.

  • Voi hyvänen aika. Hankkikaa elämä :D :D :D :D :D :D :D :D :D

    Matkustelu lasten kanssa on asennekysymys. Ei muuta kommentoitavaa. Kateelliset voisivat pysyä poissa näistä keskusteluista.

  • Meidän koko perhe matkustaa jokatoinen vuosi kuukaudeksi
    Brasiliaan. Ihan vaavista asti on todellakin lapset kulkeneet mukana.
    Lapset ei ole sairastelleet sen enempää kun muutkaan suomalaislapset.
    Olen myöskin sitä mieltä ettei lapset totu ihmisiin ja liikkumiseen jos ovat
    vain aina kotona turvassa. Mekin koitamme aina katsoa lennolle paikkaa
    niin ettemme joutuisi lähelle mitään juopottelevaa turistijoukkiota. Silti en
    ole sitä mieltä että noiden örisijöiden kannattaisi jäädä
    kotiin. Minun lapset on ihan normaalilla älyllä ja muistilla varustettuja
    lapsia, joten varmasti muistavat paljonkin matkoistaan.
    Ovat myös oppineet kaksi kieltä jota pidän rikkautena.

  • Minä en vielä lähde pienten (alle 3 vuotiaiden) kanssa pidemmille matkoille. Jaksan kyllä odottaa pari vuotta, että lapset kasvat. Matkat eurooppaan vielä varmasti sujuisi, mutta kotimaa riittää hyvin elämykseksi pienille ihmisille. Vaikka vain eräretki lähimmälle laavulle tai Korkeasaareen katsomaan eläimiä. Kunhan lapset kasvavat elämyksiä voi laajentaa ulkomaille saakka. Niistä jo jää jotain muistojakin. Hyviä rantoja löytyy kesällä Suomestakin.

  • Olen usein ihmetellyt, miksei lasten kanssa enää nykyisin liikuta luonnossa, puuhailla yhdessä kotinurkilla, anneta tilaisuutta osallistua arkisiin kotiaskareisiin, yms.

    Lapset voisivat oppia, nähdä, kokea positiivisia asioita ihan tavallisena päivänä kotona ja lähinurkilla perheen kanssa yhdessä puuhaillessaan. Lapsille maailma on täynnä pieniä ihmeitä, joiden ihmettelemiseen myös vanhemmilta toivoisi löytyvän aikaa.

    Kenen kolmivuotias tuntee Suomen puulajit ja yleisimmät kasvit nimeltä?

    Kuka on kuunnellut lasten kanssa kypsyvän viljan tuulisella säällä tarjoamaa hiljaista konserttia?
    Katsellut muurahaisten vaellusreittejä?
    Antanut leppäkertun vaeltaa sormenpäähän ja odottanut sen lentoon lähtemistä?

    Tai kuka on pysähtynyt lasten kanssa (piknikille) lähipuistoon ja tarkastellut ympäristöä ihan omin jaloin kulkien?

    Tai kuka on opettanut lapsiaan etsimään lähimmän roska-astian ennen kuin pudottaa roskia kädestään?

    Entä kunnioittamaan luontoa, elämää ja toisia ihmisiä sekä heidän toisenlaisia valintojaan?

    Pienet ihmiset huomaavat pieniä asioita ja arvostavat niitä. Heillä on monenlaisia valmiuksia ja luovuutta runsain mitoin, vanhemmat voivat tukea niiden kehittymistä monella tapaa jokaisena päivänä ihan missä tahansa ympäristössä, kotona, Suomessa tai ulkomailla.

    Millaisia arvoja sinä haluat siirtää lapsillesi?

    Kannattaisiko mieluummin keskittyä pohtimaan ja parantamaan omaan elämään liittyviä asioita kuin arvostella toisten ihmisten "vääriä" valintoja?

  • Monet äidit ovat kommentoineet, miten pitkätkin lentomatkat ovat menneet hyvin. Kuinkas moni teistä on kysynyt kanssamatkustajien kommentteja? Lensin muutama vuosi sitten Thaimaaseen (11h lento) ja takanani istui äiti, jonka sylissä oli muutaman viikon ikäinen vauva. Ei puhettakaan siitä, että olisin voinut kallistaa tuolini selkänojaa ja torkahtaa edes hetkeksi. Ja kyllä tuo lapsi teki matkastani paljon ikävämmän, kuin se olisi ollut, jos hänelle olisi vaivauduttu varaamaan edes oma paikka. Samaisella lennolla käytävän toisella puolella oli muutaman kuukauden ikäinen vauva, jonka vanhemmat olivat ottaneet kantokopan mukaan. Tällekään lapselle ei oltu varattu omaa paikkaa, vaan hän oli lennon ajan joko oman äitinsä jaloissa tai käytävällä ja muut matkustaja saivat loikkia hänen ylitseen päästäkseen vessaan. Oli varmasti kaikille mukavaa yölennolla hämärässä koneessa yrittää olla kävelemättä tuon käytävän tukkeeksi laitetun kantokopan ja lapsen päälle. Ja sitten nämä äidit päivittelivät, kun lentokoneessa piti kuulemma olla kantokopalle yms. rekvisiitalle hyvin tilaa ja sitten sitä tilaa ei ollutkaan.

    Joten vaikka se vauva tai pieni lapsi ei huutaisi vähän väliä, niin hän voi silti olla kanssamatkustajien kannalta ikävä tekijä.

    Nykyisin pyrin lentämään reittilennoilla ja sellaisiin aikoihin vuodesta, että Suomesta ei tehtäisi ko. kohteeseen perhematkoja. Yleensä saannin sitten lentää Keski-Euroopan kautta. Lennoilla on paljon eurooppalaisia matkalla muille mantereilla, mutta eipä juuri pieniä lapsia.

    Mietin myös sitä, että jos omat vanhempani olisivat raahanneet minua lapsena rantalomakohteisiin, olisi se ollut kaikille kirjaimellisesti tuskaa. Olen vaaleaihoinen ja palan Suomessakin kesällä noin 10minuutissa suorassa auringossa ilman kunnon aurinkorasvoja. Olen aina tykännyt uida, mutta minulle on aina ollut kauhistus maata päiväkausia rannalla tai uima-altaalla. Sen sijaan olen aina viihtynyt kakenlaisissa museoissa. Kiitän vanhempiani, että meillä harrastettiin ensin kotimaan matkailua, käytiin järviristeilyillä, Hämeen linnassa, Suomenlinnassa, Särkänniemessä, Korkeasaaressa, Ähtärin eläintarhassa yms. ja ensimmäiset ulkomaan matkat suuntautuivat Tukholmaan, jossa meillä on perhetuttuja ja Tallinnaan. Ja vasta teini-iässä pääsin ensimmäiselle etelän matkalleni. Sielläkin onneksi käytiin monilla retkillä ja vain yhtenä päivänä oltiin altaalla.

    Itse koen, että lapsuudenkodissani matkustettiin oikeasti lapsen ehdoilla. Ja vaikka matkustelu aloitettiin kotimaasta, niin silti olen oppinut syömään mitä kummallisempia ruokia, olen oppinut vieraista kulttuureista jopa siinä määrin, että olin ehtinyt asua ulkomailla pariinkin otteeseen 25 ikävuoteen mennessä. Eikä minulle lomakohde ole vain hotelli, sen uima-allas ja ranta. Koluan edelleen ne kulttuurihistorialliset ja luonnontieteelliset museot. Lontoossa käyn teatterissa, Pariisissa Louvressa, Jukatanin niemimaalla Chichen Itzassa ja Japanissa Hiroshimassa. Kaikki nämä ja monet muut paikat on nähty ja koettu. Ja jokaisen matkan muistan ja teini-iästä alkaen joka matkalta olen ottanut valokuvia juuri minulle tärkeistä ja merkityksellisistä kohdista. (Tuo valokuvaus lienee nykylapsille jo itsestäänselvyys.)

    • Nimimerkille "Kaikkien ehdoilla" - tottakai lapsista voi olla haittaa kanssamatkustajille, siinähän he ovat ihmisiä kuin aikuisetkin. Ja aikuisistakin voi olla haittaa lennoilla. En kyllä näe tässä mitään ihmeellistä. Lapsien kiukuttelun nyt voi vielä ymmärtää (vaikka itse en siitä yhtään tykkääkään) mutta jostain syystä aikuisia huonosti käyttäytyviä ymmärretään ENEMMÄN vaikka heillä järki pitäisi sanoa miten yleisillä paikoilla, varsinkin ahtaissa tiloissa lentokoneessa käyttäydytään!!! Se jos mikä on kyllä kummallista. Kuten todettu, en itse pidä kiljuvista tai kitisevistä muksuista (omastanikaan, mutta minkäs teet sellaisia ne joskus ovat ja kitiseväthän tuo aikuisetkin) mutta apuaan voi aina tarjota eikä ihmetellä ja kiukutella itse vierestä jos jollain on vaikeaa. Näin mekin joskus avun saimme...takapenkin täti keinutti vauvan uneen kun kävimme sukulaisreissulla Suomessa. Sitä arvostan. Jostain syystä se vain on helpompaa ruikuttaa eikä tehdä asialle mitään. Ja pienemmät jotka tän päälle ymmärtää saa 100% hiljaiseksi kannettavalla DVD-soittimella ;)

    • Itse inhoan eniten lentokoneissa näitä tuolinsa kallistavia muiden tilan viejiä.....

    • Tietääkseni alle kaksivuotiaalle ei edes saa lentokoneessa omaa paikkaa vaan lapsi matkustaa sylissä.
      Sitten tämä ikuinen narina häiritsevistä lapsista lentokoneessa. Olen matkustellut tosi paljon ja häiritseviä tekijöitä ovat lentokoneessa olleet humalaiset aikuiset sekä aikuiset jotka valittavat ja narisevat kaikesta eivät nämä pienet lapset.

  • No jokainen tavallaan. Ei meillä matkustaminen ole kyllä koskaan noin vaikeaa ollut kuin alkuperäisen tekstissä. Onhan se paljon lapsesta kiinni, ei kaikki lapsetkaan ole samasta muotista! Meillä on paljon matkustettu siitä syystä, että asuimme ulkomailla eli jo pelkästään sukulaisvisiiteissä tuli sitä reissaamista, mutta ei tietenkään samassa mittakaavassa kuin "oikeassa" lomassa. Mutta silloisen kotimaan sisällä reissattiin pienenkin kanssa ja se oli eksoottinen maa. Tosin lapsi syntyikin siellä, se on hänen kotimaansa myös Suomen ohella.

    Tuossa maassa käydään ahkerasti, myös muualla. Hän on siihen tottunut, eikä mitään merkillistä ole vaan hän nauttii erityisesti esim. uusien ihmisten tapaamisesta ja yleensäkin sinne tänne menosta. Hirvittävän sosiaalinen ja menevä tapaus. Ikää on nyt 3,5 vuotta. Ollaan käyty kaikki nähtävyydetkin mitä kävisin yksinäänkin eli mikään niistä ei ole liian rankka vaikka kävelemistäkin on paljon ollut.

    Sairastamista ei ole ollut (sairastaa muutenkin tooodella harvoin) eikä mitään sen kummempaa hankaluutta. Enemmän noista aikuisista matkaseuroista on yleensä harmia ollut ;) Bilettämässä en koskaan ole käynyt lomalla vaan olen historian ja ruoan ystävä. Bilettäminen tehdään sitten ystävien kanssa kotomaassa.

    Mutta kuten totesin, ymmärrettävästi jokaisessa perheessä toimitaan omalla tavalla, juurikin lapsen mukaan - eivät kaikki lapset ole reissuluonteisia laisinkaan.

    • Kävimme kuukausi sitten Thaimaassa ja lapsemme oli juuri täyttänyt 6kk. Kaikki meni todella hyvin, lentomatkatkin. Tulomatkalla lentokoneessa häiriötä teki eräs mies, ei lapset!!!! Lapsi ei sairastellu matkalla yhtään. Se joka meillä sairasteli, oli mies, yhden päivän kipeänä makasi hotelli huoneessa. Tämän reissun tuoman kokemuksen perusteella voin suositella matkustamista lapsen/lasten kanssa!

  • Jokainen perhe päättää itsenäisesti minkä ikäiset lapset ottavat reisssun mukaan.

    • Kade taitaa kuitenkin olla!

    • hoh hoijaa kirjoitti:

      Kade taitaa kuitenkin olla!

      Virkalijat on irtisanottava ja rahat annettava työttömille

  • Tämähän on juuri sitä, että pitää olla menoa ja meininkiä, eikä "lapset saa hidastaa menoa". En ymmärrä miksi tälläiset ihmiset hankkivat lapsia ylipäätään...

    Enemmän olisi rahaa matkustellakin, kun ei menisi rahaa kakaroihin. Tosin onhan niitäkin, jotka laittaavat lapset mummolaan ja lähtevät lapsilisillä etelään...

    Eniten olisin kyllä huolissani näistä "perhelomista" Talinnan laivoilla. Se on sellaista meininkiä, että sosiaalityöntekijä pitäisi olla laivalla ja aika monen lapset pitäisi ottaa huostaan.

  • olen samaa mieltä kanssasi. eikö ole parempi matkustaa sitten kun lapset ymmärtävät enemmän ja muistavat isompana ? ja kannattaa käyttää hyväksi sitä että pienenä lapset tyytyvät niin vähään ei siinä mitään etelän matkoja tarvita. kun saavat vaihtelua ja vanhempien huomiota niin ovat tyytyväsiä.
    kyllä tuo matkustelu on vain itsekästä... ei siinä välitetä lapsen tarpeista ja rutiineista.

  • Kun olin muksu matkustelimme muutamaan otteeseen koko perheen kanssa ulkomailla. Ilman ongelmia olimme iältämme 2, 6, 8,10 ja 12. Eli sinänsä jo hieman vanhempia mutta meitä oli kuitenkin useampi. Matkustimme tosin kreetalle, joten kukaan ei ole kipeä ollut missään vaiheessa. Pienimmäinen tosin vesirokon sai viimeisinä päivinä ja joutui äidin kanssa jäämään vielä muutamaksi päiväksi kun lentoyhtiö ei huolinu tartuttavaa lasta koneeseen :) Mahtavia reissuja ollut! Käytiin erilaisilla retkillä ja pienin kulki hyvin mukana, tai jäi puolen porukan kanssa hotellille. Myös virossa olimme sukulaispojan kanssa (6kk) ja sekin hyvin meni. Vaatii tietysti vanhemmilta joustavuutta ja suunnittelu kykyä, mutta en näe estettä miksei pienemmänkin lapsen kanssa voisi hyvin lähteä ulkomaille. Vanhempien asenteesta kiinni. Jos olet stressaantunu nurisija äiti niin jätä reissut väliin.

  • Kerkesin lukea pari ensimmäistä sanaa kun silmilleni pomppasi tuo raivostuttava ThaimaaSEEN. JUMALAUTA! Se on Thailand eli suomeksi Thaimaa. Se taas taipuu ThaimaaHAN. SANOTKO MYÖS MENEVÄSI AHVENANMAASEEN??????????????? Helvetti.

    • Vähästäpä raivostut. Ja eikös sitä mennä Ahvenanmaalle. Ja sinä tietenkin Thaimaalle...

  • Olen lukenut erästä kirjaa, jonka mukaan kopioimme lapsuudesta lähtien ajatuksia ympäristöltämme, ja nämä ajatukset määrittelevät meille hyvin vahvasti miten "kunnollisen" ihmisen tulisi elää ja mitä tehdä elämässään. Tämä johtaa siihen, että ulkoiset ajatukset alkavat ohjaamaan valintojamme oman tahdon sijaan, ja useimmilla se vajoaakin tiedottomuuteen noin teini-ikäisenä. Ympäristö tarjoaa siis omaa moraaliaan, ja useimmat alistuvat elämään jonkun muun elämää oman elämän sijaan.

    Tuo kirja kuvailee tämän hyvin tarkalla tavalla, sekä myös miten ulkoisista ajatuksista voi päästä oppimalla tarkastelemaan ajatuksia mielessään. Kun ajatuksen löytää, siitä tulee tietoiseksi, jolloin sen voi valita pois. Tätä työtä tehdessä pohja valinnoille alkaa siirtymään ulkoisista ajatuksista omaan tahtoon sitä mukaan kun tietoisuus siitä kasvaa. Kannattaa lukea, tämä kirja todella toimii! Lisää sivulla www.alkuajatus.org

  • Kävin just euroopan reissulla Mennen tullen oli koneessa pieniä lapsia ja mikä huuto alko aina kun kone nousi ilmaan En kirjoita tätä siksi että se lasten huuto olis häirinny mutta säälin niitä pieniä kun heidän KORVIIN KOSKI!! Eikö vanhemmat ymmärrä tätä viedessään lapset koneeseen?? Tiedän monen lentokapteenin ja -emännän sanoneen että he eivät ottaisi omia lapsiansa mistään hinnasta lennolle ennenkuin he ovat yli 5 vuotiaita vähintään.

  • Mitä ihan oikeasti on väliä jollain lapsilla ja niiden kasvatuksella jos ne jotenkin edes viihtyvät KESKENÄÄN! Niistä tulee aikuisia joten ei sillä lapsivaiheella saisi olla niin paljoa merkitystä. Kohtuudella tietysti tätäkin oppia pitää noudattaa MUTTA ENEMMÄN KUIN NYKYÄÄN!

    Vähän sama asia kuin hienon kesähuvilan rakentaminen talvella järven jäiden päälle.

    Kyllä näin on.

  • Munkin exä halus välttämättä mennä etelään 6kk kanssa kun siellä on niin hienoo kun voi dokata ja pentu nukkuu ravintolassa. No sit pentu sai jonkun mahajutun ja lennolla takaisin ripuloi ittensä kaulaamyöden. Saattoi olla herkullista siivoilla sitä koneen vessassa. Itse en olisi vienyt mutta olenkin mies eikä miehellä ole mitään oikeuksia päättää lastensa asioista.

  • Miksi kiistellä tästä. Jotkut matkustaa lasten kanssa, jotkut ilman. Joku laittaa lapset aikaisin hoitoon, joku on kotiäiti/koti-isä. Joku aikuinen ryyppää, joku ei. Joku syö lihaa, joku ei jne....
    Eiköhän se ole jokaisen vanhemman oma päätös mitä tekee ja useimmiten matkustaessaan valitsevat varmasti myös lapsille suositellun hotellin, joka on kaikille jo etukäteen tiedossa. Jos et lapsia lomalla halua nähdä valitse matkasi niin. Ja jos et lentomatkalla kestä lasten ääntä, niin kannattaako edes matkustaa mihinkään.. jos huono tuuri käy, lapset on pienin ongelma matkalla..
    Elämän valintoja joihin jokaisella on oikeus. Onneksi olemme kaikki erilaisia, olisipa muuten tylsää.

  • Hienosti mietitty! Me ootettiin et lapset täytti 10 ennenku lähettii lentokoneella ulkomaille. Sitä ennen sai kelvata Ruotsi ja Viro. Odottaminen kannatti, sillä ai että niitä perheitä koneessa joilla oli huutavia pikkulapsia...Muutenkin kohteessa oli huippukivaa, kun lapset tutki innoissaan paikkoja ja ryhtyivät rohkeasti joka juttuun. Oli illalla helppo käydä nukkumaan. Odottakaa ihan rauhassa!

    • Meidän lapset ovat tuohon mennessä kasvaneet paljon avarakatseisimmiksi. Ovat oppineet kärsivällisiksi, nähneet ja kokeneet enemmän. Pienten lasten kanssa reissaaminen vaatii vanhemmilta hieman enemmän, mutta jos ei ole valmis haasteisiin niin kai lapsia voi tynnyrissäkin kasvattaa.

    • lapset reissuun kirjoitti:

      Meidän lapset ovat tuohon mennessä kasvaneet paljon avarakatseisimmiksi. Ovat oppineet kärsivällisiksi, nähneet ja kokeneet enemmän. Pienten lasten kanssa reissaaminen vaatii vanhemmilta hieman enemmän, mutta jos ei ole valmis haasteisiin niin kai lapsia voi tynnyrissäkin kasvattaa.

      "Meidän lapset ovat tuohon mennessä kasvaneet paljon avarakatseisimmiksi"

      Mistä tuon muka voi kukaan tietää? Mitä jos lapsenne saavat jonkun lapsuusiän mielisairauden jossa heidän "avarakatseisuus" ja käsityskyky ylipäätään rappeutuu täysin alkeellisen vihanneksen tasolle.

      Sen jälkeen joskus tulet tänne lukemaan kommentteja ja näet tuon oman väitteesi samalla kun katsot mahtavia lapsiasi.

      Kyllä sitten nolottaisi.

    • Ennustuspoliisi kirjoitti:

      "Meidän lapset ovat tuohon mennessä kasvaneet paljon avarakatseisimmiksi"

      Mistä tuon muka voi kukaan tietää? Mitä jos lapsenne saavat jonkun lapsuusiän mielisairauden jossa heidän "avarakatseisuus" ja käsityskyky ylipäätään rappeutuu täysin alkeellisen vihanneksen tasolle.

      Sen jälkeen joskus tulet tänne lukemaan kommentteja ja näet tuon oman väitteesi samalla kun katsot mahtavia lapsiasi.

      Kyllä sitten nolottaisi.

      Matkailu avartaa, näin ainakin väitetään.
      Jos tallaa 60 vuotta samaa raittia, niin ei kovin kummoinen maailmankuva voi olla.
      Lapset mukaan reissuun vaan, oppivat näkemään muutakin kuin oman kylän touhua.

    • reissuun kirjoitti:

      Matkailu avartaa, näin ainakin väitetään.
      Jos tallaa 60 vuotta samaa raittia, niin ei kovin kummoinen maailmankuva voi olla.
      Lapset mukaan reissuun vaan, oppivat näkemään muutakin kuin oman kylän touhua.

      Monesti kun niistä lapsista tulee jollain tavalla ihania niin samaa tahtia vanhemmista kehittyy epä ihania vertailijoita kuten täälläkin monet jotka kilpailuttavat lapsiaan toisia vastaan. Jokainen on aina oma itsensä eikä vanhempien rooli ole mikään muu kuin velvoite. Tosin ei minua tämä aihe kosketa eikä kiinnosta.

      Lottovoittokin avartaisi eikä sitä kukaan jätä noutamatta. Samoin loma matka. Otan heti vastaan.

    • Lapset linnaan kirjoitti:

      Monesti kun niistä lapsista tulee jollain tavalla ihania niin samaa tahtia vanhemmista kehittyy epä ihania vertailijoita kuten täälläkin monet jotka kilpailuttavat lapsiaan toisia vastaan. Jokainen on aina oma itsensä eikä vanhempien rooli ole mikään muu kuin velvoite. Tosin ei minua tämä aihe kosketa eikä kiinnosta.

      Lottovoittokin avartaisi eikä sitä kukaan jätä noutamatta. Samoin loma matka. Otan heti vastaan.

      Ja mikä oli se pointti tässä "lapset linnaan" kommentissa.
      Jos ei tämä aihe kiinnosta eikä kosketa niin miksi tulla sitten tälle saitille???

    • reissuun kirjoitti:

      Ja mikä oli se pointti tässä "lapset linnaan" kommentissa.
      Jos ei tämä aihe kiinnosta eikä kosketa niin miksi tulla sitten tälle saitille???

      No esimerkiksi se pointti että

      "Lottovoittokin avartaisi eikä sitä kukaan jätä noutamatta."

      MUTTA kaikkea ei voi saada.

      Tekisin mieluummin nytkin vaikka mitä muuta mutta kaikkea ei voi saada. Nyt olen täällä paska saitilla.

      Parempi tämäkin kun ei mitään.

  • ...tottahan se on että lennoilla lapset metelöi,känniläiset örveltää, mummot valittaa ja penkit on ahtaat...jos nämä häiritsee niin kannattais varmaan vuokrata yksityiskone tai olla matkustamatta ollenkaan..:D minä ainekin laitan tulpat korviin tai kuuntelen musiikkia enkä anna asioiden häiritä....hermoheikkoa porukkaa nää nykyajan ihmiset :D

  • Meillä lapset 6 ja 2 vuotiaat. 6 vuotias on matkustellut aivan pienestä lähtien ja nyt 2 vuotiaskin ollut jo kolme kertaa ulkomailla. Mitään ongelmia ei ole ollut, ei sairastelua, nukkumiset mennyt hyvin vaikka aikaeroa on ollut,lentomatkat mennyt ok. Oikein hauskaa on lomilla ollut ja aiomme vastaisuudessakin mennä. Siitä olemme matkoilla pitäneet kiinni, että syömiset ja nukkumiset ovat säännöllisesti aivan niinkuin kotonakin, silloin lapset viihtyvät kun ns. rutiinit pitävät myös lomilla.

  • Minulla ei lapsia vielä ole, eikä vielä ainakaan muutamaan vuoteen tule. Saanen silti sanoa mielipiteeni. Itse olin ensimmäistä kertaa ulkomailla 5-vuotiaana. (Tai no ihan vauvana olin mukana Tukholman risteilyllä, mutta siitä en tietenkään muista mitään.) Minusta tuo 5 vuoden ikä oli ihan sopiva lähteä reissaamaan ja matka oli tosi kiva, muistan sen edelleen! Siitä lähtien käytiinkin sitten joka kesä jossain etelässä.

    Itse tuskin lähtisin ihan pienen lapsen kanssa, ellei olisi aivan pakko. Ts. ei saisi lasta luotettavaan hoitopaikkaan matkan ajaksi. Kyllä se kuitenkin helpompaa ja stressittömämpää aivan varmasti on vanhemmille ja ihan pieni lapsi ei kuitenkaan matkasta jälkeenpäin edes muista ainakaan paljoa.

    Näin vain off the top of my head, sanoisin, että voisin lähteä lapsen kanssa etelän lomalle aikaisintaan, kun lapsi on 4-vuotias. Ei tämä mikään ehdoton raja minullekaan ole ja koska minulla ei lapsia ole, niin onhan se toisaalta hankala sanoa. Mutta joka tapauksessa olen sitä mieltä, että jokainen toimii niinkuin parhaaksi näkee. Itse kuitenkin tahtoisin, että lapseni pääsevät jo nuorina näkemään maailmaa, eli esim. 10-vuotiaaksi odottaminen olisi minun kohdallani mahdollista vain, jos talous ei matkailua sallisi. Mutta todella toivon, ettei näin ole.

    Niin, sekin piti lisätä, että Eurooppa on mielestäni ihan tarpeeksi iso pienelle lapselle. Itsekään en ole vielä käynyt Euroopan ulkopuolella, eikä kovin monet paikat ulkopuolella kiinnostakaan. Mutta kyllä vielä joskus tahdon muutamissa paikoissa käydä. Kuitenkaan en todellakaan pienten lasten kanssa. Lentojen on pysyttävä asiallisen pituisina ja muutenkaan esim. joku thaimaa (joka ei muutenkaan kiinnosta) ei mielestäni ole ihan ensimmäinen paikka viedä lapsia.

  • Päläpäpäpääääääpäläpäää!!!! Mitä se teille kuuluu, kuka matkustaa ja kenen kanssa? Itse olin 3v. ekan kerran Bulgariassa. Oma lapseni oli alle 1v. kun olimme Kreikassa.

    Ei tullut tauteja, nautittiin,, uitiin ja lekoteltiin rannalla! Onko rahat vähissä vai muuten vaan kateus iskenyt? Menkää ihmeessä puuhamaahan tai tuhnulandiaan, ihan sama, ei kiinnosta! Jokainen eläköön niin kuin parhaaksi näkee!

  • Jokainen tehköön valintansa itse oman perheensä pohjalta. Turha jeesustella kuka saa matkustaa ja kuka ei.
    Näitä kommentteja kun lukee niin parasta olisi järjestää omat matkat ja lennot "lapsellisille, lapsettomille, eläkeläisille jne." Aivan varmaa kuitenkin olisi,että narinaa tulisi sittenkin, ei olisi hyvä tämä eikä tuo.
    Elä ja anna toisten elää, tämä motto olisi hyvä aika monenkin muistaa. Suomalaisten kateus ja toisten kyttääminen on aikansa elänyttä, siirrytään eteenpäin.

  • Me emme matkusta perheenä ulkomaille, vaan vaimon kanssa kaksistaan. Sillointällöin otamme jonkun lapsistamme mukaan. Eläkkeellä olevat isovanhemmat ovat kuitenkin ne, jotka huolehtivat lapsiemme ulkomaanmatkoista.

    Joku on vuosien saatossa todennut, että olemme egoisteja. Olen todennut takaisin, että tämä on sama juttu kuin lentokoneen happinaamarien kanssa: Laittakaa naamari ensin itsellenne ja auttakaa vasta sitten muita eli hanki ensin hyvä olo itsellesi, niin jaksat sitten olla mukava muillekin.

    Olen muuten tiedustellut usealta lentoyhtiöltä, saisiko lomakohteisiin lapsivapaita lentoja, koska en halua lomallani kuulla pikkupilttien itkua, mankumista jne. Yksikään ei ole vastannut.

  • Minä en kyllä haluaisi samaan koneeseen suurimman osan tähän keskusteluun osallistuneiden kanssa, sääliksi kävisi jo lentoemäntiäkin.

    Ihmisellä jolla on pipo noin ilmeisen kireällä se mahdollisesti huutava kakara tuskin tulee olemaan suurin vastus matkalla, kannattaisiko pysyä itse kotona... niin minä mieleni pahoitin.
    Jos pipo todella on noin kireällä, että kanssa matkustajien tulee olla täysin hajuttomia ja mauttomia kannattaisi myös harkita keskustelua ammattilaisen kanssa, se ei välttämättä ole täysin normaalia.
    Kannattaa ehkä harkita, että matkustaa hieman enemmän kuin sen yhden vuosittaisen kanarian matkan, niin ei tarvitse sille pelkälle lentomatkalle ladata niin kauheasti odotuksia.

    Minä en ikinä voisi ajatella, että antaisin toisten ihmisten suvaitsemattomuuden määrätä tekemisistäni. Jos jonkun elämä on hankalaa ja vanne kiristää päätä, se ei todellakaan ole minun ongelmani.

    Karavaani kulkee ja koirat haukkuu...

  • Lasten kanssa voi matkustaa siinä vaiheessa, kun osaavat käyttäytyä. 5-vuotiaalle varmasti voi jo sanoa, milloin ei saa huutaa ja joka paikassa ei saa juosta.

    Lapsen jatkuva itku, hermostunut käyttäytyminen viittaa siihen, että lapsi ei todellakaan nauti. Ja tässä eivät nauti muutkaan ympärillä.

    Vanhempien itsekkyys on käsittämätöntä. Ympäristö tuomitaan suvaitsemattomaksi, jos muut häiriintyvät lapsen jatkuvasta kiukuttelusta ja huutamista. Ulkomailla lapsia kasvatetaan niin, ettei tällaista käytöstä esiinny. Vanhemmat puuttuvat siihen välittömästi.

    Olisi mukavaa matkustaa kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta usein lapsiperheet hallitsevat tilaa kohtuuttomasti. Jotain on pielessä, kun aikuisille täytyy rakentaa omia lapsivapaita hotelleja ja lentoja, jotta ihmiset voisivat jossain levätä ja olla rauhassa.

    • Niinpä niin. Missähän se vika sitten kenenkin mielestä on? Niissä ihmisissä, jotka eivät voi sietää lasten aiheuttamia ääniä, vai lapsissa, jotka ääniä aiheuttavat? Vai lasten vanhemmissa, jotka antavat lastensa aiheuttaa ääniä? On tämä ahdistuneiden ihmisten yhteiskunta. Jotkut sitten purkavat ahdistustaan järkyttävin tavoin.

  • Meidän perhe lähti ekan kerran etelään matkalle kun pienin lapsista oli vissiin 2v. Oltiin Kreikassa ja ei ollut mitään ongelmia ja kaikilla oli kiva loma. Näitä kommentteja lukiessa alkaa miettiä oisko pitänyt yksi lapsi jättää hoitoon isovanhemmilleen tai johonkin, mielestäni hän ei kuitenkaan mitenkään siellä lomalla kärsinyt :o

  • Itse nautin reissailusta ilman lapsia ja omien lasteni kanssa. Nyt tosin kun on omia lapsia, niin he ovat mukana - olenhan itsekin pienestä pitäen ollut ulkomaanmatkoilla mukana!

    Vieraaseen kulttuuriin, ruokaan ja erilaiset ja erikoiset paikat kiinnostavat minua kovin. Yleensä käymmekin vuoden välein ulkomailla plus Suomessa reissailemassa lastemme 5v ja 1,5v kanssa. Retkilläkin voi aivan hyvin käydä, sillä usein on kuljetus (esim meriretki tms bussimatka) niin lapsi voi nukkua sen aikana ja mukana ollut paljon vettä ja pientä naposteltavaa, esim hedelmiä.

    Lomasta nauttivat aikuiset ja lapset jos loma on hyvin järjestetty.
    Emme ole ottaneet stressiä lomasta vaan rennolla meiningillä menty, lomallahan sitä ollaan silloin :)

    Ennen matkaa olemme varmistaneet, että siellä on kauppa josta saa perustarvikkeita, on aurinkorasvat ja rokotukset voimassa kaikilla. Pienillekkin saa myös hyviä aurinkorasvoja apteekista. Rannalla lapset nauttivat meressä pulikoimisesta ja hiekassa leikkimisestä. Siellä on myös useimmissa paikoissa valmiiksi aurinkovarjoja, joten lapset pääsee varjoonkin. Yleensä iltaisin olemme olleet uima-altaalla.

    Mitkään lennot ei ole olleet meillä yli 4h pituisia, eli ollaan Euroopan sisällä oltu. Kauemmas ei tarvitse lähteä, kun ennen lapsia minä ja mies kierretty kaukokohteissa enemmän ja jätetty Euroopan kohteet tarkoituksella olemattomiksi lapsia ajatellen ja hyvä niin. Kun lapset on isompia niin varmaan tullaan käymään kauempanakin.

    • Me olemme matkailleet ensin yhden vauvan kanssa ja nyt noiden kahden kanssa (6kk ja 2 vuotta) risteilyllä Tukholmassa, hotellilomalla Tallinnassa ja etelänlomalla Lanzarotella. Ensi alkukesään suunnittelen myös matkaa.

      Totta kai matka lähtee siitä, että minä itse haluan matklalle. Olemme kuitenkin huomanneet, että lomamme ovat todellista laatuaikaa lapsille, sillä liikumme lasten ehdoilla ja teemme heistä mukavia juttuja. Koko perhe saa olla yhdessä eikä tarvitse hoitaa kotia. Meidän lapsista ainakin huomasi, että nauttivat. Nyt, puoli vuotta Lanzaroten matkan jälkeen, vanhempi lapsi muistelee matkaa ja siellä kokemiaan asioita. Varmasti positiivinen muistijälki ei mitään haittaa tee.

      Mitä rennommin ottaa itse ja on lasten ehdoilla, sitä enemmän koko perhe nauttii. Ja itse pääsen arkiympyröistä ja rutiineista täysin irti! Jos on koin stressaavaa tyyppiä, niin ei ehkä kannatakaan lähteä, silloin ei ehkä saisi lomastaan mitään irti.

  • En oikein ymmärrä, mistä tämä vastakkainasettelu aina lähtee. Näissä keskusteluissa joku lähtee aina siihen, että miksi annatte lapselle kuvan että kotimaa, marjametsä, telttaretki ym. on paskaa ja ulkomaat kivaa? Täytyypä nyt muistuttaa, että jotkut toki tekevät molempia:D Meillä puolitoistavuotias on käynyt Lapissa talvella hotellilomalla, kesällä asuntovaunulla (tehtiin patikointiretkiä kantorepun kanssa, käytiin marjamättäitä ihmettelemässä), viikonloppuisin käydään retkillä lähimetsissä tässä Etelä-Suomessa ja myös sitten all inclusive -lomalla etelässä on vietetty kesällä, jossa pikkuinen nukkui päikkärinsä autossa tai rattaissa, polski altaassa, nautti leppeästä ilmastosta, leikki ja nukkui ja söi kuten kotonakin. Maitohappobakteereita oli popsittu ja lennolla tutkittiin naama naurussa leluja ja nukuttiin. Hyvin on siis mennyt ainakin ekalla kerralla ulkomailla, seuraavistahan ei voi vannoa mutta ei voi kyllä elämästä muutenkaan... Kaikki tyylillään, mutta halusin vaan tuoda esille, että ei aina valita VAIN ulkomaanmatkoja tai VAIN telttaretkiä - molempiin ehtii, kun tekee sitä aikaa. Ja lapsi nauttii, kun kaikilla on aikaa olla yhdessä ja hassutella:)

  • Itse matkustelimme kun lapset olivat pieniä. Se oli kaikkien ajan ja rahan tuhlaamista. Ei olisi pitänyt. Vasta 6v ylöspäin tajuaa jotain matkustamisesta. Nuoremmille Pori ja Pariisi on sama asia. Kylpylöissä voi käydä, koska lapset tykkää uimisesta.

  • Meidän neiti oli puolivuotias kun matkustimme ensimmäisen kerran Kreikkaan. Silloin oli kyllä turhan kuuma ja olin itsekkin ensi kertalainen, joten kaikkea ei ihan tullut otettua huomioon.

    Nyt olemme kuitenkin kokeneempia, neiti on 3,5 vuotias ja olemme menossa Kreikkaan ainakin 3 kuukaudeksi. Perheemme matkustusblogia voi seurata osoitteessa http://onmymap.blogspot.fi

  • Et ole ainoa, mutta kyllä kuulut rajoittuneeseen vähemmistöön. Etelä-Sudania, jossa yksi kaverini oli töissä perheineen, pidän vähän extreminä, mutta jos muuten on kiinnostunut esimerkiksi Thaimaasta, eivät lapset ole mitenkään este matkustamiselle.

  • Olet ainoa. Taaperoiden kanssa on helppo matkustaa.

    Sairastelussa on kaksi puolta. Etelä-Euroopassa leviää tuhkarokko, joka on tappava, joten rokotukset on syytä olla kunnossa. Toisaalta vieraat pöpöt lisäävät vastustuskykyä pitkän päälle, kunhan rokotteilla sulkee pois vaaralliset vaihtoehdot.

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.