Kevät pistää aivot sekaisin

Huomaako muut tämän saman ilmiön. Nyt kun valoistuu sitä luulisi, että jotenkin jaksaisi enemmän. Tai no ehkä sitä jaksaakin mutta jotenkin olen käynyt ihan ylikierroksilla koko päivän eli se energia menee ihan vääriin asioihin. Ajatukset laukkaa ja hetkeäkään ei saa rauhaa. Hirvittävän levoton olo ja muutenkin on ollut sellaista vuoristorataa viimepäivinä ettei paremmasta väliä. Töitä pitäisi tehdä mutta ei pysy aloillaan ja mitään ei saa vietyä loppuun. Perhana kun tämä yksinäisyys ei voi tulla edes yksin kun pitää nämä ainaiset levottomuudet ja epätoivo kantaa mukanaan. Kun saisi edes oikeasti olla yksin ilman.
4254
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Aika moni on yksin juuri tuosta sysytä, niin itsekin.

Äänestä

Itse jaksan paremmin fyyisesti ja henkisesti, mutta jotenkin kauhea panetus iskee aina keväällä päälle.

Äänestä

Se on serotoniinimyrsky. Aivot ei kestä pimeän talven jälkeen yht' äkkkistä voimakkaan valon saapumista, joka heijastuu lisäksi lumihangista.

Tilanteeseen voi liittyä voimakas yksinäisyyden tunne, erilaisia järjettömiä pelkotiloja kun mantelitumake aktivoituu, ja käsittämätöntä ahdistusta., sekä ruokahalun merkittävä heikkeneminen., erilaisia dissosiaatio häiriöitä, eli poissaolon tunnetta, kuoleman- tai yksin jäämisen pelkoa.

Tila helpottaa lumien sulettua ja sään lämmettyä kun kesä saapuu. Usein tilasta kärsivät voivat parhaiten syksyllä.

Äänestä

allekirjotan. Kiitti tsemiä et selvensit tänkin asian. Olen miettinyt ongelmaa vuosia ja jengi ihmetellyt: "miten niin voit huonosti keväällä" sehän on ihanaa aikaa".. juu ei kaikille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


levoton yössä kirjoitti:

Huomaako muut tämän saman ilmiön. Nyt kun valoistuu sitä luulisi, että jotenkin jaksaisi enemmän. Tai no ehkä sitä jaksaakin mutta jotenkin olen käynyt ihan ylikierroksilla koko päivän eli se energia menee ihan vääriin asioihin. Ajatukset laukkaa ja hetkeäkään ei saa rauhaa. Hirvittävän levoton olo ja muutenkin on ollut sellaista vuoristorataa viimepäivinä ettei paremmasta väliä. Töitä pitäisi tehdä mutta ei pysy aloillaan ja mitään ei saa vietyä loppuun. Perhana kun tämä yksinäisyys ei voi tulla edes yksin kun pitää nämä ainaiset levottomuudet ja epätoivo kantaa mukanaan. Kun saisi edes oikeasti olla yksin ilman.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu